Kuntoutussäätiön strategia

Kuntoutussäätiön strategia 2012 2016

Kuntoutuss

äätiö 1 Kuntoutussäätiö on yleishyödyllinen kuntoutuksen asiantuntija ja kehittäjä, joka saa toimintaansa avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Säätiön kumppaneina ja asiakkaina on suuri joukko erilaisia järjestöjä ja organisaatioita. Vuonna 1978 perustetun Kuntoutussäätiön historian voi katsoa alkaneen vuonna 1945, jolloin Helsingin yleisen sairaalan ammattitautiosasto perustettiin. Säätiön alkutaival nivoutuu monien toimijoiden muun muassa Ammattilääketieteen tutkimussäätiön, Työterveyssäätiön, Työterveyslaitoksen, työvoimahallinnon ja sosiaalihuollon vaiheisiin. Yhtä lailla säädetyt lait, esimerkiksi invalidihuollosta, sairausvakuutuksesta, tapaturma- ja liikennevakuutuksesta sekä työterveyshuollosta ja eläkkeistä, rakensivat kuntoutusta ja Kuntoutussäätiötä perustalle, jonka varassa voitiin tarttua haasteisiin, ennakoida tulevia tarpeita ja kehittää niihin ratkaisuja. Kuntoutussäätiön tavoitteet ovat aina liittyneet työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja vajaakuntoisten työelämään osallistumisen parantamiseen. Tavoitteisiin on alusta asti pyritty kuntoutuspalvelu-, tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoiminnalla sekä tarjoamalla kuntoutuskoulutusta. Vuonna 2010 säätiön tuottamat kuntoutuspalvelut siirrettiin Terveysrahasto Oy:n ja Kuntoutussäätiön omistamaan Avire-Kuntoutus osakeyhtiöön ja säätiö keskittyi vahvistamaan työtään kuntoutuksen riippumattomana asiantuntijana. Nykyinen Kuntoutussäätiö on siirtänyt työskentelynsä painopistettä alkuperäisiin, mutta monilta osin yhä ajankohtaisiin teemoihin: kuntoutusjärjestelmän ja sosiaalisten ohjelmien arviointiin, osallisuuden ja syrjäytymisen kysymyksiin sekä työssä jatkamisen tukemiseen. Julkaisemme tutkimustuloksia ja hyviksi arvioituja kehittämisideoita ja tarjoamme koulutusta ja seminaareja mm. kuntoutuksen alalla toimiville järjestöille. Kokoamme ja jaamme ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja työskentelemme kuntoutusasiakkaan aseman vahvistamiseksi viestinnän keinoin. Kuntoutus on maailman muutoksissa kasvanut monivivahteiseksi toimintojen kirjoksi, jossa Kuntoutussäätiö kokeneena asiantuntijana ja osaavana yhteistyökumppanina on vahvasti mukana.

Toimintaympärist 2 Väestön ikääntyminen lisää palvelujen myös kuntoutuksen tarvetta Lähivuosina Suomessa työikäisen väestön määrän väheneminen ja vanhusväestön kasvu nostavat merkittävästi väestöllistä vanhushuoltosuhdetta. Jo nyt työikäisiä poistuu vuosittain enemmän kuin sinne nuorista ikäluokista tulee. Vaikka työperäinen maahanmuutto voi jossain määrin korvata työikäisten määrän vähenemistä, julkisen talouden kestävyys ja sosiaaliturvan rahoitus edellyttävät toimenpiteitä, joilla vaikutetaan kotimaisen työllisyysasteen nostamiseen. Elatussuhteen säilyttäminen nykytasolla edellyttäisi pitkällä aikavälillä työvoimaosuuden nostamista. On kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka voidaan aikaistaa työmarkkinoille tuloa, vähentää sairaudesta johtuvia poissaoloja sekä pidentää työuria. Erityisen tärkeää on osatyökykyisten työllistymisen edistäminen. Terveyserojen kaventaminen on suomalaisen terveyspolitiikan pysyvä painopiste, joka onnistuneesti toteutettuna lisää eri väestöryh- mien työhön osallistumista. Sosioekonomisten terveys- ja toimintakykyerojen kaventaminen on kuntoutuksen keskeinen toiminta-alue. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus työntekijäammateissa vähenisi asiantuntija-ammattien tasolle, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus pienenisi 38 prosenttia. Mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat keskiössä vähennettäessä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Sairaudesta ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien työstä poissaolojen vähentämiseksi sekä työhön paluun nopeuttamiseksi tarvitaan oikeaaikaisia, kustannustehokkaita ja vaikuttavia kuntoutustoimenpiteitä. Nuorten työelämään kiinnittymisen vaikeuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kuntoutuksen on tuettava työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista sekä arjessa selviytymistä. On varauduttava työelämän muutokseen olemalla selvillä sen suunnasta.

