Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit
2 Inarissa vuonna 2015 Inarin sosiaali- ja terveyslautakunta 7.6.2016
Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisällysluettelo 1 Yleistä 1 2 Haastattelun tulokset vuonna 2015 2 2.1 Asuminen 2 2.2 Terveydentila 3 2.3 Lääkitys 3 2.4 Nukkuminen 3 2.5 Ruokahalu 3 2.6 Alkoholi 3 2.7 Tupakka 4 2.8 Näkö 4 2.9 Kuulo 4 2.10 Hampaat 4 2.11 Lääkärissä käynti 4 2.12 Muisti 5 2.13 Mieliala 5 2.14 Yksinäisyys ja läheiset 5 2.15 Harrastukset 5 2.16 Kaatuminen 6 2.17 Apuvälineet ja liikkuminen 6 2.18 Turvallisuus 6 2.19 Suoriutuminen arkitoimista 7 2.20 Omaishoito 7 2.21 Talous 7 3 Tulokset taulukossa 8 4 Yhteenveto 14
4 1 Yleistä Hyvinvointia ja terveyttä edistävällä kotikäynnillä Inarin kunnassa tarkoitetaan terveydenhoitajan tekemää suunnitelmallista kotikäyntiä, jonka tavoitteena on: ikääntyneiden terveellisten elämäntapojen ja ravitsemuksen tukeminen ongelmien varhainen toteaminen ja niiden välitön hoito asuinolojen parantamisen kartoittaminen asuin- ja elinympäristön sekä lähipalveluiden kartoittaminen antaa tietoa yleisesti palveluista ja saatavista etuisuuksista antaa neuvoja vaaratilanteiden välttämisestä kotona Hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen ikäihmisten toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen ja tukevat kotona asumista. Käyntien tarkoituksena on arvioida ja tukea itsenäistä suoriutumista, tiedottaa palveluista sekä selvittää hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä. Kotikäyntien toteutus aloitettiin Inarin kunnassa vuonna 2000. Tällöin haastateltiin kaikki yli 80 vuotta täyttäneet ikäihmiset. Sen jälkeen on vuosittain haastateltu kyseisenä vuonna 80 vuotta täyttävät. Kuntasuunnitelman mukaisesti vuodesta 2011 alkaen ennaltaehkäisevien kotikäyntien painopistettä on siirretty 75-vuotiaisiin. Vuonna 2014 kotikäyntimalli ja siihen liittyvä lomakkeisto uudistettiin Suomen Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti. Kotikäynnillä tehtävän haastattelun ovat toteuttaneet terveydenhoitajat ennalta sovitun kotikäynnin aikana ja osallistuminen on vapaaehtoista. Tämä raportti koskee vuonna 1940 syntyneitä kotona asuvia Inarin kuntalaisia. Raportissa on yhteenveto tehdyistä haastatteluista ja tulokset on esitetty myös taulukkomuodossa sivulta 8 alkaen.
