Työn verotus Tuomas Matikka (tuomas.matikka@vatt.fi) VATT Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto 1.4.2015 Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 1 / 33
Johdanto Johdanto Tällä luennolla käsitellään työn verotukseen liittyviä kysymyksiä teoreettisesta sekä empiirisestä näkökulmasta Luennoitsijana Tuomas Matikka Tutkijana VATTissa KTT, taloustiede (Tampereen yliopisto) Oma tutkimustyö pääosin empiiristä ja käsittelee verotuksen ja sosiaaliturvan käyttämisvaikutuksia Kotisivu: http://www.vatt.fi/tuomas-matikka Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 2 / 33
Johdanto Johdanto Tällä luennolla käsitellään seuraavia teemoja Tausta & teoria Tuloverotuksen tavoitteet ja työn verotus Suomessa Tehokkuus vs. tulonjako ja optimaalinen tuloverotus Empiiriset tulokset Empiirinen analyysi ja keskeisimmät empiiriset havainnot Empiiristen tulosten soveltaminen Kalvojen lopussa lista hyödyllisestä lisälukemisesta Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 3 / 33
Tausta & teoria Tuloverotuksen tavoitteet Keskeisin työn verotuksen muoto on tuloverotus Ansaitusta palkkatulosta peritään veroa määrätyn veroasteikon mukaisesti Käytössä jossain muodossa (lähes) kaikissa maissa Tuloverotuksella on kaksi keskeistä tavoitetta Kerätä verotuloja (fiskaalinen tavoite) Suomessa tuloverotuksella kerätään noin kolmannes julkisen sektorin verotuloista Tasoittaa tuloeroja (tulonjakotavoite) Jaetaan tuloja suurituloisilta pienituloisille yhteiskunnan tulonjakotavoitteiden mukaisesti Myös sosiaaliturvajärjestelmä olennaisessa osassa (negative income tax) Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää on hyvä tulkita yhtenä kokonaisuutena Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 4 / 33
Tausta & teoria Tuloverotus Suomessa Tuloverotuksen veropohja: verotettava tulo = bruttopalkka - tulosta tehtävät vähennykset Maksettava vero = (verotettava tulo x veroprosentti) - suoraan verosta tehtävät vähennykset Suomessa kolme keskeistä tuloveroa: Valtion ansiotulovero, kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut Valtion ansiotulovero progressiivinen veroaste kasvaa kun tulot kasvavat Kunnalisvero ja sosiaaliturvamaksut periaatteessa suhteellisia tuloveroja veroa peritään samalla prosentilla kaikilla tulotasoilla Huom! Verovähennykset tekevät kunnallisverosta käytännössä progressiivisen Muita tulon perusteella maksettavia veroja mm. yle-vero ja kirkollisvero (vapaaehtoinen) Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 5 / 33
Tausta & teoria Tuloveroasteikko Suomessa Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 6 / 33
Verojen jakauma Tausta & teoria Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 7 / 33
Tausta & teoria Tuloverotuksen tehokkuus Vastakkainasettelu: tehokkuus vs. tulonjako Tuloveroilla halutaan tasata tulonjakoa Kuitenkin tuloverotus vaikuttaa siihen, kuinka kannattavaa on tehdä töitä Mitä korkeampi veroprosentti sen vähemmän jää palkasta käteen Olennainen (empiirinen) kysymys: Miten tuloverot vaikuttavat työllisyyteen? Tuloverotus on sitä tehokkaampa mitä vähemmän se vaikuttaa työnteon määrään eli työn tarjontaan Työnteon jousto veroprosentin suhteen rajoittaa sitä miten paljon veroja voidaan kerätä ja tuloja uudelleenjakaa Julkisen sektorin tulonjakopreferenssit poliittisen prosessin tulos Tärkeä asia mutta keskeisin taloustieteellinen kysymys on työn tarjonnan ja veropohjan jousto Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 8 / 33
