Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki
|
|
- Juha-Pekka Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo,
2
3 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET LÄHTÖTIEDOT ESITUTKIMUKSET MATERIAALITUTKIMUKSET KOERAKENTEEN SUUNNITTELU YLEISTÄ KOERAKENNUSKOHTEEN VALINTA KOEOSUUDET ROUTAMITOITUS KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS KOERAKENTEEN INSTRUMENTOINTI PAKKASMÄÄRÄ POHJAVEDEN SYVYYS ROUDAN SYVYYS JA ROUTANOUSU PAINEANTURIMITTAUKSET KANTAVUUS TASAISUUS VAURIOT YHTEENVETO PAKKASMÄÄRÄ POHJAVEDEN SYVYYS ROUDAN SYVYYS JA ROUTANOUSU KANTAVUUS TASAISUUS RAKENTEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PÄÄLLYSTEVAURIOT...45
4
5 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS 1 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS Vöyrin koerakennuskohteessa tavoitteena oli vertailla erilaisia bitumistabiloituja kantavia kerroksia. Seurantamittausten perusteella voitiin arvioida erilaisten stabiloitujen kantavien kerrosten vaikutusta tien routa- ja kuormituskestävyyteen. Koerakenteiden rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 4 mm, bitumistabilointi 1-18 mm (vaihtelee koeosuuksittain), kantavan murske - 4 mm paksuudeltaan 7-15 mm (vaihtelee koeosuuksittain), jakava kerros hienolouheesta - 2 mm paksuudeltaan 5 mm ja suodatinkangas. Koerakennuskohteessa tutkittavia asioita olivat: - Bitumistabiloidun materiaalin pitkäaikaiskäyttäytyminen - Kantavan kerroksen stabiloinnin vaikutus tien routa- ja kuormituskestävyyteen - Liikennerasituksen aiheuttaman jännityksen välittyminen kantavan kerroksen läpi ajan suhteen, joka indikoi tien kestävyyttä.
6 2 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2.1 Lähtötiedot Mt 718 sijaitsee Vaasan tiepiirin alueella Vähäkyrön ja Koskebyn välillä (kuva 1). Koerakenteiden tierekisteriosoite on 5/ Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 46 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 11 % vuoden 1999 laskentatuloksen mukaan. Utsjoki Kilpisjärvi Ivalo Muonio Sodankylä Kemi Kuusamo Oulu Suomussalmi Kajaani Lieksa Kuopio Vaasa Joensuu Jyväskylä Pori Turku Jokioinen Lahti Helsinki Lappeenranta Kuva 1. Vöyrin koerakennuskohteen sijainti. Vuoden keskilämpötila on Vöyrissä +3,5 C. Tilastollisesti keskimäärin kerran 2 vuodessa toistuva pakkasmäärä (F 2 ) on 195 h C ja kerran 1 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 1 on 33 h C. 2.2 Esitutkimukset Koerakenteet (plv ) sijoittuivat parannettavalla tiellä oikaistuille osuuksille eli vanhan rakenteen tilasta ei ko. osuuksilla ollut pintamittausselvityksiä (kantavuusmittaukset, IRI-mittaukset). Kuvassa 2 on esitetty uuden ja vanhan tien linjaukset koerakenteiden kohdalla.
7 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Mt 718 Kuva 2. Uuden ja vanhan tien linjaukset koerakenteiden kohdalla. Kairaukset Koeosuuksilla oli tielaitoksen toimesta tehty kairauksia paaluilla Pl. 2161, Pl ja Pl Kairaukset olivat päättyneet kiveen tai kallioon syvyydellä 2,62 5,6 m. Pohjamaa oli pintaosiltaan laihaa savea. 2.3 Materiaalitutkimukset Tien reunasta otettiin pohjamaanäytteitä paaluilta Pl. 25, Pl. 215 ja Pl. 225 kesällä Pohjamaa oli koko koeosuudella laihaa savea. Vesipitoisuudet vaihtelivat välillä w = 62,3 89,5 %. Kuvassa 3 on esitetty pohjamaanäytteiden rakeisuudet GEO-maalajiluokitus Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy % Pl Pl Pl Raekoko #, mm Kuva 3. Pohjamaanäytteiden rakeisuudet.
8 4 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Pohjamaanäytteille tehtiin myös routanousukokeet. Taulukossa 1 on esitetty routanousukokeilla määritettyjä pohjamaan routivuuden tunnuslukuja kuten routanoususuhde h/z (24 h kokeen alusta) ja segregaatiopotentiaali SP kahdella kuormitusportaalla 2 kpa ja 19,6 kpa. Routanoususuhde h/z tarkoittaa näytteen routanousun h suhdetta roudan syvyyteen z. Segregaatiopotentiaalin suuruuteen perustuvan routivuuskriteerin perusteella kaikki pohjamaanäytteet olivat erittäin routivia (segregaatiopotentiaali SP > 3, mm 2 /Kh ). Näytteiden syvyydet olivat tien tasausviivasta. Taulukko 1. Mt 718 pohjamaanäytteiden routanousukokeiden tulokset. Paalu Syvyys Maalaji Vesipitoisuus Kuormitus h/z (24 h) SP m paino-% kpa % mm 2 /Kh 25 vas. 6,5 m 1,24 LaSa 62,3 2 22,7 9,2 19,6 15, 7,9 215 oik. 6,5 m 1,48 LaSa 89,5 2 36,9 9,8 19,6 15,3 3,6 225 vas. 6,5 m 1,52 LaSa 81,4 2 23,9 9,6 19,6 14,9 4,2
9 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 5 3 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 3.1 Yleistä Parannettavan tien Mt 718:n suunnitelmat oli tehty Vaasan tiepiirissä. Suunnitelmat perustuivat aikaisemmin tehtyihin esitutkimuksiin. Parannettavan tien kokonaispituus oli 7,5 km. Tien leveys on 7, m. 3.2 Koerakennuskohteen valinta Koerakennuskohde valittiin pohjatutkimusten ja kohdekäynnin perusteella. Pyrkimyksenä oli löytää pohjasuhteiltaan homogeeninen ja routiva osuus. Koerakennuskohteeksi valittiin paaluväli Koeosuudet Koerakenteilla selvitettiin erilaisten bitumistabiloitujen kantavien kerrosten routa- ja kuormituskestävyyttä. Koeosuudet olivat: - Koerakenne 1: Plv , BST-kerros 1 mm, - Koerakenne 2: Plv , BST-kerros 14 mm, - Koerakenne 3: Plv , BST-kerros 18 mm. Päällyste (PAB) oli kaikissa koerakenteissa 4 mm. Jakava kerros oli paalulla Pl mm ohentuen siitä paalulle Pl. 2 5 mm:ksi, josta eteenpäin koko koealueella jakavan kerroksen paksuus oli 5 mm. Muualla parannetulla tieosalla BST-kerroksen paksuus oli 15 mm. Kuvissa 4 6 on esitetty Koerakenteiden 1 3 poikkileikkaukset. Mt 718 Vähäkyrö - Koskeby Koerakenne 1 Plv Päällyste PAB 4 mm 2. Bitumistabilointi KaM mm 3. Kantava kerros KaM mm 4. Jakava kerros Hieno louhe -2 5 mm 5. Suodatinkangas 6. Luiskatäyte Kuva 4. Koerakenne 1. BST-kerros 1 mm plv
