LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

LIIKUNTATOIMEN ROOLI ELINTAPAOHJAUKSESSA VESOTE Tiina Pekkala, sivistys- ja kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

LiPake Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Laatua liikuntaneuvontaan

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI

Mai-Brit Salo

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Miten tähän on tultu?

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

SUUPOHJAN ALUEEN LIIKUNTANEUVONTA HANKE

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

RAJATTOMASTI LIIKUNTAA TURUN SEUDULLA

Suupohjan liikuntaneuvonnan palveluketju -hanke

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

LIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (TEHYLI)

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Toimintakyvyn edistäminen

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Erityisen hyvää liikuntaa

HE 190/2014. Paikallisella yhteistyöllä tarkoitetaan kunnan viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Terveyden edistäminen Kainuussa

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

LIIKUNTANEUVONNAN PALVELUKETJU KESKI- SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ Fysioterapeutti Mari Jalava

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Miten tähän on tultu?

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Liikunnan asema tulevaisuuden kunnassa. Kari Sjöholm

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia.

Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki

HYTE oppimisverkoston kansallinen foorumi

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Hyvinvointi ja liikkuminen

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Transkriptio:

PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin (Muutosta liikkeelle, Sosiaali-ja terveysministeriön julkaisuja 2013). On ollut jo pitkään tiedossa miten liikunta vaikuttaa positiivisesti ja ehkäisee suomalaisia kansanterveyssairauksia kuten mm. lihavuutta, tyypin 2 diabetestä, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä masennusta. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 on, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja istuisivat vähemmän koko elämänkulun aikana. Neljä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan päälinjausta ovat: 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa. 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa. 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ka hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (2015) strategisena tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Hallitusohjelman tavoitteena on edistää kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja sekä myös vastuunottoa omasta elämästä. PAIMION JA SAUVON LIIKUNTANEUVONNAN LIPAKE -VISIO Tulevaisuudessa liikunnan edistämisen tulee nousta sosiaali- ja terveyshuollossa vastaavalle tasolle kuin alkoholin ja tupakan vastaisen työ, ravitsemusneuvonta tai lääkehoito.

Liikuntaneuvonta on merkittävä keino liikkumattomien ihmisten opastamisessa liikunnalliseen elämäntapaan. Visiona on saada kuntalaisissa muutosta liikkeelle liikunnallisen elämäntavan keinoin pilleripurkin sijaan. Paimiolla ja Sauvolla on yhteinen terveyskeskus ja molemmat kunnat ovat mukana 11 kunnan Rajatonta Liikuntaa -hankkeessa, joten yhteinen liikuntaneuvontakäytäntö on hyvin looginen. Liikuntaneuvonnan ja liikuntapalveluketjun tavoitteet Tavoitteena on kehittää Paimion ja Sauvon yhteinen liikuntaneuvonta sekä poikkihallinnollinen liikuntapalveluketju, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten terveyttä. Liikuntaneuvonta -prosessi on tarkoitettu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuville kuntalaisille. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on motivoida asiakas liikkumaan itselleen mieluisalla tavalla sekä löytää se kadoksissa ollut liikuntakipinä. Tavoitteena on juurruttaa elintapamuutoksiin tähtäävä liikuntaneuvonta osaksi terveydenhuoltoa ja saada poikkihallinnollinen yhteistyö toimimaan saumattomasti aina 3.sektoriin asti. Liikuntaneuvonnan avulla tavoitteena on vähentää merkittävästi sosiaali- ja terveystoimen kuluja ja saada pitkällä tähtäimellä säästöjä aikaan, sillä esimerkiksi yhden diabeetikon vuotuinen hinta ilman lisäsairauksia on keskimäärin n. 7316 (vuonna 2007). Hyvä, poikkihallinnollisesti toimiva liikuntapalveluketju selkeyttää eri toimijoiden työnjakoa liikkumaan aktivoimisessa sekä liikuntapalveluiden roolia matalan kynnyksen liikuntaryhmien ja starttiryhmien tuottajana. Liikuntapalveluiden liikuntaryhmät eivät tule olemaan kuntalaisten lopullinen liikkumispaikka, vaan heidät siirretään tai saattaen ohjataan 3. sektorin, Paimion opiston liikuntaryhmiin tai yksityisten liikuntakeskusten tai ammatinharjoittajien palveluihin. Liikuntapalveluiden tehtävänä on myös saada 3.sektori ymmärtämään yhdistysten roolin terveysliikunnan tuottajana kilpaurheiluun tähtäävän toiminnan rinnalla, täten myös 3.sektori voisi edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Kuntalaisten omatoimista liikkumista aktivoidaan jo olemassa olevin keinoin, kuten eläkeläisten seniorikortit, saattajakortit sekä myös lähiliikuntapaikkojen ja ulkoliikuntareitistöjen kunnossapito kaikille soveltuviksi. Paimion kirjaston yhteyteen on myös suunnitteilla liikuntavälinekirjasto ennen kaikkea kannustamaan kuntalaisten omatoimista liikuntaa, mutta myös edesauttamaan sekä fysioterapeuttien kuntouttavaa toimintaa että liikuntaneuvojan työtä liikkumaan aktivoimises-

