VUOSIKERTOMUS 2013
Sisällys Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite Öljyhuollon kriittisen kuljetuskapasiteetin turvaaminen Ruutituotannon säilyttäminen Siemenpulan torjunta Huoltovarmuustavoitteiden uudistaminen Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Muutoksia huoltovarmuusorganisaaatiossa Toiminta-ajatus Tavoitteet Energiahuolto Kaasun huoltovarmuus Sähkön tuotanto ja käyttö Kotimaiset ja uusiutuvat energialähteet Valtion öljyvarastot Kansainvälinen yhteistyö Kriittinen infrastruktuuri Tietoyhteiskuntasektori Kuljetus- ja logistiikka-ala Finanssiala Perustuotanto Elintarvikehuoltosektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Puolustusvälinetuotanto HUOVI-portaali
Hallitus Hallituksen jäsenet 1 2 Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuusneuvoston jäsenet Huoltovarmuusorganisaatio 3 4 5 Hallinto, henkilöstö ja viestintä Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio 6 7 Talous Tulos - budjetti -vertailu 2013 Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 Tase 31.12.2013 8 10 11 12 Ledningens översikt Försörjningsberedskapsorganisationen FBC's organisation 14 18 19 Management's Review National Emergency Supply Organisation NESA's Organisation 20 24 25
1 Yleiskatsaus Taantuma jatkuu Suomen bruttokansantuote ja teollisuustuotanto supistuivat vuonna 2013 vastoin ennusteita jo toisena vuotena peräkkäin ensi kertaa sitten 1990-luvun laman. Talouskasvun ennustetaan jatkuvan niin hitaana, että finanssikriisiä 2008 edeltäneen kokonaistuotannon tason saavuttaminen kestää jopa yhdeksän vuotta. Nykyisestä laskusuhdanteesta on näin tulossa rauhanajan pisin. Vaikka kansainvälinen talous, lähinnä Yhdysvallat, osoittaa kasvun merkkejä, Suomen investointitavaroita tuottava vientiteollisuus ei ole vielä toipunut romahduksesta viennin elpyessä ennakoitua hitaammin. Työttömyysaste pysyi vielä siedettävällä tasolla, mikä johtui lähinnä työikäisen väestön eläkkeelle siirtymisestä. Yritysten liikevaihdon ja tuottavuuskehityksen heikentyminen loppuvuonna lisäävät kuitenkin riskiä työttömyyden kasvusta. Reaaliansiotason lasku jatkuu. Laskevat verotulot ja lisääntyvät menopaineet taas uhkaavat julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Hidas toipuminen nostaa kysymyksen ylipäänsä Suomen talouden kyvystä menestyä finanssikriisin jälkeisessä maailmassa. Kilpailukykyinen kasvava kansantalous ja vahva valtiontalous muodostavat viime kädessä myös kansallisen huoltovarmuuden perustan
2 Kyberturvallisuus haasteiden edessä Vuonna 2013 Yhdysvaltojen massiivinen verkkovakoilu nousi maailmanlaajuisen huomion kohteeksi. Suomalaisen yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin kohdistui yksi havaittu vakava tietoturvaloukkaus, jonka vaikutukset heijastuivat kaikkiin toimijoihin. Aalto-yliopiston tutkimus paljasti, että Suomessa on huomattavan runsaasti kyberhyökkäyksille avoimia automaatiojärjestelmiä. Kyberturvallisuutta on kuitenkin mahdollista parantaa, sillä suomalaisille tietoturvayrityksille ja tutkimuslaitoksille on kertynyt maailmanluokan osaamista. Valtioneuvosto hyväksyi 24.1.2013 Suomen kyberturvallisuusstrategiaa koskevan periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2016 edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Turvallisuuskomitea koordinoi strategian toimeenpanoa. Kansallista kyberturvallisuutta kehitetään kymmenen strategisen linjauksen mukaisesti. Viestintäviraston osaksi on perustettu Kyberturvallisuuskeskus, joka kerää ajantasaista ja analysoitua tilannetietoa ja välittää sitä eri toimijoille. Strategian mukaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisten yritysten ja organisaatioiden tulee ottaa jatkuvuuden hallinnassaan huomioon kyberuhat ja pitää yllä tarvittavaa suojautumiskykyä. Huoltovarmuusorganisaation tehtävänä on tukea toimintaa selvityksin, ohjeistuksin ja koulutuksella. HVK ja poolit osallistuivat vuoden aikana kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman valmisteluun, joka julkaistaan keväällä 2014. ICT-pooli järjesti huoltovarmuusorganisaation pooleissa kyberturvallisuuskoulutusta. Tuotettiin myös oppaat pk-yrityksille sekä automaatiota hyödyntävälle teollisuudelle kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Valtakunnallisen varautumisen ja myös kyberturvallisuuden testaamiseksi järjestettiin valtionhallinnon valmiusharjoitus VALHA13, josta saatujen havaintojen avulla kehitetään valtioneuvoston tilannekuvatoimintaa, valmiuslain käyttöönottovalmiutta ja kriisiviestintää. Valmiusharjoituksen rinnalla syys-marraskuussa toteutettiin Riihimäellä perinteikäs laajapohjainen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus T13TO, puolustusvoimien, liikenne- ja viestintäministeriön, FiCom ry:n sekä Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä.