Tausta & teoria Tuloverotuksen tehokkuus Tuloverotus vaikuttaa työntekoon intensiivisen ja ekstensiivisen marginaalin kautta Intensiivinen marginaali = kuinka paljon töitä tehdään, esim. työnteon määrä tunneissa Ekstensiivinen marginaali = osallistutaanko ylipäänsä työmarkkinoille, 0/1-päätös Molemmat marginaalit tärkeitä ottaa huomioon Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 9 / 33
Tausta & teoria Verotettavan tulon jousto Verotettavan tulon jousto tärkeä arvioitaessa tuloverojärjestelmän tehokkuutta Yksi jousto kertoo kaiken Ottaa työn määrän lisäksi huomioon myös muutokset esim. verovähennysten käytössä sekä veronkierron Yksinkertaistettu malli Yksilön hyöty on: u(c, l) missä c on kulutus ja l kuvaa työntekoon käytettävää aikaa ja ponnisteluja u c > 0 ja u l < 0 kulutus tuottaa (raja)hyötyä mutta työnteko vähentää sitä Yksilön budjettirajoite verotettavan tulon mukaan ilmaistuna: c = TI t(ti) = (1 t)ti t kuvaa verojen määrää joka on funktio verotettavasta tulosta TI Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 10 / 33
Tausta & teoria Verotettavan tulon jousto Yksilö maksimoi hyötyään: u((ti t(ti)), l) optimiehto: u l = (1 t) työtä tehdään niin kauan kunnes sen rajahyöty (1 t) on yhtä suuri kuin lisätyöstä koituva haitta u l Oletetaan että veroaste kasvaa, dt > 0 Verotettavan tulon (kulutuksen) jousto veroasteen suhteen: e = (1 t) dti TI d(1 t) Kertoo miten paljon verotettava tulo pienenee kun veroaste kasvaa yhden prosentin Kuvaa kattavasti tuloverotuksen aiheuttaman tehokkuustappion määrän Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 11 / 33
Tausta & teoria Verotettavan tulon jousto Seuraavassa kuvassa havainnollistetaan veroasteen noususta (dt > 0) johtuva muutos sekä tehokkuustappio Indifferenssikäyrät kuvaavat joustoa kulutuksen ja vapaa-ajan suhteen Henkilö valitsee pisteen A kun vero on (1 t) Henkilö valitsee pisteen B kun vero on (1 t dt) Jos veronmuutos ei vaikuttaisi henkilön verotettavaan tuloon (indif.käyrä olisi pystysuora ja jousto nolla) niin henkilö olisi pisteessä C Tehokkuustappio tulee verotettavan tulon siirtymästä pisteestä C pisteeseen B, ja siitä seuraavasta kulutuksen ja hyödyn vähenemisestä Huom! Kulutuksen väheminen pisteestä A pisteeseen C ei ole tehokkuustappio (eli kun jousto on nolla) Kuvittele tilanne jossa valtio ostaa saamillaan lisäverotuloilla samat tuotteet ja lahjoittaa ne takaisin kuluttajille Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 12 / 33
Tausta & teoria Verotettavan tulon jousto Kulutus Indifferenssikäyrät (1-t)TI c A A (1-t-dt)TI c C c B B C TI B TI A Verotettava tulo Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 13 / 33
Tausta & teoria Verotettavan tulon jousto Sivuhuomio: Edellinen malli ei ottanut huomioon tulovaikutuksia, vain pelkän substituutiovaikutuksen Budjettirajoite kun otetaan tulovaikutus huomioon: c = TI t(ti) + R = (1 t)ti + R R on virtuaalitulo ( tulot ilman työntekoa ) dti Jousto tulovaikutuksilla: TI = ε C dt (1 t) + η dr TIdt TI(1 t) Slutsky-yhtälö: ε U = ε C + η kompensoimaton jousto sisältää sekä substituutio- että tulovaikutuksen Iso tulovaikutus voi muuttaa jouston merkkiä taaksepäin kääntyvä työn tarjontakäyrä Veronalennus voi siis teoriassa myös vähentää työn tarjontaa Lukuisten empiiristen tulosten perusteella tulovaikutus on kuitenkin nolla tai hyvin pieni Substituutiovaikutus on nimeomaan se vaikutus joka aiheuttaa tehokkuustappion Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 14 / 33
