Vaasa Pohjolan energiapääkaupunki
Menestyvä Vaasan seutu [ VÄESTÖ, OSTOVOIMA, TYÖLLISYYS ]
Vaasan seudulla väestön ja työpaikkojen määrän kasvu on ollut kuudenneksi suurin maan 41 kaupunkiseudun / työssäkäyntialueen joukossa vuodesta 2005 lähtien. Vaasan seutukunta nousi ykkössijalle Suomen seutukuntien kilpailukyvyn tarkastelussa vuodelta 2015. Seudun väkiluku on kasvanut yhteensä lähes 9 000 asukkaalla 2000-luvun aikana. Vaasan kaupunki ja seutu kuuluvat maan elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin. Pohjanmaan väkiluvun kasvu (%) oli maakuntien välisessä vertailussa viidenneksi nopeinta vuosina 2005 2014. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjanmaan väestönkasvu on viidenneksi nopein vuosina 2015 2040. Pohjanmaan väkiluku oli 181 156 vuoden 2014 lopussa. Ennusteen mukaan Pohjanmaan väestönkasvu keskittyy jatkossakin erityisesti Vaasan seudulle.
Vaasan seutukunta on ykkönen VAASAN SEUTUKUNTA NOUSI YKKÖSSIJALLE SUOMEN SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYVYN TARKASTELUSSA VUODELTA 2015 Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2013 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat olivat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vaasan seutukunta sijoittui ensimmäiseksi ja sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso. http://www.satamittari.fi/suomen-seutukuntien-kilpailukyky-2013
Menestyviä kaupunkiseutuja Uumaja YHTEENSÄ 119613 asukasta (2014) +8 855 (2005-2014) 62 306 työpaikkaa (2013) +7 110(2005-2013) 32 500 korkeakouluopiskelijaa 453 624 asukasta seuduilla (2014) +26 149* asukasta (2005-2014) (n. 530 000 as. koko alueella) 206 273* työpaikkaa (2013) +15 571* työpaikkaa (2005-2013) 55 500 korkeakouluopiskelijaa *Seutujen kasvuluvut (ei koko alueen). Alueen kaupunkiseutujen väkiluku kasvoi yli 26 000 asukkaalla vuosina 2005 2014 ja työpaikkojen määrä lähes 16 000:lla vuosina 2005 2013. Alueella on noin 55 500 korkeakouluopiskelijaa. Pietarsaari - Kokkola 110 485 asukasta (2014) +3 325 (2005-2014) 46 990 työpaikkaa (2013) +2 241 (2005-2013) 4 000 korkeakouluopiskelijaa Uumaja Pietarsaari Vaasa Vaasan seudun naapuriseudut ovat kaikki hyvin menestyviä ja nopeasti kasvavia kaupunkiseutuja. Ne sijaitsevat kaikki 120 km säteellä Vaasasta. Asukkaita alueella on yhteensä noin 530 000. Kokkola Vaasa 113 659 asukasta (2014) +7 294 (2005-2014) 51 185 työpaikkaa (2013) +3 512 (2005-2013) 13 000 korkeakouluopiskelijaa Seinäjoki 109 867 asukasta (2014) +6 675(2005-2014) 45 792 työpaikkaa (2013) +2 708 (2005-2013) 6 000 korkeakouluopiskelijaa
Vaasa kasvaa Vaasassa on asukkaita n. 67 650, Vaasan seudulla n. 114 000 ja Pohjanmaalla n. 182 000.