3 ö Kehitämme ja koulutamme, tutkimme ja tiedotamme Olemme asiantuntijoita kuntoutusjärjestelmien toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintakykyyn, työhyvinvointiin ja syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteenamme on: f f kehittää ja arvioida kuntoutuksen uusia toimintamalleja erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin f f tutkia ja arvioida nykyisten kuntoutuskäytäntöjen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta f f tutkia ja arvioida koko kuntoutusjärjestelmän toimivuutta f f kehittää sairausryhmäkohtaista kuntoutusta f f kehittää ja arvioida työssä jatkamista tukevia toimintamalleja f f välittää ajankohtaista kuntoutusalan tietoa asiantuntijoille, järjestöille ja kansalaisille. Toimintamme onnistuminen edellyttää yhteistyötä tiedeyhteisön, työelämän kehittäjien, terveys- ja sosiaalitoimen kehittäjien sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittajien kanssa. Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Kansaneläkelaitos, kuntoutusasiain neuvottelukunta, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, ministeriöt sekä yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Toiminta-ajatus

4 Arvot ja visi Vastuullisuus Työn laatu, toiminnan luotettavuus ja eettiset periaatteet ovat meille ehdottoman tärkeitä tutkimus-, arviointi- ja kehittämishankkeiden valinnassa, toteuttamisessa ja raportoinnissa. Vastuullisuus on tärkeää työyhteisössä, suhteessa kumppaneihin ja asiakkaisiin sekä yhteiskuntaan: pyrimme vaikuttamaan toimintamme kautta yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin ja lisäämään oikeudenmukaisuutta. Arvostus Toimintaamme ohjaa ihmisten tasa-arvoisuuden, erilaisuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Arvostamme asiakkaitamme, kumppaneitamme, työtovereitamme ja toistemme työtä. Dynaamisuus Vastaamme yhteiskunnan sekä asiakkaidemme ja kumppaneidemme muuttuviin tarpeisiin. Dynaamisuus toteutuu, kun henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa ja yhteistyösuhteet ovat toimivia. Avoimuus Luovuus Olemme avoimia uudelle, haemme yhdessä uusia ratkaisuja, arvostamme oppimista, kehittymistä ja luovaa ajattelua.

o 5 Visio 2016 Kuntoutussäätiö on tunnustettu, riippumaton, valtakunnallinen kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntija, kehittäjä ja arvioija. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, palvelut, koulutus, arviointi ja viestintä ovat vaikuttavia ja uudistuvia. Yhteistyömme kolmannen sektorin kanssa on vahvaa. Olemme arvostettu asiantuntija eri väestöryhmien työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan kannalta keskeisissä kuntoutuskysymyksissä. Tutkimushankkeidemme ja arviointitoimintamme tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa ja kuntoutuksen kehittämisessä. Kehittämishankkeemme muokkaantuvat käytäntöön soveltuviksi toimintamalleiksi. Kaikki kuntoutuksen alalla olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat säätiön ylläpitämässä yhteisessä tietokannassa. Kansainvälinen yhteistyömme on aktiivista. Tarjoamme koulutusta ja tiedotamme kuntoutuksen uusista toimintamalleista ja innovaatioista.