5 2 Haastattelun tulokset vuonna 2015 2.1 Asuminen Kohdejoukkoon kuuluvat kyseisenä vuonna 75 vuotta täyttävät kotona itsenäisesti asuvat henkilöt, jotka eivät ole kotihoidon palveluiden piirissä. Vuonna 2015 Inarin kunnassa heitä oli 46 henkilöä. Haastatteluun osallistui 36 henkilöä, joista naisia 20 ja miehiä 16. Kaikkiin kotona asuviin kohderyhmään kuuluviin pyrittiin ottamaan yhteyttä. Yhdeksän henkilöä kieltäytyi haastattelusta, koska he eivät kokeneet siihen olevan tarvetta ja yhtä henkilöä tavoitettu lukuisista yrityksistä huolimatta. Haastatelluista 34 henkilöllä oli äidinkielenään suomi ja kahdella suomenkielen lisäksi äidinkielenä oli inarinsaame tai koltansaame. Vastaajista 28 asui Ivalon alueella, kuusi Inarin alueella, yksi Nellimissä ja yksi Sevettijärven alueella. Omakotitalossa asui 32 ja rivitalossa asui neljä vastaajaa. 26 vastaajaa asui puolison kanssa, yhdeksän asui yksin ja yksi vastaaja asui lapsen perheen kanssa. Taulukko 1: Asuinpaikkajakauma - Ivalon alue: Ivalo, Koppelo, Ukonjärvi, Törmänen, Kuttura - Inarin alue: Kirkonkylä, Riutula, Tulvalahti, Angeli, Sikovuono, Kaamanen, Menesjärvi, Solojärvi, Lemmenjoki, Lisma, Repojoki - Nellimin alue: Nellim, Mustola, Virtaniemi, Keväjärvi, Akujärvi, Veskoniemi - Sevettijärven alue: Sevettijärvi, Näätämö, Partakko 19 vastaajalla oli kotona sekä sähkö- että puulämmitys, 11 vastaajalla oli sähkölämmitys ja neljällä puulämmitys, kolme vastaajaa ilmoitti useamman
6 2.2 Terveydentila 2.3 Lääkitys 2.4 Nukkuminen 2.5 Ruokahalu 2.6 Alkoholi lämmitysmuodon. Puuhuollolle tarvetta koki 16 vastaajaa, ja suurin tarve kohdistui takkapuihin. Sisävessa oli 35 vastaajalla ja vain yhdellä oli ulko-wc. Kaikilla vastaajilla oli sauna, 33 vastaajalla sauna oli sisällä ja kolmella vastaajalla oli ulkosauna. 35 vastaajalla oli suihku sisällä ja heistä kolmella oli myös kylpyamme. 17 vastaajan kotona oli portaita. 30 vastaajaa oli hyvin tyytyväisiä ja kuusi vastaajaa melko tyytyväisiä asuntoonsa. Terveydentilansa hyväksi koki 17 vastaajaa, melko hyväksi 10 vastaajaa ja keskitasoiseksi kuusi ja melko huonoksi kolme. Edelliseen vuoteen verrattuna terveydentilansa paremmaksi koki kolme vastaajaa, suunnilleen samanlaiseksi kuin vuosi sitten 26 vastaajaa ja seitsemän vastaajaa koki terveytensä huonommaksi kuin vuosi sitten. 13 vastaajaa kertoi, että heillä ei ole toimintakykyä haittaavia tai huolestuttavia sairauksia tai vaivoja. 23 vastaajalla oli sairauksia tai vaivoja, kuten selkäkipua polvien, lonkkien tai nilkkojen kipua, huono yöuni tai eturauhasvaivaa. Myös huono kuulo mainittiin elämänlaatua haittaavaksi tekijäksi. 30 vastaajalla oli käytössään yksi tai useampi säännöllinen lääke. Kuudella vastaajalla ei ollut säännöllistä lääkitystä. Kenelläkään ei ollut vaikeuksia lääkkeenotossa. Vastaajista 29 ilmoitti nukkuvansa hyvin ja seitsemän vastaajaa kertoi, että heillä on univaikeuksia. Univaikeuksien kerrottiin johtuvan mm. yöllisistä vessakäynneistä, krampeista ja liian pitkistä päiväunista. Kaikki vastaajat kokivat ruokahalunsa hyväksi. 35 vastaajaa söi lämpimän aterian päivittäin ja vain yksi ilmoitti, ettei syö päivittäin lämmintä ateriaa. 13 vastaajaa ei käyttänyt lainkaan alkoholia, seitsemän vastaajaa käytti alkoholia kuukausittain tai harvemmin, kahdeksan vastaajaa käytti 2-4 kertaa kuu-kaudessa ja seitsemän 2-4 kertaa viikossa, yksi vastaaja ollut vastannut tähän kysymykseen. Alkoholia käyttävistä vastaajista vähemmän kuin yhden