3 Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan 1.9.2013. Sääntely lisääntyy ja sen yhtenä tavoitteena on mm. sähkön jakeluverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Huoltovarmuuskeskus sai uuden tehtävän valvoa verkonhaltijoiden varautumissuunnittelua. Muilta osin lain toimeenpanon valvonta kuuluu Energiavirastolle. Verkonhaltijoiden varautumisen kehittämissuunnittelu suoritetaan Huovi-portaaliin rakennetun kypsyysanalyysin avulla. Portaalia tullaan käyttämään myös varautumissuunnitelmien toimittamiseen Huoltovarmuuskeskukselle ja niiden vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Tätä varten luodaan valvontamalli ja ohjeistus. HVK järjesti yhdessä voimatalouspoolin kanssa varautumiskoulutusta ja seminaareja eri puolilla maata. Ensimmäinen valtakunnallinen varautumisseminaari asiasta järjestettiin 6.2.2014.
4 Öljyhuollon kriittisen kuljetuskapasiteetin turvaaminen Neste Oil Oyj on päättänyt järjestellä uudelleen Neste Shippingin liiketoiminnan ja keskittyä yhtiön pääliiketoimintaan. Yhtiö ulkoistaa alustensa liikennöinnistä, miehityksestä ja kunnossapidosta huolehtivan hoitovarustamotoiminnan. Rahtaustoiminto jatkaa osana Neste Oilin organisaatiota. Osana tätä järjestelyä Neste Oil myi Huoltovarmuuskeskuksen ja Ilmarisen yhteisyrityksille öljy- ja öljytuotekuljetusten huoltovarmuuskriittisen aluskannan (säiliöalukset Mastera, Futura, Neste, Kiista ja Suula sekä hinaajat Ukko, Ahti ja Esko), jotka se vuokraa käyttöönsä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Huoltovarmuuskeskus omistaa 50 %:n osuuden tästä aluskannasta. Hanke hyväksyttiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 19.9.2013. Järjestelyt on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. Järjestelyn taustalla on tarve turvata energiahuollon kriittiset kuljetukset kotimaisessa omistuksessa ja Suomen lipun alla olevalla aluskalustolla. Hankittava strateginen merikuljetuskapasiteetti on energiahuollon kriittinen infrastruktuuri, joka varmistaa yhteiskunnan perustoimintojen jatkuvuutta. Laivaston avulla voidaan turvata kotimainen öljyhuolto riittävällä, tavoitteiden mukaisella huoltovarmuustasolla.
5 Ruutituotannon säilyttäminen Sodan ajan ampumatarvikehuollon ja erityisesti kotimaisen ruutituotannon turvaaminen on perinteisesti ollut sotilaallisen huoltovarmuuden keskeisintä ydintä. Ruudin merkitys on uudelleen noussut tärkeäksi Suomen tekemien puolustusratkaisujen johdosta. Näitä ovat olleet jalkaväkimiinoista luopuminen ja lykkäykset tykkikaluston korvaamisessa nykyaikaisemmilla asejärjestelmillä. Ruudin keskeisyys liittyy siihen, että maamme kenttätykistön koko on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen suuri. Kun Suomessa toimivan, ranskalaisomisteisen Eurenco Vihtavuori Oy:n tuotannon lopettamisuhka tuli julkisuuteen, Huoltovarmuuskeskus pohti yhdessä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa ruutituotannon säilyttämisen tarvetta ja mahdollisuuksia Suomessa. Ruutituotannon kotimaista omistusta ei nähty toimivana vaihtoehtona, sillä se vaatisi jatkuvia suuria valtion tukitoimia. Ainoaksi vaihtoehdoksi osoittautui ruutitehtaan myyminen sellaiselle merkittävälle teolliselle toimijalle, joka sitoutuu jatkamaan kilpailukykyistä tuotantoa Suomessa. Tämä toteutui norjalaisen Nammon päästyä Eurencon kanssa sopimukseen Eurenco Vihtavuori Oy:n ruutitehtaan ostamisesta. Osapuolet vahvistivat lopullisesti kaupan Helsingissä 7.1.2014. Yhtiön uudeksi nimeksi tulee Nammo Vihtavuori Oy ja sen omistaa 100 %:sti Nammo Lapua Oy, jonka taas omistaa 100 %:sti Nammo AS. Nammo Vihtavuori Oy tulee jatkamaan ruutien valmistusta sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Huoltovarmuuskeskus osallistuu yhdessä puolustusvoimien kanssa järjestelyihin, joilla varmistetaan sotilasruutien tuotantovalmiuden säilyminen.