Tausta & teoria Optimaalisen tuloveron periaatteet Optimaalisessa tuloverotuksessa kysymyksenä on kerätä tarvittava verotulo siten että talouden toiminta (työn tarjonta) vääristyy mahdollisimman vähän annetut tulonjakotavoitteet saavutetaan Epäsymmetrinen informaatio on keskeisessä roolissa modernissa optimiveroteoriassa Pitäisi verottaa ihmisiä kyvykkyyden mukaan Kyvykkyyden perusteella määritettävä könttäsummavero olisi optimi Kyvykkyyttä ei havaita joudutaan verottamaan tuloja (second-best) tulot=kyvykkyys (tuntipalkka) x ponnistukset (työtunnit) Tuloverot asetettava niin, että henkilöt muuttavat työtuntejaan mahdollisimman vähän Valikoitumisrajoite rajoittaa tuloveron kautta saavutettavaa uudelleenjakoa Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 15 / 33
Tausta & teoria Optimaalisen tuloveron periaatteet Optimaalinen tuloveroasteikko on kompleksi matemaattinen ongelma Yleistettävissä olevia tuloksia on hyvin vähän Yksi keskeisimmästä on se, että lineaarinen tulovero (tasavero) ei ole tehokas Marginaaliseen tuloveroprosenttiin tietyllä tulotasolla vaikuttavat tekijät 1 Kerättävien verotulojen määrä (+) 2 Verotulojen jousto verojen suhteen (-) 3 Yhteiskunnan hyvinvointifunktio ja tulonjakotavoitteet: Hyvinvointipainot eri tulotasoilla (+ / -) 4 Tulonjakauma: 1 Tuloerot ennen verotusta (+/-) 2 Kuinka paljon henkilöitä on ko. tulotasolla (-) 3 Kuinka paljon henkilöitä on ko. tulotason yläpuolella (+/-) Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 16 / 33
Tausta & teoria Optimaalisen tuloveron periaatteet Optimaalisen veroasteikon muotoa voidaan approksimoida simuloinneilla saadaan joitain kutakuinkin yleisiä (normatiivisia) tuloksia Käyttäytymisjoustot keskeisessä asemassa! Pienituloiset Tuloveron ja sosiaaliturvan yhteisvaikutus voi aikaansaada kireän progression: tulojen kasvaminen kiristää verotusta ja vie pois tulonsiirtoja Empiirisen tutkimuksen mukaan (perustuu erityisesti UK ja US evidenssiin) juuri työhön osallistuminen voi olla joustavaa Antaa perustelun kehittää ns. in-work benefit järjestelmää, kuten ansiotulovähennystä ja ansiotulotukea (pienten palkkojen tukea) sekä pienentää työkykyisten vähimmäisturvaa Sosiaaliturvan leikkaaminen lisää tuloeroja, valikoitumiskysymykset vaikeita Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 17 / 33
Tausta & teoria Optimaalisen tuloveron periaatteet Suurituloiset Empiirisen tutkimuksen mukaan verotettava tulo joustavinta suurituloisilla Otettava huomioon myös mm. verosuunnittelu sekä suurituloisten liikkuvuus maiden välillä Jouston suuruus antaa ylärajan sille, kuinka korkeita ylimmät rajaverot voivat olla Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 18 / 33
Empiria Empiiriset tulokset: Työn tarjonta Työn tarjonnan (työtuntien) jousto kuinka paljon työtunnit muuttuvat kun rajaveroaste muuttuuu? kuinka paljon vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä vaikuttaa työhön osallistumiseen? osallitumisveroaste, kannustinloukut Yleiset johtopäätökset kirjallisuudesta (Meghir & Phillips 2010) Työtuntien määrä joustamaton päätoimisesti työskenteleville (miehille) Työntarjonta joustavampaa perheen toiselle tulonsaajalle (naisille, erit. äideille) Erityisesti työmarkkinoille osallistumispäätöksen osalta tärkeä Edellä kuvatut extensive vs. intensive margin: Kannustimet vaikuttavat erityisesti työhon osallistumiseen, ja erityisesti naisilla joilla on pieniä lapsia Käyttäytymisvaikutukset isoja erityisesti alhaisilla tulotasoilla korkeat marginaaliverot heille erityisen haitallisia Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 19 / 33
Empiria Esimerkki: Kotihoidon tuki ja äitien työllisyys Suomessa (Kosonen & Matikka) Employment Women with children aged 1.5-4.5 years RD-estimate: 0.054 (0.0015) Employment rate.55.6.65.7.75.8 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 Age of the youngest child (in months) Mean CI Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 20 / 33