10 6 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Mt 718 Vähäkyrö - Koskeby Koerakenne 2 Plv Päällyste PAB 4 mm 2. Bitumistabilointi KaM mm 3. Kantava kerros KaM mm 4. Jakava kerros Hieno louhe -2 5 mm 5. Suodatinkangas 6. Luiskatäyte Kuva 5. Koerakenne 2. BST-kerros 14 mm plv Mt 718 Vähäkyrö - Koskeby Koerakenne 3 Plv Päällyste PAB 4 mm 2. Bitumistabilointi KaM mm 3. Kantava kerros KaM mm 4. Jakava kerros Hieno louhe -2 5 mm 5. Suodatinkangas 6. Luiskatäyte Kuva 6. Koerakenne 3. BST-kerros 18 mm plv Routamitoitus Koerakennuskohteen bitumistabiloinnin alapuoliset päällysrakennekerrokset oli jo rakennettu, kun kohde valittiin TPPT-ohjelmaan. Routamitoituksen tarkoituksena oli arvioida olemassa olevilla päällysrakenteilla routanousun suuruutta keskimäärin kerran 2 vuodessa toistuvalla pakkasmäärällä F 2 ja mitoituspakkasmäärällä F 1. Pakkasmäärä F 2 on 195 h C ja pakkasmäärä F 1 on 33 h C. Taulukossa 2 on esitetty routalaskelman materiaalien lähtötiedot. Päällysteen, bitumistabiloinnin ja jakavan kerroksen läh-
11 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 7 tötiedot perustuivat kirjallisuuslähteisiin. Laihan saven vesipitoisuusarvona käytettiin kolmesta koekuopasta määritettyjen vesipitoisuuksien keskiarvoa. Laskenta suoritettiin suunnitellulla rakennepaksuudella ja paalulta Pl. 2 mitatulla rakennepaksuudella. Paalulla Pl. 2 rakennekerrosten paksuus oletettiin hieno louheen osalta 4 mm suuremmaksi kuin suunnitelmissa on esitetty. Tämä perustui koekuopasta (Pl. 2) määritettyyn todelliseen rakennekerrospaksuuteen (vrt. luku 4). Taulukko 2. Routalaskelman materiaaliominaisuudet. Materiaali γ d kn/m 3 W Paino-% Jäätymislämpö Wh/m 3 SP mm 2 /Kh λ j W/mK λ s W/mK PAB 22, 1, 246 1,5 1,1 Bitumistabiloitu kantava 2, 1, 186 1,5 1,1 Kantava Mk -4 2, 3, 558 1,4 1,9 Hieno louhe -2 17, 3, ,5 1,5 LaSa 8,5 77, ,5 2,5,8 Kuvassa 7 on esitetty arvio koerakenteen routaantumisesta ja routimisesta paalulla Pl. 2 pakkasmäärillä F 2 =195 h C ja F 1 = 33 h C. 2 Routanousu ja roudan syvyys paalulla Pl. 2 pakkasmäärillä F2=195 h C ja F1=33 h C 2 1, Roudan syvyys Z, m,5 -,5 5-5 Routanousu h, mm -1 Rakennekerrosten alapinta -1, Aika Z (F2) Z (F1) h (F2) h (F1) Kuva 7. Arvio koerakenteen routaantumisesta ja routimisesta paalulla Pl. 2 pakkasmäärillä F 2 =195 h C ja F 1 = 33 h C. Routalaskelmien perusteella paalulla Pl. 2, pakkasmäärältään keskimääräisenä talvena, routanousu olisi noin 7 mm ja mitoitustalven F 1 olosuhteissa noin 12 mm. Vastaavasti kuvassa 8 on esitetty arvio koerakenteen routaantumisesta ja routimisesta suunnitellulla (rakennekerrokset yhteensä 79 mm) rakenteella pakkasmäärillä F 2 =195 h C ja F 1 = 33 h C.
12 8 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 2 Routanousu ja roudan syvyys suunnitelulla rakenteella (rakennekerrosten paksuus 79 mm) pakkasmäärillä F2=195 h C ja F1=33 h C 2 1, Roudan syvyys Z, m,5 -,5 5-5 Routanousu h, mm -1-1,5-2 Rakennekerrosten alapinta Z (F2) Z (F1) h (F2) h (F1) Aika Kuva 8. Arvio koerakenteen routaantumisesta ja routimisesta suunnitellulla (rakennekerrokset yhteensä 79 mm) rakenteella pakkasmäärillä F 2 =195 h C ja F 1 = 33 h C. Routalaskelmien perusteella pakkasmäärältään keskimääräisenä talvena suunnitellun rakenteen (rakennekerrokset yhteensä 79 mm) routanousu olisi noin 112 mm ja mitoitustalven F 1 olosuhteissa noin 184 mm.
13 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 9 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Koerakenteen jakavaa kerrosta rakennettiin talvella ja kantava kerros ajettiin keväällä Kantavan kerroksen bitumistabilointi suoritettiin heinäkuussa ja päällystäminen tehtiin heinä-elokuun vaihteessa. Kantavan kerroksen murske 4 mm oli murskattu Pitkäniemen kallioalueesta. Kuvassa 9 on esitetty 79 näytteen rakeisuuksien keskiarvokäyrä ja ohjealue. Keskiarvokäyrä sijaitsee ohjealueella. Kuva 9. Kantavan kerroksen murskeen rakeisuuksien keskiarvokäyrä (n=79) ja ohjealue. Kuvassa 1 on esitetty rakennetun kantavan kerroksen pintaosista otettujen näytteiden (n=14) rakeisuuksien keskiarvokäyrä ja ohjealue. Kuva 1. Rakennetun kantavan kerroksen pintaosista otettujen näytteiden (n=14) rakeisuuksien keskiarvokäyrä ja ohjealue.
14 1 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Kuvasta 9 voidaan havaita, että keskiarvokäyrä oli ulkona ohjealueesta rakeisuusalueella,74 4 mm. Koealueella suoritettiin tiiviysmittauksia Troxlerilla kantavan päältä. Tiiviysmittausten tulokset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kantavan päältä suoritettujen tiiviysmittausten tulokset. Proctorilla määritetty max. kuivatilavuuspaino oli 235 kg/m 3 ja optimikosteus 4, %. Mittauspiste Märkätilavuuspaino kg/m 3 itd Kuivatilavuuspaino kg/m 3 itd Kosteus Tiiviys % % Pl. 2 vas ,5 99,6 Pl. 21 oik ,3 96,5 Pl. 22 vas ,6 97,7 Pl. 23 oik ,5 98,3 Vastaavasti suoritettiin tiiviysmittaukset Troxlerilla bitumistabiloidun kantavan päältä Tiiviysmittausten tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Bitumistabiloidun kantavan päältä suoritettujen tiiviysmittausten tulokset (max. kuivatilavuuspaino 215 kg/m 3 (arvio)). Mittauspiste Märkätilavuuspaino kg/m 3 itd Kuivatilavuuspaino kg/m 3 itd Kosteus Tiiviys % % Pl. 2 vas ,9 94,7 Pl. 21 oik ,8 96,2 Pl. 22 vas ,4 95, Pl. 23 oik ,6 93,4 Kuvassa 11 on esitetty päällysteestä (PAB-B) otettujen näytteiden (n=14) rakeisuuksien keskiarvokäyrä. Kuva 11 Päällysteestä (PAB-B) otettujen näytteiden (n=14) rakeisuuksien keskiarvokäyrä.
15 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 11 Kesäkuussa ( ) suoritettiin kerrospaksuuksien mittaus 5 m välein koko rakennettavalla tieosalla. Taulukossa 5 on esitetty suunnitellut ja mitatut kerrospaksuudet (päällyste PAB on jätetty pois suunnitellusta paksuudesta). Taulukko 5. Suunnitellut ja mitatut kerrospaksuudet (Päällyste PAB jätetty pois suunnitellusta paksuudesta). Mittauspiste (paalu) Suunniteltu paksuus mm Toteutunut paksuus mm Tutkimuspiste Pl. 2 sijaitsi koealueella. Paalulla Pl. 2 rakennekerrosten paksuus oli 4 mm suurempi kuin suunniteltu paksuus. Kuvassa 12 on esitetty valmista rakennetta paalulta Pl. 198 eteenpäin. Kuva 12 Valmis rakenne paalulta Pl. 198 eteenpäin.
