Nuorten yhteiskuntatakuu Lauri Ihalainen Hyvät eväät elämään -seminaari 14.6.2012
Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun varassa 2
Alle 25-vuotiaat nuoret Työttömyysaste 20 % (TK) Työttömät työnhakijat 30 000 Yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin 750 000 euroa Heistä joka kolmas pelkän peruskoulun varassa 3
15-24-vuotiaiden työttömyysaste, % 40 % 35 Työttömyysaste Kausitasoitettu trendi 30 25 20 15 10 5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 22.5.2012/tyot1_alle25/TEM Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 4
Nuorten työttömien lukumäärät (ELY-keskukset) 2011 2010 Uusimaa Varsinais-Suom i Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa 22.5.2012/te_nuo/TEM 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto *alle 25-vuotiaat
Nuorten yhteiskuntatakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. 6
Suomen malli on välittämisen malli Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan - viranomaisten - elinkeinoelämän ja - järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia. 7
Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän työstä Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmä eteni toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttavat selvitykset ja laskelmat saatiin ehdotusten osalta valmiiksi ja esiteltiin 15.3.2012. Samalla ilmestyi ensimmäinen raportti. Hyödynnetään kuulemisia, tutkimuksia, tilastoja, aineistoja yms. maahanmuuttajat läpileikaten mukana kaikessa käsittelyssä, myös erill. tilastot nuorten työmarkkinatuesta ja koulutukseenhausta valmistui tutkimus palkkatuesta vastavalmistuneen nuoren palkkaukseen (Sanssi-kortti) tekeillä arviointitutkimus, tiedot saatu työryhmälle, tutkimus julkaistaan kohta lukuisat muut hankkeet vaikuttavat myös nuorten palveluihin mittarit takuun onnistumiselle mietitään uudelleen. Ryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: 1. 3. 2. Nuorille mol.fi sivujen kautta Saatiin yli 6300 vastausta TE-toimistoille toimipaikkakohtaisesti nuorten palveluista Saatiin 107 vastausta Työvoiman palvelukeskuksille (TYP) Saatiin 40 vastausta Kokouksien yhteydessä kuultiin 54 asiantuntijaesitystä, 4H:n kirjallinen esitys aloituksesta alkaen mukana, pidettiin tutkijailta 8
Nuorten oma ääni työryhmän työssä Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi sivuilla toteutetun Nuorten ääni kuuluviin verkkokyselyn kautta. Kyselyssä lähes 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista. Eräitä havaintoja kyselyistä Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. 9
Koulutustakuu Perusasteen päättävät n. 60 000 Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 55 000 Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 5 000 Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA 10
Koulutustakuu Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016. 11
Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. 12
Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20-29 -vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n. 110 000 Vuosittain n. 5 000 aloittajaa Vuosittain n. 2 500 aloittajaa Vuosittain n. 1 500 aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa 13
Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että, verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaa-kuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoit-tavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa. 14
Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukevaa. 15
Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TEtoimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi. 16
Syrjäytymisuhan alaiset nuoret Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti. 17
Edellytyksiä takuun täysmääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Kuntoutuspalvelut ja työllistyminen Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: Ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TEtoimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa Opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa Taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen Oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen 18
PPPP mallin toteuttaminen käytännössä, sovittu jatkotyö Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän jäsenet koostavat edustamiensa tahojen kanssa toimintasuunnitelmat, jossa kuvataan, miten kukin taho osallistuu takuun toimeenpanoon. Allianssi taustaryhmineen toimittaa työryhmälle esityksen nuorten osallistamisesta kansalaisjärjestöjen kautta jatkotyöhön. Esitykset koskevat niin työryhmän esityksien toteuttamista kuin myös sidosryhmien omia tulevia kampanjoita ja hankkeita. 19
Kolmannen sektorin rooli Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanossa Työryhmä koostaa kesän ja syksyn aikana nuorisotyöttömyyden ehkäisyn Hyvien käytäntöjen käsikirjaa. Tähän käsikirjaan kerätään: 1. paikallisia nuorten työllisyyttä edistäviä hyviä käytäntöjä, jotka voivat olla esimerkiksi järjestöjen projekteja. 2. Kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Nuorten yhteiskuntatakuuta tehdään syksyllä 2012 tunnetuksi kiertueen voimin. Tällöin on tarkoitus levittää paikallisia hyviä käytäntöjä. Työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden ja paneutuu jatkossa tarkemmin toimintatapoihin ja yhteistyöhön: millaisia ehdotuksia työryhmälle? Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä nuorten työllisyyden edistämiseksi! 20
NYT toimenpiteet (1) Toimenpide Yhteiskuntatakuun lisärahoitus Ohjauksen vahvistaminen TE-toimistoissa ELY:t kokoavat alueellisen verkoston ohjaus- ja neuvontapalvelujen koordinointiin Lisätään työnhakukoulutusta ja ohjaavaa koulutusta uraa etsiville nuorille Kehitetään uusia yrittäjyyden edistämisen muotoja Lisätään työvoimapoliittista koulutusta (erit. ryhmä maahanmuuttajanuoret) Työharjoittelun pelisäännöt ja joustavoittaminen nuorilla Sanssi-kortti vakinaistetaan Nuorten työmarkkinoille sijoittumista edistetään työhönvalmennuksella Toteutus Kehys: Yhteiskuntatakuu: 60 M, lisäkoulutusohjelma 27 M (2013), 52 M (2014-16) TAE 2013, suunnitelma kesäkuussa Suunnitelma 14.6. TAE 2013, suunnitelma kesäkuussa Suunnitelma kesäkuussa TAE 2012, Suunnitelma kesäkuussa HE, TAE 2013, linjaus toukokuussa TAE 2013, linjaus toukokuussa TAE 2013, työsuunnitelma kesäkuussa 21
NYT toimenpiteet (2) Toimenpide Ammatillista koulutusta lisätään aluekohtaisesti Ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksioton kriteereiden muutos Oppisopimuskoulutuksen yksikköhinta, korotettu koulutuskorvaus Kunnille vastuu peruskoulun päättävien ohjauksesta Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan Toteutus Koulutuksen järjestämislupien muuttaminen kesäkuussa 2012 (OKM) OKM:n asetus kesällä 2012. Ensisijaisuus voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2013 Uusi ohjeistus käyttöön syksyllä 2012 (OKM) Etenemissuunnitelma valmistuu toukokuussa Päätökset kesäkuussa Koulutukseen hakemisen velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään Linjaus toukokuussa Tutkimuksia, viestintää, markkinointikampanjoita, messuja, Some-pilotti, aluetilaisuudet, hyvien käytäntöjen käsikirja 22
Yhteistyön seuraavat askeleet Pori Oulu Tampere Kuopio Helsinki Turku NYT Road Show syksy 2012 Vaasa Joensuu Lahti Rovaniemi Jyväskylä 23
Nuorten yhteiskuntatakuun verkkosivut: www.tem.fi/ yhteiskuntatakuu (Ajankohtaista Vireillä Hallitusohjelman kärkihankkeet ja TEM Nuorten yhteiskuntatakuu) Kiitos! 24