6 Siemenpulan torjunta Viljojen kylvösiementen riittävyys nousi siemenalan toimijoiden, tuottajien ja viranomaisten huolenaiheeksi keväällä 2013. Suurin ongelma oli edellisen syksyn rankkasateista johtunut tilojen oman kylvösiemenen heikko laatu, joka lisäsi painetta sertifioidun kylvösiemenen markkinoilla. Paine kohdistui erityisesti maidontuotantoon keskittyneelle pohjoiselle viljelyvyöhykkeelle. Tilannetta helpotettiin alkuvuodesta tehdyllä väliaikaisella muutoksella sertifioidun kylvösiemenen laatuvaatimuksiin. Kylvösiementen markkinatilanteen seurantaa jatkettiin ja samalla varauduttiin tarjonnan lisäämiseen varmuusvarastoista. Huoltovarmuuskeskus teki maaliskuussa esityksen varmuusvarastojen käyttöönotosta siemenhuollon turvaamiseksi ja toteutti valtioneuvoston huhtikuussa tekemän purkupäätöksen. Suhteellisen pieni purkumäärä turvasi kuitenkin kylvöille tarvittavan hyvälaatuisen kylvösiemenen saatavuuden kaikkein kriittisimmillä alueilla. Edellisen kerran siementen varmuusvarastoja jouduttiin purkamaan vuosina 1999 ja 2005.
7 Huoltovarmuustavoitteiden uudistaminen Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusorganisaatiota valmistelemaan ehdotuksen uusiksi huoltovarmuustavoitteiksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti työn 9.5.2012. Huoltovarmuusorganisaation laajan valmistelun pohjalta Huoltovarmuuskeskuksessa laadittiin alkuvuoden 2013 aikana ehdotus tavoitepäätökseksi perustelumuistioineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaation toimielimissä ja tärkeimpien vastuuministeriöiden kanssa. Ehdotus jätettiin 15.5.2013 työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa se viimeisteltiin kuulemiskierroksen perusteella. Valtioneuvosto päätti 5.12.2013 huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Öljytuotteissa keskitisleiden varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä maakaasun varapolttoaineen varastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta ja varastojen määrää voidaan väliaikaisesti laskea tuotevaihtojen yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan edelleen viiden kuukauden tarpeen verran. Päätöksessä painotetaan yritysten ja niiden muodostamien verkostojen jatkuvuudenhallinnan roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa ja analysoida toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Myös alueellinen ja paikallinen huoltovarmuusyhteistyö eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa on tärkeä. Kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa tullaan parantamaan. Väestöä tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaation, eri ministeriöiden, virastojen ja muun hallinnon tehtävänä on nyt ryhtyä toteuttamaan näitä uusia tavoitteita Huoltovarmuuskeskuksen antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.