16 12 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Koerakenteen instrumentointi Instrumentointi toteutettiin asentamalla kullekin koeosuudelle 5 mm sidotun kantavan kerroksen (bitumistabilointi) alapuolelle 3 kpl paineantureita. Antureilla mitattiin kyseiseen tasoon kohdistuvaa puristusjännitystä, kun kuorma-autolla ajettiin tutkimuspisteen yli. Pohjavesiputket asennettiin tien ulkoluiskaan paaluille Pl. 25 ja Pl Lisäksi asennettiin 2 kpl routaputkia tien keskilinjalle paaluille Pl. 25 ja Pl Routanousuvaaitus tehtiin koko koealueella plv viiden metrin välein poikkileikkausvaaituksena keskilinjalta ja tien reunoista. Mittauspisteet merkittiin päällysteen pintaan maalimerkeillä. 5.2 Pakkasmäärä Pakkasmäärän määritykseen käytettiin ilmatieteenlaitoksen Vaasan ja Kauhavan sääaseman lämpötilahavaintojen keskiarvoja. Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F = h C, F 99- = h C ja F -1 = h C. Talven pakkasmäärä vastasi tilastollisesti keskimääräistä talvea, talven tilastollisesti keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea ja talvi 2-21 hieman keskimääräistä leudompaa talvea. Kuvassa 13 on esitetty pakkasmäärien kertyminen talvien , ja 2-21 aikana. Vöyrin pakkasmäärä talvina , ja F98-99 F99- F-1 Pakkasmäärä, h C F5 = 276 h C F2 = 195 h C Aika Kuva 13. Pakkasmäärien kertyminen Vöyrissä talvien , ja 2-21 aikana.
17 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Pohjaveden syvyys Pohjavedenpintaa mitattiin kahdesta pohjavesiputkesta paaluilla Pl. 25 ja Pl Paalulla Pl. 25 pohjavesi oli loppuvuodesta 1998 (13.11.) tasolla 1,3 m tien tasausviivasta. Pohjaveden pinta vaihteli paalulla Pl. 25 hyvin vähän. Pohjaveden etäisyys tien tasausviivasta oli syksystä 1998 syksyyn 2 vaihdellut mittauksissa välillä,9 1,19 m. Kevään 21 mittauksia ei tehty paalulla Pl. 25. Paalulla Pl. 225 pohjavesi oli loppuvuodesta 1998 tasolla 1,13 m tien tasausviivasta. Pohjaveden syvyys oli vaihdellut syksystä 1998 kevääseen 21 välillä,84 1,52 m tien tasausviivasta. Kuvassa 14 on esitetty pohjavedenpinnan etäisyys tien tasausviivasta paaluilla Pl. 25 ja Pl. 225 loppuvuodesta 1998 lähtien. Pohjaveden pinnan etäisyys tien tasausviivasta paaluilla Pl. 25 ja Pl. 225 talvina , ja ,2 Pl. 25 Pl. 225 Pohjaveden pinnan etäisyys tien tasausviivasta, m -,4 -,6 -,8-1 -1,2-1,4-1,6-1, Aika Kuva 14. Pohjavedenpinnan etäisyys tien tasausviivasta paaluilla Pl. 25 ja Pl. 225 loppuvuodesta 1998 lähtien. 5.4 Roudan syvyys ja routanousu Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Vöyrissä Ensimmäisissä routahavainnoissa routasyvyys vaihteli välillä,53...,6 m eli routa oli päällysrakenteessa. Joulukuussa (18.12) routa oli syvyydellä 1,5 1,7 m eli routa oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle,26,28 m (suunniteltu rakennepaksuus). Tammikuussa (25.1.) routa oli syvyydellä 1,23 1,26 m, helmikuussa (11.2) syvyydellä 1,33 1,37 m ja huhtikuussa (14.4) mitattiin suurimmat roudansyvyydet 1,48 1,52 m. Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Vöyrissä Ensimmäisissä routahavainnoissa 1.12 routasyvyys vaihteli välillä,86...,89 m eli routa oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle,7,1 m (suunniteltu rakennepaksuus). Tammikuussa (13.1.) routa oli syvyydellä 1,4 1,12 m, helmikuussa (16.2) syvyydellä 1,28 m maaliskuussa (14.3) syvyydellä 1,36 1,37 m. Huhtikuussa (5.4) mitattiin suurimmat roudansyvyydet 1,38 1,39 m.
18 14 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Talvella 2-21 pakkasmäärän kertyminen alkoi Vöyrissä ja päättyi Talven ajalta oli vain yksi roudansyvyyshavainto ( ), jolloin routa oli syvyydellä 1,43 m. Koerakennuskohteiden -vaaitukset tehtiin Kuvassa 15 on esitetty vaaitusmittausten tulokset. Mt 718 Vöyri: vaaitukset , 19,8 19,6 Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva Korkeusasema, m 19,4 19,2 19, 18,8 18,6 18,4 18,2 18, Paalulukema, m Kuva 15. Vaaitukset Talven aikana koerakenteiden routanousut vaihtelivat välillä mm (3.3.99). Pienimmät routanousut esiintyivät koealueen alussa plv , jossa myös rakennepaksuus oli suurin. Taulukossa 6 on esitetty talven koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain. Koeosuuden plv rakennepaksuudeksi oletettiin 1,15 m (koekuoppahavainto paalulla Pl. 2) ja muilla koeosuuksilla rakennepaksuudeksi oletettiin suunnitelmien mukainen,79 m. Taulukko 6. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Koerakenne BST 1 mm plv BST 1 mm plv BST 14 mm plv BST 18 mm plv Maksimi routanousu Keskilinja Roudan syvyys Vasen reuna Oikea reuna Maksimi suhteellinen routanousu Keskim. routanousu m mm mm mm % mm % 1,5* ,3 28 8, Keskim. suhteellinen routanousu 1,5* , ,4 1,5* , , 1,5* , ,1 *routamittausten keskiarvo (mitatut routasyvyydet 1,48 1,52 m)
19 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 15 Kuvissa 16 ja 17 on esitetty mittauspisteiden Pl. 25 ja Pl. 225 roudansyvyys ja routanousu talvella Pl. 25 Routanousu ja roudan syvyys 2 1 1, Roudan syvyys, m,5 -,5 Rakennekerrosten alapinta (suunn.) Roudan syvyys Routanousu kl Routanousu, mm , Aika Kuva 16. Mittauspisteen Pl. 25 roudansyvyys ja routanousu talvella Pl. 225 Routanousu ja roudan syvyys 2 1 1, Roudan syvyys, m,5 -,5 Rakennekerrosten alapinta (suunn.) Roudan syvyys Routanousu kl Routanousu, mm , Aika -1 Kuva 17. Mittauspisteen Pl. 225 roudansyvyys ja routanousu talvella Kuvassa 18 on esitetty koerakenteiden routanousut tammi-, helmi- ja maaliskuussa 1999.
20 16 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Mt 718 Vöyri: Routanousu Routanousu, mm Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Mt 718 Vöyri: Routanousu Routanousu, mm Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Mt 718 Vöyri: Routanousu Routanousu, mm Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Kuva 18. Koerakenteiden routanousut tammi-, helmi- ja maaliskuussa 1999.
