Mirrlees Review: mistä kyse?

Transkriptio

1 Mirrlees Review ja Suomen verojärjestelmä Jukka Pirttilä Tampereen yliopisto ja Palkansaajien tutkimuslaitos VM, Mirrlees Review: mistä kyse? Selvittää hyvän verojärjestelmän rakenne yleisesti (moderneille, kehittyneille, avoimille talouksille) Arvioida Britannian verojärjestelmää yo. tiedon valossa Ja arvioida miten sitä voisi uudistaa tarvittavaan suuntaan Meade Report 30 vuotta (IFS alku) The Structure and Reform of Direct Taxation (1978) 1

2 The editorial team Chairman: Sir James Mirrlees (Cambridge) Tim Besley (LSE, Bank of England & IFS) Richard Blundell (IFS & UCL) Malcolm Gammie QC (One Essex Court & IFS) James Poterba (MIT & NBER) with: Stuart Adam (IFS) Steve Bond (Oxford & IFS) Robert Chote (IFS) Paul Johnson (IFS & Frontier) Gareth Myles (Exeter & IFS) Rakenne 10 kappaletta tärkeistä osa-alueista Parhaat kv. veroasiantuntijat + IFS:n väki Joka kappaleella kommentoijat 3 lisäkappaletta erityisaiheista 2-osainen loppuraportti Characteristics of a good tax system Reforming the UK tax system Kappaleet kommentteineen saatavilla netissä Synteesikappale vuoden lopussa 2

3 10 commissioned chapters Taxation in the UKwhere we are & how we got there Stuart Adam, James Browne and Chris Heady Commentator: Chris Evans Political economy of tax reform James Alt, Ian Preston and Luke Sibieta Commentators: Peter Riddell; Guido Tabellini; Chris Wales Administration and compliance Jonathan Shaw, Joel Slemrod and John Whiting Commentators: John Hasseldine; Richard Highfield; Brian Mace 10 commissioned chapters The main household tax base James Banks and Peter Diamond Commentators: Robert Hall; John Kay; Pierre Pestieau Taxation of wealth and wealth transfers Robin Boadway, Emma Chamberlain and Carl Emmerson Commentators: Helmuth Cremer; Thomas Piketty; Martin Weale Taxing corporate income Alan Auerbach, Mike Devereux and Helen Simpson Commentators: Harry Huizinga; Jack Mintz International capital taxation Rachel Griffith, James Hines and Peter Birch Sørensen Commentators: Julian Alworth; Roger Gordon and Jerry Hausman 3

4 10 commissioned chapters Tax rates on labour income Mike Brewer, Emmanuel Saez and Andrew Shephard Commentators: Hilary Hoynes; Guy Laroque; Robert Moffitt Indirect taxes Ian Crawford, Michael Keen and Stephen Smith Commentators: Richard Bird; Sijbren Cnossen; Ian Dickson and David White; Jon Gruber, Environmental taxation Don Fullerton, Andrew Leicester and Stephen Smith Commentators: Paul Johnson and Nick Stern; Agnar Sandmo 3 special studies The effect of taxes on labour supply Costas Meghir and David Phillips The effect of taxes on consumption and saving Orazio Attanasio and Matthew Wakefield Taxation of small businesses Claire Crawford and Judith Freedman 4

5 Tämä esitys Keskeiset lähtökohdat ja joitakin tuloksia hyvän verojärjestelmän tutkimuksessa 3 teemaa Työtulojen verotus: optimaalinen epälineaarinen tulovero Pääomatulojen verotus kun työtuloja verotetaan progressiivisesti + hiukan varallisuuden verotuksesta Hyödykeverotus + hiukan ympäristöverosta Pohdintoja mitä merkitsee Suomelle Pienten palkkatulojen verotus ja kannustimet Suurten ansiotulojen ja pääomatulojen suhde Alennetut arvonlisäverokannat Keskeiset lähtökohdat Veropohja ei perustu vain yleisiin lähtökohtiin (Banks ja Diamond) Kuten kyky maksaa Tai tulovero vs. menovero (jonka osana olisi se että ei veroja normaaleille säästämisen tuotoille, Meade) Vaan optimaalisen verotuksen teorian ideana: arvioidaan miten erilaiset verot vaikuttavat käyttäytymiseen Mikä vaihtoehdoista paras yhteiskunnan tavoitteiden kannalta Verojärjestelmän tavoitteena myös hyväksyttävä hyvinvoinnin jakauma Voidaan esittää esim. siten, miten saadaan pienemmät mahdolliset vääristymät annetulla tulonjakotavoitteella Ilman tulonjakotavoitetta suurin osa veropolitiikasta olisi hyvin helppoa: ei pääomatuloveroja, ei yritysveroa, ei progressiivista tuloveroa Lähes kaikki vaikeat ongelmat syntyvät tehokkuus-tulonjako trade-off:sta

6 Keskeisiä johtopäätöksiä Työtuloverotuksessa painopisteessä pienten tulojen verotus ja tulonsiirtojen rakenne Suomessa ongelmat työllisyyden kannalta pienissä työtuloissa Tilaa welfare-to-work politiikan laajentamiselle Pääomatuloja pitää verottaa, mahdollisesti progressiivisesti Suomessa ongelma ylimpien ansiotulojen rajaverojen ja pääomatulon verotuksen epäsuhta Tulojen muunto-ongelma vakava Varallisuuden (tai sen siirtojen verotus) osa optimaalista politiikkaa (Cremerin kommentti) Hyödykeveron alennetut ALV-asteet tehottomia Erityinen rooli vain ympäristöveroille ja niissä keskeisin ilmastomuutoksen hillintä (Sternin kommentti) Optimaalinen työtulojen verotus (Brewer et al) Maksimoidaan yhteiskunnan tavoitefunktiota Monia erilaisia mahdollisuuksia tuloerojen tavoiteltavuuden suhteen Ehdoilla Verotulotavoite Veronmaksajien käyttäytyminen (erityisesti miten työllisyys tai verotettava tulo vähentyy kun verotus kiristyy) Mirrlees (1971) ja laaja kirjallisuus sen jälkeen Oppikirjaesityksiä Tuomala (1990, OUP) Salanié (2003, MIT Press) 6

7 Rajaveron muodostuminen Rajavero tietyllä tulotasolla y kasvaa jos Vääristymä pienenee (jousto alas) Tulojakaumassa tulotasolla y olevien henkilöiden määrä pienenee (vääristymä koskee pienempää joukkoa veronmaksajia) Tätä tulotasoa suurempia tuloja saavien määrä kasvaa (koska heille vain tulovaikutus, saadaan suurempi määrä verotuloja) Yhteiskunnassa aletaan arvostaa enemmän tasaista tulonjakoa Optimaalinen efektiivinen rajavero (mukaan lukien sosiaaliset tulonsiirrot) on U:n muotoinen Optimi tulovero ei ole tasavero Brewer et al: Simulaatio Iso-Britannialle Ei tasavero: tulojen sosiaalinen rajahyöty alas Ei tasavero: vähän ihmisiä tällä tulolla 7

8 Olennaista: ekstensiivinen marginaali mukaan Viimeaikainen konsensus kv. työn tarjontakirjallisuudessa Jo työssä olevien työtuntijousto pieni (intensiivinen marginaali) Olennaista suurituloisessa päässä verotettavan tulon jousto (elasticity of taxable income) Mutta verotuksen ja sosiaaliturvan yhteisvaikutuksella anglo-saksisen evidenssin mukan merkittävä merkitys joidenkin erityisryhmien työllisyydelle (esim. pienituloiset lapsiperheet) = > welfare-to-work (EITC, WFTC) Ekstensiivisen marginaalin mukaanotto laskee pienituloisten työllistymisveroastetta ja alentaa myös sosiaaliturvan perustasoa työkykyisille (Saez 2002) Johtopäätökset Suomelle (1) Brewer et al hahmottelevat reformia jossa Iso- Britannian työllistymisveroja lasketaan Suomessa työllistymisverot ovat alentuneet, mutta ovat edelleen korkeita yksinhuoltajille ja pienituloisille lapsiperheille (Honkanen et al 2007) Niiden alentaminen yhdistelemällä pieniä sosiaaliturvan muutoksia ei helppoa (Hakola-Uusitalo et al 2007) Jos uskoo merkittäviin ekstensiivisiin marginaaleihin, tilaa welfare-to-work politiikan laajentamiselle Yksi esimerkki: paremmin kohdistettu ansiotulovähennys joka suurempi perheellisille 8

9 Työttömyysloukussa olevien osuus, 199 ja Työllistymisveroaste = Kaikki Yksinhuoltaja 2 vanhempaa (nettopalkka työllisenä nettopalkka työttömänä) / bruttopalkka Yksinasuva Lapseton pari Työttömyysloukku: työllistymisveroaste > 80% muut Ansio- ja pääomatuloverojen suhde (Banks ja Diamond) Kun ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, miten pääomatuloja pitäisi verottaa Veroteoriassa ei perusteita sille että ansio- ja pääomatuloveroja verotettaisiin täysin samalla tavalla Toisaalta yhtä selvää on että pääomatuloja tulee verottaa esim. koska Epäsuora tapa verottaa paremmin ansaitsevia (joilla suurempi säästöaste) Epäsuora tapa verottaa varallisuutta Säästöjen tuoton verottaminen lisää eforttia dynaamisen mallin jälkimmäisillä periodeilla (New Dynamic Public Finance) Optimiveroteoria suosittaa lisäksi ainakin osittaista varallisuuden / varallisuuden siirron verotusta (Cremer) Kun osa perinnöistä suunnittelemattomia, perintöverotus vähemmän vääristävää kuin muu pääomatuloverotus 9

10 DIT vai progressiivinen vero pääomatuloille? Syitä valita progressiivinen vero (ansio- ja pääomatulojen rajaverot positiivisesti riippuvaisia) Myopia joka pahimmillaan pienituloisilla yhdistettynä tulonjakotavoitteeseen Tulojen muuntaminen Syitä valita lineaarinen vero Keräyskustannukset Kansainvälinen veronkierto Laaja veropohja voi sinällään olla yhdistetty kumpaan tahansa malliin Banks ja Diamond s. 10: We suspect that positively relating marginal tax rates on labour and capital incomes is better than having separate taxation of the two sources of income Johtopäätökset Suomelle (2) Suomessa ylimmän prosentin tuloista yli puolet pääomatuloja (kun ennen 1993 reformia työtulojen osuus paljon suurempi) Tulojen muuntamisesta suoraa evidenssiäkin (Pirttilä ja Selin 2007) Toisaalta ylin ansiotulojen rajaveroprosentti korkea kansainvälisessä vertailussa Verotettavan tulon jousto huipulla voi olla suuri juuri tulojen muuntosyystä Ylimpiä rajaveroasteita alennettava ja ylimpien osinkotulojen verotusta kiristettävä 10

11 Tuloerojen kasvussa ylimpien tulojen osuus keskeinen Real average disposable income, 1000 (1990 prices) Top 1% 1000 EUR Top % 10. decile 20 T otal decile Lähde: Jäntti et al (2008) Pääomatulojen kasvu huipputulojen rakenteessa Year 1987 % % Top % Year Top 1% Top % Top 1% Total Labour income Entrepreneurial income Capital income Transfer received 28 Total

12 Hyödykeverotus (Crawford, Keen ja Smith) kun käytössä on tulovero, pitäisikö hyödykeveroasteen olla sama vai erilainen eri hyödykkeille peruslähtö: Kun preferenssit eivät separoituneita vapaa-ajan ja muun kulutuksen suhteen, vapaa-ajan kanssa komplementteja hyödykkeitä tulisi verottaa ankarammin (Edwards, Keen, Tuomala 1994) empiirinen evidenssi: separoituvuus hylätään, mutta Crawford et al: ilmiö ei taloudellisesti merkittävä Politiikkajohtopäätös: tasainen ALV-aste tavoiteltava poikkeus vain korjaavat verot (syntiverot, ympäristövero) ympäristöveroissa olennaisinta on haaste vastata ilmastonmuutokseen (Stern et al) Cap and trade parempi kuin pelkkä vero epävarmuuksien takia Kv-velvoitteiden osalta niin UK:lle kuin Suomelle saattaa tulla maksajan osa (kehitysmaat) Johtopäätökset Suomelle (3) nykyiset verotuet epäsuoran verotuksen kautta osin merkittäviäkin summia elintarvikkeiden, lehtien, kulttuuri- ja urheilutapahtumien alennetut ALV:t asumisen verotuet näiden tulonjakotavoitteet voitaisiin haluttaessa hoitaa tehokkaammin entä voitaisiinko ohjausvaikutukset (poislukien ympäristölle) hoitaa toisin? jos voidaan, rahoituspotentiaalia ansiotuloverojen alentamiselle tai tulonsiirtojen kasvattamiselle 12

13 Lopuksi Mirrlees Review: satoja, tuhansia sivuja tekstiä niissäkin kyse pääosin katsausartikkeleista kaksiosainen rakenne 13 kappaletta kommentteineen sovellus Iso-Britanniaan Suomenkin raportissa voisi olla näiden 13 kappaleen tiivistelmä + sovellus Suomeen luonnollisesti empiirinen evidenssi tulisi ihannetapauksessa tulla Suomesta 13