8 Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Elinkeinoelämän jatkuvuudenhal lintaa tukevien työkalujen käyttö on laajentunut huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja poolitoiminnassa. Työkaluja ovat mm. HUOVI-portaalin kypsyysanalyysi-sovellus, jatkuvuudenhallinnan ohjeet, suositukset ja sopimusmallit (SOPIVA). Huovi-portaaliin oli vuoden 2013 loppuun mennessä rekisteröitynyt noin 2 500 käyttäjää. Jatkuvuudenhallintaa ja portaalin käyttöönottoa tukevaa koulutusta järjestettiin kevään ja syksyn mittaan sekä pooli- että yrityskohtaisina tilaisuuksina. Huovin kypsyysanalyysiin perustuva varautumisen tilannekuvaraportti tuotettiin kolmannen kerran. Portaaliin kehitettiin uusia toiminnallisuuksia, kuten poolien toimintaympäristön arviointia sekä oman toiminnan aktiivisuutta ja vaikuttavuutta koskevat kypsyysanalyysiosiot. Käynnistettiin Huovi-portaalin palvelujen käytön laajentaminen valtionhallinnossa mm. pilotoimalla sitä kyberturvallisuusstrategian toimeenpanon ja seurannan apuvälineenä. Huovin käyttöä myös kuntakentässä pyrittiin edistämään (ns. Kunta-Huovi). Huovi-portaalille myönnettiin Turvallisuuskomitean päätöksellä vuoden 2013 Timanttiteko-palkinto kokonaisturvallisuuden tavoitteita edistävästä esimerkillisestä toiminnasta.
9 Muutoksia huoltovarmuusorganisaaatiossa Huoltovarmuuden turvaamisesta annettua lakia muutettiin 1.12.2013. Valtioneuvosto nimittää jatkossa Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä toimitusjohtajan. Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen toimikausi pitenee kolmeksi vuodeksi. Huoltovarmuusneuvoston toimikausi on nyt neljän sijasta enintään kolme vuotta. Huoltovarmuusorganisaatiossa tapahtui tärkeitä muutoksia. Tietoverkko- ja tietotekniikkapoolit yhdistyivät ICT-pooliksi, jonka yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi määriteltiin kyberturvallisuuteen liittyvä valistus- ja koulutustoiminta. Puolustusvälineteollisuus erkani teknologiapoolista ja järjestäytyi alan huoltovarmuuskysymyksiin erikoistuneeksi MIL-pooliksi. Aluepoolin organisaatio uudistettiin perustamalla tietoyhteiskuntasektorilla aikaisempaa laaja-alaisemmin toimivat ALVAR-toimikunnat viiden ELYkeskuksen yhteyteen. Käynnistettiin myös valmistelut graafisen poolin ja joukkoviestintäpoolin yhdistämisestä mediapooliksi, joka paremmin vastaa viestintäalan muutoksiin. Erilaisiin seminaareihin, harjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana kaikkiaan yli 2000 henkilöä huoltovarmuusorganisaation ja sidosryhmien piiristä. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia ansiokkaasta toiminnasta kuluneena vuonna huoltovarmuuden hyväksi.
10 Toiminta-ajatus Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä huoltovarmuusorganisaation toimielimissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta. Huoltovarmuuskeskus analysoi maan huoltovarmuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. Visio Kansallista huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi ylläpidetään ja kehitetään globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Arvot Huoltovarmuuskeskuksessa arvostetaan laaja-alaista osaamista, modernin yhteiskunnan riskien ymmärtämistä, sitoutumista, luotettavuutta, avoimuutta sekä kykyä ymmärtää monimutkaisen verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä.
11 Huoltovarmuuden tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusorganisaatiota valmistelemaan ehdotuksen uusiksi huoltovarmuustavoitteiksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti työn 9.5.2012. Uudistustyön pohjaksi syksyn aikana laadittiin yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä sekä niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle, mistä laadittiin erillinen julkaisu. Työpajoihin osallistui kaikkiaan lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa valmisteltiin alkuvuoden 2013 aikana ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaation toimielimissä ja tärkeimpien vastuuministeriöiden kanssa. Ehdotus jätettiin 15.5.2013 työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa se viimeisteltiin kuulemiskierroksen perusteella. Hallitus päätti 5.12.2013 huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Öljytuotteissa keskitisleiden varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä maakaasun varapolttoaineen varastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta ja varastojen määrää voidaan väliaikaisesti laskea tuotevaihtojen yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan edelleen viiden kuukauden tarpeen verran. Päätöksessä painotetaan yritysten ja niiden muodostamien verkostojen jatkuvuudenhallinnan roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa ja analysoida toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Myös alueellinen ja paikallinen yhteistyö huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toiminnan turvaamisessa on keskeinen. Kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa tullaan parantamaan. Väestöä tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaation, eri ministeriöiden, virastojen ja muun hallinnon tehtävänä on nyt ryhtyä toteuttamaan näitä uusia tavoitteita Huoltovarmuuskeskuksen antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.