21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 17 Koealueella havaittiin rakenteen painumista pehmeän pohjamaan johdosta. Kahden vuoden kuluttua rakentamisesta suurin mitattu painuma oli 79 mm (Pl. 235). Kuvassa 19 on esitetty vaaitusten ero rakentamisen jälkeisen syksyn 1998 ja syksyn 2 välillä. Vaaitusero rakentamisen jälkeisen syksyn 1998 ja syksyn 2 välillä 2 Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva Vaaitusero, mm Koerakenne BST 1 mm plv BST 1 mm plv BST 14 mm plv BST 18 mm plv Paalulukema, m Kuva 19. Vaaitusten ero rakentamisen jälkeisen syksyn 1998 ja syksyn 2 välillä. Talven aikana koerakenteiden routanousut vaihtelivat välillä 9 13 mm (5.4.2). Pienimmät routanousut esiintyivät koealueen alussa plv , jossa myös rakennepaksuus oli suurin. Taulukossa 7 on esitetty talven 2-21 koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain. Koeosuuden plv rakennepaksuudeksi oletettiin 1,15 m (koekuoppahavainto paalulla Pl. 2) ja muilla koeosuuksilla rakennepaksuudeksi oletettiin suunnitelmien mukainen,79 m. Taulukko 7. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Maksimi routanousu Keskilinja Roudan syvyys Vasen reuna Oikea reuna Maksimi suhteellinen routanousu Keskim. routanousu m mm mm mm % mm % 1,385* ,4 14 6, Keskim. suhteellinen routanousu 1,385* , ,9 1,385* , ,3 1,385* , ,6 *routamittausten keskiarvo (mitatut routasyvyydet 1,38 1,39 m) Kuvissa 2 ja 21 on esitetty mittauspisteiden Pl. 25 ja Pl. 225 roudansyvyys ja routanousu talvina ja
22 18 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Pl. 25 Routanousu ja roudan syvyys talvina ja ,5 1 Roudan syvyys -99 Roudan syvyys - Routanousu kl. -99 Routanousu kl Roudan syvyys, m,5 -,5 Rakennekerrosten alapinta (suunn.) 3-3 Routanousu, mm , Aika Kuva 2. Mittauspisteen Pl. 25 roudansyvyys ja routanousu talvina ja Pl. 225 Routanousu ja roudan syvyys talvina ja ,5 1 Roudan syvyys -99 Roudan syvyys - Routanousu kl. -99 Routanousu kl Roudan syvyys, m,5 -,5 Rakennekerrosten alapinta (suunn.) 3-3 Routanousu, mm , Aika Kuva 21. Mittauspisteen Pl. 225 roudansyvyys ja routanousu talvina ja Kuvassa 22 on esitetty koerakenteiden routanousut helmi-, maalis- ja huhtikuussa 2.
23 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 19 Mt 718 Vöyri: Routanousu Routanousu, mm Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Mt 718 Vöyri: Routanousu Routanousu, mm Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Mt 718 Vöyri: Routanousu Routanousu, mm Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Kuva 22. Koerakenteiden routanousut helmi- maalis- ja huhtikuussa 2.
24 2 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Talven 2-21 aikana koerakenteiden keskilinjan routanousut vaihtelivat välillä mm ( ). Tien reuna-alueella oli paksu polanne, joten reunojen vaaituksia ei tehty. Pienimmät routanousut esiintyivät koealueen alussa plv , jossa myös rakennepaksuus oli suurin. Taulukossa 8 on esitetty talven 2-21 koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain. Koeosuuden plv rakennepaksuudeksi oletettiin 1,15 m (koekuoppahavainto paalulla Pl. 2) ja muilla koeosuuksilla rakennepaksuudeksi oletettiin suunnitelmien mukainen,79 m. Taulukko 8. Koerakenteiden maksimi roudan syvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Koerakenne Maksimi routanousu Keskilinja Roudan syvyys Vasen reuna Oikea reuna Maksimi suhteellinen routanousu Keskim. routanousu m mm mm mm % mm % 1,43* ei mit. 23 ei mit. 8,2 18 6,4 Keskim. suhteellinen routanousu BST 1 mm plv BST 1 mm 1,43* ei mit. 113 ei mit. 17, ,9 plv BST 14 mm 1,43* ei mit. 117 ei mit. 18, ,7 plv BST 18 mm 1,43* ei mit. 14 ei mit. 16, ,4 plv *routamittarin lukema paalulla Pl. 225 Kuvissa 23 ja 24 on esitetty mittauspisteiden Pl. 25 ja Pl. 225 roudansyvyys ja keskilinjan routanousu talvina , ja Roudan syvyys, m 2 1,5 1,5 -,5-1 -1,5 Pl. 25 Routanousu ja roudan syvyys talvina , ja 2-21 Roudan syvyys -99 Roudan syvyys - Roudan syvyys -1 Routanousu kl. -99 Routanousu kl. - Routanousu kl. -1 Rakennekerrosten alapinta (suunn.) Routanousu, mm Aika Kuva 23. Mittauspisteen Pl. 25 roudansyvyys ja keskilinjan routanousu talvina , ja
25 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 21 Pl. 225 Routanousu ja roudan syvyys talvina , ja 2-21 Roudan syvyys, m 2 1,5 1,5 -,5 Roudan syvyys -99 Roudan syvyys - Roudan syvyys -1 Routanousu kl. -99 Routanousu kl. - Routanousu kl. -1 Rakennekerrosten alapinta (suunn.) Routanousu, mm , Aika Kuva 24. Mittauspisteen Pl. 225 roudansyvyys ja keskilinjan routanousu talvina , ja Kuvassa 25 on esitetty koerakenteiden keskilinjan maksimi routanousut talvina ja Mt 718 Vöyri: Keskilinjan routanousut , ja F98-99=19422 h C F99-=12217 h C F-1=16135 h C Tien keskilinja -99 Tien keskilinja - Tien keskilinja -1 Routanousu, mm BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Kuva 25. Koerakenteiden keskilinjan maksimi routanousut talvina ja Paineanturimittaukset Antureilla mitattiin liikkuvan pyörän aiheuttamaa lisäkuormitusta tierakenteeseen tasolle, jossa anturi sijaitsi. Ajoneuvon ylittäessä mittauspaikan auton aiheuttama jännitys anturiin mitattiin VTT:n mittauslaitteistolla. Kun mittauksia tehdään vuosittain samoissa olosuhteissa, voidaan tierakenteen kuntoa arvioida anturin yläpuolisten kerrosten osalta. Tässä tapauksessa seurantamittauksilla arvioitiin eripaksuisten bitumistabilointien toimivuutta ja kestoikää.
26 22 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Ensimmäiset mittaukset tehtiin pilvipoutaisessa säässä. Kuormittavana ajoneuvona oli Tielaitoksen ajoneuvo, joka muodostui kolmiakselisesta vetoautosta ja kaksiakselisesta perävaunusta. Perävaunun etuakselilla oli tavanomaiset paripyörät ja jälkimmäisellä akselilla yksittäispyörät (385/65R22,5). Perävaunu kuormattiin niin, että kummallakin akselilla oli vuorollaan 8, 1 ja 115 kn kuorma. Mittausnopeutena käytettiin 5 km/h ja kunkin ylityksen sivuttaissijainti anturiin nähden mitattiin manuaalisesti. Kullakin painolla tehtiin niin paljon mittauksia, että voitiin päätellä kyseisen painon kummallakin pyörätyypillä aiheuttama maksimijännitys anturiin. Kuvassa 26 on esimerkki yksittäispyörän aiheuttamasta jännityksestä stabilointikerroksen (14 mm) alapuolelle. Kuvassa 27 on esitetty vastaava jännitys samanpainoisen (1 kn) paripyöräakselin aiheuttamana. Kuvista voidaan havaita selvä ero pyörätyyppien vaikutuksesta tierakenteeseen. Seuraavina vuosina tehtävillä mittauksilla voidaan arvioida rakenteen jäykkyyden kehittymistä sekä absoluuttisesta jännitystasosta että jännityksen jakautumisesta poikkisuunnassa pyörään nähden. Jos rakenteen (bitumistabiloinnin) jäykkyys kasvaa, jännityksen jakautumiskuvio tulee laakeammaksi. Kuva 26 Yksittäispyörän aiheuttama jännitys bitumistabilointikerroksen alapuolelle.