sa. Tavoitteena on myös saada liikuntavälinekirjaston avulla lapsiperheet ja nuoret liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia liikuntavälineitä. Liikuntaneuvonnan ja liikuntapalveluketjun kuvaus Paimiossa ja Sauvossa Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten tavoittamisessa sekä liikunnan puheeksi ottamisessa. Lääkärin tärkein tehtävä on arvioida liikunnan vasta-aineet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan. Liikunnan palveluketjun kulkeutuminen terveydenhuollosta muille sektoreille tulee kulkea saumattomasti, joten lääkäri varaa suoraan ajan liikuntaneuvojalle tai liikuntaneuvoja ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Liikuntaneuvoja on tavallisesti terveydenhuollon ammattilainen, jolla on myös oikeus potilastietojärjestelmiin. Liikuntaneuvonta on keskimäärin noin 12 kuukautta kestävä vaiheittainen prosessi, joka sisältää useampia tapaamisia 1-2 kertaa kuukaudessa tai puhelinkontakteja. Liikuntaneuvonnassa kartoitetaan omat vahvuudet, mieltymykset sekä asetetaan realistiset tavoitteet liikunnan lisäämiseksi. Kontrollikäynneillä liikuntaneuvoja kannustaa ja motivoi liikunnalliseen elämäntapaan, tekee ravintomuutoksia sekä lopuksi saattaen ohjaa asiakkaan liikuntapalveluketjussa eteenpäin kunnan järjestämiin liikunnan starttiryhmiin. Josta asiakas kulkeutuu 3.sektorin palveluiden pariin. Käytännössä Paimion ja Sauvon noin 14 000 asukkaan alueella riittää liikuntaneuvojan palvelut yhtenä päivänä viikossa, josta liikuntaneuvoja on yhden päivän kuukaudessa Sauvon terveyskeskuksessa ja loput kolme päivää kuukaudessa Paimion terveyskeskuksessa. Terveyskeskus on luonteva paikka liikuntaneuvonnalle, jossa asiakas on jo tottunut käymään ja täten myös madaltaa osallistumiskynnystä liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvoja tekee tiivistä yhteistyötä niin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten kanssa sekä myös tarpeen vaatiessa muiden ammattilaisten kanssa kuten varhaiskasvatuksen, sivistyspalveluiden, nuorisopalveluiden tai kulttuuripalveluiden kanssa.

Paimion ja Sauvon liikunnan palveluketju Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuu liikuntapalvelut 1. Lääkärin tai diabetes-hoitajan vastaanotto. Liikunnasta puheeksiotto 2. Liikuntaneuvonta. Prosessi kestää noin 6-12 kk 3. Kunnan järjestämät liikunnan starttiryhmät 4. Yhdistysten, Paimion Opiston yms.liikuntaryhmät Liikuntaneuvonnasta ja liikuntapalveluketjusta aiheutuvat kustannukset -Liikuntaneuvojan palkkakulut matkakorvauksineen ostopalveluna noin 1 päivä viikossa yhteensä: 13500. vuodessa -Liikuntavälinekirjaston liikuntavälineiden hankinta, huolto ja markkinointi, yhteensä: -3.sektorin seurojen ja yhdistysten, Paimion opiston kouluttaminen matalan kynnysten liikuntapalveluiden tuottajana, aikuisten vertaisliikuttajat, kyläliikuttajat. yhteensä: Matalan kynnyksen liikuntatapahtumat -Lähiliikuntapaikkojen kunnossapito sekä koulujen ja päiväkotien ympäristö tukemaan lasta liikkumaan aktivoimisessa, yhteensä:

Liikuntaneuvonnan seuranta ja arviointi Tavoite Tulos Arviointi Kuka arvioi Lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattilasten koulutus Liikuntaneuvontaan ohjattujen asiakkaiden Johtava lääkäri, terveyspalvelunaksi liikun- puheeksi otto vastaanoton yhteydessmattomien määrä ja liikku- kuntalaisten terveysmuutokset. Matalan kynnyksen liikuntaryhmien kehittäminen Kunnista löytyisi mahdollisimman Uusien ryhmien palaute sekä osallistujamäärä Ryhmien ohjaajat, Liikuntapalvelut sekä yh- distysten kouluttaminen monipuolisia jokaiselle soveltuvia matalan kynnyksen liikunnan muotoja, ottaen huomioon eri kohderyhmät Omatoimista tukevien liikuntapaikkojen Ottaen huomioon eri kohderyhmät. Kuntalaisten kuuleminen Liikuntapalvelut, tekninen palvelut kehittäminen Liikuntaneuvonnan ja liikuntapalveluketjun ottaminen osaksi kuntien vakiintunutta toimintaa Poikkihallinnollinen yhteistyö. Toimijat kuntalaiset Sauvon ja Paimion kunnan johdon sitouttaminen liikuntaneuvonnan ja likuntapaveluketjun vakiinnuttamiseen kunnassa. Paimion sosiaali- ja terveysjohtaja Merja Valindas Paimion ja Sauvon sivistysjohtaja Jukka Talka Sauvon sosiaalijohtaja Leena Pesu Paimion- ja Sauvon terveyskeskuksen johtava lääkäri Merja Laine