12 Markkinakatsaukset Öljymarkkinat Vuonna 2013 raakaöljyn hinta vaihteli vähemmän kuin edellisvuonna. Hinta oli korkeimmillaan helmikuussa 119 USD/bbl ja alimmillaan huhti-toukokuussa 99 USD/bbl. Kotimaan markkinahinnat seurasivat pääsääntöisesti raakaöljyn hinnan muutoksia. Öljytuotteiden kulutus väheni prosenttiyksikön verran. Liikennepolttoaineiden tuonti Suomeen kasvoi merkittävästi. Samalla Suomesta vietiin ennätysmäärä polttoaineita ulkomaille. Tuotelaaduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaasumarkkinat Maakaasua myytiin vuonna 2013 yhteensä 33,2 TWh. Tämä oli 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Keskeisinä syinä maakaasun käytön vähenemiseen olivat keskimääräistä lämpimämpi sää ja alhainen hintataso sähkömarkkinoilla. Biopolttoaineiden käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa vaikutti myös maakaasun myyntiä vähentävästi. Suomessa maakaasusta käytetään noin 70 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä ja teollisuudessa. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2 3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia vuonna 2013. Maakaasu menetti käytetyimmän polttoaineen aseman kaukolämmön tuotannossa biopolttoaineille. Maakaasun osuus laski lähes 9 prosenttiyksikköä energiamäärässä edellisvuodesta. Maakaasulla tuotettiin 26 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen, nähden heikensi päästökaupassa ja sähkömarkkinoilla vallinnut alhainen hintataso. Sähkömarkkinat Suomessa käytettiin sähköä 84 TWh, eli vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,5 %. Kulunut vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, mikä vähensi kokonaisenergian käyttöä.
13 LNG-hanke ja kaasun huoltovarmuus Gasum Oy jatkoi suunnittelua nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnista. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa tuontiterminaali Etelä-Suomeen ensisijaisesti Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin. Molemmat sijaintivaihtoehdot kattava ympäristövaikutusten arviointi valmistui vuonna 2013. Gasum Oy käynnisti Suomen ja Viron välisen Baltic Connector -maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Kouvolassa pidettiin ensimmäinen EU:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksen jälkeinen harjoitus Maakaasukatko 2013.
14 Sähkön tuotanto ja käyttö Sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä häiriöitä tapahtui marras-joulukuussa. Pahimmillaan myrskyjen aiheuttamat toimituskatkokset koskettivat yli 400 000 sähköasiakasta. Mitään huomattavia sähkön tuotantoon liittyviä katkoksia ei esiintynyt. Sähkön toimituskatkoksista johtuen Huoltovarmuuskeskus teetti selvityksen sään ääri-ilmiöiden vaikutuksesta kriittiseen infrastruktuuriin. Selvitys on nähtävissä Huoltovarmuuskeskuksen nettisivustolla kohdassa Julkaisut. Syksyllä Fortum Oyj ilmoitti lakkauttavansa Inkoon hiililauhdelaitoksen helmikuussa 2014. Uusia merkittäviä voimalaitoksia ei otettu käyttöön. Fennovoima Oy:n Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimahankkeen omistuspohjassa ja laitoskoossa tapahtui merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena saksalainen omistaja on vaihtunut venäläiseksi. Fortum ilmoitti joulukuussa myyvänsä Suomen jakeluverkot. Myynti koskee noin 640 000 verkkoliittymää. Suomen ja Viron välinen 650 MW merikaapeli Estlink-2 otettiin käyttöön joulukuussa. Energiavirasto (entinen Energiamarkkinavirasto EMV) päätti pienentää tehoreservimäärää 600 MW:sta 365 MW:iin. Uusi sähkömarkkinalaki (588/2013) astui voimaan 1.9.2013. Verkkoyhtiöiden varautumissuunnitteluun liittyvät valvontatehtävät määrättiin Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviksi. Voimatalouspooli järjesti ensimmäisen yhteisen seminaarin vesihuoltopoolin kanssa. Seminaarissa esiteltiin uusi varautumisohje vesihuoltolaitoksille sähkökatkosten varalle. Varautumissuunnitelma on luettavissa HVK:n kotisivulta kohdasta Julkaisut.