27 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 23 Kuva 27. Paripyörän aiheuttama jännitys bitumistabilointikerroksen alapuolelle. Kummallekin pyörätyypille piirrettiin kuvien 26 ja 27 mukaiset kuvat kolmella akselipainolla. Nämä kuvat tehtiin kaikille kolmelle rakenteelle, joissa muuttujana oli stabilointikerroksen paksuus. Näistä kuvista voidaan päätellä, kuinka paljon jännitystä kukin rakenne päästää lävitseen alapuoliseen kerrokseen. Tulokset on esitetty kuvissa 28-3 PL (BST 18mm) Yksittäispyörä Paripyörä Jännitys kpa Akselipaino kn Kuva 28. Eri pyörätyyppien stabilointikerroksen (18 mm) alapuolelle aiheuttamat jännitykset kolmella eri akselipainolla.
28 24 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde PL (BST 14mm) Yksittäispyörä Paripyörä Jännitys kpa Akselipaino kn Kuva 29. Eri pyörätyyppien stabilointikerroksen (14 mm) alapuolelle aiheuttamat jännitykset kolmella eri akselipainolla. PL (BST 1 mm) Yksittäispyörä Paripyörä Jännitys kpa Akselipaino kn Kuva 3. Eri pyörätyyppien stabilointikerroksen (1 mm) alapuolelle aiheuttamat jännitykset kolmella eri akselipainolla. Vuoden 1999 seurantamittaukset tehtiin käyttäen kuormituksena vastaavaa viisi-akselista ajonevoa kuin vuonna Mittaukset tehtiin kuitenkin vain 1 kn akselipainoilla, mutta sekä pari- että yksittäispyöräakseleilla. Vuoden 21 seurantamittaukset tehtiin vastaavalla tavalla. Tulokset on esitetty kuvissa Kuvista voidaan havaita, että rakenteen yläosan läpi menneet jännitykset ovat hieman kasvaneet eli rakenteet ovat
29 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 25 heikentyneet. Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja saattavat johtua osin mittauksissa käytettyjen autojen erilaisuudesta ja luonnollisesta mittausten hajonnasta. Ohuimman stabiloinnin alueella jännitysten muutos on pienin eli sekään rakenne ei ole mitenkään hajoamassa. Liikenne on tällä alueella saattanut tiivistää sitomattomia kerroksia eniten eli tässä vaiheessa rakenne on tavallaan jopa parantunut. Vasta seuraavien vuosien seurantamittaukset näyttävät, miten eri rakenteet käyttäytyvät. Muutaman vuoden jälkeen voidaan arvioida rakenteiden kestoikä luotettavammin. Paine [kpa] Yksittäispyörä 1998 Paripyörä 1999 Yksittäispyörä 1999 Paripyörä Vöyri, Alue Akselipaino Kuva 31. Vuosien 1998 ja 1999 mittaustulokset koealueelta 1 (stabilointipaksuus 18 mm) Yksittäispyörä 1998 Paripyörä 1999 Yksittäispyörä 1999 Paripyörä Vöyri, Alue 2 15 Paine [kpa] Akselipaino Kuva 32. Vuosien 1998 ja 1999 mittaustulokset koealueelta 2 (stabilointipaksuus 14 mm).
30 26 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Yksittäispyörä 1998 Paripyörä 1999 Yksittäispyörä 1999 Paripyörä Vöyri, Alue 3 Paine [kpa] Akselipaino Kuva 33. Vuosien 1998 ja 1999 mittaustulokset koealueelta 3 (stabilointipaksuus 1 mm). Paine [kpa] Paineen kehitys paripyörän (1kN) alla Vöyrissä. Alue 3 (BST 1 mm) Alue 2 (BST 14 mm) Alue 1 (BST 18 mm) Vuosi Kuva 34. Vuosien 1998, 1999 ja 21 mittaustulokset koealueilta 1-3. Kuormituksena 1 kn paripyörä. Tähän astisista tuloksista voidaan päätellä, että 1 mm stabilointipaksuus ei liene riittävä kyseisen luokan tielle. Kuorma-auton aiheuttama stabilointikerroksen läpi menevä jännitys on kasvanut kolmen vuoden seurannan aikana ja lähentelee jo 3 kpa:n tasoa. Tällaisilla jännitystasoilla stabiloinkerroksen alapuoliset sitomattomat kerrokset joutuvat liian kovalle rasitukselle ja heikkenevät ajan kuluessa. Stabilointikerroksen ollessa 14 mm em. jännitys on kasvanut jonkin verran, mutta on vain runsas puolet edellisestä. Stabilointikerroksen ollessa 18 mm em. jännitys on säilynyt lähes ennallaan ja on tasoltaan alle 1 kpa. Mittaustulosten mukaan ainakin 18 mm stabilointipaksuus on riittävä. Kysymykseen onko 14 mm jo riittävä stabilointipaksuus saadaan vastaus muutamiesien kuluttua.
31 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 27 Tulevina vuosina mahdollisesti tehtävillä seurantamittauksilla voidaan arvioida tarkemmin rakenteiden toimivuutta ja päätellä,mikä stabilointikerroksen paksuus on teknisesti ja taloudellisesti optimaalinen kyseisen luokan tielle. 5.6 Kantavuus Kantavuusmittauksia suoritettiin rakentamisen yhteydessä ja sen jälkeen kolme kertaa siten, että ensimmäiset mittaukset tehtiin jakavan päältä (6.7.98) seuraava mittaus suoritettiin bitumistabiloinnin päältä ( ) ja valmiin päällysteen päältä mitattiin Kuvassa 35 on esitetty kantavuusmittausten tulokset , ja suoritetuista mittauksista. Mt 718 Vöyri: PP-mittaukset (jakava), (stabilointi) ja (päällyste) Kantavuus E2, MPa BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Kuva 35. Kantavuusmittausten tulokset jakavan päältä (6.7.98), bitumistabiloinnin päältä ( ) ja päällysteen päältä (3.9.98). Päällysteen päältä mitatut kantavuudet vaihtelivat koeosuudella 1 (BST 1mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 232 Mpa, koeosuudella 2 (BST14 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 24 MPa ja koeosuudella 3 (BST 18 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 245 MPa. Keväällä 1999 suoritettiin kantavuusmittaus Kantavuudet vaihtelivat koeosuudella 1 (BST 1mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 24 Mpa, koeosuudella 2 (BST14 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 21 MPa ja koeosuudella 3 (BST 18 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 2 MPa. Vastaavasti keväällä 2 (1.5.2) kantavuudet vaihtelivat koeosuudella 1 (BST 1mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 218 MPa, koeosuudella 2 (BST14 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 25 MPa ja koeosuudella 3 (BST 18 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 28 MPa.
32 28 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Keväällä 21 ( ) kantavuudet vaihtelivat koeosuudella 1 (BST 1mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 239 MPa, koeosuudella 2 (BST14 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 229 MPa ja koeosuudella 3 (BST 18 mm) välillä MPa, keskiarvon ollessa 218 MPa. Kuvassa 36 on esitetty kantavuusmittausten tulokset keväällä 1999, 2 ja 21. Mt 718 Vöyri: Kantavuudet E2; keväät 1999, 2 ja BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Kantavuus E2, MPa kevät kevät 2 kevät Paalulukema, m Kuva 36. Kantavuusmittausten tulokset keväällä 1999, 2 ja 21. Pudotuspainomittauksia analysoidaan tarkemmin eri indekseillä, jotka kuvaavat eri rakenekerrosten käyttäytymistä. Kuormituslevyn keskellä mitattu taipuma D kuvaa perinteistä kantavuusarvoa, D-D2 kuvaa sidottujen kerrosten käyttäytymistä, D-D45 kuvaa sidottujen kerrosten + sitomattoman kantavan kerroksen käyttäytymistä ja lopuksi D9-D12 pohjamaan käyttäytymistä. Seurantamittausten perusteella voidaan päätellä eri rakenteiden toimivuutta ja mahdollisten vaurioiden synnyttyä kerrosta, josta ne aiheutuvat. Yhdistämällä pudotuspainomittausten ja paineanturimittausten tulkinta päästään lopulta teknisesti tarkkaan arvioon rakenteiden toimivuudesta. Kuvissa 37 ja 38 on esitetty pudotuspainomittauksista määritetyt indeksit D, D - D2, D - D3, D - D45 ja D9 D12 keväällä 2 ja 21.
