Sanomalehtien Liitto 2008. Vuosikertomus Årsberättelse Annual Report

Sanomalehtien Liitto 2008 Vuosikertomus Årsberättelse Annual Report

Vuosikertomus Årsberättelse Annual Report

sisällys SANOMALEHTIEN LIITTO Lehdet tekivät hyvän tuloksen 2008 Liitto täytti 100 vuotta 4 4 6 SANOMALEHTIEN HOUKUTTELEVUUDEN VAHVISTAMINEN Yhteinen markkinointi perustuu sanomalehtien vahvuuksiin Ulkoista viestintää tehostettiin Kohderyhmänä nuoret ja ja opettajat Palkittua yhteistyötä 8 8 12 12 12 EDUNVALVONTA Mediamainonnan määrä Liitto puolustaa sananvapautta Lisää tehoa mediakasvatukseen Postipalveludirektiivi puhutti Sopimuslisenssien laajeneminen digitaaliseen aineistoon 14 14 14 15 15 15 JÄSENPALVELUT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Verkkopalvelua uudistettiin Tutkimuksia ja selvityksiä mediatoimialasta Tilastoja alasta edunvalvontaan ja jäsenlehdille Laatua koulutukseen Vuoden voittajia Liitto edistää yhteistyötä 16 16 16 16 17 18 20 SUOMEN LEHDISTÖ 21 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Liitto osallistui kansainväliseen edunvalvontaan Suomi esimerkkinä maailmalle Sanomalehtialan pohjoismaiset haasteet 22 22 22 22 KILPAILUT KOULUTUSTAPAHTUMAT LIITON TILASTOT LIITON JÄSENISTÖ HALLITUS JAOSTOT JA NEUVOTTELUKUNTA EDUSTUKSET HENKILÖKUNTA liiton talous LIITON JÄSENET JA KETJUT RESUMÉ SUMMARY 24 26 29 29 30 30 32 34 36 41 46 48

4 SANOMALEHTIEN LIITTO SANOMALEHTIEN LIITTO Lehdet tekivät hyvän tuloksen 2008 Sanomalehtien Liitto on sanomalehtien ja sanomalehtikustantajien toimialajärjestö. Se on viestintäalan yhteistä edunvalvontaa hoitavan Viestinnän Keskusliiton jäsenjärjestö. Sanomalehtien Liittoon kuuluu 197 sanomalehteä, 128 julkaisijaa ja 36 muuta yhtiötä. Liiton jäsenlehtien yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,3 miljardia euroa. Sanomalehtien Liiton päätehtävä on parantaa sanomalehtien toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, jotta sanomalehdet pysyvät Suomen johtavana mediana. Painettujen lehtien ohella digitaaliset palvelut ovat sanomalehtien merkittävä kasvualue. Vuosi 2008 oli monessa mielessä merkittävä Sanomalehtien Liiton historiassa. Vuonna 2007 hyväksytty uusi liiton strategia otettiin käyttöön vuonna 2008, jolloin liitto täytti 100 vuotta. Liitolle määriteltiin kolme tärkeintä tehtäväaluetta. Niistä ensimmäinen on sanomalehtien yleisen houkuttelevuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Toinen on sanomalehdistön edunvalvonta. Kolmanteen tehtäväalueeseen kuuluvat jäsenpalvelut ja toimiminen sanomalehtialalla työskentelevien yhteistyöverkostona. Vuosi 2008 muodostui taloudessa selväksi käännekohdaksi pitkään jatkuneen kasvun päätteeksi. Viime vuosi oli kuitenkin sanomalehdille hyvä, vaikka mediamainonta jäi miinukselle vuoteen 2007 verrattuna. Koko mediamainonnassa vuosi oli kohtuullinen, mutta loppuvuoden heikko kehitys ennusti seuraavalle vuodelle vaikeampia aikoja. Mainonnan kehityssuunnat Mainonnan Neuvottelukunnan tilaaman ja TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2008 yhteensä 1 502 miljoonaa euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sanomalehtimainontaan käytettiin euroja 2,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Sanomalehtien Liitto valvoo alan etua yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Sanomalehtien Liitto edustaa sanomalehtiä muun muassa sananvapauden, jakelun, mediamainonnan ja sanomalehti opetuksessa -toiminnan alueilla. Se osallistuu myös alan kansainväliseen edunvalvontaan. Sanomalehtien Liiton arvoja ovat sananvapaus, riippumattomuus, sanomalehtien taloudellinen menestys ja yhteistoimintakyky. Sanomalehtien osuus mediamainonnan määrästä oli ylivoimaisesti suurin, 40,2 prosenttia eli 604,5 miljoonaa euroa. Päivälehtien eli 4 7 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien mainonta väheni 3,3 prosenttia. 1 3 kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet, joista valtaosa on paikallislehtiä, ylsivät 1 prosentin kasvuun. Levikeissä pientä laskua Vuosikertomuksen mennessä painoon vuoden 2008 levikintarkastus oli kesken. Yhteenlaskettu levikki näytti 2,6 prosentin laskua. Ilman verkkolehdeksi muuttunutta Taloussanomia lasku oli noin 1,5 prosenttia. Paperisten sanomalehtien levikki oli lähes 3,1 miljoonaa kappaletta. Kun levikintarkastus on tehty, tiedot päivitetään Sanomalehtien Liiton verkkosivuille. Nuoret lisäsivät sanomalehtien lukemista KMT Lukija 2007 -tuloksissa ilahduttavin tulos oli se, että sanomalehtien lukeminen näytti yleistyneen nuorimmissa ikäluokissa verrattuna edelliseen vastaavaan ajanjaksoon. Tutkimuksessa mukana ole-

SANOMALEHTIEN LIITTO vien 40 suuren sanomalehden peittoprosentti 12 19-vuotiaiden keskuudessa nousi 66 prosenttiin, kun se vuonna 2006 oli 64 prosenttia. Samanlainen kasvu mitattiin 20 24-vuotiaiden joukossa, jossa tutkittujen sanomalehtien peitto nousi 68 prosentista 70 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan painettuja sanomalehtiä luettiin jokseenkin yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Tutkitut sanomalehdet tavoittivat 81 prosenttia kaikista yli 12-vuotiaista suomalaisista. Yhdenkään Kansallisessa Mediatutkimuksessa tutkitun sanomalehden lukijamäärä ei ollut noussut tai laskenut tilastollisesti merkitsevästi. Suomalaiset lukevat edelleen keskimäärin kolmea sanomalehteä ja kahdeksaa aikakauslehteä. Nettilukeminen lisää suosiotaan Sanomalehtien lukeminen internetistä on yleistynyt nuorimmissa ikäryhmissä. Jo joka kolmas 15 34-vuotias seuraa verkkosanomalehtiä päivittäin tai lähes päivittäin. Vuosi sitten näin teki joka viides. Sanomalehtien Liiton TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan verkkosanomalehtiä seuraa kaikkiaan 57 prosenttia yli 15- vuotiaista suomalaisista. Päivittäin tai lähes päivittäin sanomalehtien sivuilla käy 20 prosenttia ja kerran tai muutaman kerran viikossa 16 prosenttia vastaajista. Päivittäisten lukijoiden osuus nousi vuoden aikana 15 24-vuotiaiden joukossa 19 prosentista 29 prosenttiin. Vastaavasti 25 34- vuotiaista päivittäislukijoiden osuus kohosi 22 prosentista 34 prosenttiin. Yli puolet verkkosanomalehtiä seuraamattomista suomalaisista ilmoittaa, ettei heillä ole mahdollisuutta lukea niitä. Tämä on hyvin yleistä yli 50-vuotiaiden keskuudessa. Noin puolet suomalaisista lukee pääasiassa seuraamaansa lehteä vain paperille painettuna ja puolet sekä paperilta että verkosta. Vastaajista 12 prosenttia kertoi lukevansa ykköslehteään ensisijaisesti verkosta. Anne-Maria Kankaiston paperitaidetta liiton 100-vuotisjuhlaseminaarissa Voimalassa. Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