7 annoksen kerralla käytti kuusi vastaajaa, yhden annoksen viisi vastaajaa, viisi vastaajaa käytti kaksi annosta kerralla, kaksi vastaajaa kolme annosta ja neljä vastaajaa käytti kerralla neljä annosta tai enemmän. 2.7 Tupakka 19 vastaajaa ei ollut koskaan tupakoinut ja 13 ei tupakoinut enää nykyisin. Satunnaisesti tupakoi kaksi ja päivittäin kaksi vastaajaa. 2.8 Näkö 2.9 Kuulo 23 vastaajaa koki näkökykynsä olevan hyvä. 12 vastaajalla näkö oli heikentynyt niin, että se haittasi päivittäistä elämää. Yksi vastaus puuttui. Kuulo oli omasta mielestä normaali 25 vastaajalla ja kuulonsa heikentyneen koki 11 vastaajaa. 2.10 Hampaat 31 vastaajalla ei ollut huolta hampaiden tai proteesien kunnosta tai suun terveydestä. Viisi vastaajaa oli huolissaan hampaistaan ja osalla olikin varattuna jo hammaslääkäriaika. 2.11 Lääkärissä käynti 32 vastaajaa oli käynyt lääkärissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Heistä 31 oli käynyt lääkärissä 1-5 kertaa vuoden aikana ja yksi oli käynyt vielä useammin. Vain neljä vastaajaa ilmoitti, ettei ollut käynyt lääkärin vastaanotolla viimeisen 12 kuukauden aikana. Osalla vastaajista lääkärin vastaanottokäynti liittyi ajokortin uusimiseen, jolloin vastaanottokäynnin syynä ei ole ollut terveydellinen ongelma.
8 Taulukko 2: Oletteko käyneet lääkärin vastaanotolla viimeisen 12 kuukauden aikana? 2.12 Muisti 29 vastaajaa tai heidän läheistään ei ollut huolissaan muistiinsa liittyvistä asioista ja vastaajista kuusi oli joko itse huolissaan tai läheisensä oli huolissaan vastaajan muistiin liittyvistä asioista. Yksi vastaus puuttui. Niille asiakkaille, joilla oli muistiin liittyviä huolia, on varattu aika terveyskeskukseen terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärin vastaanotolle lisätutkimuksia varten. 2.13 Mieliala Vastaajista 34 koki elämänsä merkitykselliseksi ja hyväksi. Yksi vastaaja oli huolissaan mielenkiinnon puutteesta ja/tai masennuksesta. Yksi vastaaja ei ollut vastannut kysymykseen. 2.14 Yksinäisyys ja läheiset 2.15 Harrastukset 35 vastaajalla oli joku läheinen ihminen jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti kaikista tai lähes kaikista asioista. Vain yksi kertoi, ettei läheisiä ihmisiä ole riittävästi. 33 vastaajaa ei kokenut itseään yksinäiseksi ja kolme vastaajaa koki itsensä yksinäiseksi joskus.
9 18 vastaajaa kävi jossakin harrastusryhmässä, 16 vastaajaa ei osallistunut mihinkään ryhmätoimintaan ja kaksi vastausta puuttui. Harrastuksiksi lueteltiin mm. kansalaisopisto, eläkeliitto, diakoniapiiri, ikäihmisten kerho, kirkon järjestämä kerho, vesijumppa, eräseurat ja kansalaisopiston kerhot. 24 vastaajaa harrasti liikuntaa neljä kertaa viikossa tai useammin. Viisi vastaajaa harrasti liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja seitsemän vastaajaa harrasti liikuntaa satunnaisesti tai ei lainkaan. 31 vastaajaa ulkoili päivittäin tai lähes päivittäin, neljä vastaajaa ulkoili vähintään kerran viikossa ja yksi oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. 2.16 Kaatuminen Taulukko 3: Kuinka usein harrastatte liikuntaa? Vastaajista 30 pystyi kävelemään puoli kilometriä levähtämättä joko apuvälineillä tai ilman. Kolme pystyi kävelemään, mutta vaikeuksia oli jonkin verran. Yksi pystyi siihen, mutta sen oli vaikeaa ja kaksi vastaajaa ei pystynyt kävelemään puolta kilometriä lainkaan. Kaikista vastaajista kahdeksan oli kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana. Kaatumista pelkäsi hyvin paljon yksi, jonkin verran kuusi ja kaatumista ei pelännyt lainkaan 29 vastaajaa. Yksi vastaus puuttui. 2.17 Apuvälineet ja liikkuminen 22 vastaajalla ei ollut käytössään minkäänlaisia apuvälineitä. 14 vastaajalla oli käytössään mm. kuulokoje, kävelykeppi, sauvat, rollaattori, silmälasit ja potkuri.