15 Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiaturvetta saatiin tuotettua 21 miljoonan kuutiometrin verran, mikä energiamääränä vastaa 19 TWh. Huonoon turvetuotantokesään 2012 verrattuna turvetuotannossa päästiin lähelle tuotannolle ennakkoon asetettua tavoitetta. Aikaisempien huonojen turvevuosien vuoksi useille voimalaitoksille hankittiin huomattavia määriä kivihiiltä sekä tehtiin polttoaineiden käsittelyyn ja polttoon liittyviä laitosteknisiä muutoksia. Puuperäisten polttoaineiden vuosikäytön arvioidaan kasvavan 10 % edellisestä vuodesta sekä muodostavan 25 % osuuden vuotuisesta energiakäytöstä. Niiden saatavuus riitti kattamaan vuotuisen kysynnän vaihteluineen.
16 Valtion öljyvarastojen hoito ja varastoitujen tuotteiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä ja vuoteen 2016 ulottuvaa investointiohjelmaa ja öljytuotteiden kierrätystä. Investointeihin käytettiin 3,4 M. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä aiheutuviin kuluihin käytettiin 10,3 M. Öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto oli 307 M. Varastomäärät alenivat hieman ja uudesta HUOVA päätöksestä johtuen alenevat jatkossakin. Öljytuotteiden vakaasta hintakehityksestä johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotevaihdoille saatiin hyvä liiketaloudellinen tulos. Raakaöljyn hinnankehitys vuonna 2013 117,50 115,00 112,50 110,00 107,50 105,00 102,50 100,00 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu USD/BBL Keskiarvo
17 Kansainvälinen yhteistyö EU:n öljyvarastodirektiivi (2009/119/EY) astui voimaan vuoden alussa. Se muutti raportointia ja toimintaperiaatteita. Osa velvoitevarastoista voi sijaita muualla EU-alueella. HUOVA-päätöksessä määritellään enimmäisosuudeksi 30 %. Huoltovarmuuskeskus kutsuttiin mukaan Baltian maiden ja Suomen yhteiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia alueellinen kaasun toimitusvarmuuden riskeihin liittyvä ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelma. Hankkeessa ovat HVK:n lisäksi mukana Latvian, Liettuan ja Viron kaasun toimitusvarmuudesta vastaavat viranomaiset sekä EU-komissio.
18 Kriittisen infrastruktuurin merkitys korostuu Kriittinen infrastruktuuri muodostaa yhteiskuntamme toiminnalle välttämättömän kivijalkarakenteen. Energian tuotanto ja jakelu, tietoyhteiskunta palveluineen, kuljetukset ja logistiikka sekä finanssiala kietoutuvat toisiinsa voimakkaan keskinäisriippuvuuden verkostoksi. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää kaikkien näiden toimivuutta ja toisaalta häiriö yhteenkin heijastuu laajalti koko yhteiskuntaan. Kriittinen infrastruktuuri on pääosin yksityisten yritysten omistamaa ja hallinnoimaa. Hyvin monissa tapauksissa yritykset ovat kansainvälisesti omistettuja, ohjattuja ja verkostoituneita. Tästä johtuen hyvinvointimme saattaa olla altis maamme ulkopuolisille häiriöille. Huoltovarmuuden näkökulmasta hyvinvoinnillemme kriittinen infrastruktuuri tulee suojata sille tasolle, että ainakin minimitoimeentulo voidaan kaikissa oloissa taata. Toisaalta kriittisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa yhä laajaalaisemmin kehittyneen teknologian turvallinen hyödyntäminen hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseksi pidemmällä aikajänteellä. Kriittisestä infrastruktuurista osaa voidaan kehittää asettamalla toimijoille velvollisuuksia. Valtaosiltaan kehittämisen tulee kuitenkin perustua yritysten liiketoimintaintressien ja yhteiskunnan huoltovarmuuden yhteisiin etuihin ja niiden edistämiseen. Tämä edellyttää aktiivista, syvää ja luottamuksellista yhteistoimintaa viranomaisten, yritysten ja huoltovarmuudesta vastaavien välillä. Tälle onkin erinomaiset edellytykset poolitoiminnassa. Erityistapauksissa tietyt yritykset ja huoltovarmuudesta vastaavat voivat sopia toimenpiteistä, joilla suojaamista ja toiminnan jatkuvuutta parannetaan. Näissä tapauksissa edetään strategisten kumppanuuksien tasolla. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista korostaa kriittisen infrastruktuurin merkitystä entisestään ja tämä ohjaakin huoltovarmuuden kehittämistä. Voimavarojen suuntaaminen tarkasti oikean kohteeseen ja parhaan mahdollisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaaminen on taloudellisessa tilanteessamme välttämätöntä. Tämä korostaa tutkimuksen, toimenpiteiden valinnan ja vaikuttavuuden seurannan merkitystä.
19 Tietoyhteiskunnan palveluja turvataan Tietoyhteiskunta pyrkii hyödyntämään täysimääräisesti tietoteknisiä palveluja saavuttaakseen kilpailukykyä ja julkistalouden tuottavuutta. Avainkysymykseksi on noussut näiden hyödynnettyjen tietoteknisten palvelujen turvallisuus. Turvallisuus on ollut myös rajoitteena uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä muun muassa terveydenhoidon alalla. Tietoteknisiin palveluihin kohdistettujen hyökkäysten määrä jatkaa kasvuaan ja hyökkäyksien joukkoon ovat ilmestyneet sitkeät ja teknisesti edistyneet hyökkäysmuodot (APT-hyökkäykset). Hyökkääjien ammattimaisesta toimintatavasta voidaan päätellä niiden tähtäävän määrätietoiseen hyödyn saamiseen, olipa hyöty rahallinen tai esimerkiksi poliittinen. Toistaiseksi ei ole voitu päätellä näiden hyökkäysten tähtäävään valtiolliseen vaikuttamiseen, mutta tätä ei voida mahdollisuutena sulkea pois. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaatio osallistuivat vuonna 2013 valmistuneen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun. Strategia linjaa keskeiset vaikuttamiskeinot, joilla Suomen kyberturvallisuus saatetaan sellaiseen tasoon, joka täyttää myös huoltovarmuuden tarpeet. Vuoden aikana valmisteltiin strategian toteuttamisohjelma, joka pyritään suuntaamaan siten, että se mahdollisimman hyvin tukee kriittisen elinkeinoelämän toimintaa. Huoltovarmuuskeskus on jo pidemmällä aikavälillä edistänyt toimintoja, jotka nyt kiinnittyvät kyberturvallisuusstrategian tavoitteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyö Viestintäviraston kanssa on jatkanut laajentumistaan ja ulottuu myös vuoden 2014 perustetun Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaan. CERT-toiminta tuottaa kohdennettua tietoturvatiedottamista kriittisille yrityksille. Molemminpuolista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa täydennetään toimialakohtaisten ja lähinnä elinkeinoelämän toimijoista koostuvien CIP-ryhmien toiminnalla. CERT-toiminnan yhteyteen perustettu HAVARO-järjestelmä kerää näytteenomaisesti tietoturvaan liittyviä poikkeamatietoja yhteiskunnan keskeisimmiltä sektoreilta valituista yrityksistä. Tietojen perusteella voidaan arvioida mahdollisia sektoreihin ja toimintoihin kohdistettuja hyökkäysyrityksiä sekä varoittaa toimijoita. HAVARO-toimintaa tullaan laajentamaan ja siten kattavuutta parantamaan. Myös valtiohallinto on liittynyt yhteistoimintaan omalla panoksellaan. Automaatiojärjestelmien kehitys etenee kovalla vauhdilla. Niiden tietoturvallisuus pyritään kehittämään sellaiselle tasolle, että automaation kautta ei toiminnalle seuraisi riskejä. Teollisuusautomaation tutkimus, jota Huoltovarmuuskeskus on tehnyt vuosia yhteistyössä VTT:n kanssa, on jatkunut ja tuottanut yritysten toiminnan tueksi joukon hyviä käytänteitä toimijoille. Näiden käytänteiden käyttöä kriittisissä yrityksissä edistetään ja tutkimusta jatketaan uusilla aloilla. Automaation tutkimus uusilla aloilla on välttämätöntä ja soveltamisen aikataulujen vuoksi kiireellistä. Tutkimusta kaipaavia automaation aloja ovat muun muassa kiinteistö-, liikenne- ja sairaala-automaatio. Viranomaisverkon sähkönsaannin varmistaminen jatkui ja tavoitteena on toteuttaa varmistukset yhteistoiminnassa matkaviestinoperaattoreiden kanssa parhaan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistyön kehittäminen KRIVAT-hankkeessa pilotoitiin ja tehtiin päätökset rakentaa tuotantojärjestelmä vuodesta 2014 lähtien. Valvomoiden yhteistoiminnan malleja laajavaikutteisissa häiriötilanteissa kehitettiin ja testattiin.