33 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 29 Mt 718/FWD-mittaus/1.5.2 Indeksi, µm Paalulukema, m D D-D2 D-D3 D-D45 D9-D12 Kuva 37. Pudotuspainomittauksista määritetyt indeksit D, D - D2, D - D3, D - D45 ja D9 D12 keväällä 2. Mt 718/FWD-mittaus/ Indeksi, µm D D-D2 D-D3 D-D45 D9-D Paalulukema, m Kuva 38. Pudotuspainomittauksista määritetyt indeksit D, D - D2, D - D3, D - D45 ja D9 D12 keväällä Tasaisuus Ensimmäinen koerakenteiden tasaisuusmittaus suoritettiin Taulukossa 9 on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset.
34 3 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Taulukko 9. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/syksy-98 IRI/syksy-98 IRI4/syksy-98 IRI4/syksy-98 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,13 1, ,67 1,61 1,41 1, , 2,15 1,52 1, , 1,64 1,5 1, ,72 1,9 1,16 1, ,12 2,63 1,37 1, ,67 2,27 1,34 1, ,15 1,84 1,84 1,41 BST ,1 1,61 1,48 1,3 BST ,11 1,34 1,51,99 BST ,96 1,5 1,47 1, ,71 1,87 1,3 1, ,7 1,35 1,29, ,58 2,34 1,27 1, ,68 Kuvassa 39 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla. Mt 718 Vöyri: IRI 5 m syksy Suunta 11 Suunta IRI 5 m, mm/m Paalulukema, m Kuva 39. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla Rakentamisen jälkeen syksyllä m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 (plv , BST 1 mm) välillä,99 3,52 mm/m, keskiarvon ollessa 2,5 mm/m, koeosuudella 2 (plv , BST 14 mm) välillä,7 3,42 mm/m, keskiarvon ollessa 1,94 mm/m ja koeosuudella 3 (plv , BST 18 mm) välillä,58 4,59 mm/m, keskiarvon ollessa 1,85 mm/m.
35 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 31 Vuonna 1999 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä (5.8.99). Taulukoissa 1 ja 11 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä. Taulukko 1. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kevät-99 IRI/kevät-99 IRI4/kevät-99 IRI4/kevät-99 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,1 1, ,52 1,92 1,5 1, ,16 2,16 1,59 1, ,8 2,44 1,67 1, ,53 1,78 1,25 1, ,17 3,6 1,58 1, ,83 3,17 1,6 1, ,5 6,1 2, 1,55 BST ,61 3,47 1,61 1,25 BST ,92 2,97 1,68 1,23 BST ,33 2,6 1,43 1, ,54 2,32 1,36 1, ,74 2,19 1,32 1, ,1 2,54 1,31 1, ,6 1,59 Taulukko 11. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-99 IRI/kesä-99 IRI4/kesä-99 IRI4/kesä-99 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,24 1, ,78 1,77 1,52 1, ,1 2,18 1,61 1, ,29 1,95 1,71 1, ,47 2,2 1,23 1, ,56 2,71 1,63 1, ,7 2,17 1,37 1, ,33 2,36 1,89 1,46 BST ,1 2,44 1,66 1,3 BST ,99 2,28 1,54 1,17 BST ,22 2,45 1,32 1, ,98 2,14 1,33 1, ,63 1,39 1,22, ,59 2,59 1,18 1, ,3 1,57 Koeosuuksilla IRI-arvot vaihtelivat keväällä välillä 2,97 6,1 mm/m ja kesällä välillä 2,28 3,33 mm/m. Kuvassa 4 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä.
36 32 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Mt 718 Vöyri; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 1999 IRI 5 m, mm/m Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Syksy, suunta 11 Syksy, suunta 21 BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Kuva 4. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla ja Keväällä m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 (plv , BST 1 mm) välillä 1,38 1,7 mm/m, keskiarvon ollessa 4,97 mm/m, koeosuudella 2 (plv , BST 14 mm) välillä,99 8,85 mm/m, keskiarvon ollessa 3,43 mm/m ja koeosuudella 3 (plv , BST 18 mm) välillä 1,5 11,85 mm/m, keskiarvon ollessa 3,63 mm/m. Kesällä m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 (plv , BST 1 mm) välillä 1,31 6,67 mm/m, keskiarvon ollessa 2,78 mm/m, koeosuudella 2 (plv , BST 14 mm) välillä 1,38 5,41 mm/m, keskiarvon ollessa 2,65 mm/m ja koeosuudella 3 (plv , BST 18 mm) välillä 1,14 5,1 mm/m, keskiarvon ollessa 2,74 mm/m. Vuonna 2 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä Taulukoissa 12 ja 13 on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä.
37 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 33 Taulukko 12. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kevät- suunta11 IRI/kevät- suunta 21 IRI4/kevät- suunta 11 IRI4/kevät- suunta 21 Huom ,75 1, ,56 2,1 1,57 1, ,37 1,98 1,72 1, , 2,52 1,75 1, ,33 2,59 1,36 1, ,1 3,51 1,48 1, ,72 2,79 1,8 1, ,37 5,13 2,1 1,68 BST ,31 4,49 1,85 1,45 BST ,52 4,24 1,67 1,29 BST ,87 2,8 1,56 1, ,8 3,12 1,37 1, ,72 2,38 1,43 1, ,26 2,69 1,31 1, ,35 1,96 Taulukko 13. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kesä- suunta11 IRI/kesä- suunta 21 IRI4/kesä- suunta 11 IRI4/kesä- suunta 21 Huom ,18 1, ,8 1,8 1,52 1, ,23 2,22 1,75 1, ,4 1,97 1,71 1, ,37 2,78 1,29 1, ,66 2,92 1,65 1, ,6 2,33 1,32 1, ,26 2,99 1,77 1,46 BST ,55 3,35 1,59 1,43 BST ,34 2,69 1,61 1,18 BST ,34 3,1 1,41 1, ,18 2,54 1,39 1, ,75 1,65 1,33 1, ,84 2,64 1,18 1, ,54 1,65 Koeosuuksilla IRI-arvot vaihtelivat keväällä välillä 3,52 5,13 mm/m ja kesällä välillä 2,69 4,26 mm/m. Kuvassa 41 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä.
38 34 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Mt 718 Vöyri; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm IRI 5 m, mm/m Paalulukema, m Kuva 41. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla ja Keväällä 2 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 (plv , BST 1 mm) välillä 1,87 9,83 mm/m, keskiarvon ollessa 4,65 mm/m, koeosuudella 2 (plv , BST 14 mm) välillä 1,67 9,98 mm/m, keskiarvon ollessa 4,43 mm/m ja koeosuudella 3 (plv , BST 18 mm) välillä 1,36 8,48 mm/m, keskiarvon ollessa 3,84 mm/m. Kesällä 2 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 (plv , BST 1 mm) välillä 1,47 11,2 mm/m, keskiarvon ollessa 3,57 mm/m, koeosuudella 2 (plv , BST 14 mm) välillä 1,63 8,23 mm/m, keskiarvon ollessa 3,32 mm/m ja koeosuudella 3 (plv , BST 18 mm) välillä 1,13 6,97 mm/m, keskiarvon ollessa 3,18 mm/m. Vuonna 21 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä Taulukoissa 14 ja 15 on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä.
39 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 35 Taulukko 14. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kevät-1 suunta11 IRI/kevät-1 suunta 21 IRI4/kevät-1 suunta 11 IRI4/kevät-1 suunta 21 Huom ,88 1, ,46 1,97 1,49 1, ,52 2,15 1,74 1, ,92 2,53 1,81 1, ,71 3,33 1,66 2, ,13 4,2 1,64 1, ,19 2,86 1,47 1, ,63 5,31 1,85 1,58 BST ,92 3,5 1,75 1,43 BST ,41 3,89 1,6 1,3 BST ,38 2,54 1,42 1, ,89 2,51 1,6 1, ,44 2, 1,31 1, ,93 2,76 1,18 1, ,16 1,74 Taulukko 15. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-1 suunta11 IRI/kesä-1 suunta 21 IRI4/kesä-1 suunta 11 IRI4/kesä-1 suunta 21 Huom ,19 1, ,82 1,83 1,55 1, ,6 2,19 2,28 1, ,41 2,28 1,66 1, ,77 3,45 1,65 2, ,86 3,22 1,6 1, ,62 2,46 1,19 1, ,3 3,77 1,67 1,5 BST ,46 4,1 1,72 1,55 BST ,75 3,75 1,53 1,36 BST ,52 3,83 1,36 1, ,56 2,68 1,34 1, ,72 1,64 1,23 1, ,91 2,74 1,21 1, ,54 1,51 Koeosuuksilla IRI-arvot vaihtelivat keväällä välillä 3,5 5,31 mm/m ja kesällä välillä 3,75 5,3 mm/m. Kuvassa 42 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä.
40 36 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Mt 718 Vöyri; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä,suunta 21 BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm IRI 5 m, mm/m Paalulukema, m Kuva 42. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla ja Keväällä 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 (plv , BST 1 mm) välillä 1,56 11,68 mm/m, keskiarvon ollessa 4,74 mm/m, koeosuudella 2 (plv , BST 14 mm) välillä 1,24 7,94 mm/m, keskiarvon ollessa 3,91 mm/m ja koeosuudella 3 (plv , BST 18 mm) välillä 1,8 8,6 mm/m, keskiarvon ollessa 3,57 mm/m. Kesällä 21 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 (plv , BST 1 mm) välillä 1,57 14,25 mm/m, keskiarvon ollessa 4,26 mm/m, koeosuudella 2 (plv , BST 14 mm) välillä 1,72 9,2 mm/m, keskiarvon ollessa 4, mm/m ja koeosuudella 3 (plv , BST 18 mm) välillä 1,62 7,85 mm/m, keskiarvon ollessa 3,93 mm/m. 5.8 Vauriot Talven jälkeen havaittiin ensimmäiset vauriot tien päällysteessä. Päällystevauriot olivat tyypiltään pituushalkeamia ja keskittyivät pääosin,5 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Pituushalkeamista 3-5 mm leveitä halkeamia oli 14 m/3 m ja 1-3 mm leveitä halkeamia oli 2 m/3 m. Kuvassa 43 on esitetty päällystevaurioiden sijainti suhteessa havaittuihin routanousuihin keväällä 1999.
41 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 37 Mt 718 Vöyri: Routanousut ja päällystevauriot BST 1 mm Vauriot: BST 14 mm BST 18 mm 3-5 mm 1-3 mm Routanousu, mm Vas.reunaviiva 4 Tien keskilinja 2 Oik.reunaviiva Paalulukema, m Kuva 43. Päällystevaurioiden sijainti suhteessa havaittuihin routanousuihin keväällä Kuvassa 44 esitetty päällysteen pituushalkeamia keskilinjan molemmin puolin paalulla Pl. 269 keväällä Kuva 44. Päällysteen pituushalkeamia keskilinjan molemmin puolin paalulla Pl. 269 keväällä 1999.
42 38 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Talven jälkeen päällystevauriot olivat lisääntyneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Päällystevauriot olivat tyypiltään pituushalkeamia ja sijaitsivat pääasiassa,2 1, m etäisyydellä keskilinjasta, sen molemmin puolin. Pituushalkeamista 5-1 mm leveitä halkeamia oli 2 m/3 m ja 1-5 mm leveitä halkeamia oli 48 m/3 m. Kuvassa 45 on esitetty päällystevaurioiden sijainti suhteessa havaittuihin routanousuihin keväällä 2. Mt 718 Vöyri: Routanousut ja päällystevauriot Vauriot: BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Routanousu, mm Vas.reunaviiva 4 Tien keskilinja 2 Oik.reunaviiva Paalulukema, m Kuva 45. Päällystevaurioiden sijainti suhteessa havaittuihin routanousuihin keväällä 2. Kuvassa 46 esitetty päällysteen pituushalkeamia keskilinjan vasemmalla puolella plv keväällä 2.
43 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde 39 Kuva 46. Päällysteen pituushalkeilua keskilinjan vasemmalla puolella plv keväällä 2. Talven 2-21 jälkeen päällystevauriot olivat edelleen lisääntyneet. Pituushalkeamista 5-1 mm leveitä halkeamia oli 13 m/3 m ja 1-5 mm leveitä halkeamia oli 51 m/3 m. Pituushalkeamien lisäksi havaittiin ensimmäiset verkkohalkeamat osuudella, jossa bitumistabilointikerroksen paksuus oli 1 mm. Verkohalkeamaa esiintyi ulkourassa plv ja plv Kuvassa 47 on esitetty päällystevaurioiden sijainti keväällä 21 ja keskilinjan suurimmat routanousut talvilta
44 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde Routanousu, mm 14 xxxxxx xxxxx Tien keskilinja -99 ( ) Tien keskilinja - (5.4.2) Tien keskilinja -1 ( ) F98-99=19422 h C F99-=12217 h C F-1=16135 h C BST 1 mm BST 14 mm BST 18 mm Paalulukema, m Kuva 47. Päällystevaurioiden sijainti keväällä 21 ja keskilinjan suurimmat routanousut talvilta Kuvassa 48 on esitetty oikean ulkouran verkkohalkeilua plv Kuva 48. Oikean ulkouran verkkohalkeilun alkua plv keväällä 21.
