1 Palveluseteli
Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma tuotanto 18,1 mrd. 2 Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2012, EI sisällä lasten päivähoitoa, joka vuoden 2013 alusta siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen
Kuntien sote-menot 2013 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,54 mrd. eli 11,8 % 47 % kuntien menoista 21,5 miljardia Palveluseteli 0,12 mrd. eli noin 120 miljoonaa Julkisen sektorin oma tuotanto 18,9 mrd. 3 Lähde: Kuntaliitto, EI sisällä lasten päivähoitoa, joka vuoden 2013 alusta siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen
Pidetty palveluseteli kasvaa 47 % 88 % 42,4 milj. 79,7 milj. 117 milj. Lähde: Kuntaliitto 2011 2012 2013 4
Mikä on palveluseteli? yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus = palvelusetelin arvo voi käyttää lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa
Miten palveluseteli toimii? 1. Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin. 2. Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta. Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt. 3. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä. Seteli voi kattaa koko palvelun hinnan. On mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse. Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä. 4. Palvelutuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta.
Palvelusetelilain tarkoitus lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tehostaa, monipuolistaa ja joustavoittaa palvelutuotantoa edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä
Palvelusetelin hyödyt yrityksille uudet liiketoimintamahdollisuudet eri toimijoiden välinen terve kilpailu, jonka keskiössä asiakas palveluiden laatu, saatavuus ja hinta mahdollistaa pitkäjänteisemmän kehittämisen sopimuskausittaisen suunnittelun sijaan liiketoiminnan fokus järkevöityy painopiste asiakkaassa, palvelutuotannon kehittämisessä ja laadussa
Palvelusetelin etuja kunnalle kevyempi tapa tuottaa palveluita palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta lisää tietoa oman tuotannon kustannuksista antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla rinta rinnan asiakkaiden suosiosta terve kilpailu tuo säästöjä ja laatua lisää yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisää työpaikkoja
Palveluseteli tuo tehoa PALVELU PALVELU- SETELI OMA TOIMINTA SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ % Päiväkotihoito 8 628 /v 9 521 /v 893 /v 10 % Perhepäivähoito 8 327 /v 10 866 /v 2 539 /v 30 % Kotihoito 38 /h 58 /h 20 /h 54 % Palveluasuminen 58 /vrk 75 /vrk 17 /vrk 30 % Lasten tilapäinen kotiapu 29 /h 59 /h 30 /h 102 % Terapia ja neuvonta 68 /h 83 /h 16 /h 23 % Avosairaanhoito 63 /krt 109 krt 46 /krt 93 % Suun terveydenhuolto 45 /krt 43 /krt - 2 /krt - 4 % Lähde: Jyväskylän kaupunki, 2012 10
Palveluseteli lisää elinvoimaa ja tuottajia Palvelualue 2009 2012 2013 Vanhusten tilapäinen kotihoito 19 27 29 Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 8 10 Omaishoitajien sijaispalvelu 19 26 32 Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 14 22 22 Päiväkodit 21 33 34 Perhepäivähoitajat 68 118 127 Suun terveydenhuolto 3 6 Palvelusetelitoimialat yhteensä 168 297 298 Lähde: Jyväskylän kaupunki, JYKES
Palvelusetelin hyödyt asiakkaalle voi valita itse palveluntuottajansa saa näin haluamaansa laatua sopiviksi katsomillaan kustannuksilla saa valita hoidon ajankohdan ja paikan laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat terveen kilpailun myötä asiakkaat haluavat valita itse
Selvä enemmistö suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan palvelusetelin käyttöä haluaa tehdä itse päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta on sitä mieltä, että julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla pitää hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia 93 % asiakkaista oli Jyväskylässä erittäin tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun
Valinnanvapaus on yhteinen tahto Kansalaiset 72% Sotevaikuttajat 68% Kuntapäättäjät 66% Enemmistö kannattaa valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lähde: Aula Research Oy 14
Helppoutta ja valinnanvapautta
Kuntastrategia linjaa mitä kunta tuottaa itse? mitä ostaa yrityksiltä? missä käytetään palveluseteliä? Kunnalla on vastuu palvelumarkkinoista ja niiden toimivuudesta.
TARJONTA KYSYNTÄ Aito monituottajamalli kirittää kilpailulla KANSALAISET julkinen sektori asiakkaat VAIHTOEHTOISET TUOTANTOTAVAT oma tuotanto ostopalvelut palvelusetelit PALVELUIDEN TUOTTAJAT YHDISTYS TOIMINIMI OSAKEYHTIÖ OYJ SÄÄTIÖ TOIMINIMI OSAKEYHTIÖ OYJ OSUUSKUNTA TOIMINIMI OSAKEYHTIÖ
Viisi askelta palveluseteliin 1. Strateginen päätös 2. Valmistelu kunnan ja yrittäjien yhteistyönä 3. Oikea arvo 4. Oman henkilöstön sitouttaminen 5. Jatkuva kehittäminen
pitkäjänteinen valinta sitoutuminen Strateginen päätös vahva viesti yrittäjille markkina on olemassa nyt ja tulevaisuudessa
Yhteistyö kannattaa ottaa mallia olemassa olevista toimintatavoista varhainen ja avoin vuoropuhelu potentiaalisten tuottajien kanssa Lakisääteisen palvelun toteuttaminen palvelusetelillä on yhteistyötä kunnan ja palvelutuottajan välillä.
arvo pitää olla oikea Oikea arvo = hinta yrittäjä pystyy tuottamaan asiakkaan omavastuuosuus ei nouse järjettömäksi toimii tehosteena kunnan omalle toiminnalle vaatii oman tuotannon todellisten kustannusten rehellisen selvittämisen etukäteen vuoropuhelua hinnasta myös yrittäjien kanssa
Oman henkilöstön sitouttaminen asenne ratkaisee ymmärrys resurssit aktiivisuus palveluohjaus 10 % väestöstä kerryttää 75 % sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista.
Jatkuva kehittäminen yrittäjä kunta asiakas