Tutkimus ja kehi 6 Kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikuttavuus Tavoitteenamme on tuottaa toimivien, oikeudenmukaisten ja oikea-aikaisten kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä hyödynnettävää tietoa ja toimintatapoja. Näin pyritään edistämään väestön terveyttä, hyvinvointia sekä toiminta- ja työkykyä ja kaventamaan eri väestöryhmien välisiä terveys- ja toimintakykyeroja. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää kartoittaa monipuolisesti eri väestöryhmien kuntoutustarvetta ja arvioida eri näkökulmista kuntoutuksen toteutumista, riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävämme on kuntoutusjärjestelmän katveeseen jäävien ryhmien tunnistaminen sekä tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen oikean ajoituksen arvioiminen. Niin ikään on keskeistä selvittää kuntoutuksen vaikuttavuutta niin yksilön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kuin kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Toiminta- ja työkykyä ylläpitävän ja sairausryhmäkohtaisen kuntoutuksen kehittäminen Tarvitsemme uusia toimintamalleja, joiden avulla voidaan edistää väestön toimintakyvyn säilymistä sekä tuottaa ja koota tieteellisesti luotettavaa, kuntoutukseen sovellettavaa tietoa sairausryhmittäisen kuntoutuksen käytännöistä ja menetelmistä. Kehitämme yhteistyökumppaniemme kanssa uusia toimintamalleja sairausryhmäkohtaiseen kuntoutukseen sekä selvitämme, ovatko kuntoutuspalvelut kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Tavoitteena on myös selvittää, tukevatko palvelut työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista sekä arjessa selviytymistä. Kehitämme varhaiskuntoutusmalleja sekä terveyspalvelujärjestelmän ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyötä työikäisen väestön työssä jatkamisen tukemiseksi. Kehittämistyössämme ja tutkimuksessamme etsimme malleja, joiden avulla osatyökykyiset voivat palata ja osallistua työelämään työyhteisön täysivaltaisina jäseninä. Erityisesti pyrimme kehittämään kolmannen sektorin lääkinnällistä kuntoutusta yhteistyössä eri potilasjärjestöjen kanssa. Erikoisosaamisalueitamme ovat verenkiertoelinten sairaudet sekä kognition ja mielenterveyden ongelmat. Yhteiskunnassa kehittämistyömme on osa työurien pidentämiseen, työelämään osallistuvien osuuden kasvattamiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentämiseen liittyvää työtä.

7 ttäminen Työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen Osallisuus työelämään on yksi hyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Tuemme erilaisten ihmisten mahdollisuutta osallistua työelämään. Kehittämistyössämme ja tutkimuksessamme etsimme malleja, joiden avulla osatyökykyiset voivat palata ja osallistua työelämään työyhteisön täysivaltaisina jäseninä ja varhaiskuntoutusmalleja, jotka tukevat työssä jatkamista. Tavoitteenamme on terveyspalvelujärjestelmän ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyön kehittäminen työikäisen väestön työssä jatkamisen tukemiseksi. Työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimijoiden entistä tiiviimpi yhteistyö ja aiempaa sujuvammat prosessit mahdollistavat varhaisen puuttumisen työkykyongelmiin. Tavoitteenamme on kehittää malleja, jotka perustuvat yhteistyöhön ja eri tahojen osaamisen yhdistämiseen, niin että palveluja voidaan tuottaa myös pienemmissä yksiköissä. Yhteiskunnassa kehittämistyömme on osa työurien pidentämiseen, työelämään osallistuvien osuuden kasvattamiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentämiseen liittyvää työtä. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy Kuntoutus on yksi niistä toimintamuodoista, joilla voidaan konkreettisesti vähentää sosioekonomisia eroja ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntoutussäätiön tavoitteena on kehittää kuntoutuspalveluja erityisesti sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin. Kehitämme uusia toimintamalleja työvalmentajapalveluihin ja muuhun sosiaalista osallisuutta edistävään toimintaan, joka kohdentuu edellä mainittuihin ryhmiin. Toteutamme tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden painopiste on työikäisten ammatillisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tähän tarvitaan uutta tutkimustietoa eri sektoreiden ja järjestelmien välisen yhteistyön toimivuudesta; erityisenä huomionkohteena on kolmannen sektorin ja kuntien välinen yhteistyö.