10 2.18 Turvallisuus Vastaajista 21 ajoi itse autoa. Seitsemää vastaajaa kuljetti läheinen tai joku muu, taksilla kulki yksi vastaaja ja pyörällä tai potkurilla yksi vastaaja. Useamman vaihtoehdon oli ilmoittanut kuusi vastaajaa. Kaikki vastaajat kokivat elämänsä turvalliseksi.
11 2.19 Suoriutuminen arkitoimista Oheisessa taulukossa on kuvattu lukuina ja prosentteina vastaukset monivalintakysymykseen Selviydyttekö omin voimin seuraavista toimista?. Suoriutuminen arkitoimista Pystyy vaikeuksitta Vaikeuksi a jonkin verran Erittäin vaikeaa Ei pysty lainkaan Henkilökohtainen hygienia 36 (100 %) Ruokakaupassa käynti 33 (92 %) 2 (5 %) 1 (3 %) Ruoan valmistus 34 (94 %) 1 (3 %) 1 (3 %) Kevyehköt kotityöt 35 (97 %) 1 (3 %) Raskaat kotityöt 27 (76 %) 3 (8 %) 2 (5 %) 4 (11%) Pienet kodin korjaustyöt 30 (84 %) 3 (8 %) 2(5 %) 1 (3 %) Päivittäiset raha-asiat 31 (86 %) 3 (8 %) 1 (3 %) 1 (3 %) Paperiasiat 29 (81 %) 2 (5 %) 4 (11%) 1 (3 %) Puhelimen käyttö 35 (97 %) 1 (3 %) Sähköisten palveluiden käyttö*) 20 (58 %) 1 (3 %) 1 (3 %) 13 (36 %) *) yksi vastaus puuttui 2.20 Omaishoito 2.21 Talous Apua em. toimiin tarvittaessa sai 33 vastaajaa, kaksi ei kokenut saavansa apua riittävästi ja yksi vastaus puuttui. 27 vastaajaa kertoi että heillä on joku joka voi auttaa päivittäisissä toimissa, jos vointi heikkenee. Kahdeksan ilmoitti, ettei ole ketään auttamassa ja yksi ei tiennyt onko ketään. Omaishoitajana toimi kaksi vastaajaa ja yksi vastaaja oli itse omaishoidettava. Vastaajista kolme sai omaishoidontukea, eläkkeensaajan hoitotukea tai asumistukea. Kolme vastaajaa ei saanut mitään tukia ja 29 vastaajaa koki, ettei tarvetta tuille ole. Yksi vastaus puuttui. 25 vastaajan mielestä omat tulot riittävät hyvin. 11 vastaajaa kertoi tulojen riittävän hyvin, kun on tarkka ja seuraa tuloja ja menoja. Huonoksi talouttaan ei kokenut yksikään vastaaja.