100_kannet_pdfäksi.indd 1 3/18/09 4:38:27 PM 6 SANOMALEHTIEN LIITTO Liitto täytti 100 vuotta Sanomalehtien Liitto täytti 100 vuotta vuonna 2008. Ensimmäinen yhteistyökokous pidettiin 15.11.1908, kun Helsingin suurimpien lehtien taloudenhoitajat kutsuivat kollegansa kokoukseen eri puolilta maata. Nykyisen Sanomalehtien Liiton toiminnan katsotaan alkaneen tästä. Liiton sadas toimintavuosi oli monessa mielessä merkittävä liiton toiminnan kannalta. Syyskuussa oli sanomalehtien omalle väelle järjestetty työseminaari illanviettoineen. Marraskuussa oli kutsuvierasseminaari sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Syyskuun seminaarissa julkistettiin myös emerituspäätoimittaja Raimo Seppälän kirjoittama katsaus Vahtikoiran juoksulanka liiton 100-vuotiseen historiaan. Kirja jaettiin syyskuun seminaarin ja marraskuun juhlaseminaarin osallistujille. Teos on myös lähetetty jokaiseen jäsenyritykseen. Sanomalehtien Liiton puheenjohtaja Taisto Riski korosti avauspuheessaan yhteistyön merkitystä ja tärkeiden asioiden ajamista yhteisvoimin median murroksessa. Sanomalehtien Liiton arvot ovat edelleen sananvapaus, riippumattomuus, sanomalehtien taloudellinen menestys ja yhteistoimintakyky, Riski totesi. Presidentti Halonen korosti sananvapauden merkitystä ja pitkää perinnettä Suomessa. Hän myös toivoi, että nopean reaaliaikaisen uutisoinnin rinnalla kukoistaisi se, mitä voisi sanoa hitaaksi kirjoittamiseksi ja hitaaksi lukemiseksi. Halosen mukaan hitaan kirjoittamisen tehtävänä on selittää, syventää ja taustoittaa. WAN:n puheenjohtaja Gavin O Reilly muistutti kuulijoita siitä, että painettu sanomalehti ei ole kuihtumassa, vaikka ajat ovatkin haasteellisia. O Reillyn mukaan sanomalehti on yhä ylivoimainen käyttöliittymä. Se on kannettava, sen voin lukea missä ja milloin tahansa, se luo vahvan lukijasuhteen, se on saatavilla sekä paperilla että verkossa ympäri maailman, sen voi kierrättää, siinä on runsas toimitettu sisältö, se säilyy hyvin, siihen voi helposti palata. Sanomalehdistön pioneerille muistomerkki Mynämäkeen Presidentti kaipaa hidasta kirjoittamista ja lukemista Sadan vuoden yhteistyön taivalta juhlittiin marraskuun 20. päivänä pidetyssä juhlaseminaarissa sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa Voimalassa Helsingissä. Juhlaseminaarin ohjelma keskittyi sanomalehden yhteiskunnallisen merkityksen ja sanomalehdistön tulevaisuuden pohtimiseen. Juhlaseminaarin pääpuhujina olivat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja sanomalehtien maailmanjärjestön WAN:n puheenjohtaja Gavin O Reilly. Juhlavuoden tapahtumiin kuului myös suomenkielisen sanomalehdistön perustajan, kirkkoherra Antti Lizeliuksen muistomerkin paljastaminen hänen syntymänsä 300-vuotisjuhlassa Mynämäellä 12.10.2008. Sanomalehtien Liitto on osallistunut muistomerkin rahoittamiseen. Muistomerkin teki kuvanveistäjä Jarkko Roth. Paljastuspuheen piti muistomerkkitoimikuntaa johtanut Sanomalehtien Liiton emeritustoimitusjohtaja Veikko Löyttyniemi. Presidentti Tarja Halonen, toiminnasta vastaava johtaja Kristiina Markkula ja hallituksen puheenjohtaja Taisto Riski tutustuivat 100-vuotisjuhlaseminaarissa Anne-Maria Kankaiston taideteoksiin. WAN:n presidentti Gavin O Reilly ja Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pohtivat alan tulevaisuutta. Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Lehtikuva / Kimmo Mäntylä Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

8 SANOMALEHTIEN LIITTO SANOMALEHTIEN HOUKUTTELEVUUDEN VAHVISTAMINEN Sanomalehtien houkuttelevuuden vahvistaminen on yksi kolmesta Sanomalehtien Liiton strategian painopistealueesta. Houkuttelevuutta pyritään parantamaan sekä viestinnällä että korostamalla hyviä asioita markkinointia tukevissa toimissa. Muita strategisia painopistealueita ovat edunvalvonta, jäsenpalvelut ja yhteistyöverkostona toimiminen. Yhteinen markkinointi perustuu sanomalehtien vahvuuksiin Sanomalehtien ja liiton edustajien työryhmässä laaditussa markkinointisuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi kehittää sanomalehtien mielikuvaa perustuen ennen kaikkea jäsenlehtien yhteisiin vahvuuksiin. Vahvuuksiksi todettiin luotettavuus, läheisyys, hyödyllisyys sekä sanomalehtien yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen merkittävyys, vaikuttaminen ja vastuu. Samat asiat nousivat myös kevään aikana tehdyssä tutkimuksessa ominaisuuksiksi, joita kuluttajat sanomalehdiltä odottavat ja joissa ne ovat jo nyt vahvoja. sitoutuminen yhteisen vahvan viestin viemiseen toiminnalla, yhteisten materiaalien hyödyntämisellä ja jatkojalostamisella sekä näistä saatujen kokemusten vaihdolla. Sanomalehdet arvostetuin media Mielikuvatuen tueksi haettiin lisää tietoa siitä, mitä kuluttajat ajattelevat sanomalehdistä ja mikä saa sanomalehden lukijan pysymään lukijana. TNS Gallupin toteuttamat Medioiden mielikuvat -tutkimus ja Sanomalehtien asiakaspysyvyys -tutkimus valmistuivat toukokuussa 2008. Tulosten mukaan sanomalehdet ovat suomalaisten mielestä selvästi arvostetuin media. Sanomalehdet koettiin läheisimmäksi mediaksi ja niiden katsottiin olevan eniten tavallisen ihmisen puolella. Sanomalehdille vahvaa mielikuvaa todistaneista tuloksista tehtiin lehdistötiedote, joka julkaistiin laajasti sekä painetuissa että sähköisissä tiedotusvälineissä. Lehtien käyttöön tuotettiin lisäksi erisisältöisiä pieniä ilmoituksia, joissa nostetaan yksittäisiä vahvuuksia esiin. Lue mitä tuleman pitää Liiton tuottama, jäsenlehtien omaa markkinointia tukeva materiaali painottui lukijamarkkinointiin. Markkinointimateriaalien sisältö koordinoitiin Kärkimedian ja Suomen Paikallismedioiden kanssa. Mainonta korostaa sanomalehden roolia tulevaisuuden rakentajana, mediana joka elää jo huomista. Lehden sisältö rakentaa tietoisuutta ja maailmankuvaa siitä, mihin maailma on menossa. Painetusta sanomalehdestä ihminen saa käyttöönsä työkaluja, joilla pystyy ymmärtämään huomisen tapahtumia jo tänään. Vuoden 2008 käynnistyneen markkinoinnin kuluttajalupaus on Lue mitä tuleman pitää. Lue mitä tuleman pitää -teema innosti lehtiä tuottamaan ilmoituksia myös omalla alueellaan puhuttavista asioista. Muun muassa Ylä-Karjala-lehti otti kantaa kuntaliitoskeskusteluun ja Rantapohja-lehti tuulivoimapuistoon. Monivuotiseksi suunnitellun markkinointituen tavoitteena on vahvistaa kuluttajien halukkuutta jatkaa sanomalehtien lukemista painettuna ja verkosta, tilata painettua sanomalehteä ja olla myös halukkaita suosittelemaan lehden tilaamista muille. Yhteisen markkinointimateriaalin sisällölliseksi painopisteeksi määritettiin painetun sanomalehden lukijasuhteen tukeminen. Markkinointiviestinnän kohderyhmänä ovat kaikkien suomalaisten ohella erityisesti mielipidevaikuttajat perheissä, äidit ja isät. Myös sanomalehdistön sisäisenä tavoitteena todettiin tarve keskustelun painopisteen siirtämisestä sanomalehtien vahvuuksiin, kehityskohteita unohtamatta. Markkinoinnissa erityisen tärkeää on kaikkien jäsenlehtien