Viestint 8 Arviointi ja koulut Arvioinnilla ja koulutuksella vaikuttavuutta Kuntoutussäätiön yhtenä perustehtävänä on arvioida kuntoutuksen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaali- ja terveysalojen palvelu- ja kehittämistoimintaa. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveys-, työllisyys- sekä koulutuspolitiikan toimijoiden päätöksenteon tueksi. Keskitymme arviointi- ja konsultaatiopalveluihin, jotka ovat tavoitteiltaan tutkivia, kehittäviä ja työyhteisöä tai hanketta tukevia. Olemme myös kuntoutusalan aktiivinen täydennyskouluttaja. Tuotamme kysyntälähtöistä ja uusimpaan tietoon pohjautuvaa koulutusta mm. kuntoutuksen toimintamalleista sekä lainsäädäntöön liittyvistä kysymyksistä. Järjestämme myös vuosittain Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät. Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat käyttäjä- ja käytännönläheisyys, kehittämiskumppanuus, monipuolisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen hyödyntäminen, tulevaisuusorientaatio sekä eettisyys.

9 us ä ja tietopalvelu Tietoa kuntoutuksesta Kuntoutustoiminnan ennakoinnin, suunnittelun ja päätöksenteon tulee pohjautua kaikkien käytössä olevaan, puolueettomaan ja todennettuun tietoon, riippumatta siitä onko tiedon käyttäjä kuntoutusasiakas, kansalaisjärjestö, julkinen hallinto, yritys tai media. Kuntoutusta koskevan tiedon avoin jakaminen hyödyttää kaikkia kuntoutuksen toimijoita. Myös kuntoutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta on olennaista, että koko kuntoutuskenttä tekee työtä ajanmukaisen tiedon varassa. Tiedotamme aktiivisesti uusista alan tutkimustuloksista sekä kuntoutusasiakkaan oikeuksiin liittyvistä asioista. Neljästi vuodessa ilmestyvä tieteellis-ammatillinen Kuntoutus-lehti julkaisee artikkeleita kuntoutusalan tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä seuraa alan keskustelua ja muutoksia. Kuntoutusportti.fi -verkkopalvelu sisältää tietoa kuntoutuksesta, alan toimijoista, tiedonlähteistä ja ajankohtaisista asioista. Kuntoutusalan tutkimukset ja muut alaa käsittelevät aineistot löytyvät tutkimus- ja hanketietokannasta.

10 Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Ammattitaidon jatkuvan kehittämisen ja ylläpitämisen edellytyksenä ovat henkilöstön jäsenten omat kehittymissuunnitelmat, joista sovitaan esimiesten ja alaisten välisissä säännöllisissä kehityskeskusteluissa. Kouluttautumista tuetaan myös työaikajärjestelyillä. Säätiön sisäisissä kehittämishankkeissa keskitytään henkilöstön osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen. Henkilökunnan koulutukseen ja rekrytoinnin suunnitelmallisuuteen panostamisella huolehditaan siitä, että henkilöstössä on monipuolista osaamista eri tieteenaloilta. Systemaattisella perehdyttämisellä uudet työntekijät tutustuvat säätiön organisaatioon ja toimintaan siten, että jokaisella on tarvittavat perustiedot kuntoutuksesta ja säätiön toiminnasta. Henkilöstön työkyvyn ylläpidon perustana ovat lakisääteiset sekä Kuntoutussäätiössä laaditut toimintaohjeet. Työyhteisön rakenteita sekä johtamis- ja palkitsemisjärjestelmää kehitetään kannustavaksi. Kans

11 ainvälinen toiminta Kuntoutussäätiö on Rehabilitation Internationalin (RI) suomalaisen järjestön RIFI ry:n jäsen ja mukana International Council on Social Welfare (ICSW) -järjestön Suomen toimikunnassa. Lisäksi säätiö tekee yhteistyötä eri maiden kuntoutusorganisaatioiden kanssa, esimerkkinä kumppanuusseminaarit saksalaisen Deutsche Vereinigung für Rehabilitationin (DVfR) kanssa. Vuosittain järjestettävillä Valtakunnallisilla Kuntoutuspäivillä esitellään mm. uusimpia kansainvälisiä tutkimustuloksia sekä tutustaan eri maiden kuntoutusjärjestelmiin ja asiakkaan asemaan.

12 Kuntoutussäätiön strategia vuosille 2012 2016 on kokonaisuudessaan hyväksytty Kuntoutussäätiön hallituksessa 18.3.2011. Tässä lyhennelmässä esitellään strategian keskeisimpiä osia.

III

Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5, PL 39, 00410 Helsinki Puh. (09) 530 41 www.kuntoutussaatio.fi etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi