Osakesijoittaminen vuonna 2020

Miki Theman-Påhlson Osakesijoittaminen vuonna 2020 Osakesäästötilin kannattavuus Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalous Tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö Toukokuu 2020

Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Miki Theman-Påhlson Osakesijoittaminen vuonna 2020. Osakesäästötilin kannattavuus 46 sivua Toukokuu 2020 Tradenomi Tutkinto-ohjelma Liiketalous Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, koska osakesijoittajan kannattaa valita osakesäästötili ja, koska perinteinen arvo-osuustili. Työn tarkoitus on olla selvitystyö piensijoittajalle, jota on tarkoitus käyttää tukena omien sijoituspäätöksien tekemiseksi. Työn lähtökohtana oli Suomalaisten sijoittajien perinteet ja taustat sekä se, miten osakesäästötili muuttaa perinteistä osakesijoittamista. Tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman paljon teoriapohjaa kirjoista ja internet-lähteistä, sekä laskelmia käyttäen selvittää, mitkä sijoitusmuodot ovat jatkossa kannattavimpia. Työn teoria osuudessa, selvitettiin pääosin kirjallisuuden ja internet-lähteiden perusteella suomalaisten osakekäyttäytymistä kautta historian sekä sitä, miten se on vuosien aikana muuttunut. Työn selvitysosuudessa tehtiin selvitys tutkimuksellista otetta käyttäen siitä, milloin osakesäästötili on kannattava sijoitusmuoto. Selvitystyö toteutettiin perinteistä osakesijoittamisen historiaa tutkimalla sekä, osakesijoittamisen perusteita tutkimalla. Vertailu osuudessa, käytettiin Excel-laskelmia, jotta selviäisi osakesäästötilin kannattavuus suhteessa perinteiseen arvo-osuustiliin. Laskelmista selvisi, kumpi oli kannattavampi missäkin tilanteessa. Osakesäästötili, on ollut monelle sijoittajalle itsestään selvä ratkaisu vuodesta 2020 lähtien, vaikka sen todelliset hyödyt sekä verokohtelu on ollut epäselvä. Osakesäästötili on kaiken kaikkiaan edistyksellinen ratkaisu sijoittajille Suomessa, jossa ei tähän mennessä ole ollut piensijoittajalle mitään vastaavaa ratkaisua. Osakesäästötili ei kuitenkaan sovi jokaiselle sijoittajalle ja tässä selvitystyössä tulee esille oleellisimmat tiedot piensijoittajalle. Avainsanat Osakesäästötili, Osakkeet, Tuotto, Sijoittaminen, Säästäminen

Abstract Author Title Number of Pages Date Degree Miki Paulo Theman-Påhlson Equity Investment in 2020: Profitability of the Equity Savings Account 46 pages May 2020 Bachelor s Degree in Business Administration Degree Program Business Administration The goal of the thesis was to find out when the equity investor should choose the basic equity saving option and when the new equity savings account would be more efficient. This thesis aimed to create a manual for small investors to work as a support for them in choosing their investments. In the theoretical part, the thesis gathered information about the subject from books and internet sources. The theoretical part focused on exploring how the Finnish investors invest and how it has changed in the course of history. The focus of the thesis was the traditions and backgrounds of the Finnish investors, and evidence how the equity savings account can shape the traditions of equity saving in the future. In the research part of the thesis, the study concentrated on establishing when the equity savings account makes an efficient solution. The research part was made by studying the history of the stock market and how it changed. In the comparison part, Excel-calculations were used to compare the profitability of the equity savings accounts against the basic equity saving. From these calculations, it became clear which option was more profitable for each situation. By using calculations for different scenarios, it was established what investment form would be the most profitable in the future. The study established that the savings equity account has been an obvious solution for many investors after its release in 2020, even though its real benefits and taxation laws have been unclear. The savings equity account overall is an improvement for the Finnish investors, where so far there has not been anything equivalent for small investors. However, the savings equity account is not fit for everyone, and this study gives the most substantive information for small investors, so they can choose the right option for themselves. Keywords Equity savings account, Stocks, Profit, Investing, Saving Sisällys

1 Johdanto 1 1.1 Aihealue 1 1.2 Työn tarkoitus, sisältö ja rajaus 2 2 Osakemarkkinoiden historia 3 2.1 Pörssitoiminnan synty 3 2.2 Osakemarkkinoiden historia Suomessa 3 2.2.1 Nasdaq Helsinki 4 2.2.2 Historiallinen kehitys viimeiset 20 vuotta 5 2.2.3 Helsingin pörssin osakevaihto ja markkina-arvo 1990-2017 7 2.2.4 Vuosisatoja pörssitoimintaa 8 2.2.5 Pörssiromahdus 9 2.2.6 Nokian tähdenlento 10 2.2.7 Nokian romahdus 2000-luvulla 10 2.2.8 Mikä meni pieleen? 11 3 Osakkeiden perusteet 12 3.1 Osakkeet 12 3.1.1 Osakkeenomistajan oikeudet 13 3.1.2 Eri osakesarjat 14 3.2 Osakkeen arvot 14 3.2.1 Kirjanpidollinen arvo 14 3.2.2 Osakkeen kirja-arvo 15 3.2.3 Osakkeen markkina-arvo 15 3.3 Osakkeiden yleiset tunnusluvut 15 3.3.1 EPS-luku 16 3.3.2 P/E-luku 16 3.3.3 P/B-luku 16 3.3.4 Current Ratio 16 3.3.5 Beta-luku 17 3.4 Indeksit 17 3.4.1 OMXH Helsinki Indeksit 17 3.4.2 S&P 500 18 3.4.3 DAX 19 3.5 Julkinen kaupankäynti 20 3.5.1 Pörssiyhtiöiden luokittelu 21 3.5.2 Toimialakohtainen luokittelu 21 4 Osakesäästämisen perinteet 22

4.1 Suunnitelma 22 4.2 Pörssivälittäjät 23 4.3 Arvo-osuustili 23 4.4 Osakkeiden osto ja myynti 25 4.5 Osakkeet ja osingot 26 4.6 Hankintameno-olettama 27 4.7 Hajauttaminen 28 5 Osakesäästötili 29 5.1 Osakesäästötilin käyttö 29 5.2 Osakesäästötilin verotus 30 5.3 Ulkomaalaisten osakkeiden sääntely 32 5.4 Osakesäästötilin lahjoitus 33 5.5 Osakesäästötilin päättyminen 33 6 Osakesäästäminen vuonna 2020 35 6.1 Laskelmat 35 6.2 Hankintameno-olettama laskelma 36 6.3 Skenaariot 38 6.4 Tulevaisuus 39 7 Johtopäätökset 39 7.1 Arvo-osuustilin hyödyt ja heikkoudet 39 7.2 Osakesäästötilin hyödyt ja heikkoudet 41 7.3 Yhteenveto 42 Lähteet 44

1 1 Johdanto Suomalaiset ovat lähtökohtaisesti hyvin perinteistä kansaa, mitä tulee osakesijoittamiseen. Olemme aina arvostaneet kotimaisia hyvin menestyneitä yrityksiä, jotka maksavat parasta mahdollista osinkoa. Kätkemme varoja patjan alle hädän tullessa ja olemme skeptisiä uusien sijoitusmenetelmien suhteen. Kuitenkin vuosien saatossa suomalaisten sijoittaminen, on muuttunut paljon siitä, mitä se aiemmin on ollut. Vaikka takana kummitellee 90-luvun raskas lama ja Nokian menestystarinan surullinen loppu, olemme silti tuoneet uusia sijoitustapoja markkinoille sekä monet yhtiöt ovat menestyneet 2000-luvun puolella erinomaisesti. (Pelli 2020.) Kuitenkin Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä suomalaisten tileillä makasi noin 88 miljardia euroa kaikista varoista. Kun summan jakaa kotitalousien määrällä, niin tileillä on kaikkien kotitalouksien varoista noin yksi kolmannes. Tämä on merkittävä luku, jos vertailee esimerkiksi muita pohjoismaita. Tämän johdosta rahoituslaitokset, valtio ja yhteiskunta haluaa kannustaa suomalaisia sijoittamaan enemmän varoistaan yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Tästä syystä hallitus päätti tuoda osakesäästötilin käyttöön 1.1.2020 lähtien kaikille myös Suomessa. (Pelli 2020.) Suomen hallitus on seurannut ja ottanut mallia viime vuosien aikana muun muassa Ruotsista asiassa, joka on selkeästi osakesäästäjien maa verrattuna Suomeen. Yli 2,4 miljoonalla Ruotsalaisella on käytössä osakesäästötili, ja yli 80 prosenttia kansalaisista sijoittaa rahastoihin. Suomessa vastaavasti osakkeenomistajia on noin 848 000. Tukholman pörssi on toki huomattavasti Helsingin pörssiä laajempi, sillä Tukholman pörssissä yhtiöitä on kolme kertaa enemmän kuin Helsingin pörssin päälistalla. Ruotsi loi oman osakesäästötilijärjestelmänsä jo vuonna 2012. Sen jälkeen perässä ovat seuranneet Norja vuonna 2017, Tanska vuonna 2019 ja nyt Suomi vuodesta 2020 eteenpäin. Ruotsissa osakesäästötili on kuitenkin monipuolisempi kuin Suomessa vielä tänä päivänä, mutta tulevaisuus vain näyttää, miten se muuttaa Suomalaista osakesijoittajaa. (Pelli 2020.) 1.1 Aihealue Opinnäytetyön aihe valikoitui omasta kiinnostuksesta osakesäästämiseen. Osakesäästötili on myös hyvin ajankohtainen, sillä se on ollut viimeisen vuoden ajan yksi suomalaisten sijoittajien puhutuimmista aiheista. Olen itse työskennellyt pankki- ja

2 vakuutusalalla viimeiset 10 vuotta ja sen aikana osakesijoittaminen on käynyt jo läpi monia vaiheita. Ihmisten kiinnostus sijoittamiseen sekä tuotevalikoima ovat selkeästi lisääntyneet näiden vuosien aikana. Säästäjät ja sijoittajat ovat huomattavasti tietoisempia minkä, tyyppisiä sijoituksia toivovat sekä miten sijoitukset tehdään kulutehokkaasti. Tämä oli yksi olennaisista syistä miksi, valitsin aiheeksi juuri osakesäästötilin tutkimisen. Osakesäästötili on suorien osakesijoituksien osalta ollut kaikista merkittävin muutos pitkään aikaan. Aihe koskettaa monia suomalaisia, koska suurella osalla on ainakin joitakin osakesijoituksia olemassa tänä päivänä tai miettivät nyt uusien sijoitusten hankintaa. 1.2 Työn tarkoitus, sisältö ja rajaus Työn tarkoituksena oli tehdä selvitystyö piensijoittajalle, joka etsii itselleen oikeaa sijoitusratkaisua. Tarkoituksena on ymmärtää sijoittajana missä tilanteissa käyttää perinteistä arvo-osuustiliä ja minkälaisissa uutta osakesäästötiliä. Osakesäästötiliä ja arvo-osuustiliä vertaillessa on paljon asioita, joita tulee huomioida ja niihin on paneuduttu tässä opinnäytetyössä. Monelle sijoittajalle uusi osakesäästötili on ollut itsestäänselvyys sijoitusratkaisu vuoden 2020 jälkeen, vaikka se ei välttämättä hyödyttäisi sijoittajaa enemmän kuin perinteinen arvo-osuustili. Esimerkiksi osakesäästötilin verotus ja sijoitusaika ovat asioita, jotka voivat vaikuttaa siihen, onko se oikea ratkaisu kaikille. Tästä syystä olen halunnut paneutua molempien hyötyihin ja heikkouksiin sekä konkreettisten laskelmien kautta tuoda esille kumpi, on viisaampi missäkin tilanteessa. Työssä on haluttu lähestyä aihetta suomalaista sijoitushistoriaa tutkimalla sekä laskelmien kautta selvittää molempien sijoitustapojen hyödyt sekä heikkoudet. Taustaosioon on tuotu osakesijoittamisen historiaa sekä perinteisistä osakesijoittamisen tavoista. Näiden kautta on helppo lähestyä muutoksia, joita on haluttu tuoda osakesijoittamiseen. Lähteinä on käytetty pääsääntöisesti osakesijoittamisen kirjallisuutta sekä erilaisia verkkolähteitä. Työssä on tehty selvitystyö tutkimalla osakesäästötilin ja arvo-osuustilin hyötyjä sekä heikkouksia ja näiden kautta saatu tietoa kumpi, niistä on järkevämpi ratkaisu.

3 2 Osakemarkkinoiden historia 2.1 Pörssitoiminnan synty Pörssitoiminnan synty tapahtui Suomessa, kun ensimmäinen kauppa tehtiin vuonna 1912. Vaikka pörssitoiminta alkoi Suomessa tällöin, niin ulkomailla se oli ollut jo olemassa satoja vuosia. Maailman ensimmäisessä pörssissä Amsterdamissa alettiin käymään kauppaa jo vuonna 1602. Italiassa sekä Egyptissä oli pidetty jo tuhat vuotta sitten pörssitoiminnan kaltaisia kokoontumisia. Pörssi-sana tulee alun perin Belgialaisesta Bruggen kaupungista jossa De Beurse -nimisellä aukiolla muualta tulleet kauppiaat kävivät jo 1200-luvun lopulla sekä tavara- että rahakauppaa. Aukio oli saanut nimensä sen laidalla olevan talon perusteella, jonka omisti van der Beurse -niminen perhe, ja talon seinällä oli kolmen rahakukkaron koriste. (Lindström Kim & Lindström Tom 2011, 16-19.) Amsterdamissa 1600-luvulla ei ollut vielä pankkiluottoja tai muutakaan osakkeisiin viittaavaa toimintaa, mutta silloin oli mahdollista ostaa tulppaaneja joko käteisellä toimituksen yhteydessä tai termiinikaupalla. Jotkut päättivät tuolloin myydä talonsa ja sijoittaa rahansa tulppaanisipuleihin tällöin. Löytyi myös erilaisia lajikkeita, joista joutui maksamaan eri suuruisia summia. Tulppaanisipuleiden hinnat jatkoivat nousuaan, kunnes usko loputtomaan arvonousuun yhtäkkiä katosi ja kaikki pyrkivät paniikissa pääsemään eroon sipuleistaan. Markkinoilla tapahtui niin sanotusti ensimmäinen kupla, joita tulee osakemarkkinoilla aika ajoittain. Yhtäläisyydet näistä ajoista ovat hätkähdyttävän samantyyppiset kuin 2000-luvun IT-kuplan aikana. (Lindström & Lindström 2011, 16-19.) Osakemarkkinoiden alkuaikojen historia on tärkeää ymmärtää, koska nykyinen markkinoiden reagointi riippuu samoista asioista edelleen. Vaikka kaikki kaupankäynnin välineissä on muuttunut, niin ihminen on kautta vuosisatojen pysynyt samanlaisena epärationaalisena olentona ja omien tunteittensa vankina. Jokainen sukupolvi toistaa uskollisesti kaikki samanlaiset virheet. Siksi pörssihistoria on täynnä opetuksia nykypäivän sijoittajalle. (Lindström & Lindström 2011, 16-19.) 2.2 Osakemarkkinoiden historia Suomessa Helsingin pörssi aloitti toimintansa ensimmäisen kerran vuonna 1862. Pörssin alkutaipaleella toiminta oli innostunutta, mutta se kuitenkin tyrehtyi 1860-luvun

4 loppuvaiheessa taloudellisesti heikkojen aikojen takia. Vuosisadan loppua kohden organisoidun pörssitoiminnan tarve alkoi kasvamaan, ja arvopaperikauppaa alettiin käymään pörssihuutokauppana vuoden 1879 jälkeen. Kaupankäynti näinä aikoina oli kuitenkin hyvin vähäistä, eikä pörssihuutokaupan järjestelmään oltu tyytyväisiä. Tämän takia haluttiin perustaa kunnon pörssi ja sen valmistelut aloitettiin 1900-luvun alussa. Tästä syntyi Helsingin Arvopaperipörssi vuonna 1912. Alkuaikoina Helsingin Arvopaperipörssi (HAP) toimi vapaamuotoisena taloudellisena yhteisönä, jota hallitsivat pörssivälittäjät. Tässä muodossa pörssi toimi vuoteen 1984 saakka kunnes HAP muuttui voittoa tavoittelemattomaksi osuuskunnaksi, jonka omistajia olivat sen palvelujen käyttäjät eli pörssivälittäjät, liikkeeseenlaskijat (yritykset) ja elinkeinoelämän järjestöt. Vuonna 1995 Helsingin Arvopaperipörssi muuttui osakeyhtiöksi, jolloin asiakkuudet ja omistukset eriytettiin. Täysin uuden ilmeen se sai vuonna 1997, kun Helsingin Arvopaperipörssi Oy ja SOM, Suomen Optiomeklarit Oy fuusioituivat keskenään ja syntyi HEX Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi. (Nasdaq Helsinki 2018, 8-9.) Vuosien 1998-1999 välillä toteutui yhtiöjärjestelyjen kautta Helsinki Exchanges Group Ltd Oy. HEX-konsernilla oli tämän aikana myös kolme tytäryhtiötä, joita olivat Suomen Arvopaperikeskus Oy, Helsingin Arvo-osuuskuntakeskus Oy sekä Finnish Securities Technology Ltd Oy. Näille yhtiöille kuului muun muassa raha- ja pääomainstrumenttien käsittely- ja selvityspalvelut, arvo-osuusrekistereiden ylläpito sekä ohjelmisto- ja projektihallintapalvelut. Ruotsalainen Tukholman pörssin omistama OM yhdistyi HEX:n kanssa vuonna 2003 ja koko uuden pohjoismaisen pörssitoimijan nimeksi tuli OMX. Näinä aikoina jopa 80 prosenttia kaikista pohjoismaisista arvopaperikaupoista tehtiin OMX:n kautta. (Nasdaq Helsinki 2018, 8-9.) 2.2.1 Nasdaq Helsinki Vuonna 2008 suuri amerikkalainen teknologiapörssi Nasdaq osti OMX:n ja tällöin yhtiön uudeksi nimeksi tuli NASDAQ OMX. Vuonna 2014 päätettiin luopua OMX-liitteestä ja tällöin muodostui pelkkä NASDAQ, kuten tiedämme sen tänä päivänä. Pohjoismaissa Nasdaq omistaa sekä ylläpitää Pohjois-Euroopan kaikista suurinta arvopaperimarkkinapaikkaa. Tämän alla toimivat Helsingin, Kööpenhaminan, Tukholman, Islannin, Tallinnan, Vilnan sekä Riian pörssit. Helsingin pörssissä tällä hetkellä toimii noin 130 pörssiyhtiöitä, joka on maailman mittakaavassa melko suppea pörssi. Jos katsoo koko maailman pörssitoimintaa, niin Suomen Nasdaq Helsingin osuus tästä on, ainoastaan noin 0.4 prosenttia. (Nasdaq Helsinki 2018, 9-10.)

5 Suomen pörssin kokoa ihmiset harvemmin ymmärtävät, kun he sijoittavat varojaan pitkälti suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Nasdaq Helsingin sektoritarjonta on, myös melko suppeaa, sillä suurin osa yhtiöistä ovat teollisuusalanyhtiöitä. Jos esimerkiksi haluaa sijoittaa terveyden alan yhtiöihin, lähtökohtaisesti suuria yhtiöitä pörssissä ovat ainoastaan Orion. Tämä johtaa siihen, että hajautuksesta tulee hyvin suppeaa ja näin ollen yrityskohtainen riski nousee merkittävästi. Kuviossa 1 on kuvastettuna Nasdaq Helsingin yleisindeksin kehitys vuosien 1999 ja 2018 välillä. (Nasdaq Helsinki 2018, 9-10.) Alla kuva Nasdaq Helsingin yleisindeksin kehityksestä. Kuvio 1. Nasdaq Helsingin yleisindeksin kehitys (Nasdaq Helsinki yleisindeksin kehitys 1999 2018). 2.2.2 Historiallinen kehitys viimeiset 20 vuotta Helsingin pörssin tuottoa kuvaa OMX Helsinki GI-Indeksi. GI nimessä tarkoittaa indeksin kokonaistuottoa, johon mukaan on laskettu myös osinkotuotot. Osinkotuottojen tärkeys historiallista kehitystä mitatessa on tärkeää, jotta voidaan tarkasti katsoa kuinka, paljon osakkeet ovat tuottaneet. Tämän monet piensijoittajat unohtavat täysin ja saattavat vain keskittyvät kurssikehitykseen. Monet henkilöt myös toteavat, että On mukava saada

6 pientä lisärahavirtaa eläkkeen tai muun tulon ohelle. Helsingin pörssin osakkeet ovat tuottaneet viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin noin 6,1 % vuodessa (sisältäen osinkotuotot). Esimerkiksi jos, olisi sijoittanut 10 000 euroa vuonna 2000, niin sen arvo olisi tänä päivänä noin 32 000 euroa. Tämän sijoituksen arvo olisi kuitenkin romahtanut täysin vuonna 2007, kun pörssi laski noin 51 %. Tällöin monet sijoittajat möivät sijoituksensa pelon alla pois. Sijoittajat, jotka pitivät kiinni sijoituksistaan, olivat omillaan taas vuonna 2015. (Heikkilä 2019.) Siitä eteenpäin tuotto tähän päivään saakka on ollut suotuista ja sijoitus olisi kasvanut merkittävästi. Moni sijoittaja sanookin, että on tärkeää pyrkiä ajoittamaan milloin, sijoittaa varansa. Tämä on kuitenkin todella vaikeaa, koska pidemmällä ajalla odottaja menettää tilillä varojaan koko ajan inflaation verran. Tämän vuoksi kaikista paras keino on sijoittaa varansa osakemarkkinaan pitkällä aikajanalla ja pitää sijoituksistaan kiinni. Kuitenkin esimerkiksi henkilö, joka aloitti sijoittamisen vuonna 2011 eikä 2000 teki 10 000 euron sijoituksella noin 20 000 euroa vain viidessä vuodessa. Jälleen kerran palaamme siihen, kuinka vaikeaa on todellisuudessa ajoittaa oikea sijoituksen tekohetki. Nousut ja laskut kuitenkin ovat osa osakesijoittamista ja on hyvä tiedostaa osakkeiden riskit. Kuviossa 2 on kuvattuna Helsingin pörssin 20 vuoden tuotto 100 euron sijoitukselle 12.5 % vuosituotolla. (Heikkilä 2019.) Kuvio 2. Helsingin pörssin 20 vuoden tuotto (Heikkilä 2019).

7 2.2.3 Helsingin pörssin osakevaihto ja markkina-arvo 1990-2017 Suomessa viimeisien vuosikymmenien ajan talouspuheissa usein nostetaan esille vuoden 1990 lama. Se iski maan osakemarkkinaan todella rajusti. Se on yksi merkittävimmistä laskuista mitä Suomen osakemarkkina on kohdannut sen aloitettua vuonna 1912. Pahimmillaan osakekauppojen yhteenlaskettu arvo laski vuonna 1991 noin viidenteen osaan siitä, mitä ne olivat 1980-luvun lopulla. Osakemarkkinat itsessään toipuivat laskusta melko nopeasti, vaikka lama vaikutti Suomessa pidemmän aikaan ja monet yrittäjät ajautuivat konkurssiin. (Nasdaq Helsinki 2018, 10.) Eurot tulivat käyttöön Suomen osakemarkkinoille vuodesta 1999. Se on näkynyt merkittävästi osakevaihtojen kasvuna. Vuosi 2007 oli vaihdoltaan Helsingin pörssihistorian korkein, yhteensä 394 miljardia euroa. Vuosien 2008 ja 2009 aikana osakkeiden kurssikehityksiin vaikutti suuresti kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi. Vuoden 2010 jälkeen huoli kreikan talouden vakaudesta sekä yleiset huolet euroalueen tulevaisuudesta painoi vaihtuvuuden alimmalle tasolle sitten 2000-luvun alun. Myös muiden valtioiden velkakriisi vaikutti tähän tilanteeseen. Vuoden 2013 jälkeen markkinoiden osakevaihdot ovat olleet melko maltillista ja perustasoa. Kuviossa 3 on kuvattu Nasdaq Helsingin vilkasta osakevaihtoa, vuosien 1990 2017 välillä. (Nasdaq Helsinki 2018, 10.) Kuvio 3. Nasdaq Helsingin osakevaihto vuosina 1990-2017 loppuun saakka (Nasdaq Helsinki 2018, 10).

8 2.2.4 Vuosisatoja pörssitoimintaa Viimeisien vuosikymmenien aikana pörssitoiminta on käynyt läpi valtavan jättiaskeleen kehityksessä. Vielä 1980-luvun puolella Helsingin Arvopaperipörssin oikeudellinen asema oli lieväsi sanottuna hyvin epäselvä. Säännöt olivat sekavia ja sisäpiiritieto jylläsi taholta toiselle. Henkilöt, ketkä toimivat yhtiöiden johdossa ja omasivat sisäpiiritietoja eivät välttämättä edes ymmärtäneet tekevänsä väärin kaupoissaan. Näihin aikoihin oli myös hyvin hankalaa saada minkäänlaisia raportteja ja tiedotteita yhtiöiltä, ja heidän suhtautumisensa ulkopuolisiin henkilöihin oli hyvin nuivaa. Niinkin myöhään kuin 1970- luvun alkuvaiheessa yritysten tilipäätökset eivät kertoneet yhtään tietoja yrityksen todellisesta kannattavuudesta. Tämä loikin paljon haasteita sijoittajille valitessaan sijoituskohteita. (Lindström & Lindström 2011, 15-16.) Samoihin aikoihin myös suuret omistusosuudet yhtiöissä pidettiin hyvin salassa, kun taas tänä päivänä yhdellä verkkohaulla löydät kaikkien yhtiöiden suurimmat omistajat välittömästi. Esimerkiksi 1960-luvulla suurien yhtiöiden vuosikertomukset saattoivat olla taitettuja A3-arkkeja. Ne eroavat tämän päivän opuksista, jotka ovat jopa sadan sivun mittaisia. Tänä päivänä tietoa on saatavilla jokaisen yksityishenkilön ulottuvilla enemmän, kun hän jaksaa itse kantaa. Myös tiedon välittäminen on digitalisaation myötä kehittynyt tavalla, jota kukaan ei osannut ennustaa etukäteen. Ammattilaissijoittajilla ja sijoituspalvelualan yrityksillä on jo pitkään ollut reaaliaikaista sijoitustietoa tarjoavia apuvälineitä käytössä ja internet on poistanut ammattisijoittajien hyödyn piensijoittajaan nähden. (Lindström & Lindström 2011, 15-16.) Uusia yrityksiä alkoi tulla markkinoille kovaa tahtia 1980-luvun jälkipuoliskolla päälistalle sekä myös pienyhtiöitä OTC-listalle. Varsinkin alkuvaiheessa oli useita vakavasti otettavia yrityksiä paljon. Vanhoja yhtiöitä tässä vaiheessa listalla oli Cramo, Finnlines, Lemminkäinen, Metso, Olvi, Outokumpu, Pohjola Pankki, Rautaruukki, Sampo, Talentum, Tulikivi, Uponor sekä Vaisala. Mitä enemmän aikaa kului, sitä epämääräisemmät yhtiöt halusivat pörssi- tai OTC-listalle. Joukossa löytyi sellaisia yrityksiä kuin Alcom, Comex, Corum, Expaco, Interpolator, Keitele & Tommila, Muurame, Suomen Viestintäkehitys, Venator Invest ja Vital Invest. (Lindström & Lindström 2011, 25-26.)

9 Myönteistä kaikille tälle oli kuitenkin yhtiöiden runsaus. Vuosituhannen vaihdettua uusien yhtiöiden listautuminen Suomessa on ollut harvinaista herkkua. Positiivinen asia oli, että kaikkien näiden yhtiöiden pörssiin tulemisen jälkeen haluttiin alkaa säädellä pörssin kaupankäyntiä tuomalla siihen uusia lakeja. Vuosina 1989 ja 1991 voimaan tulleet arvopaperimarkkinalaki ja arvo-osuusjärjestelmiin liittyvät lait korjasivat kaikki pahimmat puitteet. Nykyisin pörssitoimintaa valvoo Finanssivalvonta ja tämän jälkeen valvonta on merkittävästi tehostunut. (Lindström & Lindström 2011, 25-26.) 2.2.5 Pörssiromahdus Lokakuun 1987 Suomen pörssi koki ensimmäisen romahduksensa mistä selvittiin kylläkin pelkällä säikähdyksellä, vaikka ensimmäiset silloiset sijoitusrahastot romahtivat merkittävästi markkinoilla. Tämän takia vielä tänäkin päivänä monet ihmiset karttavat rahastoja ja pelkäävät niihin sijoittamista. Pelkkä säikähdys kuitenkaan ei enää riittänyt vuonna 1989, kun kehitysyhtiö Mancon ja Wärtsilä sekä vanha välittäjäyritys Bensow menivät konkurssiin. Tästä alkoi Suomen kaikkien aikojen pahin lama ja voimakkain pörssiromahdus mitä suomessa on ikinä nähty. Näihin aikoihin todella monet pienyrittäjät Suomessa menivät konkurssiin ja kauhutarinoita näistä ajoista kuulee vielä tänäkin päivänä. Vuosina 1990-1993 maamme BKT (Bruttokansantuote) pieneni yli 10 prosenttia, johon vaikutti myös huono ajoitus Neuvostoliiton hajoamisen osalta. Tämä aiheutti idänkaupan luhistumisen totaalisesti, joka oli elintärkeä Suomen taloudelle. Velkavetoiset osakesalkkujen suuret pakkolunastukset pahensivat tilannetta entisestään pörssissä. Pankkien luottotappiot olivat niin suuria, että keskusteltiin pankkiosakkeiden arvon nollaamisesta. Huhtikuusta 1989 syyskuuhun 1992 pörssiosakkeiden markkinaarvosta katosi keskimäärin kolme neljäsosaa. Kun kokonaisvaltainen masennus valtaa sijoittajien mielen, niin myös luotettavien suuryhtiöiden osakkeet pistetään myyntiin pilkkahintaan. (Lindström & Lindström 2011, 26-27.) Lamavuosien aikana nähtiin pörssikursseja, joita ei olla nähty Suomen yli 100-vuotisen pörssihistorian aikana koskaan aiemmin. Vuoden loppuun mennessä ainoastaan joka kymmenestä yhtiöistä suostuttiin maksamaan kirjanpidollista nettovarallisuutta enemmän. Jokainen, joka kävi silloin kauppaa Suomen pörssissä muistaa selkärangassaan maailmanlopun tunnelman, joka jylläsi markkinoilla. Minkäänlaista toivon kipinää ei tuntunut silloin löytyvän. Silloin tuskin kukaan osasikaan miettiä, että tämä olisi myös ollut Suomen historian pörssin kaikkien aikojen paras osto hetki. Suomen markan kellutuspäätös alkusyksyllä 1992 pirisiti syvyyksiin uponnutta pörssiä.

10 Todellisen ponnahduksen pörssi sai tästä seuraavana vuonna, kun ulkomaalaisten osakkeiden rajoitukset poistettiin. Vuoden 1993 aikana ulkomaalaisten rajoitusten poistettua Suomen pörssin osakevaihto lähes viisinkertaistui ja nousi kurssitasoa peräti 87 prosenttia. Vuodesta 1993 tuli kaikkien aikojen paras pörssivuosi sitten pörssin auettua vuonna 1912. (Lindström & Lindström 2011, 26-27.) 2.2.6 Nokian tähdenlento Suomen talouden sekä pörssin suunnannäyttäjänä toimi Nokia lähes koko 1990-luvun lävitse. Tätä vuosikymmentä voi kuvailla Nokian ja suomen talouden tähdenlennon ajaksi. Nokia yhtiönä syntyi vuonna 1966 suurfuusiossa kun Suomen Kumitehdas, metsäteollisuusyritys Nokia ja Suomen Kaapelitehdas yhdistettiin. Alkuaikoinaan kuitenkin 1980-luvun aikana Nokia kävi läpi rankkoja aikoja sen kulutuselektroniikkansa takia. Tämä johti siihen, että yhtiössä päätettiin luopua kaikesta muusta elektroniikkatuotteista paitsi matkapuhelimista ja puhelinverkoista. Tämä strateginen muutos johti siihen, että Nokiasta tuli maailmanlaajuisesti markkinanjohtaja puhelinbisneksessä. Jos 1990-luvun Hollywood elokuviakin muistelee, niin monissa näkyi Nokian puhelimia. Harmiksi nykypäivänä ne ovat yleensä aina Applen iphoneja. Nokian kurssi meni alaspäin voimakkaasti 1980-luvun lopulla ja se oli alimmillaan 1991 osalta, jolloin yhden osakkeen arvo oli noin 7,9 senttiä. Kun ottaa huomioon kaikki pilkkomiset (splitit) mitä yhtiöön tehtiin, niin kesäkuussa 2000 Nokian osakkeesta maksettiin parhaimmillaan 65 euroa kappaleelta. Yhdeksässä vuodessa kurssi oli täten noussut yli 800-kertaisesti. Tämän aikana Suomessa syntyi ihan uusi sukupolvi miljonäärejä, jotka olivat ostaneet sekä saaneet Nokian osakkeita aiempina vuosina muun muassa työskennellessä Nokialla. (Lindström & Lindström 2011, 27-28.) 2.2.7 Nokian romahdus 2000-luvulla Nokian lähes koko 1990-luvun jatkuneessa osakekurssin nousussa on myös paljolti psykologiaa taustalla. Sijoittajat luottivat Nokian toimintaan ja kurssin nousuun kuin luonnonlakiin. Suurin osa sijoittajista ei uskaltanut myydä osakkeitaan, koska pelkäsivät jäävänsä paitsi kurssinoususta, joka oli ollut niin yksisuuntaista. Sijoittajan hälytyskellot olisi pitänyt soida viimeistään 2000 vuoden lopussa kuin, Nokian markkina-arvo oli 223 miljardia euroa eli, yli kaksinkertainen kaikkiin muiden Suomen pörssiyhtiöiden yhteenlaskettuun markkina-arvoon. Tuolla ajalla Nokian arvo koko Suomen pörssiarvosta oli 71 prosenttia ja kymmenen vuotta myöhemmin se oli vain 18 prosenttia.

11 Nokian myöhäisempi vaihe onkin ollut varsin ankeaa katseltavaa. Vuonna 2011 Nokian kurssi oli alhaisimmillaan 3,33 euroa kun, se ilmoitti siirtyvänsä Symbianin käyttöjärjestelmästä Windows Phone-järjestelmään ja tämä ei pörssissä saanut suosiota lainkaan. Syyksi kurssilaskulle oli Symbianin käyttöjärjestelmän lopettaminen ja lupaus uusista puhelimista, joita ei kuitenkaan vielä ollut lainkaan olemassa. Tämä tuhosi Nokian liikearvon täysin. (Lindström & Lindström 2011, 27-28.) 2.2.8 Mikä meni pieleen? Myöhempinä vuosina kun, Nokian entistä johtoa on haastateltu, on käynyt ilmi huolestuttavia asioita, jotka johtivat yhtiön menestyksen loppumiseen. Jorma Ollilla, joka johti Nokiaa lähestulkoon koko sinä aikana, kun se oli huipussaan vuosina 1992-1999 on kertonut mikä, yhtiöllä meni pieleen. Hän avaa muistelmissaan, että Nokian johdossa ei ollut yhtäkään henkilöä, joka olisi ollut perillä ohjelmistoasioista ja johtajat elivät pilvilinnan päällä. Johtajat, joita on haastateltu asiasta, eivät tätä asiaa miellä lainkaan ja, kiistävät väitteen. Nokian teknologian heikkoudet ovat juuri ne, jotka ovat Applen vahvuudet. Se määrä puhelinmalleja, joita Nokialla oli, ei ole mitenkään järkeen menevää tänä päivänä. Kuviossa 4 on esitettynä vain kourallinen Nokian puhelinmalleja vuosien varrelta. (Gröhn 2017.) Kuvio 4. Nokia phone models (Whitham Ryan 2015). Kuviossa 4 näkyy vain kourallinen Nokian puhelinmalleja, mutta vilkkaimpina vuosina se lanseerasi vuodessa jopa kahdeksankymmentä uutta mallia, kun vastaava määrä Applella on 1 malli vuodessa. Kuva kertoo hyvin, kuinka paljon Nokia tuhlasi rahaa erilaisiin malleihin, kun sen olisi pitänyt keskittyä tekemään yksi täydellinen malli ja

12 ohjelmistojärjestelmä. Nokialla oli myös eri ohjelmistojärjestelmä sen kaikkiin eri puhelimiin. Kuka pystyisi tekemään sovelluksia ja uusia päivityksiä, kun kyseessä on tuollainen sekamelska? Nokia oli myös tehnyt jo valmiita malleja muun muassa tableteista, joita ei kuitenkaan koskaan lanseerattu ja tässäkin aasialaiset sekä amerikkalaiset yhtiöt pääsivät kiilaamaan Nokian edelle. (Gröhn 2017.) 3 Osakkeiden perusteet 3.1 Osakkeet Osake tarkoittaa osuutta osakeyhtiöissä. Kun henkilö ostaa itselleen osakkeen, hän omistaa osan yhtiöstä. Tämä tarkoittaa sitä että, hänellä on jatkossa oikeus päätöksentekoon yhtiökokouksissa sekä, oikeus osinkoihin. Osakemuotoja on monia erilaisia sekä miten niillä käydään kauppaan. Kun yhtiön osakkeilla käydään kauppaa pörssissä, on kyse pörssiyhtiöistä. Suomalaiset ovat varsin perinteistä kansaa mitä, tulee sijoittamiseen. Voidaan todeta, että sijoittaminen Suomessa on vielä lasten kengissä, kun verrataan eri omaisuusluokkia. Suomalaiset arvostavat kotimaisia osakkeita ja hakevat hyvää osinkotuottoa maksavia yhtiöitä. Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä Suomalaisten tileillä makasi noin 88 miljardia euroa kaikista varoista. Kun sen jakaa per kotitalous, niin tileillä on kaikkien varoista noin yksi kolmannes. Tämä luku on melko suuri, mikäli vertaa esimerkiksi muita pohjoismaita. Noteerattuja pörssiosakkeita taas oli noin 32 miljardia euroa ja rahastosijoituksia puolestaan 23 miljardia. (Kotitalouksien rahoitusvarat 2019.) Nämä luvut tilien osalta ovat hyvin suuret ja korkotasokin on viimeiset viisi vuotta ollut negatiivinen. Vakuutussijoituksia kotitalouksilla oli 36,1 miljardilla pitäen sisällään säästöhenkivakuutukset, kapitalisaatio sopimukset sekä yksilölliset eläkevakuutukset. Säästöhenkivakuutus sijoituksista on vuoden 2016 jälkeen valunut paljon varoja takaisin tileille, kun hallitus päätti poistaa 35.000 euron vero hyödyn yhtä edunsaaja kohden kuolin tapauksessa. Samoin vuonna 2019 kapitalisaatio sopimuksista on nostettu suuria varoja ulos, kun valtio muutti sen sääntöjä. Aikaisemmin kapitalisaatio sopimuksista on saanut nostaa pääomia erikseen ulos ilman veroseuraamuksia, mutta vuodesta 2020 lähtien kaikista nostoista verotetaan osittain myös nostettua tuottoa. Kuviossa 5 on kuvattuna miten suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarat ovat muuttuneet vuosien 1999 2018 aikana. (Kotitalouksien rahoitusvarat 2019.)

13 Kuvio 5. Kotitalouksien rahoitusvarat (Kotitalouksien rahoitusvarat 2019). 3.1.1 Osakkeenomistajan oikeudet Osakkeenomistajat ovat yhtiöiden omistajia, joten heille kuuluu myös oikeus päätösvaltaan ja taloudellisiin oikeuksiin. Päätösvaltaansa he pystyvät käyttämään yhtiön järjestämissä yhtiökokouksissa. Osakkeenomistajien oikeuksiin kuuluu muun muassa etuoikeus osakeanneissa merkitä uusia osakkeita. Yhtiö jakaa myös osinkoja osakkeenomistajille ja ne voivat vaihdella yhtiön tuloksen mukaan sekä, mikäli yhtiö tarvitsee esimerkiksi pääomia uusiin investointeihin. Suurin osa sijoittajista pitää taloudellisia oikeuksia paljon tärkeämpinä kuin, esimerkiksi äänioikeuttaan. Tämä johtuu yleensä siitä, että yksityissijoittajilla on niin pieni osa yhtiön osakkeista, että heidän äänellään ei ole kovin suurta vaikutusta. Kuitenkin välillä myös piensijoittajien äänellä voi olla isokin merkitys, mikäli he äänestävät toisin kuin suuromistajat, siksi on tärkeää, että kaikilla osakkeenomistajilla on päätäntävalta. Osakkeenomistajan ei välttämättä tarvitse itse olla paikalla yhtiökokouksessa vaan hän voi antaa valtakirjan asiamiehelle. Osakkeenomistajat voivat myös halutessaan myydä osakkeensa pois jälkimarkkinoilla. Tätä oikeutta voidaan välillä esimerkiksi suuromistajien osalta rajata, koska se saattaisi vaikuttaa yhtiöön merkittävästi, mikäli he möisivät osakkeensa.

14 Samoin osakkeen heilunta kasvaa suuresti, mikäli isoja määriä osakkeita myydään yhdellä kerralla. 3.1.2 Eri osakesarjat Osakeyhtiöillä on myös erilaisia osakesarjoja, joita kutsutaan myös osakelajeiksi. Osakesarjat eroavat toisistaan siten, että niiden omistajilla on hieman erilaiset oikeudet. Esimerkiksi yhtiö voi määrätä toiselle osakesarjalle eri osinkomäärän, kuin toiselle. Myös osakesarjoilla voi olla et määrävalta yhtiökokouksessa. Yhtiön osakesarjoja erotellaan toisistaan tunnuksilla, joita ovat mm. A, B, I, II, etuoikeutettu ja kanta. Näistä ei kuitenkaan voi suoraan tehdä johtopäätöksiä, mitä niiden oikeuksiin kuuluu. Erot on selvitettävä suoraan yhtiön tiedoista kuten vuosikertomuksista tai yhtiöjärjestyksistä. Koska erityyppisillä osakesarjoilla on eri oikeudet, vaihtelevat niiden markkinahinnatkin monesti. (Nasdaq Helsinki 2018, 22.) 3.2 Osakkeen arvot Osakkeen arvot voidaan jakaa kolmeen eri arvoon; Osakkeen nimellis-, kirja- ja markkina-arvoon. On tärkeätä tietää mistä nämä arvot koostuvat, jotta voi ymmärtää paremmin yhtiön taloudellista tilannetta. Seuraavassa osiossa käydään lävitse näitä asioita. (Nasdaq Helsinki 2018, 23.) 3.2.1 Kirjanpidollinen arvo Osakkeen kirjanpidollinen arvo on se rahamäärä, joka vastaa yhden osakkeen osuutta yrityksen taseessa olevasta kokonaisosakepääomasta. Nimellisarvo pysyy aina samana, mikäli sitä ei erikseen yhtiökokouksessa muuteta. Jos yhtiökokouksessa päätetään sen muutoksista, vaihtuu myös yhtiön osakkeiden lukumäärät. Jos yhtiö muuttaa nimellisarvoaan, se tekee sen melkein aina laskemalla sen hintaa. Nimellisarvoa laskemalla pilkotaan nykyisiä osakkeita (split) ja saadaan tätä kautta yhtiölle enempi osakkeitta halvemmalla hinnalla. Tämän kaltainen liike parantaa yhtiön kaupankäyntiä, koska pienemällä pääomalla voi taas hankkia yhtiön osakkeitta. (Nasdaq Helsinki 2018, 23.)

15 3.2.2 Osakkeen kirja-arvo Osakkeen kirja-arvo on oman pääoman tasearvo yhtä osaketta kohden ja sitä kutsutaan osakkeen tase arvoksi. Osakkeen kirja-arvo saadaan jakamalla yhtiön oman pääoman määrä kaikkien osakkeiden lukumäärällä. Kaikilla pörssissä listatuilla yhtiöllä tämä luku päivittyy osavuosikatsauksien yhteydessä julkistetussa taseessa. Helposti sanottuna osakkeen kirja-arvo kertoo sen, kuinka paljon osaketta kohden jäisi varallisuutta, jos yrityksen kaikki omistavat varat myytäisiin, ja velat maksettaisiin pois. Osakkeen kirjaarvo voi myös muuttua, mikäli yhtiön osakkeiden lukumäärää tai omaa pääomaa muutetaan. (Nasdaq Helsinki 2018, 23.) 3.2.3 Osakkeen markkina-arvo Osakkeen markkina-arvo on, täysin erillään oleva arvo kirja- ja nimellisarvosta. Se määräytyy sen mukaan millä hinnalla osakkeella käydään kauppaa. Osakkeen kurssin hinta määräytyy ostajien tekemien osto tarjouksien ja myyjien myyntitarjouksien perusteella. Kun tarjousten osto- ja myyntihinnat kohtaavat toisensa tapahtuvat kaupat. Huonojen aikojen ympärillä myyjät lisääntyvät markkinoilla ja he alentavat yhtiön markkina-arvoa. Samassa yhteydessä ostajat perääntyvät markkinoilta alentaen heidän osto tarjouksiaan, joka aiheuttaa kurssi laskua osakkeelle. Yhtiön markkina-arvo saadaan helposti kertomalla osakkeiden lukumäärä päivän kurssilla. Näin ollen vain markkinahinnalla on merkitys sijoittajalle, koska se on se hinta, jolla hän voi sen ostaa, taikka myydä. Markkinahinta osakkeella muuttuu jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä poikkeaa siis nimellis- ja kirja-arvosta, jotka eivät muutu kaupankäynnin yhteydessä lainkaan. Osakkeiden markkina-arvo perustuu paljon siihen, miten sijoittajat yleisesti näkevät yrityksen. Yrityksen arvo on, käytännössä sen kirja-arvon ja arvioituvien tulosten määrä. Muutokset siis kurssissa voidaan tulkita ainakin pitkällä aikavälillä niin että, sijoittajien käsitykset tulevista voitoista muuttuvat. (Pesonen 2013, 88-89; Nasdaq Helsinki 2018, 24-25.) 3.3 Osakkeiden yleiset tunnusluvut Osakkeiden tunnuslukuja on useita, joilla pystyy muun muassa arvioimaan, onko järkevää sijoittaa kyseiseen yhtiöön. Ne voivat kertoa esimerkiksi onko osakkeen arvostus liian korkea, tai onko yhtiöllä maksuvaikeuksia. Sijoittajan ei kannatta koskaan tyytyä vain seuraamaan tunnetilaansa tai esimerkiksi yhtä ainoaa tunnuslukua. Osakkeisiin ei saisi koskaan kiintyä myöskään liikaa tai ruveta sijoittamaan vain, koska

16 yhtiö on tunnettu nimi itselleen. Tästä syystä on hyvä tunnistaa yleisimmät tunnusluvut, joita voi hyödyntää osakkeita valittaessa. Osakesijoittajan kannalta tärkeitä lukuja ovat esimerkiksi EPS eli osakekohtainen tulos, P/E osinkotuotto ja hinta/tasearvo eli P/B. Seuraavassa osiossa on kerättynä lyhyt lista yleisimmistä tunnusluvuista ja kerrottu mitä ne tarkoittavat. (Pörssisäätiö 2018.) 3.3.1 EPS-luku EPS (Earnings per share) eli osakekohtainen tulos kertoo, kuinka hyvin yhtiö pystyy tuottamaan tulosta. Se ei kuitenkaan yksinään palvele tässä, vaan pitää osata tulkita myös muita lukuja. Kuitenkin EPS saadaan helposti jakamalla yhtiön nettotulos, eli tulos kaikkien verojen ja menojen jälkeen, yhtiön osakemäärällä. EPS luku ilmaisee sijoittajalle hyvin yhtiön kannattavuutta. (Pulkkinen 2017.) 3.3.2 P/E-luku Price / Earnings per share kertoo, kuinka monessa vuodessa yhtiö tekee nykyisellä tulotasollaan markkina-arvonsa verran tulosta. Se saadaan jakamalla osakkeen hinta, yhtiön ennustetulla tai viimeksi julkistetulla osakekohtaisella tuloksella. Jos esimerkiksi osakekohtainen tulos on 1 euron ja yhtiön osake maksaisi 11 euroa, sen P/E luku olisi 11. (Pörssisäätiö 2018.) 3.3.3 P/B-luku Eli hinta/tasearvo saadaan jakamalla osakkeen kurssi jaettuna kirjanpidollisella osakepääomalla per osake. Osakekurssi näin ollen jaetaan yhtiön osakekohtaisella omalla pääomalla. Yhtiön omapääoma tarkoittaa yhtiön kokonaisvarallisuutta sen jälkeen, kun siitä on vähennetty kaikki velat. (Pörssisäätiö 2018.) 3.3.4 Current Ratio Tilinpäätöksessä rahoituspuskuria mittaava Current Ratio kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja lyhytaikaisten velkojen suhdetta. Tunnusluku kuvaa yrityksen kykyä selviytyä sen lyhytaikaisista veloista. Tätä lukua on hyvä seurata, kun aikoo tehdä uusia investointeja yritykseen. Current Ration suhdeluvut menevät niin, että hyvän yrityksen luku on yli 2, tyydyttävän yhtiön luku on 1-2, ja heikon yhtiön luku on alle 1. Luku

17 soveltuu parhaiten saman alan yhtiöiden seurantaan, mutta sitä voi myös käyttää muihin yhtiöihin. (Vuori 2020.) 3.3.5 Beta-luku Beta-luku mittaa osakkeen markkinariskiä. Sen tarkoitus on mitata osakkeen herkkyyttä osakemarkkinan yleiseen kehitykseen verraten. Koko osakemarkkinan Beta-luku on määritelty ykköseksi. Yli yhden Betan osakkeet reagoivat siis keskimäärin markkina muutoksiin voimakkaammin, kuin koko markkinoita edustava indeksi. Vastaavan lailla, alle yhden Betan omaavat osakkeet reagoivat niihin heikommin (Nasdaq Helsinki 2018, 123.). 3.4 Indeksit Indekseillä seurataan osakkeiden kurssikehitystä ajantasaisesti, ja ne palvelevat sijoittajaa siten, että koko markkinoiden, tai jonkun tietyn osan kehitys voidaan tiivistää yhdelle seurantamittarille. Indeksien kautta on helppo sijoittaa esimerkiksi, jos haluaa kattaa kokonaisen toimialan, maanosan tai yksittäisen markkinan. Indeksien laskennassa sovitaan aluksi jokin kantaluku, joista markkinoiden kehitystä aletaan laskemaan. Esimerkiksi Helsingissä noteerattujen osakkeiden hintakehitystä kuvaavan OMXH (OMX Helsinki) -indeksin kantapäivä on 28.12.1990 ja kantaluku on sovittu 1000. Indeksien pisteluvun muutos kertoo, paljonko mitattavien pörssiyhtiöiden keskimääräinen muutos on ollut. Toisin sanoen, jos yhtiön osakekurssi nousee yhden prosentin kasvaa indeksipisteluku saman verran. Indeksejä lasketaan Nasdaqin pohjoismaisilla markkinoilla ns. painorajoittamattomina indekseinä sekä painorajoitettuina indekseinä. Painorajoittamattomassa indeksissä kaikkien osakkeiden paino on sama kuin sen markkina-arvo osuus pörssin kokonaismarkkina-arvosta. Painorajoittamattomia ovat yleistä kehitystä kuvaava OMXH-yleisindeksi sekä sen toimialakohtaiset indeksit. (Nasdaq Helsinki 2018, 24-25.) 3.4.1 OMXH Helsinki Indeksit OMXH-, OMXH CAP ja OMX Helsinki 25 Indeksit kuvaavat Helsingin pörssin yleistä kehitystä. Indekseissä otetaan huomioon kaikkien kauppojen yhteenlaskettu kurssikehitys. OMXH kuvastaa kaikkia Helsingin pörssin yhtiöitä, kun taas OMX Helsinki 25 kuvastaa 25 vaihdetuimpien yhtiöiden osakkeita. OMXH-Cap indeksissä taas yhden yhtiön maksimi paino saa olla korkeintaan 10 prosenttia indeksin arvosta. Indeksiin

18 kuuluvat osakkeet tarkistetaan aina kaksi kertaa vuodessa, että soveltuvatko ne edelleen indeksiin. OMX Helsinki 25-indeksiä käytetään usein vertailuindeksinä erilaisten suomalaisten osakesalkkujen hoidossa. Pörssin vaihdetuin osake on perinteisesti ollut Nokia. (Helsingin Pörssi OMXH 2016.) Painorajoitettu indeksi taas tarkoittaa sitä, että jokaiselle yritykselle on annettu maksimipaino, jolla sen osakkeen kurssiarvo voi vaikuttaa indeksin pisteluvun muutoksiin. Suomessa tunnettu painorajoitettu indeksi on OMX Helsinki Benchmark (OMXHB). Painoina kyseisessä indeksissä käytetään yhtiön markkina-arvon osuutta kaikkien yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta, jossa yksittäisen yrityksen enimmäispaino on asetettu 10 prosentiksi. Kyseisen painorajoituksen takia OMXHBindeksi kuvaa hyvin hajautetun osakesalkun kehitystä. Tämä indeksi soveltuu mainiosti esimerkiksi rahastojen vertailuindeksiin, koska rahastoissa yhden yhtiön painoarvo saa olla korkeintaan 10 prosenttia. (Nasdaq Helsinki 2018, 24-25.) Tästä säännöstä kuitenkin poikkeavat tietyn erikoisrahastot. Nasdaq laskee edellä mainitut indeksit hinta- sekä tuottoindekseiksi. Hintaindekseistä selviää osakemarkkinoiden yleisen kurssikehityksen, kun taas tuottoindekseistä kokonaistuottokehitys. Hintaindekseissä ei esimerkiksi oteta lainkaan huomioon osinkotuottoja, kun taas tuottoindekseissä otetaan. Tuottoindeksiä laskettaessa osakkeille maksetut osingot lisätään osakkeen kurssiin osingon irtoamispäivänä. Hintaindekseihin tätä korjausta ei koskaan tehdä. (Nasdaq Helsinki 2018, 24-25.) 3.4.2 S&P 500 S&P 500 on Yhdysvaltojen kaikkien suurimpien viidensadan yhtiön indeksi. Se sisältää muun muassa yrityksiä kuten Microsoft, Apple, Google, Facebook ja Amazon. S&P 500 on yksi sijoittajien käytetyimpiä indeksejä, koska sen pitkän ajan tuotto on ollut historiallisesti osakemarkkinoiden parhain. Listalle pääseminen edellyttää sitä, että yhtiö on listattuna jossakin merkittävässä Yhdysvaltalaisessa pörssissä, kuten New Yorkin tai Nasdaqin listoilla. Kyseinen indeksi on myös yksi maailman seuratuimmista, jos ei jopa seuratuin. Sen tuotto on keskimäärin ollut 9.8 % vuodessa sen aloitettua vuonna 1926. Tähän aikaan kuitenkin mahtuu myös monia laskujaksoja, jolloin indeksi on tullut alas jopa 30 %. S&P 500 tuotto muodostuu yli 20 prosenttisesti sen kymmenen suurimman yrityksen kehityksestä. (Kenton 2018.)

19 Vaikka indeksi sisältää vain yhtiöitä listattuna Yhdysvalloissa, on sen hajautushyöty melko suuri, koska suurin osa yhtiöistä ovat kansainvälisiä ja toimivat hyvin laajaalaisesti. Moni ammattisijoittaja kuten Warren Buffet, Burton Malkiel ja John C Bogle ovat sanoneet, että pitkän aikavälin sijoitukseksi S&P 500 antaa sijoittajalle kaiken minkä hän oikeasti tarvitsee. Tämä ajatus pohjautuu siihen, että indeksisijoittaminen on kulutehokasta ja tehokkaita markkinoita ei pysty voittamaan aktiivisella salkunhoidolla. Historiallisesti katsottuna, mikäli riskin olisi sietänyt laskumarkkinoissa, olisi tuotto ollut parempi, kuin monessa toisessa sijoituksessa kautta historian. (Kenton 2018.) 3.4.3 DAX On Saksan pörssissä toimiva indeksi, joka sisältää 30 suurinta Blue Chip-osaketta. Blue Chip osakkeet tarkoittavat yhtiöitä, jotka ovat suuria, menestyviä ja pystyvät toimimaan niin hyvissä kuin huonoissa ajoissa. DAX indeksi toimii Frankfurt Stock Exchangen sisällä ja se on toiminut vuodesta 1987. Se on yksi Euroopan seuratuimmista indekseistä, koska sen yhtiöt ovat kaikista merkittävimpiä Euroopassa. DAX indeksin alkuperäinen aloituspistemäärä on ollut 1000, tänä päivänä sen arvo on jo käynyt yli 13.000 pisteessä. Kuten muillakin indekseillä, myös DAX indeksillä on kaksi eri versiota, jossa toinen on hintaindeksi ja toinen kehitysindeksi. Kehitysindeksissä on osingot huomioituna, kun taas hintaindeksissä ei. DAX indeksillä on myös kaksi futuuria, joista toinen on FDAX ja toinen FDAX Mini. DAX indeksin markkinaosuus sisältää noin 972 miljardin pääoman ja sen kaikki yhtiöt luokitellaan large cap yhtiöiksi. Kuviossa 6 on kuvattu DAX-Indeksin kehitys vuosien 1991 2020 välillä. (DAX 30 Index 27 Year Historical Annual Data 2020.)

20 Kuvio 6. Dax indeksin kurssikehitys vuosien 1991-2020 välillä (DAX 30 Index 27 Year Historical Annual Data 2020). 3.5 Julkinen kaupankäynti Osakeyhtiöitä löytyy Suomessa ja maailmalla loputtomia, mutta vain murto-osa näistä ovat julkisen kaupankäynnin kohteina. Julkinen kaupankäynti tarkoittaa että, osakkeella käydään kauppaa pörssissä, jolloin sillä on jokin markkinahinta. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä kutsutaan myös nimellä pörssiyhtiö. On tärkeä huomioida että, julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yritys ei ole sama asia, kuin julkinen osakeyhtiö (Oyj), sillä osakeyhtiö voi olla julkinen, vaikka sillä ei suoranaisesti kävisi kauppaa pörssissä. Listautuminen pörssiin on yhtiöille iso askel ja hyvä tapa kasvunsa rahoittamiseksi. Listautumisannilla yhtiö voi kerätä isoja pääomia ja pyrkiä kansainvälistymään. Listattu yhtiö pystyy myös tehokkaasti hyödyntämään pörssiä oman pääoman hankintaan tulevaisuudessa. Listautuminen pörssiin kasvattaa myös yhtiön näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä luo yhtiölle läpinäkyvän arvostuksen. (Nasdaq Helsinki 2018, 17-18.)

21 Yhtiön omistajarakenne monipuolistuu myös, kun se saa pörssin kautta uusia omistajia sekä vanhat omistajat voivat helpommin irtautua yhtiöistä. Se myös edesauttaa kansainvälistä liiketoimintaa ja antaa mahdollisuuden rekrytoida osaavaa henkilökuntaa. Ihmiset antavat yhtiölle niin sanotun laatuleiman, jos se on listattu pörssiin. Kun yhtiö on pörssissä, niin tällöin sijoittajille on myös helpompaa sijoittaa yhtiöön, kun markkina hinnoittelee sen valmiiksi ja tieto on julkisempaa. Lisäksi sijoituksen likviditeetti paranee sekä tuottoja ja riskejä on helpompi vertailla. Julkinen pörssiyhtiö myös sitoutuu raportoimaan säännöllisesti talouslukujaan, joka on sijoittajan kannalta hyvä asia. Julkinen kaupankäynti on myös säännelty paljon paremmin, joka tuo sijoittajalle turvaa huomattavasti enemmän. (Nasdaq Helsinki 2018, 17-18.) 3.5.1 Pörssiyhtiöiden luokittelu Listayhtiöt jaetaan kolmeen eri ryhmittymään niiden markkina-arvon perusteella. Kaikista suurimpaan luokkaan kuuluvat suuryhtiöt (Large Cap), joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa. Seuraavana ovat keskisuuret yhtiöt (Mid Cap), joiden markkina-arvo on yli 150 miljoonaa euroa, mutta kuitenkin alle 1 miljardin. Pienimpään ryhmään kuuluvat pienyhtiöt (Small Cap), joiden markkina-arvo jää alle 150 miljoonaa euroa. Markkinaarvot tarkistetaan aina yhtiökohtaisesti vuodenvaihteessa tammikuussa. Tarkistus perustuu yhtiöiden osakkeiden marraskuun kaupankäyntimäärillä painotettuun keskikurssiin. Ne yhtiöt, joiden markkina-arvo poikkeaa vähintään 50 prosenttia oman luokkansa määrästä, siirretään seuraavaan luokkaan automaattisesti. Jos yhtiön markkina-arvo poikkeaisi alle 50 prosenttia, on yhtiöllä kuitenkin 12 kuukauden siirtymäaika ja siten sen markkina-arvo tarkistetaan vielä toisen kerran ennen siirtoa toiseen luokkaan. Koska suurten yhtiöiden raja on 1 miljardia euroa, pitää sen pudota alle 500 miljoonaa jotta se siirrettäisiin suoraan toiseen luokkaan. Keskisuuren 150 miljoonan markkina-arvon taas pitäisi pudota alle 75 miljoonaan euron, jotta se siirrettäisiin suoraan toiseen luokkaan. (Nasdaq Helsinki 2018, 18-19.) 3.5.2 Toimialakohtainen luokittelu Yhtiöt jaetaan myös toimialakohtaisesti eri luokkiin, joka helpottaa niiden seuraamista ja tarkastelua. Jos yhtiön pääsääntöinen tulonlähde on esimerkiksi öljytuotanto, kuuluu se öljy- ja kaasutoimialaan. Toimialaluokitus perustuu FTSE Groupin kehittämään ja ylläpitämään kansainväliseen ICB (Industy Classification Benchmark) - luokitusstandardiin. ICB-luokitusta käytetään laajasti listautuneiden yhtiöiden

22 toimialaluokituksiin eri puolilla maailmaa. Toimialaluokitus helpottaa myös sijoitustoimintaa sekä analyysien tekemistä yhtiöistä. Kuviossa on 7 kuvattuna miten ylimmän tason toimialaluokat ovat jaoteltu. (Nasdaq Helsinki 2018, 18-19.) Kuvio 7. Ylimmän tason toimialaluokat (Nasdaq Helsinki 2018, 19). 4 Osakesäästämisen perinteet 4.1 Suunnitelma Kun aloittaa osakesijoittamisen kannattaa aina olla jonkinlainen suunnitelma, miten sijoitukset kannattaisi tehdä. Mikäli itsellä ei ole osaamista tai kiinnostusta sijoituksien valitsemiseen ja aktiiviseen seuraamisen, kannattaa kääntyä jonkin rahoituslaitoksen suuntaan hakemaan neuvoja. Rahoituslaitokset auttavat asiakasta tekemään sijoitussuunnitelman, jotta hän tietää minkälaista tuottoa suhteessa riskiin lähdetään tavoittelemaan. Rahalaitoksien neuvojia kannattaa kuunnella sekä ottaa avoimin mielin vastaan, koska neuvot ovat asiantuntijoiden tietoihin perustuvia eikä tiedoista yleensä erikseen joudu maksamaan. Mikäli itse ei ole kovin aktiivinen sijoittaja, ei kuitenkaan ole yhtään huonompi ajatus sijoittaa myös rahoituslaitoksien valmiisiin ratkaisuihin. (Pörssisäätiö 2017.)

23 Osakesijoitukset ovat aina viisainta tehdä pitkän aikavälin sijoituksina, jotta tuotto olisi mahdollisimman hyvä verrattuna riskiin. Vaikka osakkeet ovatkin helposti muutettavaksi rahaksi, voi ne ajallisesti olla myös tappiollisia lyhyellä aikavälillä, jolloin niitä ei välttämättä ole kannattavaa myydä. Pitkässä juoksussa osakesijoittaja hyötyy myös korosta korolle ilmiöstä, joka voi olla hyvinkin tuottoisaa. Alkuun kannattaa miettiä kuinka, paljon pystyy sitomaan varoja pidemmälle aikavälille sekä varmistua siitä, että pahimmassa tapauksessa summan voi menettää myös kokonaan. Koskaan ei pidä sijoittaa sellaisia varoja, joita ei olisi valmis häviämään. (Pörssisäätiö 2017.) Kun miettii eri yhtiöitä, joihin aikoo sijoittaa varojaan, kannattaa ensiksi tutkia niiden taustat ja tärkeät luvut, joita aikaisemmin käsittelimme; P/E, EPS, P/B ja muut vastaavat. Lisäksi on hyvä katsoa miltä näyttää yhtiön tulevaisuus, pystyykö se kasvattamaan ja tuottamaan tulosta pitkällä aikavälillä, ja miltä yleisesti sen alan markkinat tulevaisuudessa näyttää. Monet suomalaiset valitsevat yhtiönsä hyvien osinkomaksajien, tunnetun brändin, osaavan johdon sekä vakaan toimialan perusteella. Myös velkaantumisastetta kannattaa seurata, koska se kertoo hyvin yhtiön kunnosta. Näiden tietojen selvitettyä pitää etsiä itselleen hyvä pörssivälittäjä. (Pörssisäätiö 2017.) 4.2 Pörssivälittäjät Pörssivälittäjinä toimivat erilaiset pankit, verkkopankit tai pankkiiriliikkeet. On tärkeä osata valita oikea välittäjä, joka tarjoaa oikeat palvelut juuri omiin tarpeisiin. Ennen vanhaan tarjoama oli suppeampi, kuin välittäjinä toimivat ainoastaan pankit, mutta tänä päivänä valinnanvaraa löytyy yksityispankkiiriliikkeiden sekä nettipankkien myötä huomattavasti enemmän. On myös hyvä tarkastaa, mikäli haluaa seurata markkinoita enemmän, minkä tyyppisiä analyysejä eri toimijat antavat yhtiöistä. Näiden avulla sijoittaja pystyy helpommin valita mihin osakkeisiin haluaa varansa sijoittaa. Kun sijoittaja on valinnut pörssivälittäjänsä, pitää hänen ihan ensiksi avata itselleen arvoosuustili. (Osakesäästämisen perusteet 2017.) 4.3 Arvo-osuustili Arvo-osuustili on säilytystili osakkeille, joukkovelkakirjalainoille ja muille arvoosuusmuotoisille sijoituksille. Jotta sijoittaja pystyy säilyttämään sekä sijoittamaan osakkeisiin varoja hän tarvitsee aina arvo-osuustilin jonkun toimijan kautta. Kun ostetaan jotakin osaketta ja arvo-osuutta, ei siitä saa todistukseksi osakekirjaa kuten esimerkiksi asuntokaupassa, vaan säilytykset on kirjattu arvo-osuustilille, joka on sähköinen muoto

24 omistuksesta. Sijoittaja saa jokaisen vuoden lopussa tiliotteen tilistään, josta selviää hänen arvon vaihtelunsa, kulut sekä maksetut osingot. Näitä tietoja voidaan tarvita joskus verottajaa varten, vaikka suurin osa tiedoista siirtyy automaattisesti verottajan tietoihin nykypäivänä. Arvo-osuustilille merkitään tiedot kyseisen arvo-osuuden omistajasta, kappalemäärästä, arvosta sekä mikä omistus on kyseessä. Tilitiedoista saa selville koskeeko arvo-osuutta mitkä oikeudet ja rajoitukset. (Mikä on arvo-osuustili 2020.) Arvo-osuustilin ohessa tulee aina olla myös hoitotili, johon varat siirtyvät osaketta myydessä tai kun yhtiö maksaa omistajilleen osinkoa. Hoitotililtä veloitetaan myös arvoosuustilistä mahdollisesti perittävät palvelumaksut. Arvo-osuustilin avaus kannattaa myös kilpailuttaa, koska säilytysmaksut sekä kaupankäyntikulut vaihtelevat paljon eri toimijoiden välillä. Kaikki arvo-osuustilit rekisteröidään Suomessa arvo-osuusreksiteriin. Tätä ylläpitää tällä hetkellä Euroclear Finland Oy. Arvo-osuustilit sekä niille kirjattujen arvo-osuuksien omistajista olevat luettelot muodostavat yhdessä arvoosuusjärjestelmän. Kaikkea tätä toimintaa säädetään laissa ja sitä valvoo Finanssivalvonta. Kuviossa 8 on eri toimijoiden arvo-osuustili hinnat vuotena 2019. (Mikä on arvo-osuustili 2020.)

25 Kuvio 8. Arvo-osuustilien hinnoittelu eri toimijoilla (Missä säilytät osakkeitasi 2019). 4.4 Osakkeiden osto ja myynti Kun sijoittaja on valinnut itselleen sopivan pörssivälittäjän ja avannut itselleen arvoosuustilin sekä hoitotilin, voi osakkeiden hankinnan aloittaa. Tässäkin kohtaa kannattaa olla tarkkana, koska monien pörssivälittäjien kaupankäyntikulut vaihtelevat paljon. Riippuen siitä minkä tyyppistä kauppaa aikoo tehdä, vaikuttaa myös hinnoitteluun. Esimerkiksi kauppojen määrä, suuruusluokka sekä ovatko ne kotimaisia vai ulkomaisten yhtiöiden osakkeita, voivat vaikuttaa suoraan välityspalkkioihin. Monella toimijalla myös työkalut osakkeiden seurantaan vaihtelevat paljon. Hintakilpailu on viime vuosien aikana ollut hyvinkin rajua ja uusia välittäjiä markkinoille on tullut paljon. Suorien osakesijoitusten osalta on hyvin olennaista tarkastaa nämä kulut, sillä ne vaikuttavat jokaisessa kaupassa sekä säilytyksessä erikseen. (Välittäjävertailutyökalu 2020.)

26 Kuvio 9. Välittäjävertailutyökalu (Välittäjävertailutyökalu 2020). Kuvassa 9 on otettu esimerkkinä 50.000 euron sijoitussalkku, jossa sijoittaja käy vuodessa keskimäärin 20 kauppaa noin 5.000 euron keskimääräisten kauppojen suuruudella. Välittäjävertailun työkalun tiedot ovat otettu suoraan eri toimijoiden hinnoitteluista, jotka on päivitetty 6.2.2020. Kaikista kallein välittäjä tämän hetken tilanteen mukaan on Aktia ja halvin Degiro. Suurimmat ja tunnetuimmat toimijat kuten Nordea, Osuuspankki ja Nordnet, ovat kaikki melko keskitasoa hinnoitellun osalta. Vertailuissa on kuitenkin hyvä huomioida myös muut etuudet sekä minkä tyyppisiä työkaluja nämä toimijat tarjoavat. Näitä asioita ei ole laskelmissa huomioitu lainkaan. Tästä syystä on hyvä käydä tarkasti läpi välittäjien ajantasainen hinnoittelu sekä kokonaisedut heidän sivuiltaan. (Välittäjävertailutyökalu 2020.) 4.5 Osakkeet ja osingot Arvo-osuustilin kautta sijoittaessa osakkeisiin tulee osingon ja myyntivoiton osalta maksaa verot. Arvo-osuustililtä myydessä osaketta pois, tulee siitä maksettavaksi myyntivoittovero, joka maksetaan pääomatuloverona. Pääomatulojen veroprosentti on 30.000 euroon saakka 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 % vuonna 2020. Kulut sekä myyntitappiot ovat aina vähennettävissä verotuksessa. Myyntitappiot vähennetään aina kaikista pääomatuloista. Mikäli pääomatuloja ei olisi syntynyt sinä verovuonna, siirtyvät

27 myyntitappiot hyödynnettäviksi seuraavien viiden vuoden ajaksi. Myyntivoitto on myös verotonta, mikäli kaikkien vuoden aikana tehtyjen luovutusten summa jää alle 1000 euroon. (Osakkeet ja Osingot 2020.) Osinkoverotuksen osalta riippuu, onko yhtiö julkisesti noteerattu osakeyhtiö vai jokin muu listaamaton yhtiö. Yleensä kuitenkin arvo-osuustileillä olevat osakkeet, ovat aina julkisesti noteerattuja sekä julkisen kaupankäynnin alaisuudessa olevia arvo-osuuksia. Listatuilla yhtiöillä saaduista osakkeista 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa, tämä on kuvattuna kuviossa 10. Osinkoja jakavat yhtiöt tekevät osingosta 25,5 % ennakonpidätyksen ennen osinkojen maksamista. Yhtiö tilittää myös automaattiesti verohallinnolle, mikäli osingon määrä ylittäisi 30.000 euroa, koska tällöin tulee maksettavaksi 34 %, joka tarkoittaisi 28.9 % ennakonpidätystä verotuksessa. (Osakkeet ja Osingot 2020). Kuvio 10. Esimerkki laskelma osinkoverotuksesta (Osakkeet ja Osingot, 2020). 4.6 Hankintameno-olettama Tietyissä tilanteissa perinteisen arvo-osuustilin kautta sijoittavan kannattaa myös hyödyntää hankintameno-olettamaa. Luovutus- eli myyntivoitto, syntyy tilanteessa, jossa arvopaperi myydään tai vaihdetaan korkeammalla hinnalla, kuin se on alun perin hankittu. Pääomatulon määrä määräytyy edellisen kappaleen mukaisesti, mutta joissain tapauksissa on edullisempaa käyttää hankintameno-olettamaa verotuslaskelmassa. On hyvin yleistä Suomessa, että sijoittajalla on pitkään omistettuja osakkeitta, joiden arvonnousu on ollut monia satoja prosentteja alkuperäisen ostohinnan jälkeen. Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että sijoittaja saa yli 10 vuotta omistetuista osakkeista käyttää 40 % hankintameno-olettamaa ja alle 10 vuotta omistetuista

28 osakkeista 20 % hankintameno-olettamaa alkuperäisestä hankintahinnasta. (Salkunrakentaja 2013.) Jos esimerkiksi sijoittaja olisi ostanut Koneen osaketta 40 kappaletta 12 euron hankintahinnalla eli yhteensä 480 eurolla ja myisi sen 10 vuotta myöhemmin 58 euron kappalehintaan eli yhteensä 2.320 eurolla, olisi hänen myyntivoittonsa 1.840 euroa. Tästä summasta veron määrä olisi 552 euroa, kun lasketaan 30 prosentin pääomatuloveron mukaisesti. Mikäli käytetään 40 % hankintameno-olettamaa, olisi veron määrä 417,60 euroa. Tässä tapauksessa hankintameno-olettama tulisi sijoittajalle halvemmaksi. On hyvä huomioida, että hankintameno-olettamaa käyttäessä ei luovutusvoitosta saa kuitenkaan tehdä muita vähennyksiä. (Salkunrakentaja 2013.) 4.7 Hajauttaminen Hajauttaminen on kaikista yksinkertaisin tapa alentaa sijoitussalkun riskiä. Monet suomalaiset sijoittajat eivät kuitenkaan hajauta salkkujaan valitettavasti tarpeeksi laajasti. Monet valitsevat ainoastaan muutamia yhtiöitä salkkuunsa sekä unohtavat tarkastella toimiala kohtaisesti mitä niistä valitsee. Moni sijoittaja saattaa myös pitää kiinni sijoituksistaan vain siksi, että niille on kehittynyt tunnearvoa. Sopiva hajautuksen määrä riippuu sijoitusstrategiasta. Jos haluaa ottaa vain tiettyä näkemystä ja kovaa riskiä voi esimerkiksi valita ainoastaan 5-6 osaketta tai vastaavasti 2-3 rahastoa. Tämä ei kuitenkaan aina välttämättä riitä ja tarvitaan laajempaa hajautusta. Useimmille perussijoittajille 10-15 osaketta voi olla riittävä hajautus, mikäli ne ovat toimiala kohtaisesti sekä maatieteellisesti hyvin hajautettu. Hajauttamisen hyöty alkaa yleensä laskea, kun salkku ylittää noin 25 eri osaketta, tämä on kuvattuna kuviossa 11. Liika hajauttaminen on kuitenkin selvästi pienempi haitta, kuin liian vähäinen hajautus. Hajauttamisessa kannattaa myös huomioida, että yleensä ulkomaalaisten osakkeiden välityspalkkiot ovat suuremmat, ja niiden verotus on erilainen kuin suomalaisissa osakkeissa. Tästä syystä voi olla kannattavampaa ostaa ne esimerkiksi isoimmissa erissä tai sieltä, missä verotus on kevyempää. Kun omaa sijoitussalkkuaan lähtee rakentamaan, kannattaa usein myös ostaa osakkeet ajallisesti hajauttaen. Näin tehdessä sijoittajaa osuu myös halvempiin ostohetkiin helpommin, joka vaikuttaa positiivisesti pitkän aikavälin kehitykseen. (Säästämien & Sijoittaminen 2018.)

29 Kuvio 11. Hajauttamisen hyöty (Säästämien & Sijoittaminen 2018). Kuvassa on havainnoitu, miten yritysriski pienenee yhtiökohtaisesti, kun yhtiöitä tulee salkkuun enemmän. Vaikka yritysriskin merkitys hajauttamisen kannalta katoaa, kun yhtiöitä on tarpeeksi monta, ei se kuitenkaan poissulje, etteikö vielä laajempi hajautus olisi järkevää myös kansainvälisesti. Niin kuin aiemmissa osioissa todettiin, on Suomen pörssi sektoreiltaan sekä noin 130 yhtiönsä osalta melko suppea. (Säästämien & Sijoittaminen 2018.) 5 Osakesäästötili 5.1 Osakesäästötilin käyttö Osakesäästötili on vuodesta 2020 lähtien oleva uusi sijoitusmuoto Suomessa, jonka tarkoitus on olla vaihtoehto perinteiselle osakesäästämiselle. Osakesäästötilin voi avata kuka tahansa yksityinen henkilö Suomessa sitä tarjoavilla toimijoilla. Osakesäästötilin maksimi sijoitusmäärä on tällä hetkellä 50.000 euroa. Tuote on selkeästi suunnattu piensijoittajia varten ja näin ollen haluttu kannustaa osakesäästämiseen. Vastaavanlaisia erikoisratkaisuja suorien osakesijoituksien osalta, on tähän mennessä tarjottu ainoastaan suursijoittajille erilaisten kapitalisaatio sopimuksien muodossa. Osakesäästötilin myötä pyritään yhdenmukaistamaan tilannetta. Osakesäästötilistä poikkeavin ominaisuus perinteiseen osakesäästämiseen on verotuskäytäntö. Osakesäästötilissä pääomatuloverot maksetaan kokonaisuudessaan vasta sijoituksen nostohetkellä. (Manninen 2019, 1-11.) Osakesäästötili on tavallinen tili, johon on yhdistetty arvo-osuustili. Sijoittaja siirtää ensiksi tavalliselle tilille haluamansa summan. Tämän jälkeen varat sijoitetaan sijoittajan

30 päätöksen mukaisesti listattujen yhtiöiden osakkeisiin. Tilin voi avata luonnollinen henkilö itse sekä tilin voi avata myös alaikäiselle lapselleen. Osakesäästötiliä ei kuitenkaan voi avata yhteisön tai yrityksen nimiin vielä tällä hetkellä. Osakesäästötilejä voi aina olla vain yksi per henkilö ja niitä ei voi avata useampaan rahalaitokseen samanaikaisesti. Tilin voi kuitenkin siirtää toiselle palveluntarjoajalle, mikäli se on pankki, sijoituspalveluyritys tai näihin rinnastettava muu eurooppalainen palveluntarjoaja. Mikäli tilin siirtää toiselle palveluntarjoajalle, siitä ei tule veroseuraamuksia vaan tili siirtyy sellaisenaan. (Manninen 2019, 1-11.) Osakesäästötilille voi maksimissaan sijoittaa 50.000 euroa omaa pääomaa. Tämä summa voi kuitenkin arvon vaihtelun sekä osinkojen myötä nousta yli sijoitetun määrän rajattomasti. Osakkeista saadut osingot maksetaan osakesäästötilille ja varat voidaan uudelleen sijoittaa haluamiin osakkeisiin ilman veroseuraamuksia välissä. Pääomatulovero maksetaan vasta kokonaistuotosta varoja nostettaessa. Jos sijoittajaa esimerkiksi osakesäästötilille 45.000 euroa ja sen arvo nousee 60.000 euroa, voi hän vielä lisätä sijoitukseen 5000 euroa omaa pääomaa. (Manninen 2019, 1-11.) Osakesäästötilille voi ainoastaan siirtää rahavaroja suoraan, jota käytetään edelleen osakkeiden ostamiseen. Tilille ei voida siirtää rahasto-osuuksia, osakkeitta tai muuta varallisuutta. Osakesäästötilille talletettuja varoja voidaan sijoittaa pörssiosakkeisiin tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena oleviin osakkeisiin (esim. First North -kauppapaikka). Näiden edellytyksien täyttyessä voidaan varojaa sijoittaa niin kotimaisiin kuin ulkomaalaisiinkin osakkeisiin. (Manninen 2019, 1-11.) 5.2 Osakesäästötilin verotus Osakesäästötilin sisällä voi vaihtaa kohteita rajattomasti ilman veroseuraamuksia. Osakesäästötilin sisällä olevien sijoituskohteiden luovutuksista tai vaihtamisesta saaduilla luovutusvoitoilla tai aiheutuneilla tappioilla ei ole verovaikutuksia luovutusvoiton tai -tappion realisoitumishetkellä. Osakesäästötilille maksettuja osinkotai korkotuloja ei myöskään veroteta erikseen ennen, kuin ne nostetaan pois osakesäästötililtä. Kotimaisten osakkeiden osalta ei myöskään sovelleta 15 % verovapautta osingoista, kuten tavallisella arvo-osuustilillä. Ennakonpidätyksiä ei täten tarvitse toimittaa osakesäästötilille maksetuista osingoista. (Manninen 2019, 12-40.)