Energy Vaasa energia-alan moottori POHJOISMAIDEN JOHTAVAN JA SUURIN ENERGIA-ALAN YRITYSKESITTYMÄ, ENERGYVAASA, LÖYTYY VAASAN SEUDULTA. Yli 140 yritystä, joista usea alansa globaali markkinajohtaja Liikevaihto 4,4 miljardia euroa, josta 80% viennistä 30% koko Suomen energiateknologiaviennistä Työntekijöitä 11 000
Työtä tekeville 2000-luvulla seudun työpaikkojen määrä on kasvanut noin 5 500:lla. Vaasan kaupungissa on seitsemänneksi eniten teollisuuden henkilöstöä. Vaasan teollisuuden henkilöstömäärä on kasvanut ylivoimaisesti eniten (noin +1 400) Suomessa vuodesta 2006. Vaasan seudulla työpaikkoja on yhteensä noin 51 200 ja Vaasassa noin 37 800 (31.12.2013). Vaasan seudulla toimii yhteensä noin 6 500 yritystä. Vaasan kaupungin työttömyysaste on kolmanneksi alhaisin maan 20 suurimman kaupungin joukossa. Pohjanmaalla työttömyysaste on huonoista ajoista huolimatta säilynyt selvästi koko maata matalammalla tasolla. Vuonna 2014 Pohjanmaan työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 6,1 % kun työttömyysaste koko maassa oli 8,7%. Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Pohjanmaan työttömyysaste oli Manner-Suomen alhaisin marraskuussa 2015.
Työtä tekeville VAASAN SEUTU ON TYÖPAIKKAMÄÄRÄLTÄÄN MAAN KUUDENNEKSI NOPEIMMIN KASVAVA KAUPUNKISETU / TYÖSSÄKÄYNTIALUE
Ostovoima Vaasan kaupungissa valtionveronalainen keskitulo tulonsaajaa kohden on neljänneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan seudulla vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 157 miljoonalla eurolla (19 %) vuosina 2007 2014. Seudun vähittäiskaupan liikevaihto oli yhteensä 983 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Ostovoima Pohjanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote vuonna 2012 oli 37 758. Tällä lukemalla Pohjanmaa sijoittuu nykyisten maakuntien välisessä vertailussa kolmanneksi. Vaasan seudun asukaskohtainen bruttokansantuote on vielä korkeampi (39 011 vuonna 2013) ja neljänneksi korkein maan 41 työssäkäyntialueen joukossa. Vaasan kaupungissa valtionveronalainen keskitulo tulonsaajaa kohden on neljänneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasassa keskitulo on noussut lähes 40 %:lla viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Ostovoima vähittäiskauppa Vaasan seudulla vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 157 miljoonalla eurolla (19 %) vuosina 2007 2014. Seudun vähittäiskaupan liikevaihto oli yhteensä 983 miljoonaa euroa vuonna 2014. Vaasan kaupungissa vähittäiskaupan ostovoimaa on noin 470 milj. ja Vaasan asiointialueella noin 800 milj.. Vähittäiskauppaan ei sisälly autokaupat, huoltamot ja ravintolat. Niiden osalta ostovoimaa on noin 280 milj. Vaasan kaupungissa ja lähes 480 milj. Vaasan asiointialueella.
Ostovoima vähittäiskauppa Vaasan kaupunki toimii alueensa pääkeskuksena, mikä näkyy ostovoiman siirtymissä. Vaasassa oli vähittäiskaupan myynti (pl. autokauppa) vuonna 2012 yhteensä 650 milj.. Kun vaasalaisilla oli ostovoimaa noin 470 milj., Vaasaan suuntautuu ostovoimaa lähes 180 milj. oman kaupungin ulkopuolelta. Vaasan kaupungissa vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan* kasvavan noin 750 miljoonaan euroon ja Vaasan asiointialueella noin 1 240 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, eli ostovoimaa olisi noin 55-60 % enemmän kuin vuonna 2012. Mikäli mukaan lasketaan myös autokaupat, huoltamot ja ravintolat, ostovoimaa arvioidaan olevan noin 1 140 miljoona euroa Vaasan kaupungissa ja noin 1 900 miljoonaa euroa Vaasan asiointialueella vuonna 2030, eli noin 50 % enemmän kuin vuonna 2012. *Ostovoiman ennusteen oletuksena on alueen voimakkaan väestönkasvun jatkuminen. Asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Vaasan kaupungissa tarvitaan lisää liiketilaa vuoteen 2030 mennessä noin 135.000 kerrosneliömetriä ja Vaasan asiointialueella noin 20.000 kerrosneliömetriä.
Vetovoimainen Vaasan seutu [OPISKELU, LIIKENNE, TAPAHTUMAT, MATKAILU, YMPÄRIVUOTISUUS]
Opiskelu Vaasa on väkilukuun suhteutettuna Suomen suurin korkeakoulukaupunki Kuusi korkeakouluyksikköä, Yli 30 eri alan tutkintoa suomen, ruotsin ja englannin kielellä Yli 13 000 korkeakouluopiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa Vaasassa on noin 4 000 opiskelijaa. Vaasan seutu on vahvasti kansainvälinen sekä kaksi- ja monikielinen Vaasan seudulla asukkaat edustavat yli 120 eri kansallisuutta. Kansainvälinen ympäristö edistää seudun liiketoimintaa
Mittavat panostukset logistiikkaan ja kansainvälisiin liikenneyhteyksiin Vaasaan on lyhyet yhteydet Euroopasta ja maailmalta useiden päivittäisten suorien lentoyhteyksien ansiosta Helsingin ja Tukholman kautta. Vaasan lentokenttä on Suomen 4. vilkkain kansainvälinen kenttä. Junalla saavutaan suoraan keskustaan. NLC Ferry Ab Oy, Wasaline on Vaasan kaupungin ja Uumajan kaupungin omistama varustamo joka liikennöi päivittäin Vaasan ja Uumajan väliä.
Vaasa oli Suomen kuudenneksi suosituin kansainvälisten kongressien järjestämispaikka vuonna 2014 Vuonna 2014 Suomessa järjestettiin 708 kansainvälistä kongressia, joista 25 Vaasassa. Kokouspäivien määrä oli Vaasassa vuonna 2015 melkein 60.000. Suunnitteilla oleva musiikki- ja kongressitalo Wasa Station tulee merkittävästi vahvistamaan Vaasan asemaa menestyvänä kongressi- ja tapahtumakaupunkina.
Matkailijoiden määrä kasvaa Vaasan seudulla yöpymisten määrä lokakuuhun 2015 saakka on ollut peräti 56 401 suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna2014. Ulkomaalaisten osuus n. 12 800 hlöä ja ruotsalaisten osuus siitä 1514. Merenkurkun saaristo on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ainoana luonnonperintökohteena.
Elinvoimainen toimintaympäristö [KAAVOITUS SEKÄ SUUNNITTEILLA OLEVAT KEHITYSHANKKEET]
Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi 2013 Vaasan INKA - kaupungiksi teemalla Kestävät energiaratkaisut. Vaasan innovaatiokeskittymän painopisteet:
Kaupunki kasvaa Houkutteleva Vaasan seutu onnistuu yhdistämään asumisen, palvelut, kampuksen, matkakeskuksen, matkailijareitit, tapahtumat ja logistiikkakeskuksen luovaksi, toimivaksi ja kehittäväksi kokonaisuudeksi sekä priorisoi asukkaiden hyvinvointia edistävien yhteisten seudullisten panostusten vahvistamista. Vaasan omaleimainen kaupunkikuva muodostuu kaupunkimaisesta, historiallisesta ja kerroksellisesta kaupunkikuvasta sekä merestä ja puistikoista.
Keskusta kasvaa - asu hyvin Vaasan n. 67 650 asukasta, reilu 17 000 asuu keskustassa. Vaasan keskusta-alueella on useita valtakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Keskustassa luodaan uusia asumisen paikkoja yhteensä 9000 uudelle asukkaalle Keskustan lisäksi uusia asumisen paikkoja on viitoitettu tasaisesti eri kaupunginosiin.
