Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi



Samankaltaiset tiedostot
Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari Rovaniemi Antti Korpilahti

EPS koerakenne E18 Muurla

Kasvavat ajoneuvopainot ja. sorateiden kuormituskestävyys. Soratiepäivä Jyväskylä. Prof. Pauli Kolisoja

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

BrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä.

Eurokoodit sillansuunnittelussa tilannekatsaus

10 Rakenteiden kestävyys ja kunnossapito

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

RAK Computational Geotechnics

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä.

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Tutkimustuloksia jättirekoista Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät

Venetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet

Suurten ajoneuvoyhdistelmien käyttökokeilu Lapissa Puulle kyytiä euroja ja luontoa säästäen Euroopan suurimmalla rekalla

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

Eri rengastyypit ja niiden merkitys tiivistymisen ehkäisyssä, miten lukea rengasmerkintöjä? Jari Aspelund

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA

Käytännön kokemuksia jättirekoista

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Vt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

2.0 l 75 kw 2.0 l 90 kw 2.0 l 103 kw 2.0 l 130 kw

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Ajankohtaista Liikennevirastosta

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje

Valtioneuvoston asetus

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) Ruiskutustapa. Direct Common Rail

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Hallitusneuvos VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASE- TUKSEN MUUTTAMISESTA

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta

RASKAAN KALUSTON RENKAAT JA LEVYPYÖRÄT 2011

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Valtioneuvoston asetus

Rautatiesiltojen kuormat

Kuorma-autojen ja perävaunujen renkaat talvella 2015

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki t

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1,5-3,5 t

Resurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM Antti Korpilahti

Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa

KANTAVUUSTAULUKOT (EN mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840

Elementtipaalulaatat rautateillä

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, Kyösti Ratia, Skanska Infra

HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari

Linja-auton renkaiden energiatehokkuus

Poikkeuslupahakemus: Ylimittainen ja/tai -massainen ajoneuvoyhdistelmä (ns. HCT-yhdistelmä)

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Muutoskatsastus ja rekisterimerkinnät

S=300 S=600 S=120 S=300 S=120 S= R=50. R=20 R=20 R=22 Sr Sr Sr Sr Sr Sr R=15

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1.5-3,0 t

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1,5-3,5 t

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA Liite 1/1 (5) Liikenne tietyömaalla - Lyhytaikaiset ja luvanvaraiset työt

Eurokoodit sillansuunnittelussa. Eurokoodiseminaari Heikki Lilja

EHDOTUS TALVIKAUDEN RENGASVAATIMUKSIKSI RASKAILLE AJONEUVOILLE

VILLE HAAKANA RASKAIDEN AJONEUVOJEN RENGASTUKSEN VAIKUTUS TIE- RASITUKSEEN

Alustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä

Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Vetoautot. Kuormanjako Kiinnitys TÄRKEÄÄ!

SILLAN KUNTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ. MITEN TIEISÄNNÖITSIJÄ VOI TUNNISTAA SILTAVAURIOITA? DI Hannu Hänninen

Ajoneuvon tiedot. BIA-530 Kuorma-auto Volvo. Lähde: Ajoneuvoliikennerekisteri :44. Huomautukset. Liikenteestä poisto

Teräsbetonipaalujen kantavuus

Vetopalkit ja vetokytkimet

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Perävaunun käyttöohje

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli

Raskaan kaluston renkaat 2014

Perävaunun aiheuttaman tierasituksen pienentäminen uudella akselistoratkaisulla

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still

Jutikkalan eritasoliittymä

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Telimassojen korottamisen vaikutus tierakenteen vasteisiin laskennallinen tarkastelu

Transkriptio:

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi DI Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto

Sisältö Taustaa Koekohde Mittausajoneuvo Mittaustulokset Yhteenveto

Ajoneuvojen kokonaismassojen kehitys Lähde: Toikka & Virtala, 2015. Akselimassatutkimus 2013-2014. Projektin loppuraportti. Liikennevirasto tutkimuksia ja selvityksiä 6

Jättirekat tulevat Videolinkki: https://www.youtube.com/watch?v=pcirj8b6yy8

^ aamulehti.fi mtv.fi >

^ ess.fi savonsanomat.fi >

TTY:n saaman tutkimustoimeksiannon kysymyksenasettelu Aikaisempien tutkimusten perusteella yksittäispyörien (Super single pyörien) on todettu rasittavan tierakennetta merkittävästi samalla massalla kuormitettua paripyörärengastusta enemmän. Onko tulos edelleen voimassa nykyisin käytössä olevilla yksittäispyörillä? Onko löydettävissä yksitäispyörätyyppi, jonka tierasitus ei olisi merkittävästi paripyörärengastusta suurempi?

Mittauskohde (MT 2983, Vesilahti) KVL noin 400 ajon./vrk Tien rakenne: 40 (30) mm PAB-V 100 mm KaM 150 mm vanha PAB + kantava kerros 200 mm SrM Tien molemmilla kaistoilla noin 20 mm syvyinen laakea ura. 1.2.2016 8

Mittauksissa varioidut muuttujat Vetoauton rengastus pidettiin koko ajan samana Perävaunun oikeanpuoleisia renkaita vaihdeltiin: PP275/70R22.5 385/65R22.5 425/65R22.5 455/45R22.5 495/45R22.5 Akselipainot 80 ja 100 kn (eli 8 ja 10 tonnia) 1.2.2016 9

Kuorman epätasainen jakautuminen tien pinnan urautumisesta johtuen 350 300 250 200 Korkeus [mm] 150 100 50 0-50 -100-150 0 50 100 150 200 250 300 Renkaiden keskilinja Anturin keskikohta 15 cm Painerasia z=120 mm Etäisyys tien reunaviivasta [cm] 1.2.2016 10