SANOMALEHTIEN LIITTO 9 Lue mitä tuleman pitää. LEHDEN LOGO

10 SANOMALEHTIEN LIITTO Sananvapauden päivänä keskusteltiin sananvapauden tilasta Kansainvälisenä lehdistönvapauden päivänä 3.5. sanomalehdet eri puolilla Suomea nostivat sananvapauden merkityksen esille. Lehdet korostivat sananvapausviikolla rooliaan sananvapauden puolustajina, toteuttajina ja foorumina. Sanomalehtien Liiton jäsenlehtien yhteinen sananvapauden päivän ilmoitus kuvasi, kuinka Suomen sananvapauden tila on kansainvälisellä asteikolla lähes maksimissa. Ilmoituksen julkaisi noin 80 jäsenlehteä. Lehdet järjestivät paikallisesti omia sananvapauden päivän tapahtumia ja aktivoivat lukijoita ilmaisemaan mielipiteitään sekä paperilehdessä että verkossa. Monilla alueilla lehdet myös kysyivät lukijoiltaan, mistä aiheista lehti on vaiennut ja mistä sen pitäisi kirjoittaa. Liiton tuottama sananvapausilmoitus palkittiin hopeajyvällä Suomen Markkinointiliiton järjestämässä Kultajyvä-ilmoituskilpailussa ja kesäkauden Pahvilla Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton ja Helsingin Sanomien neljännesvuosittain toteutettavassa kilpailussa. Lukutaidon päivänä korostettiin laadukasta lukemista Laadukkaan lukemisen tärkeyttä korostettiin 8.9., kun Suomen sanomalehdet viettivät YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Lukutaito on Suomessa itsestäänselvyys, mutta lukemisen laadulla on suuri merkitys yksilön oppimiselle ja kehittymiselle. Lukutaitopäivän tavoitteena oli saada ihmiset pohtimaan lukemisen merkitystä, kielen muuttumista ja laadukasta lukukokemusta. Sanomalehdet järjestivät erilaisia Lukutaitopäivän tapahtumia omilla alueillaan ja nostivat teemaa esille sisällössään. Lukutaitopäivänä monissa oppilaitoksissa luettiin ja hyödynnettiin sanomalehtiä opetuksessa. Tiedotuksessa muistutettiin PISA-jatkotutkimuksen tuloksista, kuinka sanomalehtien lukeminen parantaa tutkitusti nuorten menestymistä monissa eri oppiaineissa. Lehdet hyödynsivät liiton tuottamia ilmoitusaineistoja hyvin Sanomalehtien Liiton tuottamien ilmoitusaineistojen käyttöä seurattiin mediaseurantapalvelun avulla. Lehdet ottivat tuotetut materiaalit nopeasti käyttöön ja käyttivät niitä monipuolisesti läpi tarkastelujakson. Erilaisia ilmoitusmateriaaleja hyödynsi noin 100 lehteä, yli puolet jäsenlehdistämme. Mediaseurannan osumia eli julkaistuja ilmoituksia kirjattiin toukokuusta joulukuuhun 2008 yhteensä yli 1 000 kappaletta. Jäsenlehdille tehdyn palautekyselyn mukaan liiton toivotaan tuottavan markkinointimateriaaleja lehtien yhteiseen käyttöön. Sanomalehtiä varuskuntiin Sanomalehtien Liitto ja puolustusvoimat käynnistivät valtakunnallisen hankkeen, jossa varuskunnat tilaavat sanomalehtiä vuoden 2009 alusta tupiin varusmiesten ja -naisten luettavaksi. Sanomalehtiä tarjoamalla halutaan antaa varusmiehille mahdollisuus pysyä ajan tasalla kotiseutunsa ja maailman tapahtumista sekä auttaa heitä kiinnittymään yhteiskuntaan. Tavoite on edistää varusmiesten lukemista ja medialukutaitoa. Sanomalehti puolustusvoimissa -kampanjaan ilmoittautui kymmenkunta joukkoosastoa. Niissä sanomalehdet tavoittavat yli 14 000 varusmiestä eli noin puolet palveluksessa olevista. Varusmiespalvelusaika on kriittistä aikaa sanomalehden lukemisen jatkuvuuden kannalta. Sanomalehtien jakamista suoraan majoitustiloihin kokeiltiin ensimmäisen kerran Pohjois-Karjalan Prikaatissa vuonna 2006. Yhteistyö sanomalehti Karjalaisen kanssa tuotti niin hyviä tuloksia, että toiminta haluttiin laajentaa valtakunnalliseksi. Projektin vaikutuksia seurataan kyselytutkimuksella, jonka tulokset valmistuvat keväällä 2010. Nuoret suunnittelivat muotiketjuilmoituksia Painetun sanomalehtimainoksen suunnittelun houkuttelevuuden vahvistamiseksi järjestettiin kahdeksannen kerran Parempi sanomalehti-ilmoitus -kilpailu. Tehtävänä oli suunnitella fantastinen ilmoitus kuvitteelliselle nuorten muotiin erikoistuneelle Pupu-myymäläketjulle. Kilpailu avattiin ensimmäistä kertaa kaikille päätoimisille opiskelijoille oppialasta riippumatta. Kilpailuun tuli 226 työtä.

SANOMALEHTIEN LIITTO 11

12 SANOMALEHTIEN LIITTO Ulkoista viestintää tehostettiin Liiton viestintää tehostettiin keväällä 2008 hyväksytyn viestintästrategian mukaisesti. Painopiste oli ulkoisessa viestinnässä, ja tavoite oli tuoda esille sanomalehtien vahvuudet ja kehittyvyys. Suomalaisten sanomalehtimielikuvaan vaikutettiin median ja erilaisten sidosryhmien kautta. Liiton lehdistötiedotteiden määrää ja jakelun laajuutta kasvatettiin. Vuoden aikana lähetettiin 33 tiedotetta. Toimittajasuhteita aktivoitiin media-alaa seuraaville toimittajille järjestetyllä tilaisuudella, jossa julkistettiin liiton vuoden tärkein tutkimustulos sanomalehtien mielikuvasta ja luotettavuudesta. Mediatoimittajia kutsuttiin myös liiton tärkeimpiin seminaareihin. Viestinnän tuloksellisuutta seurattiin ulkoisen mediaseurantapalvelun avulla. Viestit menivät hyvin läpi sekä suurissa sanomalehdissä että paikallislehdissä ja media-alan aikakauslehdissä. Tärkeimmillä aiheilla saatiin myös tv- ja radiojulkisuutta. Painetuissa lehdissä, tv:ssä ja radiossa oli vuoden aikana noin 900 Sanomalehtien Liittoa koskevaa juttua. Verkkojulkisuutta ei mitattu, mutta myös medioiden verkkopalveluissa liiton pääviestit olivat yleensä hyvin esillä. Vuoden aikana tuotetut, strategisesti tärkeimmät viestit kertoivat, että sanomalehdet olivat selvästi arvostetuin ja luotetuin media, nuoret lisäsivät sanomalehtien lukemista ja lukivat eniten kotimaan uutisia, verkkolehtien määrä kasvoi ja niiden lukeminen yleistyi, sanomalehtien mainonta kasvoi vahvasti, sanomalehden lukija äänesti muita todennäköisemmin ja että sanomalehdet menestyvät jatkossa painetun lehden ja verkon yhteisvoimalla. Liiton visuaalinen ilme uudistui juhlavuoden 2008 alussa. Kohderyhmänä nuoret ja opettajat Sanomalehti opetuksessa -toiminta ja toiminta nuorten lukijoiden kasvattamiseksi ovat liiton uuden strategian mukaista ulospäin suuntautunutta työtä. Se on kohdistunut ennen kaikkea opettajiin ja nuoriin. Toiminnasta tiedottamista lisättiin niin, että opettajien keskuudessa tunnettaisiin nykyistä paremmin sanomalehdissä tapahtuva kehitystyö ja niiden kouluille tarjoamat palvelut. Tästä syystä Suomen Lehdistön vuosikerta on lähetetty syksystä alkaen maksutta sellaisiin kouluihin ja oppilaitoksiin, joissa media ja mediakasvatus on merkittävällä tavalla otettu huomioon opetuksessa. Samoin vuosikerta on lähetetty yli 400 kirjastoon. Sanomalehtiviikkoa vietettiin perinteisin tavoin 4. 8.2.2008, jolloin kouluilla oli mahdollisuus tilata maksuttomia lehtinippuja oppilaita varten. Yhteensä noin 1,1 miljoonaa lehteä lähetettiin kouluille. Printtilehtien ohella nostettiin esille sanomalehtien erilaiset sähköiset palvelut. Liitto tuotti verkkoon koosteen koulujen käytettävissä olevista lehtien digitaalisista palveluista. Lehdille tuotetun ilmoituksen teemana oli Maailmankuva vai muoti-ilmiö. Yhteistyössä Lehtikuvaajat ry:n kanssa tuotettiin verkkoon aineisto nimeltään Maailmankuvia, johon oli koottu kymmenen lehtikuvan tarina. Liitto kampanjoi Habbo Hotellissa Ensimmäistä kertaa kokeiltiin kampanjointia myös nuorten sosiaalisessa mediassa. Liitto osti kampanjatilaa Habbo Hotellista. Habbo on www-selaimella toimiva graafinen, chat-tyylinen peli, jossa pelaaja liikkuu virtuaalihahmollaan pelimaailmana toimivassa hotellissa ja keskustelee muiden käyttäjien kanssa. Liiton kampanja sai hyvän vastaanoton, ja Habbo Hotellin rakennettuun virtuaaliseen toimitukseen tehtiin yli 55 000 vierailua. Virtuaalitoimituksessa olleisiin kahteen kilpailuun osallistui lähes 3 000 habboa. Alakouluille tarkoitettu Tullaan juttuun -julkaisu käännettiin ruotsiksi ja julkaistiin nimellä Sida för sida. Kaikille yleissivistävän koulutuksen opettajiksi valmistuville tarkoitettujen sanomalehti opetuksessa -kansioiden tuottamista jatkettiin. Kansiot jaettiin joko lehtien tai harjoittelukoulujen kautta. Vuosittain jaetaan noin 1 600 kansiota valmistuville opettajille. Myös ammattiopettajiksi valmistuneille jaettiin heitä varten tuotettua julkaisua. Parhaat yhteiskuntaopin tietäjät palkittiin Vuonna 2008 liitto jakoi toista kertaa tunnustuspalkinnot parhaille ylioppilaskokeen yhteiskuntaopin tehtäviin vastanneille. Hanke toteutettiin yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa. Palkinnot jaetaan vuosittain: kolme keväällä ja kaksi syksyllä kirjoittaville. Sanomalehtien Liitto on osallistunut myös erilaisiin Opetushallituksen aloittamiin kehityshankkeisiin. Vuoden 2008 alussa valmistui raportti Me ja media -hankkeesta, jossa sanomalehdet olivat olleet mukana paikallisissa projekteissa. Vuoden 2008 aikana Opetushallitus aloitti Maailmankansalainen ja media-hankkeen, jossa myös Sanomalehtien Liitto ja ennen kaikkea yksittäiset sanomalehdet ovat tehneet yhteistyötä pilottikoulujen kanssa. Palkittua yhteistyötä Paikallislehtien Antti-patsas pelastustoimelle ja hätäkeskuksille Paikallislehtien vuoden 2008 valtakunnallinen Antti-patsas myönnettiin pelastustoimelle ja hätäkeskuksille tunnustuksena hyvästä tiedottamisesta sekä yhteistyöstä paikallislehtien kanssa. Paikallislehdet kiittelivät pelastustointa erityisesti tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitetusta uudesta sähköisestä 112-mediapalvelusta, joka välittää pelastuslaitosten hälytystiedotteet medialle ilman viiveitä. Antti-patsaan myöntävät Sanomalehtien Liiton paikallislehtineuvottelukunta, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ja Suomen Paikallismediat Oy.

SANOMALEHTIEN LIITTO 13 Maailmankuva vai muoti-ilmiö? Koululaisen maailmankuva rakentuu vähitellen, monista eri tiedonjyväsistä, tunteista ja kokemuksista. Sanomalehtiä lukemalla oppii jäsentämään ympäröivää maailmaa vähän paremmin, läheltä ja kaukaa. Koulujen Sanomalehtiviikko on täällä taas 4. 8.2.2008. Hyvä opettaja, tilaa maksutta sanomalehtiä opetuskäyttöön. Tutustu myös viikkoa varten suunniteltuun opetusmateriaaliin osoitteessa sanomalehdet.fi.

14 SANOMALEHTIEN LIITTO EDUNVALVONTA Sanomalehtien Liiton uudessa strategiassa edunvalvonta on yksi kolmesta tärkeästä alueesta. Viestinnän Keskusliitto hoitaa media-alan yhteistä edunvalvontaa, mutta Sanomalehtien Liitolle jää edelleen useita alueita, joilla se valvoo jäsentensä etuja. Vuoden 2008 aikana liitto on osallistunut muun muassa Julkisen sanan neuvoston Lisäksi liitto on mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa kansainvälisten liittojen kautta. kehittämiseen, sopimuslisenssien laajentamiseen digitaaliseen aineistoon (Kopiosto) ja on ollut mukana postidirektiivityöryhmissä, mediakasvatusasioissa sekä suunnittelemassa mainonnan mittauksen kehittämistä. Mediamainonnan määrä Mainonnan neuvottelukunta kilpailutti Mediamainonnan määrä -tutkimuksen kevään 2008 aikana. Yhteistyötä päätettiin jatkaa TNS Gallupin kanssa. Mediamainonnan määrä -tutkimus on tänä vuonna uudistettu vastaamaan paremmin nykyajan mediakenttää: tutkimukseen on sisällytetty sähköiset hakemistot ja hakusanamainonta sekä painetut hakemistot, ja lisäksi tiedonkeruuta kaupunki- ja noutopistelehdissä on laajennettu. Uudistuksen takia vain vuoden 2008 ja samalla rakenteella tuotettu Mediamainonnan määrä 2007 ovat vertailukelpoisia. Tuloksia ei siten voi verrata tätä aiempiin vuosiin tai vuoden 2008 alussa julkistettuun vuoden 2007 kuvaukseen. Mediamainonnan määrä oli vuonna 2008 yhteensä 1 502 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 mainoskakusta 6,3 prosentin osuuden nappasivat painetut hakemistot, 5,5 prosentin osuuden kaupunki- ja noutopistelehdet, 17,8 prosentin osuuden televisio, 3,4 prosentin osuuden radio, 2,9 prosentin osuuden ulko- ja liikennevälinemainonta ja 0,2 prosentin osuuden elokuvamainonta. Sanomalehtien osuus mediamainonnan määrästä oli ylivoimaisesti suurin, 40,2 prosenttia eli 604,5 miljoonaa euroa. Merkittävimmin vuonna 2008 kasvoivat verkkomainonta (34,2 prosenttia) ja radiomainonta (7,4 prosenttia). Verkkomainonnan eri alueista eniten kasvoivat sähköiset hakemistot ja hakusanamainonta. Verkkomedia sisältää myös sanomalehtien verkkosivuilla olevaa mainontaa. Liitto puolustaa sananvapautta Sanomalehtien Liiton keskeinen tehtävä on puolustaa sananvapautta sekä kansallisesti yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa että kansainvälisesti osana maailmanlaajuisia järjestöjä. Liitto osallistui Viestinnän Keskusliiton antamien sananvapautta koskevien kannanottojen ja lausuntojen valmisteluun. Sananvapauden merkitystä nostettiin esille muun muassa kansainvälisenä sananvapauden päivänä 3.5. ja sitä edeltäneessä seminaarissa. Mediamainonnan jakautuminen 2008. TNS Gallup / Mainonnan Neuvottelukunta. Liitto osallistui aktiivisesti joukkoviestinnän itsesääntelyn tukemiseen ja kehittämiseen Julkisen sanan neuvoston keskeisenä taustayhteisönä. Julkisen sanan neuvoston ja sen puheenjohtajan roolia vahvistettiin merkittävästi, kun ensimmäinen mediataustainen puheenjohtaja Pekka Hyvärinen aloitti tehtävässä tammikuussa 2008. Samalla hän aloitti myös Suomen Lehdistön säännöllisenä kolumnistina. Journalismin etiikka ja alan itsesääntely olivat vahvasti esillä julkisessa keskustelussa koko vuoden ajan.

SANOMALEHTIEN LIITTO 15 Lisää tehoa mediakasvatukseen Postipalveludirektiivi puhutti Sopimuslisenssien laajeneminen digitaaliseen aineistoon Kiinnostus mediakasvatusta ja nuorten mediankäyttöä kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. Eniten pinnalla ovat verkkojen vaarat ja pelit. Sanomalehtien Liitto on tuonut esille sanomalehden tarjoamia mahdollisuuksia mediataitojen omaksumiseen. Liitto osallistui myös Viestinnän Keskusliiton mediakasvatuksen linjausten laatimiseen. Ne valmistuivat keväällä 2008. Niissä korostetaan lasten ja nuorten medialukutaidon tärkeyttä koko alan kehittymisen kannalta. Ensisijaisena toimena pidetään mediakasvatuksen vahvistamista opetussuunnitelmissa ja aiheen saamista opettajankoulutukseen nykyistä laajemmin. Viranomaiset aktivoituivat erityisesti vuosina 2007 ja 2008 koulusurmien jälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriö nimitti vuosiksi 2008 2010 Lasten ja nuorten mediafoorumin arvioimaan median ja internetin roolia lasten ja nuorten arjessa sekä pohtimaan tapoja vähentää sähköisestä viestinnästä lapsille ja nuorille aiheutuvia haittoja. Liiton edustaja osallistui foorumin työskentelyyn. Sanomalehtien jakelusta 69 prosenttia tehdään varhaisjakeluna, 17 prosenttia Itellan perusjakeluna ja loput pääosin irtomyyntinä. Euroopan unionissa hyväksyttiin postipalveluja koskeva direktiivi helmikuussa 2008. Muutosten mukainen lainsäädäntö tulee saattaa voimaan 31.12.2010 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus postipalveludirektiivin edellyttämistä muutoksista postipalvelulakiin. Sanomalehdillä on työryhmässä hyvä edustus. Tavoitteena on huolehtia, että uusi postipalvelulaki ei heikennä sanomalehtien jakelun edellytyksiä tulevaisuudessa. Pääosa työstä tullaan tekemään vuoden 2009 aikana. Tekijänoikeuslain uudet sopimuslisenssisäännökset tulivat voimaan 2007 ja ne koskevat teosten digitaalista käyttöä. Kopiosto on valmistellut vuonna 2008 sopimuslisenssien laajentamista ensi vaiheessa teosten digitaaliseen käyttöön opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Valmistelu tehtiin työryhmässä, jossa oli mukana sanomalehtien edustus. Liitto on yleiskokouksessaan hyväksynyt laajennuksen sovituin ehdoin. Liiton edustaja on toiminut myös Mediakasvatusseurassa, joka on tarjonnut hyvän yhteistyöfoorumin mediakasvatuksen tutkijoiden ja toimijoiden kesken. Samalla myös tietoa sanomalehtien mediakasvatustyöstä on saatu entistä laajempaan tietoisuuteen. Edunvalvonnan näkökulmasta liitto on seurannut aktiivisesti viranomaisten ja opetushallinnon toimia, jotka koskevat mediakasvatusta tai muita sanomalehtien ja koulujen väliseen yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä.

16 SANOMALEHTIEN LIITTO JÄSENPALVELUT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Sanomalehtien Liiton jäsenpalvelujen tavoitteena on kehittää sanomalehdistössä työskentelevien osaamista hankkimalla ja jakamalla tietoa, seuraamalla alan koulutusta ja järjestämällä valikoidusti omaa koulutusta ja laatukilpailuja. Suomen Lehdistö on osa liiton jäsenpalvelua ja se toimii myös osana sidosryhmätyötä sekä sanomalehtien houkuttelevuuden vahvistamista. Liitto pyrkii myös eri muodoin ylläpitämään ja luomaan sanomalehdistön sisäisiä yhteistyöverkostoja. Verkkopalvelu uudistettiin Liiton verkkopalvelu www.sanomalehdet.fi uudistettiin kesällä 2008. Sivuston toiminnallisuutta parannettiin ja sen sisältöä monipuolistettiin. Jäsenistön kannalta suurin muutos oli aiemman, erillisen Viestinet-palvelun korvaaminen liiton verkkosivuihin sisältyvällä jäsenosiolla. Nyt sekä avoimet että vain jäsenille näkyvät tiedot löytyvät samasta osoitteesta. Samalla liiton ajankohtaistiedote Ingressi uudistettiin sähköiseksi uutiskirjeeksi. Tutkimuksia ja selvityksiä mediatoimialasta Sanomalehdet mediakentässä -toimialakatsauksessa kuvataan liiketoimintaan keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Katsauksessa käydään läpi yleistä taloudellista tilannetta Suomessa ja EU-alueella sekä kuluttaja-, mainostaja- ja mediatrendejä. Raportissa otettiin tällä kertaa erikseen esille ympäristötietoisuus megatrendinä sekä kaupunkilehtien rooli mediakentässä. Taloustutkimuksen yhdeksännen nuorten mediankäyttötutkimuksen tulokset julkistettiin tammikuussa 2008. Ne osoittivat, että jokapäiväinen painetun sanomalehden lukeminen oli 12 20-vuotiaiden keskuudessa edelleen vähentynyt, mutta samanaikaisesti sanomalehtien verkkosivustojen lukeminen oli vastaavasti lisääntynyt. Toisaalta KMT Lukija 2007 -tutkimuksessa nuorten sanomalehtien lukeminen oli hienoisesti lisääntynyt. Suomi oli yhtenä maana mukana WAN:n aloitteesta toteutetussa kansainvälisessä Youth Media DNA -tutkimuksessa. Suomen osuuden rahoitti Helsingin Sanomien Säätiö. Sama tutkimus tehtiin myös USA: ssa ja Alankomaissa. Kohderyhmänä olivat 15 29-vuotiaat. Suomalaisnuoret olivat näihin kahteen maahan verrattuna huomattavasti aktiivisempia sanomalehtien lukijoita. Tutkimus myös vahvisti sen, että sanomalehtien lukijat ovat merkittävästi ei-lukijoita aktiivisempia äänestäjiä kaikissa vaaleissa. Sanomalehtien kannalta merkittävä tieto oli, että sanomalehtien lukeminen alkaa jo alakouluiässä ja että eniten sanomalehtien lukijoita häviää ikäryhmässä 17 24 eli nuorten muuttaessa pois kotoa. Sanomalehtien Liitto teetti kyselyn suomalaisten lehtien tuottamista lasten- ja nuorten sivuista keväällä 2008. Tuloksista ilmeni, että Suomessa ei uusia panostuksia näiden sivujen tuottamiseen juurikaan ollut. Syksyllä julkaistun Media ja mainonta vuoteen 2013 -tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä mediamainonnan muutoksista. Hanketta ohjasi hankkeen rahoittajista koostunut johtoryhmä, mukaan lukien Sanomalehtien Liiton ja Helsingin Sanomain Säätiön edustajat. Hankkeen toteutti VTT:n Media ja internet -osaamiskeskus. Raportti on julkaistu sekä liiton jäsenpalvelussa että VTT:n verkkopalvelussa. Sanomalehtien jakelun turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä on mietittävä uusia innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja yksikkökustannusten nousun kurissa pitämiseksi. Tätä työtä varten on tehty jakelun visio 2012, jossa on mietitty jakeluun liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia sekä pyritty visioimaan tulevaisuutta. Sähköisen jakokirjajärjestelmän käyttöönottoa palveleva Laite- ja tekniikkakatsaus päivitettiin. Raportti julkaistiin alkuvuodesta 2009. Nykymuotoinen vuosittainen yhteisjakelun tiedonkeruu toteutettiin viimeisen kerran vuoden 2008 alussa. Tiedonkeruun kehittämisestä ja kerättävien tietojen hyödyntämisestä toteutettiin JAKE:ssa oma hanke, jota hyödyntäen tehdään vuoden 2009 aikana ehdotus nykytarpeiden mukaisesta tiedonkeruusta. Tilastoja alasta edunvalvontaan ja jäsenlehdille Liiton tilastojen kehittämistyössä lähtökohtina ovat olleet tilastojen antama tuki edunvalvonnalle ja mielikuvatyölle, jäsenistölle suoraan koituva tietohyöty sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset. Liitto keräsi vuonna 2008 jäsenlehtien tilaushinnat, ei-ilmestymispäivät ja levikit, jotka julkaistiin liiton verkkopalvelussa. Jäsenlehtien henkilöstömäärät, levikki-, mediamyynti- ja nettotulot julkaistiin Suomen Lehdistön luettelonumerossa. Vuonna 2008 kerättiin viimeisen kerran kuukausitasolla ilmoitusmetrit ja puolivuosittain ilmoitustuotot. Graafisen alan taloustilasto selvitti suomalaisten painoviestintäyritysten taloudellista tilaa vuonna 2007. Aineisto perustui jäsenyritysten tilinpäätöstietoihin. Taloustilastoon osallistui 105 sanomalehtiä kustantavaa yritystä.

SANOMALEHTIEN LIITTO 17 Suomen Lehdistön luettelonumerossa julkaistiin muun muassa levikkiluvut ja keskeiset sanomalehtien talouden mittarit. Tätä koko jäsenistön kattavaa tilastopakettia jaettiin myös erilaisten sidosryhmien käyttöön. Sanomalehtitieto-esitteeseen koottiin sanomalehdistön ja media-alan keskeisiä tietoja Suomesta ja maailmalta. Lisäksi jäsenille tuotetaan erilaista taustamateriaalia ja trenditietoa helposti käytettävissä muodoissa. Laatua koulutukseen Toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin liiton järjestämien koulutusten sisältöjen ja toimintamuotojen kehittäminen. Uudistuksilla tavoiteltiin entistä parempaa ja tasaisempaa laatua. Koulutusten sisältöjen suunnittelussa kuunneltiin jäsenyritysten tarpeita. Tilaisuuksista kerättyä palautetta hyödynnetään uusien koulutuksien suunnittelutyössä. Jäsenistön toiveisiin tiedon levittämisestä muualla maailmassa sanomalehdissä tehtävistä uudistuksista pyrittiin vastaamaan kutsumalla ulkomaisia puhujia esiintymään. Koulutuksissa tuotiin esiin esimerkkejä myös muilta toimialoilta kotimaassa. Liiton juhlavuosi rakentui neljän yleisseminaarin varaan. Vuoden aloitti 17.1. järjestetty Where news? -starttiseminaari. Liiton kevätseminaarissa Porissa 8. 9.5. keskusteltiin Murros on mahdollisuus -teemalla. Seminaarivuosi jatkui syksyllä Menestystä muutokseen -seminaarilla 18. 19.9. Vuoden päätti suomalaisten sanomalehtien 100-vuotista yhteistyötä juhlistava kutsuseminaari 20.11. Liiton kaikissa seminaareissa käsiteltiin ajankohtaisia, alalla haasteeksi koettuja aiheita. Kuudennettoista Paikallislehtipäivät kokosivat Saloon 6. 7.11. ennätykselliset 180 kuulijaa. Keskustelua herättivät niin suurkuntaliitokset, journalistinen etiikka kuin verkkomaailman mahdollisuudet. Yhdennentoista kerran järjestetyssä Jakelun ajankohtaispäivässä luotiin kokonaisvaltainen katsaus tärkeimpiin jakelualan teknispainotteisiin kehityshankkeisiin sekä henkilöstön hallinnan asioihin. Nuoret lukijat -seminaari järjestettiin huhtikuussa, ja siellä oli yhtenä aiheena saksalaisten lehtien voimakkaat panostukset lastensivuihin. Lehtien verkkotoimintojen kehittäjille järjestettiin yhdessä 15/30 Research -tutkimustoimiston kanssa innovaatiotyöpaja. Liiton jäseniltä tulleisiin toiveisiin liiton henkilöstön vierailuista jäsenten luona vastattiin järjestämällä vuoden 2008 aikana neljä aluepäivää. Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa järjestetyt aluepäivät keräsivät yhteensä 129 kuulijaa. Aluepäivissä tehtiin tutuksi liiton uutta toimintastrategiaa ja sen toteutusta sekä kuultiin jäsenlehtien kuulumisia. Kussakin aluepäivässä oli liiton henkilökunnan lisäksi mukana ajallisesti tai alueellisesti mielenkiintoinen alustaja. Syksyllä 2007 alkanut sanomalehdistölle räätälöity Asiakkuuksien kehittäminen -valmennus päättyi alkuvuodesta 2008. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin ACAP-infopäivä ja Sihteeri- ja assistenttipäivät. Nuoret lukijat -jaoston jäsenille ja lehtitalojen palveluksessa oleville koululinkeille ja toiminnanohjaajille järjestettiin yhteisiä suunnittelupäiviä. Liitto järjesti yhdessä Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikön kanssa kolmatta kertaa mediakasvatustyöpajan, johon osallistui sekä opettajia että toimittajia. Kaikkiaan liiton järjestämät tilaisuudet kokosivat vuoden 2008 aikana noin 1 100 osallistujaa. Kerätyn palautteen mukaan tilaisuuksia pidettiin hyvin onnistuneina. Kansainväliset koulutukset: kts. Kansainvälinen yhteistyö.

18 SANOMALEHTIEN LIITTO Vuoden voittajia Sanomalehtien Liiton jäsenlehdet kilpailivat vuoden aikana yhteensä kuudessa Sanomalehtien Liiton järjestämässä kilpailussa. Kilpailuihin osallistuttiin yhteensä yli 900 työllä. Vuoden parhaat sanomalehtijutut valittiin kolmannen kerran järjestetyssä kilpailussa. Parhaana päivittäisuutisena palkittiin Aamulehden työryhmän juttu Vastauksia vedestä. Ajattomien juttujen sarjan voitti Aamulehden Marjaana Karhunkorpi jutullaan Viimeinen suukko. Parhaan politiikan jutun palkinto myönnettiin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Unto Hämäläiselle jutusta Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Parhaista jutuista ja niiden kirjoittajista tehtiin Paras juttu 2008 -kirja. Vuoden 2007 parhaat sanomalehtisivut valittiin kolmessa sarjassa ja kolmessa kokoluokassa. Ruotsinkieliset lehdet hallitsivat kilpailua, sillä Hufvudstadsbladet ja Västra Nyland saivat molemmat kaksi kultaa. paras juttu 06 TEKSTI PERHE Voiko vesijohtovettä juoda? Ei. Tämä koskee koko Nokiaa pois 2008 lukien Siuron, Linnavuoren ja Kuljun alueet. Voiko vettä käyttää ruoan laittoon? Ei. Millä sitten ruokaa voi tehdä? Jakeluvedellä tai pullotetulla vedellä. toimittanut jaana hujanen Mistä saa puhdasta vettä? Jakeluauto kiertää Nokialla. Aikataulu löytyy Aamulehden sivulta neljä sekä osoitteesta www.nokiankaupunki.fi. Kiinteät jakelupisteet ovat Nokian Citymarketin ja Löytiksen pihassa, Myllyhaan, Utolankallion ja Tervasuon kouluilla sekä Vaahterakadun ja Orelinkadun risteyksessä. Vesilaitokselta saa vettä omiin astioihin ympäri vuorokauden. : MARJAANA KARHUNKORPI KUVAT : RAINE LEHTORANTA AAMULEHTI Lahjat: Suomalaisen kukkaro kevenee joulun aikaan noin 630 eurolla eli 36 euroa enemmän kuin vuosi sitten Talous A15 Merkkipäivä: Käytöksessäni olen vakava tai ihan rääh. Vaimo kieltäytyy joskus kävelemästä rinnallani, Markus Kajo Tänään B27 Viikko 49 N:o 333 (40765) 126. vuosikerta Torstai 6. joulukuuta 2007 Hinta 2,00 Voiko hanavettä käyttää astioiden pesuun? Ei. Voiko vettä käyttää keitettynä? Ei. Voiko sitä käyttää peseytymiseen? Voi, jos vedessä ei ole väriä tai hajua. Entä jos on, missä voi peseytyä? Kovasta kloorauksesta kärsiville on perustettu Linnavuoreen peseytymispaikka suihkuineen. Ohjeita voi kysyä vesilaitokselta puh. 03 3118 8338. Voiko vaatteita pestä? Kyllä, jos vedessä ei ole outoa väriä tai hajua. Voiko vettä antaa eläimille? Ei. Voivatko nokialaiset kyläillä muualla? Kyllä voivat, jos huolehtivat tarkasti hygieniasta ja varsinkin käsien puhtaudesta. Esimerkiksi salmonellavaaran takia on tärkeää Kalle Kari ei unohda Tali-Ihantalaa Kalle Kari, 87, on niitä Suomen sankaripoikia, joka on varmasti antanut 90-vuotiaalle isänmaalle enemmän kuin kohtuudella voi vaatia. Kiväärimies oli pysäyttämässä venäläisten suurhyökkäystä Tali- Ihantalassa kesällä 1944. Pohjolan sotahistorian suurimmaksi sanottu taistelu on Pirkkalassa asuvan entisen metallimiehen muistissa kirkkaana yhä. O Torstai B23 Juttukilpailun voittajista koottiin Paras juttu 2008 -kirja. Vastauksia vedestä Nokian vesikaaos: Armeija ja SPR tulivat jo apuun, sairastuneita on tuhansia, kaupunginjohtaja pyysi julkisesti anteeksi, 30 000 ihmistä joutuu elämään ilman vettä. pestä ja desinfioida kädet huolellisesti wc-käyntien jälkeen. Myös kynsien aluset kannattaa puhdistaa mahdollisimman hyvin. Voiko Nokialla vierailla? Voi, mutta hanavettä ei saa käyttää ja on huolehdittava tarkasti määräyksistä ja hygieniasta. Voiko jokin tauti tarttua ihmisestä ihmiseen? Salmonella ja norovirus voivat tarttua melko helposti. Sen sijaan kampylobakteeri tarttuu huonosti. Salmonella ja kampylobakteerit tarttuvat myös ruuan välityksellä. Kannattaako nokialaisten kosketella toisiaan tai muita? Ehkä parempi kun ei kauheasti. Kannattaa kosketella vain silloin, jos on varma, että toinen on huolehtinut hygieniastaan kunnolla. Kalle Kari kuvassa keskellä edessä jatkosodan taistelujen aikaan Tali-Ihantalassa. Pitääkö hankkia desinfioivia puhdistusaineita käsien hygieniaan? Se on suositeltavaa. Keskustorin apteekki päivystää itsenäisyyspäivänä Tampereella kello 10 18. Mitä tehdä, jos sairastuu? Jos runsas juominen ja lepo eivät auta, kannattaa mennä Nokian terveyskeskukseen. Kiireellistä apua tarvitsevat voivat mennä ensiapuun tai soittaa numeroon 03 3118 8500. Onko kukaan sairastunut vakavasti? Ei tiettävästi, mutta nestevajauksen takia monet ihmiset erityisesti lapset ja vanhukset ovat heikossa kunnossa. Onko kukaan kuollut veden pilaantumisen takia? Ei. Ruotsi Vuosikymmenien takainen paritus nousi julkisuuteen O Ulkomaat A18 Evira Suurin osa eläintiloista läpäisi tarkastuksen O Kotimaa A8 Taksikuski Bongaa videolta laulava ratinvääntäjä Juhlaruoka Menu kumartaa nyt itään ja länteen Raipelle ottelurangaistus, Tappara nuiji Ilveksen O Moro O Ruoka B30 O Urheilu B32 Voiko saastuneen veden kautta saada syöpävaarallisia aineita? Altistusaika on niin lyhyt, ettei pitäisi olla suurta riskiä. Voiko saastuneen veden kautta levitä HIV:iä? Ei voi. Entä hepatiittia? Tästä ei voi sanoa mitään varmaa. Kaikki mahdolliset virukset ja tauteja aiheuttavat bakteerit otetaan huomioon analyyseissä. Minkä takia vettä kloorataan niin voimakkaasti? Jotta bakteerit ja virukset kuolisivat. Miksi ei ole perustettu kriisijohtoa, kun kaupungin voimat eivät enää riitä katastrofin hoitamiseen? Nokia on perustanut tehostetun johtoryhmän ja pyytänyt apua sairaanhoitopiiriltä ja naapurikunnilta. Voiko nokialainen työskennellä elintarviketeollisuudessa? Jos hoitaa hygienian kuntoon. Jos on sairastunut, laboratorioon kannattaa mennä vasta parin päivän kuluttua sen jälkeen kun on parantunut. Jos ei ole sairastunut, epidemian aikana ei kannata tulla laboratorioon. Saako vesikatastrofista korvausta? Kyllä. Myös tuotantolaitoksille korvataan menetykset. Hakemus tehdään Nokian kaupungille. Kaikki kulut kannattaa jo nyt laittaa mahdollisimman tarkasti ylös vakuutusyhtiötä varten. Kuitit talteen. Koska vesijohtovesi tulee kuntoon? Sitä ei tiedetä. Mitä voin tehdä helpottaakseni kaaosta? Kanna vastuuta lähimmäisistä ja käy tarkistamassa esimerkiksi yksin asuvien vanhusten vointi. Sää Pirkanmaalla Aamu Päivä Ilta +5 +5 +5 Pääkirjoitus 2 Uutiset 4 5 Kotimaa 6 8 T:re & naapurit 9 Pirkanmaa 11 12 Talous 15 16 Ulkomaat 18 19 Ostoksilla 19 Sää 20 Torstai 23 Mielipide 24 Tänään 25 27 Ylennykset 28 29 Ruoka 30 Kulttuuri 31 Urheilu 32 35 Luokitellut 36 37 Vapaa-aika 38 TV&radio 39 40 0 7 0 4 9 O Uutiset A4 5 O Sää A20 A B Itsenäisyyspäivä 6 414880 001417 000142-7-49 Paras juttu 2008, voittajat. Johanna Leppäsen siunaustilaisuus järjestettiin 9.6.2006 Törnävän siunauskappelissa Seinäjoella. Viimeinen suukko Tämän kirjoituksen lähteinä lehtikuva ovat Paasikiven ja Kekkosen päiväkirjat, ja siinä käsitellään Suomen kolmea heidän mielestään suurinta ulkopoliittista haastetta. Ja nehän ovat tunnetusti: Venäjä, Venäjä ja Venäjä Kai gustafsson Unto Hämäläinen P P 58 K U U K A U S I L I I T E K U U K A U S I L I I T E 59