Merkittävät työpaikka-alueet Vaasassa on noin 37 800 työpaikkaa, joista lähes 19 000 on keskustassa. Keskustan työpaikkarakenne on hyvin monipuolinen ja työpaikkojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla. Työpaikka-alueet ovat keskustan lisäksi sijoittuneet laatukäytävän varrelle, Runsoriin, ABB:n alueelle ja Palosaareen. Lisätietoja Vaasan kaupungin kaavoituskatsauksesta http://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/tiedotuslehti_02_201 Vaasan merkittävimmät teollisuustyöpaikka-alueet sekä teollisuus-, yritys- ja kaupan alueet, joita kehitetään
Infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyviä hankkeita VAASAN SEUDULLA EDISTETÄÄN VAHVASTI LOGISTIIKKAKOKONAISUUDEN KEHITYSTÄ, JOKA LUO VAHVAN LOGISTISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN SEUDUN ELINKEINOELÄMÄLLE. Kvarken Ports Ltd Vaasan kaupunki ja Uumajan kaupunki ovat perustaneet yhteisen uuden satamayhtiön, Merenkurkun Satamat Oy l Kvarken Ports Ltd, joka aloitti toimintansa 1.1.2015. Tavoitteena on tuottaa tehokkaita, laadukkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä vahvistaa alueen kuljetusreittejä. Kyseessä on toinen kerta maailmassa, kun satama yhtiöitetään kahden kaupungin omistamaksi ja kahdessa maassa toimivaksi satamayritykseksi.
Infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyviä hankkeita Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hanke Tavoitteena on parantaa kuljetuskäytävän kuljetusreittejä Norjasta, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Vaasan ja Uumajan välille suunnitellaan uutta laivaa, jonka on määrä samanaikaisesti toimia merenkulkuinnovaatioiden alustana. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä multimodaalisuuden kasvattamiselle ja varmistaa liikenteen turvallisuus ja jatkuvuus. Wärtsilä on suunnitellut innovatiivisen ja ympäristöystävällisen lautan. Kuva: Wärtsilä (artistinen luonnos).
Infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyviä hankkeita NLC Vaasa on Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rajalle sekä läheisen lentokentän lähelle sijoittuvan Vaasan seudun logistiikka-alue. Sen kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 400 hehtaaria ja se tulee jakautumaan logistiikkayrityspuistoon, raideterminaalialueeseen sekä valmistavan teollisuuden alueisiin. Lentokentän, sataman, NLC Vaasan ja Vaasa Airport Logistics Centerin sijainti sekä uuden satamatien yhteystarve
Muita kehittämishankkeita EnergyLab Palosaaren tiedepuistokorttelikokonaisuuden 10,5 milj. euron suuruinen ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan korkeakoulujen, energiateknologiayritysten sekä muiden organisaatioiden yhteiseksi tutkimustuotekehitys-, innovaatio- ja koulutusyhteisöksi. Kiinteistöhanke valmistuu kesällä 2016. Tutkimus- ja kehitystyötä yrityksissä ja korkeakouluissa tekee yli 1 800 henkilöä. Tiedepuistokorttelin luonnos.
Muita kehittämishankkeita Uusi Hietalahden jalkapallostadion eli Elisa Stadion otetaan käyttöön kesällä vuonna 2016. Stadionille tulee yhteensä noin 6000 katsomopaikkaa.
Vaasan kaupallinen ydinkeskusta [ASIAKASVIRRAT JA PALVELUVERKOSTO]
Vaasan keskusta on Vaasan suurin palvelu- ja työpaikkakeskittymä. Vaasa toimii myös markkina-alueensa pääkeskuksena, mikä näkyy ostovoiman siirtymissä. Kokonaisuudessaan Vaasassa on liiketilaa yhteensä noin 350.000 kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on noin 250.000 k-m2. Ydinkeskustassa liikepinta-alaa on noin 120.000 k- m2. Vanhan linja-autoaseman kortteliin on tulossa noin 20.000-30.000 k-m2 uutta liiketilaa. Vähittäiskaupan myynti on voimakkaassa kasvussa Vaasassa. Suurin myynnin kasvu on tapahtunut päivittäistavarakaupassa, joka on kasvanut 22 %. Vaasan kaupallinen ydinkeskusta on rakenteeltaan tiivis ja siten lähtökohdiltaan hyvin toimiva. Keskustan lisäksi tällä hetkellä Kivihaassa on vähittäiskauppaan liittyvä kaupallinen keskus. Maakunta- ja yleiskaavoissa on Kivihaan lisäksi esitetty Liisalehtoon ja Risööseen uusia kaupallisia alueita, joissa kaupan tilaa tulee olemaan yhteensä n. 180 000 m2.
www.vaasa.fi