45 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde YHTEENVETO 41 6 YHTEENVETO Pohjamaa oli koko koeosuudella laihaa savea. Vesipitoisuudet vaihtelivat välillä w = 62,3 89,5 %. Pohjamaanäytteille tehtiin routanousukokeet. Segregaatiopotentiaalin suuruuteen perustuvan routivuuskriteerin perusteella kaikki pohjamaanäytteet olivat erittäin routivia (segregaatiopotentiaali SP > 3, mm 2 /Kh ). Koerakenteiden rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 4 mm, bitumistabilointi 1-18 mm (vaihtelee koeosuuksittain), kantavan murske - 4 mm paksuudeltaan 7-15 mm (vaihtelee koeosuuksittain), jakava kerros hienolouheesta - 2 mm paksuudeltaan 5 mm ja suodatinkangas. 6.1 Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F = h C, F 99- = h C ja F -1 = h C. Talven pakkasmäärä vastasi tilastollisesti keskimääräistä talvea, talven tilastollisesti keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea ja talvi 2-21 hieman keskimääräistä leudompaa talvea. 6.2 Pohjaveden syvyys Pohjavesi sijaitsi koealueella varsin lähellä tien pintaa. Pohjaveden etäisyys tien tasausviivasta vaihteli syksystä 1998 kevääseen 21 välillä,84 1,52 m. Pohjavesi oli alhaisimmillaan helmi- maaliskuussa suoritetuissa mittauksissa. 6.3 Roudan syvyys ja routanousu Seurantatalvien aikaiset suurimmat roudansyvyydet olivat välillä 1,48 1,52 m (talvi ), 1,38 1,39 m (talvi ) ja 1,43 m (talvi 2-21). Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talvella välillä mm (3.3.99), talvella välillä 9 13 mm (5.4.2) ja talvella 2-21 välillä mm (21.3.1, polanteen takia vain keskilinja vaaittiin). Pienimmät routanousut esiintyivät koealueen alussa plv , jossa myös rakennepaksuus oli suurin. Keskimääräinen maksimi routanousu oli talvella plv mm, plv mm, plv mm ja plv mm. Maksimi suhteellinen routanousu vaihteli välillä12,3 19,6 % ja keskimääräiset suhteelliset routanousut välillä 8, 11,4 %. Talvella keskimääräinen maksimi routanousu oli plv mm, plv mm, plv mm ja plv mm. Maksimi suhteellinen routanousu vaihteli välillä 9,4 21,8 % ja keskimääräiset suhteelliset routanousut välillä 6, 13,3 %. Vastaavasti talvella 2-21 keskimääräinen maksimi routanousu oli plv mm, plv mm, plv mm ja plv mm. Maksimi suhteellinen rou-
TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ
LisätiedotMt 941 Männikkövaara
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt
LisätiedotPt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotKehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali
LisätiedotVt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 33 Espoo, 4.12.21 Vt 5 Juva Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden
LisätiedotLahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
LisätiedotMartti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]
Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä
LisätiedotVt 4 pyörätie Temmes. Kohderaportti TPPT 39 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 39 Espoo, 4.12.21 Vt 4 pyörätie Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000
LisätiedotVt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden
LisätiedotUUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1
LisätiedotXPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA
XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotTIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET
1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotRaskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi
Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi DI Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Taustaa Koekohde Mittausajoneuvo Mittaustulokset
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie
TYÖSELITYS 3575 14.8.2012 ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 KULLAANMÄENTIE
LisätiedotPornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293
Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki
LisätiedotSUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS
SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta
LisätiedotROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotJutikkalan eritasoliittymä
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 27 Espoo, 4.12.21 Jutikkalan eritasoliittymä Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus painotuotemyynti Telefax
Harri Kivikoski, Jari Pihlajamäki, Markku Tammirinne TPPT-koerakenteiden yhteenvetoraportti Tiehallinnon selvityksiä 8/2002 ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki 1998 Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotSUUNNITTELU LAUKKA OY
1 SUUNNITTELU LAUKKA OY POHJATUTKIMUS puh 08 55 2.8.2011 Toripiha 1 85500 Nivala NIVALAN KAUPUNKI KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT MALISJOKI KESKUSTASSA NIVALA 1. TEHTÄVÄ 2 2. TUTKIMUKSET. TUTKIMUSTULOKSET. PERUSTAMINEN
LisätiedotMt 661 Isojoki. Kohderaportti TPPT 31 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Laura Apilo Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 661 Isojoki Laura Apilo Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 31 Espoo, 4.12.21 Bibliografiset tiedot APILO,
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
Lisätiedotajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita
1/7 Liite 2: Esimerkkejä padon tarkkailutietojen esityksestä Pato: LINJA C TAPAHTUMAPÄIVÄKIRJA Paalu: Pl 00+00 05+00 Vauriot ja havainnot: ajankohta havainto huomautus 1972 heinäkuu viereinen maanomistaja
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys
NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys 28.9.2015 2 Nurmijärven kunta Nysäkuja- Velhonkaari RAKENNETTAVUUSSELVITYS Sisällysluettelo 1 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE 4 2 TUTKIMUKSET
Lisätiedot101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m
101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L
Lisätiedot31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK
1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
Lisätiedot13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
LisätiedotKuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).
138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI
Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotVarilan kuntoradan putkisilta
4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotPt 18564 Rantsila. Kohderaportti TPPT 37 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 37 Espoo, 4.12.21 Pt 18564 Rantsila Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotKAAVOITUSKOHTEEN MAA- PERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.1.2014 Viite 1510009973 LAHTI, MUKKULANKATU 20 A JA B KAAVOITUSKOHTEEN MAA- PERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS LAHTI, MUKKULANKATU
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos
LisätiedotKuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys
KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...
LisätiedotPt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 28 Espoo, 4.12.21 Pt 12895 Nakkila Kyösti Laukkanen Markku Pienimäki Jari Pihlajamäki Janne Sikiö VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotVt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu
Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KOHTEEN KUVAUS... 3 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET
LisätiedotSILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO S/20034 20.1.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI Siikin alikulkukäytävä, Tampere SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Hyväksynyt: XXXX/Tampereen kaupunki xx.x.2017 Sisältö sivu
LisätiedotRAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB
LisätiedotVÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA
S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI
G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS TOURU MATTILANMÄKI JUVELA, TAMPERE
Työ nro 670 2.11.2011 RAKENNETTAVUUSSELVITYS TOURU MATTILANMÄKI JUVELA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-36 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-36 33 17 * Pohjarakennussuunnittelu
LisätiedotOKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se
LisätiedotAsemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 577 Paimio Täyttämispvm 16.12.2016 Kaavan nimi Kauppatien asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta
LisätiedotHEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,
LisätiedotRAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI
RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland
LisätiedotNäsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro
Työnro 160091 Näsilinnankatu 40 Uudisrakennus Pohjatutkimusraportti 23.8.2016 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Näsilinnankatu
Lisätiedot1 Rakennettavuusselvitys
1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset
LisätiedotALUEELLINEN POHJATUTKIMUS
UUDENMAAN POHJATUTKIMUS OY GEO 00 Ristipellontie 7, 0090 HESINKI AUEEINEN POHJATUTKIMUS Purolaakso 060 KERAVA . YEISTÄ Toimeksiannon saaneena on Uudenmaan Pohjatutkimus Oy tehnyt pohjatutkimuksen (geo
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖLÄJÄRVI-METSÄKYLÄ METSÄKYLÄ, YLÖJÄRVI
Työ nro 11505 01.02.2016 RAKENNETTAVUUSSEVITYS YÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖÄJÄRVI-METSÄKYÄ METSÄKYÄ, YÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKAA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368
LisätiedotPT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)
UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
PORNAINEN, AIDUNAUEEN ASEMAKAAVAN SWECO Ympäristö Oy Inststo Arcus Oy aatinut Tarkastanut Hyväksynyt N Vehmas / Arcus K Andersson-Berlin / Arcus J Heikkilä / Arcus 17-01-03 17-01-03 17-01-03 Sisällysluettelo
LisätiedotREUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen
1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa
Lisätiedot21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.
1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen
LisätiedotSelvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä
Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden
LisätiedotYLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ
YLIVIESKA SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ Siltasuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Lea Yläsaari Tarkastanut: 10.4.2017 Pekka Mantere Geosuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Arto Keski-Opas Tarkastanut:
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14
KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotG271_7012 1 H.Palmu 23.03.2011 SIUNTION KUNTA PALONUMMEN ALUE KORTTELIT 171, 172, 173, 174 JA 175 02580 SIUNTIO YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS Sisältö: Jakelu: 4s G:Geo2011\G271_7012\Tekniset_raportit\Tutkimusraportti.doc
LisätiedotSIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
LisätiedotMt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU
Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU TIESUUNNITELMA SUUNNITTELUPERUSTEET 15.5.2017 2(6) 1. SUUNNITTELUSSA ERITYISESTI HUOMIOITAVIA ASIOITA Kohde sijaitsee taajamassa, vilkkaasti
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotLIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät
InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI
Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotMitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu
Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Uusimpia tutkimustuloksia Paripyörä yksittäispyörä Kokonaismassat Akselimassatutkimukset Huokosvedenpaineen
LisätiedotPäivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari
LisätiedotNAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu
LisätiedotLiperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS
Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...
LisätiedotLEMMINKÄINEN TALO OYJ
LEMMINKÄINEN TALO OYJ UKONNIITTY JOENSUU ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA TULEVIEN RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 8.3.2016 Viite 1510024177 Versio 1 Hyväksynyt Ari Könönen Tarkistanut Kirjoittanut
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotKalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
LisätiedotPerustamistapalausunto
Perustamistapalausunto Ranuan leirintäalue Leirintäalueentie 97700 Ranua Y-tunnus 0546000-6 p. 016-364902 18014 14.3.2018 Sivu 2 / 5 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...3 2 TUTKIMUKSET....3 2.1 Pohjatutkimukset...3
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotKUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017
REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.
Lisätiedot