12 3 Tulokset taulukossa Vastaajaa (36 hlöä) % Sukupuoli miehiä 16 44 naisia 20 56 Siviilisääty avio-/avoliitossa 26 72 eronnut 2 6 leski 7 19 naimaton 1 3 Äidinkieli suomi 34 94 pohjoissaame (lisäksi) 0 inarinsaame (lisäksi) 1 3 kolttasaame (lisäksi) 1 3 Asuinpaikka Ivalo 28 77 Inari 6 17 Nellim 1 3 Sevettijärvi 1 3 Miten asutte yksin 9 25 puolison kanssa 25 69 puolison ja lapsen kanssa 1 3 lapsen kanssa 1 3 Asumismuoto omakotitalo 32 89 rivitalo 4 11 Asunnon varustelu wc sisällä 35 97 suihku sisällä 35 97 sauna sisällä 33 92 wc ulkona 1 3 sauna ulkona 3 8 kylpyamme 3 8 portaat 17 47
13 Vastaajaa (36 hlöä) % Lämmitysmuoto sähkö ja puu 19 52 sähkö 11 29 puu 4 11 useampi lämmitysmuoto 3 8 Puuhuolto tarve puuhuollolle 16 44 ei puuhuolto tarvetta 20 56 Tyytyväisyys asuntoon hyvin tyytyväinen 30 83 melko tyytyväinen 6 17 melko tyytymätön 0 hyvin tyytymätön 0 Terveydentila hyvä 17 47 melko hyvä 10 28 keskitasoinen 6 17 melko huono 3 8 huono 0 Terveys verrattuna ed. vuoteen parempi 3 8 suunnilleen samanlainen 26 72 huonompi 7 20 Sairaus, vamma, kipu haittaa tai huolestuttaa ei 13 36 kyllä 23 64 Lääkkeiden käyttö ei käytä säännöllisesti 6 17 käyttää säännöllisesti 30 83
14 Vaikeuksia lääkkeenotossa ei 36 100 kyllä 0 V a staaja a (36 hlöä) % Nukkuminen hyvin 29 81 hyvin unilääkkeen kanssa 1 3 huonosti 6 16 Ruokahalu hyvä 36 100 ei hyvä 0 Lämmin ruoka päivittäin kyllä 35 97 ei 1 3 Kuinka usein alkoholia? ei koskaan 13 37 kuukausittain tai harvemmin 7 20 2-4 kertaa kuukaudessa 8 23 2-4 kertaa viikossa 7 20 päivittäin tai lähes päivittäin 0 * yksi vastaus puuttui Montako annosta kerralla* vähemmän kuin 1 annos 6 29 yksi annos 5 22 2 annosta 5 22 3 annosta 2 9 4 annosta tai enemmän 4 18 * vain alkoholia käyttävien määrät Tupakka ei koskaan tupakoinut 19 54 ei tupakoi nykyisin 13 36 satunnaisesti 2 5 päivittäin 2 5
15 Näkö hyvä 23 64 heikentynyt 12 36 * yksi vastaus puuttui Kuulo hyvä 25 69 heikentynyt 11 31 Vastaajaa (36 hlöä) % Huolta hampaista tai suun terveydestä ei 31 86 kyllä 5 14 Käynyt lääkärissä viim. 12 kuukauden aikana? ei 4 11 1-5 kertaa 31 86 5-10 kertaa 1 3 Huolta muistista ei 29 81 kyllä 6 11 * yksi vastaus puuttui Huolta mielenkiinnon p u u t t e e s t a, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? ei 34 97 kyllä 1 3 * yksi vastaus puuttui Yksinäisyyttä? ei 33 92 kyllä, joskus 3 8 Läheisiä riittävästi? kyllä 35 97 ei 1 3 Säännöllisiä harrastuksia? kyllä 18 53 ei 16 47 * kaksi vastausta puuttui