SANOMALEHTIEN LIITTO 19 Hufvudstadsbladet Volt, paras featuresivu, levikki yli 40 000. Paras etusivu/premiääri, levikki yli 40 000. Keskipohjanmaa, paras featuresivu, levikki 12 000 40 000. Västra Nyland, paras featuresivu, levikki alle 12 000. Paras etusivu/premiääri, levikki 12 000 40 000. Hufvudstadsbladet, parhaat paikallisuutisten sivut, levikki yli 40 000. Nya Åland, parhaat paikallisuutisten sivut, levikki alle 12 000. Paras etusivu/premiääri, levikki alle 12 000. Hämeen Sanomat, parhaat paikallisuutisten sivut, levikki 12 000 40 000.

20 SANOMALEHTIEN LIITTO Vuoden 2008 alussa palkittiin parhaina edellisen vuoden paikallislehtikuvina Viitasaaren Seudussa julkaistu Pirjo Nymanin kuva ja Ålandissa julkaistu Jacob Saurénin kuva. Vuoden 2008 parhaina paikallislehtinä palkittiin Kalajoen Seutu, Tyrvään Sanomat ja Itä-Häme. Parhaat kuvat: Viitasaaren Seutu ja Åland Nelivärilaatukilpailussa mitattiin sanomalehtien neliväripainatuksen laatua ja laadun tasaisuutta. Lisäksi siinä arvioitiin visuaalisesti lehden yleistä painatuslaatua ja kuvalaatua. Viimeistä kertaa järjestetyn nelivärilaatukilpailun voittivat Kouvolan Sanomat ja Viiskunta. Tiedot Sanomalehtien Liiton järjestämistä kilpailuista löytyvät vuosikertomuksen lopusta. Liiton jäsenlehdet saavuttivat menestystä myös alan kansainvälisissä kilpailuissa (kts. Kansainvälinen yhteistyö). Liitto edistää yhteistyötä Sanomalehtien Liiton tehtävänä on edistää sanomalehdistön sisäisen yhteistyöverkoston muodostumista. Verkostojen muodostumisen kannalta ovat tärkeitä niin erilaiset koulutustapahtumat kuin myös liiton jaostojen, paikallislehtineuvottelukunnan ja toimitusneuvoston toimintaan osallistuminen. Koska monissa lehtitaloissa oli koettu erittäin hyödylliseksi toimituksen ja markkinoinnin yhteistyö kaikessa nuorille suunnatussa toiminnassa, liitto laati suosituksen, että mahdollisimman moneen 7-päiväiseen lehteen nimettäisiin niin sanottu nuorisoryhmä. Ryhmä koordinoisi erilaisia nuorille suunnattuja hankkeita. Asiasta kerrottiin erilaisissa tapahtumissa ja siitä lähetettiin kirje lehdille syksyllä. Monessa lehtitalossa ryhdyttiin suunnittelemaan nuorisostrategiaa ja kokoamaan nuorisoryhmiä loppuvuodesta 2008. KalajoenSeutu, Tyrvään Sanomat ja Itä-Häme parhaat paikallislehdet