Empiria Empiiriset tulokset: Verotettava tulo Jos halutaan mitata verojen aiheuttamaa vääristymää ja hyvinvointitappiota, pitäisi ottaa huomioon kaikki verojen aiheuttamat muutokset käyttäytymisessä Verotettavan tulon jousto (Elasticity of taxable income, ETI) työtunnit efortti, koulutuspäätökset ym. veronkierto, verosuunnittelu ym. Verotettavan tulon jousto olennaisessa osassa kun mietitään optimaalista tuloveroasteikkoa Rajaveroaste käänteisessä suhteessa jouston kokoon Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 21 / 33
Empiria Empiiriset tulokset: Verotettava tulo Empiirinen estimointi Yksilötason paneeliaineisto (i, t) Verorekisteritieto tuloista, joissa samaa yksilöä seurataan yli ajan Differenssimalli (ilman tulovaikutuksia): ln(ti) i,t = γ t + e ln(1 τ) i,t + α X i,t + (ε i,t ) Perusvaatimuksena identifioida ETI (e): Eksogeeenista variaatiota nettoveroasteessa (1 τ) i,t Luonnollinen koeasetelma: vaihtelua veroasteessa samankaltaisten henkilöiden välillä Instrumenttimuuttuja veroasteen muutokselle (1 τ) i,t Riittävästi kontrolleja (X i,t ) ottamaan huomioon muut mahdolliset muutokset verotettavissa tuloissa TI i,t Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 22 / 33
ETI estimaatteja Empiria USAssa keskimääräisen jouston havaittu olevan välillä 0-0.6 (Saez ym. 2012) Isoin jousto löydetty yrittäjille ja suurituloisille, keskimääräiselle palkansaajalle melko pieni jousto Pohjoismaissa ETI tyypillisesti pienempi 0-0.3 (esim. Kleven & Shultz 2014), mutta joitain poikkeuksia löytyy Jousto suurempi yrittäjille ja naisille Veropohjan laajuudella merkitystä ETI riippuu myös verojen keräämiseen liittyvistä yksityiskohdista (mm. ennakonpidätysjärjestelmä) Matikka (2014): ETI Suomessa noin 0.3 Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 23 / 33
Empiria Esimerkki: ETI Tanskassa (Kleven ja Schultz, AEJ: Econ. Pol. 2014) Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 24 / 33
Empiria Esimerkki: Kunnalisveron muutokset ja TI Suomessa (Matikka 2014) Changes in taxable income and the municipal tax rate Non-movers only, 1995-2007 Log change in taxable income -.6 -.5 -.4 -.3 -.2 -.1 0.1.2.3.4-1 -.5 0.5 1 1.5 2 Change in the municipal tax rate Mean CI Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 25 / 33
Empiria Sovelluksia: Laffer-käyrä ja verotulot maksimoiva veroaste Suurituloisten verotettavan tulon joustoa ja tulonjakauman muotoa voidaan käyttää havainnollistamaan sitä, mikä olisi verotulot maksimoiva ylin rajaveroaste Asettaa ylärajan optimaaliselle tuloveroasteelle Laffer-käyrä: veroasteen ja verotulojen välinen (epälineearinen) yhteys Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 26 / 33
Empiria Sovelluksia: Laffer-käyrä ja verotulot maksimoiva veroaste Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 27 / 33
Empiria Sovelluksia: Laffer-käyrä ja verotulot maksimoiva veroaste Verotulot maksimoiva ylin rajaveroaste (ilman hyvinvointipainoja): t max = 1 1+a e a on tulonjakauman Pareto-parametri (perustuu tulonjakauman yläpään muotoon) e on ETI t max USAssa 57% (kun e = 0.5 ja a = 1.5) (ks. Piketty ym. 2014) t max Suomessa? 62,5% kun e = 0.3 ja a = 2 yli nykyisen ylimmän veroasteen ( 55%) 50% kun e = 0.5 ja a = 2 alle nykyisen ylimmän veroasteen Huom! tulokset herkkiä sille mikä jousto on Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 28 / 33