16 Kuinka usein harrastaa liikuntaa? 4 x viikossa tai useammin 24 67 2-3 kertaa viikossa 5 14 satunnaisesti/ ei lainkaan 7 19 Ulkoilee päivittäin joka päivä/ lähes joka päivä 31 88 joka viikko 4 12 * yksi vastaus puuttui Vastaajaa (36 hlöä) % 500 m kävely levähtämättä onnistuu, vaikeuksitta 30 83 onnistuu, mutta vaikeuksia 3 8 onnistuu, mutta vaikeaa 1 3 ei onnistu lainkaan 2 6 Kaatuminen ½ vuoden aikana? ei 28 78 kyllä 8 22 Pelkääkö kaatumista? ei lainkaan 29 81 jonkin verran 6 17 hyvin paljon 1 2 * yksi vastaus puuttui Apuvälinetarve ei käytössä 22 61 käytössä 14 39 Liikkuminen ajaa itse autoa 21 58 läheinen tai muu kuljettaa 7 19 taksilla 1 3 julkisilla kulkuneuvoilla 0 kotipalveluautolla 0 muuten 1 3 useampi kulkuväline 6 17 Kokeeko elämänsä turvalliseksi kyllä 36 100
17 ei 0 Suoriutuminen arkitoimista Pystyy vaikeuksitta Vaikeuksi a jonkin verran Erittäin vaikeaa Ei pysty lainkaan Henkilökohtainen hygienia 36 (100 %) Ruokakaupassa käynti 33 (92 %) 2 (5 %) 1 (3 %) Ruoan valmistus 34 (94 %) 1 (3 %) 1 (3 %) Kevyehköt kotityöt 35 (97 %) 1 (3 %) Raskaat kotityöt 27 (76 %) 3 (8 %) 2 (5 %) 4 (11 %) Pienet kodin korjaustyöt 30 (84 %) 3 (8 %) 2 (5 %) 1 (3 %) Päivittäiset raha-asiat 31 (86 %) 3 (8 %) 1 (3 %) 1 (3 %) Paperiasiat 29 (81 %) 2 (5 %) 4 (11 %) 1 (3 %) Puhelimen käyttö 35 (97 %) 1 (3 %) Sähköisten palveluiden käyttö 20 (58 %) 1 (3 %) 1(3 %) 13 (36 %) * *) suurin osa ilmoitti, ettei konetta käytössä Saako apua tarvittaessa em. toimintoihin kyllä 33 92 ei 2 8 * yksi vastaus puuttui Onko joku joka voi auttaa, jos vointi heikkenee kyllä 27 75 ei 8 22 ei tiedä 1 3 Omaishoitaja ei 34 94 kyllä 2 6 Omaishoidettava ei 35 97 kyllä 1 3 S a a t t e k o o m a i s h o i d o n t u k e a, eläkkeensaajan hoitotukea tai asumistukea? ei tarvetta 29 82
18 kyllä 3 9 ei saa 3 9 * yksi vastaus puuttui Riittävätkö tulot? hyvin kaikissa tilanteissa 25 69 hyvin kun on tarkka 11 31
19 4 Yhteenveto Vuonna 2015 tehtiin Inarin kunnassa yhteensä 36 ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää kotikäyntiä, joiden yhteydessä selviteltiin 75 -vuotiaiden kuntalaisten hyvinvoinnin nykytilaa sekä kotona asumisen edellytyksiä ja haasteita. Haastattelussa esiin tulleisiin asioihin on puututtu ja ikäihmisiä on ohjattu palveluiden ja avun saamisessa. Uuden kotikäyntimallin mukaisesti ohjauksen ja neuvonnan rooli on korostunut kotikäynneillä. Tähän liittyy oleellisesti tarpeellisen palveluiden järjestäminen. Valtakunnallisten tilastojen mukaan avun ja palveluiden tarve alkaa lisääntyä 75 vuoden iässä. 17 vastaajaa koki terveydentilansa hyväksi ja 16 vastaajan mielestä terveydentila oli melko hyvä tai keskitasoinen. Kolme vastaajaa koki terveydentilansa huonoksi. Verrattuna edelliseen vuoteen kolme vastaajaa koki, että terveys on parantunut ja 26 vastaajan mielestä terveydentila on säilynyt ennallaan. Seitsemällä vastaajalla terveydentila on huonontunut edellisestä vuodesta. 