Vastemittauksen tulokset paripyörät, 100 kn akselipaino Pystyjännitys z=120 mm 500 Tien pinnan pystysiirtymä 3,5 Pystyjännitys [kpa] 450 400 350 300 250 200 150 342 kpa Siirtymä [mm] 3 2,5 2 1,5 1 2,3 mm 100 50 0,5 0-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 Renkaan keskikohdan etäisyys anturin keskikohdasta [cm] 270/70R22.5 0-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 Renkaan keskikohdan etäisyys anturin keskikohdasta [cm] 270/70R22.5 1.2.2016 11

Vastemittauksen tulokset kapeat yksittäispyörät, 100 kn akselipaino Pystyjännitys z=120 mm Tien pinnan pystysiirtymä 410 kpa 500 450 400 3,5 425 kpa 2,6 mm 3 2,9 mm 350 2,5 Pystyjännitys [kpa] 300 250 200 150 Siirtymä [mm] 2 1,5 1 100 50 0,5 0-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 Renkaan keskikohdan etäisyys anturin keskikohdasta [cm] 425/65R22.5 385/65R22.5 0-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 Renkaan keskikohdan etäisyys anturin keskikohdasta [cm] 425/65R22.5 385/65R22.5 1.2.2016 12

Vastemittauksen tulokset leveät yksittäispyörät, 100 kn akselipaino 378 kpa 350 kpa 2,6 mm 2,4 mm 1.2.2016 13

Suurimmat mitatut vasteet Rengastyyppi Pystyjännitys [kpa] z=120 mm z=230 mm z=390 mm 10 tonnin akselipaino Tien pinnan siirtymä [mm] Paripyörä 275/70R22.5 342 218 90 2,3 Super single 385/65R22.5 410 262 106 2,6 425/65R22.5 428 290 115 2,9 Wide base 455/45R22.5 378 250 104 2,6 495/45R22.5 350 223 93 2,4 8 tonnin akselipaino Paripyörä 275/70R22.5 323 189 75 1,8 Super single 385/65R22.5 407 261 95 2,4 425/65R22.5 374 242 93 2,3 Wide base 455/45R22.5 329 198 82 1,9 495/45R22.5 285 178 75 1,9 Vetoauton renkaat Super single (7,4 t) 385/55R22.5 384 235 92 2,4 Paripyörä (7,6 t) 315/60R22.5 324 192 72 2,0 1.2.2016 14

Eri rengastus- ja akselipainoyhdistelmien kuormitusvaikutusvertailu 4,5 4,0 3,5 3,0 vastaavauuskerroin 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Standardiakselin kuormitusvastaavuuskerroin 1,0 0,0 275/70R22.5 385/65R22.5 425/65R22.5 455/45R22.5 495/45R22.5 385/55R22.5 Rengastyyppi 10 tonnin akselipaino 8 tonnin akselipaino 1.2.2016 15

Kestävyysmalleilla lasketut akselimäärät (E=280 MPa) 3000000 2500000 2000000 Akselimäärä 1500000 1000000 500000 0 275/70R22.5 385/65R22.5 425/65R22.5 455/45R22.5 495/45R22.5 385/55R22.5 Rengastyyppi 10 tonnin akselipaino 8 tonnin akselipaino 1.2.2016 16

Rakenteen 3D FEM-malli ja sen vertailu mitattuihin pinnan taipumiin 3 Siirtymä LVDT2, nupin etuakseli 385/55R22,5 2,5 Taipuma [mm] 2 1,5 1 0,5 Ajo1 Ajo2 Ajo3 Ajo4 Ajo5 Ajo6 0 0 20 40 60 80 100 120 140 Etäisyys tien reunasta [cm] 1.2.2016 17

Eri rengastyyppien kuormitusvaikutus Tien pinnan pystysiirtymät, mallinnettujen ja mitattujen vertailu 1.2.2016 18

Eri rengastyyppien kuormitusvaikutus Pystyjännitystasot, mallinnettujen ja mitattujen Vertailu, rengastyyppi 385/65 R22.5 1.2.2016 19

Yhteenveto Vanhan sukupolven yksittäispyörien aiheuttamat vasteet 20 30 % paripyörärengastusta suurempia; vastaava ero kuormitusvastaavuuskertoimeksi muutettuna noin kolmin-nelinkertainen 495 mm levyisten uuden sukupolven yksittäispyörien rasitusvaikutus paripyörärengastusta vastaava Renkaiden ilmanpaineella merkittävä vaikutus toteutuvaan tierasitusvaikutukseen FEM-mallinnuksen tulokset vastaavat varsin hyvin mittaustuloksia; mallinnustulokset osoittavat mm. pohjamaan jäykkyyden huomattavan vaikutuksen toteutuvaan tierasitukseen 1.2.2016 20

Yhteenveto Uuden asetuksen myötä tietyn tavaramäärän kuljettamiseen tarvittavien ajoneuvojen kokonaismassa pienenee Vahvalla rakenteella ja kantavalla pohjamaalla peräkkäiset akselit toimivat kuta kuinkin erillisinä; heikommilla rakenteilla ja pohjamailla akseleiden yhteisvaikutus korostuu Ajoneuvokohtaisen akselimäärän lisääntyminen lisää ainakin jossain määrin tierasituksen kanavoitumista samoille pyöräurille Siirtymäkaudella nykykalustolle sallittavilla korotetuilla kokonaismassoilla myös oma tierasitusta kasvattava vaikutuksensa

Kiitos mielenkiinnostanne! Kysymyksiä? 1.2.2016 22