Empiria Sovelluksia: Suurituloisten verosuunnittelu Edellä oletettiin että e kuvaa tehokkuustappion oikein suurituloisille kun laskettiin t max Näin ei kuitenkaan ole jos merkittävä osa vaikutuksesta tulee verosuunnittelun kautta Tulojen muuntaminen korkeasti verotusta ansiotulosta pääomatuloiksi esim. listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat Suomessa (mm. lääkärit, lakimiehet, tilitoimistot) omistajien joustosta yli 2/3 tulee tulonmuunnosta (ks. Harju & Matikka 2014) Tulojen jaksottaminen ajallisesti niin että maksetut verot ovat pienemmät Tulojen muuntaminen tai siirtäminen ajassa ei ole kokonaisuudessaan tehokkuustappio jos tulo verotetaan toisessa veropohjassa tai toisena ajankohtana suunnittelu ei merkittävästi muuta reaalitaloudellisen aktiviteetin määrä Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 29 / 33
Empiria Esimerkki: Tulojen jaksottaminen kun tuloverotus kiristyi Tanskassa (Kreiner ym., AEJ: Econ. Pol. 2015) Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 30 / 33
Empiria Sovelluksia: Suurituloisten verosuunnittelu Nyt t max = 1+t 2 a e 2 1+a e t 2 on veroaste jolla muunneltua tuloa verotetaan (esim. pääomatulovero) e 2 on osuus joustosta joka on verosuunnittelua t max USAssa 62% (kun e = 0.5, e 2 = 0.3, t 2 = 0.2 ja a = 1.5) (ks. Piketty ym. 2014) t max Suomessa 69,5% kun e = 0.3, e 2 = 0.2, t 2 = 0.28 ja a = 2 61% kun e = 0.5, e 2 = 0.4, t 2 = 0.28 ja a = 2 Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 31 / 33
Empiria Lähteet ja hyödyllistä luettavaa Teoria ja optimaalinen tulovero Saez, E. (2001). Using elasticities to derive optimal income tax rates. Review of Economic Studies, 68: 205 229. Feldstein, M. (1999). Tax avoidance and the deadweight loss of the income tax. Review of Economics and Statistics, 81: 674 680. Tuomala, M. (1990). Optimal income tax and redistribution. Oxford: Clarendon Press, 1990. Mirrlees, J. (1971). An exploration in the theory of optimum income taxation. Review of Economic Studies, 38(114): 175 208. Piketty, T., E. Saez and S. Stantcheva. (2014). Optimal taxation of top labor incomes: A tale of three elasticities. American Economic Journal: Economic Policy, 6(1): 230 271. Chetty, R. (2009). Is the taxable income elasticity sufficient to calculate the deadweight loss? The implications of evasion and avoidance. American Economic Journal: Economic Policy, 1(2): 31 52. Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 32 / 33
Empiria Lähteet ja hyödyllistä luettavaa Empiirinen kirjallisuus Saez, E., J. Slemrod and S. Giertz. (2012). The elasticity of taxable income with respect to marginal tax rates: A critical review. Journal of Economic Literature, 50(1): 3 50. Meghir, C. and D. Phillips. (2010). Labour supply and taxes. Dimensions of tax design: The Mirrlees review. Oxford, Oxford University Press, 2010, 202 274. Kleven, H. and E. Schultz. (2014). Estimating taxable income responses using Danish tax reforms. American Economic Journal: Economic Policy, 6(4): 271 301 Kreiner, C., S. Leth-Petersen and P. Skov. (2015). Tax Reforms and Intertemporal Shifting of Wage Income: Evidence from Danish Monthly Payroll Records. Forhcoming American Economic Journal: Economic Policy. Blomquist, S. and H. Selin. (2010). Hourly wage rate and taxable labor income responsiveness to changes in marginal tax rates. Journal of Public Economics, 94: 878 889. Matikka, T. (2014). Taxable income elasticity and the anatomy of behavioral response: Evidence from Finland. Government Institute for Economic Research Working Papers 55. Harju, J. and T. Matikka. (2014). The elasticity of taxable income and income-shifting: What is "real" and what is not? CESifo Working Paper No. 4905, July 2014. Kosonen, T. (2013) To work or not to work? The effect of child-care subsidies on the labour supply of parents The B.E. Journal of Economic Analysis and Policy, Volume 14, issue 3 Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 33 / 33