23 vastaajaa ilmoitti sairauden, vamman tai kivun aiheuttavan haittaa tai huolta jokapäiväisessä elämässä. Kaikki vastaajat ulkoilivat päivittäin tai lähes joka päivä ja 33 vastaajaa pystyi kävelemään 500 metriä levähtämättä. Kolmella vastaajalla tämä onnistui huonosti tai ei lainkaan ja heille on tehty kotihoidon fysioterapeutin toimesta kotikäynti. Heille, joiden terveydentila oli huonontunut, on järjestetty erillinen palvelutarpeen arviointi ja otettu tarvittaessa palveluiden piiriin. Samoin heille, jotka ovat kaatuneet tai kokevat tasapainonsa olevan huono, on tehty erillinen kotikäynti. Haastateltujen ikäihmisten asuntojen kunto ja varustelutaso sekä taloudellinen pärjääminen kokonaisuutena vaikuttivat hyvältä. Kolme neljäsosaa haastatelluista asui Ivalon alueella, 32 vastaajaa (89 %) asui omakotitalossa ja kaikki vastaajat olivat hyvin tai melko tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa. Sähkö oli yleisin lämmitysmuoto ja osalla vastaajista oli sen lisäksi puulämmitys. Kuitenkin neljällä vastaajalla oli ainoastaan puulämmitys. Lähes puolella vastaajista oli tarvetta puuhuollolle. Terveystottumukset sekä suoriutuminen arkitoimista olivat suurimmalla osalla hyvällä tai melko hyvällä tasolla ja ikäihmiset kokevat elämänsä turvalliseksi. Lääkkeitä käytti 30 vastaajaa ja kaikki huolehtivat lääkehoidon itse. Muutamilla vastaajilla oli runsasta alkoholin käyttöä ja heille on tehty erillinen audit-kysely sekä varattu aika lääkärin vastaanotolle. Tietokonetta käyttää noin puolet vastaajista. Edelleen vastaajissa oli yli kolmasosa sellaisia, joilla ei ole laisinkaan tietokonetta käytössä ja he eivät voi hyödyntää sähköisiä palveluita, kuten KanTa.fi-sivustoa tai sähköisiä ajanvarauksia. Haastattelutuloksia hyödynnetään hyvinvointipalvelujen ennakoinnissa ja suunnittelussa kuntatasolla. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää yksittäisten
20 hyvinvoinnin osa-alueiden palvelusuunnittelussa kunnan eri toimialueilla ja eri tahojen yhteistyönä. Vastaajat saivat haastattelun yhteydessä lähettää terveisiä Inarin kunnalle. Alla olevassa listassa on yksittäisten vastaajien terveisiä Inarin kunnalle. - Taloyhtiöön sauna - Kunta saisi järjestää enemmän kyytejä Kutturasta - Vaikea saada puhelimella yhteyttä terveyskeskukseen, aina varatut linjat - Toivotaan toista kylätyömiestä, naispuolista - Kylätyömies erittäin tärkeä, enemmän aikaa olla tulossa. Onnistuisiko toisen työmiehen palkkaaminen. - Asiat kunnassa hyvin hoidettu. - Inarin kylän maisemointia voisi jatkaa keskusta lähialueet (raivaustöitä, pusikkoja pois) - Kunnan palveluista ei moitittavaa. - Mietityttää millaista hoitoa saa, jos joskus joutuu hoitolaitokseen. - Positiivista palautetta 75-vuotiaan terveystarkastuksesta, hyvä käytäntö. - On ollut tyytyväinen terveyspalveluihin. - Hyvä palvelu kunnalta, Laura erinomainen henkilö työssään. - Ei vaatimuksia. - Viemäri- ja vesimaksut halvemmiksi.