31 Ulkomaalaisten osakkaiden osalta osinkojen verotus on tarkempaa osakesäästötilissä, kuin kotimaisten osakkeiden. Mikäli ulkomailla osingosta on pidätetty lähdeveroa, niin osakesäästötilin tuottoa on vain osingon nettomäärä. Mahdollinen lähdeveron palautus on osakesäästötililtä nostettua tuottoa ja se on kokonaan veronalaista. Ulkomaista lähdeveroa ei täten pysty hyvittämään. Varojen nostaminen osakesäästötilistä on mahdollista missä tahansa vaiheessa. Kuitenkin on hyvä huomioida, että tililtä voi realisoida ainoastaan käteisvaroja. Osakkeet tulee siis aina myydä ensiksi tilille ja vasta tämän jälkeen varat voidaan nostaa ulos osakesäästötililtä. Tililtä nostaessa varat jaetaan omaan pääomaan ja tuoton osuuteen. Tuotto on kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. Hankintameno-olettama laskelmaa ei voida soveltaa osakesäästötilin kohdalla koskaan. (Manninen 2019, 12-40.) Tuoton verotuksen kannalta ei ole merkitystä mistä tuotto on itsessään syntynyt. Se voi olla koroista, osingoista, sijoituskohteen arvonnoususta tai esimerkiksi muissa valutoissa, kuin euroissa olevia valuuttakurssivoittoja. Verokohtelu on kuitenkin kaikissa tilanteissa sama. Siten myös osakkeiden realisoituneiden luovutusvoittojen lisäksi myös tilille hankittujen osakkeiden realisoitumaton arvonnousu on osakesäästötilin tuottoa, kun tililtä nostetaan varoja ulos. Esimerkiksi jos sijoittaja olisi tallettanut 50.000 euroa osakesäästötilille ja sen arvo olisi tänä päivänä 70.000 euroa, verotettaisiin häneltä 30 % pääomatuloveroa 20.000 euron arvonnoususta. Myös tilillä olevien osakkeiden arvonalentuminen ja palveluntarjoajien perimät palkkiot heikentävät osakesäästötilin tuottoa. Osakesäästötilissä kaikki tappiot ovat vasta vähennyskelpoisia kuin tili päätetään lopettaa kokonaan. Palveluntarjoajien osakesäästötilisopimuksen perusteella osakesäästötilistä perittävät palvelumaksut ja kulut eivät ole verotuksessa erikseen vähennyskelpoisia, kuten TVL 54 :n 2 momentissa tarkoitettuja omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneita menoja. Myöskään osakesäästötilin kautta tulevat kaupankäynti kustannukset eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. (Manninen 2019, 12-40.) Osakesäästötili on mahdollista siirtää toiselle toimijalle ilman, että osakkeitta tarvitsee realisoida verotuksen alaiseksi. Tämä sääntö on määritelty osakesäästötilin laissa (680/2019) 13 :n 1 momentin mukaan, jossa jokaisella on oikeus irtisanoa osakesäästötili ja vaatia sen siirtoa toiseen rahalaitokseen. Verovelvollisella voi tällaisessa tapauksessa olla hetkellisesti kaksi osakesäästötiliä voimassa, mutta hän ei saa käyttää niitä samanaikaisesti. Palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että asiakkaan vanha tili lopetetaan ennen kuin uudella voi alkaa käymään kauppaa.

32 (Manninen 2019, 12-40.) Muuten verovelvolliselle voidaan määrätä veronkorotus useamman osakesäästötilin vuoksi. Veronkorotus tulee VML c :n 1 momentin mukaan, jossa verohallinto määrää verovelvolliselle 10 euron suuruisen veronkorotuksen. Vero maksetaan kaikilta niiltä päiviltä, jolloin verovelvollisella on ollut useampi osakesäästötili voimassa. Kuviossa 12 on kuvattuna tilanne, jossa verovelvollisella olisi ollut kaksi osakesäästötiliä voimassa yhden vuoden ajan. (Osakesäästötilin verotus 2019.) Kuvio 12. Veronkorotus useamman osakesäästötilin johdosta (Osakesäästötilin verotus 2019). 5.3 Ulkomaalaisten osakkeiden sääntely Ulkomaalaisten osakkeiden osalta osakesäästötilissä kannattaa olla tarkkana, koska eri valtiot pidättävät jo valmiiksi eri suuruisen lähdeveron osingosta ennen kuin se maksetaan osakesäästötilille. Osinko katsotaan olevan TVL 33 c :n 5 momentin mukaan osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan pääomatulona vasta, kun varoja aletaan nostamaan tililtä. Suomen ja muiden valtion välillä on usein laadittu verosopimus, jota noudatetaan näiden osalta. (Osakesäästötilin Verotus 2019.) Jos osingosta on peritty valmiiksi lähdeveroa, osakesäästötilin tuottoa on aina verovelvollisen saaman osingon nettomäärä, eli osingon bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla. Esimerkiksi, mikäli lähdevaltio olisi perinyt osingosta lähdeveroa enemmän kuin Suomen ja sen valtion verosopimuksessa on määritelty. luetaan osakesäästötilin tuotoksi tästä huolimatta vain osingosta saatu nettomäärä. Myös niissä tapauksissa, joissa verosopimusta ei ole tehty toisen valtion kanssa, katsotaan osingon nettomäärä tuotoksi. Mikäli henkilö hakee ja saisi lähdevaltiolta perityn lähdeveron osin tai kokonaan takaisin, katsotaan se myös osakesäästötilin tuottona, joka verotetaan jälkikäteen. Osakesäästötilillä olevan ulkomaisen yhtiön osakkeiden osalta perittyä lähdeveroa osingosta ei voida koskaan hyvittää verovelvolliselle, ja se on erikseen säännelty kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaan. Kuviossa 13 on tuotu esille verosopimuksia suomen ja muiden valtioiden välillä. (Osakesäästötilin Verotus 2019.)

33 Maat Veronpidätys Verosopimus Alankomaat 15% 15% Australia 30% 15% Belgia 30% 15% Iso-Britannia 0% 0% Itävalta 27,50 % 10% Kanada 25% 15% Latvia 10% 15% Luxemburg 15% 15% Norja 25% 25% Portugal 35% 15% Ranska 30% 0% Ruotsi 15% 15% Saksa 26,37 % 15% Tanska 27% 15% Yhdysvallat 15% 15% Venäjä 30% 12% Viro 0% 15% Kuvio 13. Verosopimukset muiden valtioiden kanssa (Osinkojen Lähdeveroprosentit 2020). 5.4 Osakesäästötilin lahjoitus Osakesäästötiliä, sillä olevia varoja tai osakkeita ei pysty lahjoittamaan osittain tai kokonaisuuksina lainkaan toiselle osapuolelle. Kiellon vastainen lahjoitus rinnastuu verotuksessa säästövarojen nostoon osakesäästötililtä. Nostetuksi määräksi katsotaan nostettujen varojen käypäarvo lahjoitushetkellä. Nostettua määrää verotetaan ihan samalla tavalla kuin noston olisi tehnyt itselleen. Verovelvollinen pystyy siis nostamaan tililtä olevia varoja rahana ja häntä verotetaan pääomatuloveron mukaisesti. Lahjansaajaa verotetaan erikseen tämän saamasta rahalahjasta, jos se ylittää kolmen vuoden aikana 4.999 euroa per lahjansaaja ja antaja. Tavalliselta arvo-osuustililtä osakkeitta taas pystyy siirtämään lahjana suoraan vastapuolen arvo-osuustilille. Näissä tapauksissa, mikäli lahjansaaja ei myy osaketta ensimmäisen vuoden aikana, hän saa myydä sen verotuksen kannalta saamaan hintaan, kuin se on lahjoitushetkellä ollut. Tämä voi parhaassa tapauksessa johtaa nollaverotukseen, mikäli kurssi ei olisi paljoa muuttunut lahjoitushetkestä. (Osakesäästötilin Verotus 2020.) 5.5 Osakesäästötilin päättyminen Kun osakesäästötilin haluaa päättää, pitää sen arvo-osuustilillä olevat varat realisoida rahatilille, ja vasta tämän jälkeen lopetus on mahdollista. Poikkeuksellisesti lopetus

34 onnistuu realisoimatta osakkeita vain, mikäli on avaamassa uutta osakesäästötiliä toiselle toimijalle. Osakesäästötilin lopettaessa varat nostetaan ulos tavalliselle tilille, jolloin voi syntyä myyntivoitonveroa. Kuten aiemmin mainittuna, osakesäästötililtä tulleissa arvo-osuuksissa ei voida käyttää hankintameno-olettamaa, koska osakesäästötilin verotuksessa ei ole kyse luovutusvoiton verotuksesta vaan muun veronalaisen pääomatulon verotuksesta. Tästä syystä ei myöskään TVL 48 :n 6 momentin mukaista pienten luovutusvoittojen eli alle 1.000 euron verovapaussääntöä ei sovelleta osakesäästötilin tuoton verotuksessa. Tilin lopetuksen yhteydessä ei myöskään sovelleta TVL 53 :n 8 kohdan, 500 euron valuuttakurssivoittoja koskevaa verovapaussääntöä, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kyse valuuttakurssivoiton verotuksesta, vaan muun veronalaisen pääomatulon verotuksesta. (Osakesäästötilin Verotus 2020.) Osakesäästötilin lopettaessa sieltä muodostuvat kokonaistappiot ovat vähennyskelpoisia sinä verovuonna, kun tili on lopetettu. Osakesäästötiliä ei katsota lopetetuksi, jos siellä on mitä tahansa arvo-osuuksia voimassa. Osakesäästötilin tappio vähennetään puhtaasta pääomatulosta luovutustappioiden jälkeen ennen muita pääomatuloista tehtyjä vähennyksiä. Osakesäästötilin tappiota ei huomioida alijäämää vahvistaessa, eikä alijäämähyvitystä muodostu. Jos verovelvollinen saa haltuunsa vasta tilin lopettamisen jälkeen tuloja, jotka perustuvat osakesäästötilillä aiemmin oleviin varoihin, verotetaan näitä tuloja niiden luonteen ja niitä koskevien säännösten mukaisesti. Esimerkiksi verovelvollisen saamaa osinkoa verotetaan vasta tilin lopetuksen jälkeen osinkotuloverolain mukaan. (Osakesäästötilin Verotus 2020.) Osakesäästötilin sopimus lakkaa myös automaattisesti kuolin tapauksessa. Oikeus osakesäästötilin varoihin siirtyy haltijan oikeudenomistajille, eli kuolinpesälle. Osakesäästötilin lakattua oikeus varoihin sekä arvo-osuustilillä ja rahatilillä kuuluu oikeudenomistajille. Kuolinpesän osakkaat eivät kuitenkaan voi siirtää arvo-osuustilillä olevia osakkeita suoraan omille osakesäästötileilleen tai arvo-osuustileilleen, vaan ne pitää ensiksi realisoida kuolinpesän nimissä. Osakesäästötilin sopimuksen lakatessa kuolemaan, ei synny perillisille erillistä tuloveroa voitoista, eikä myöskään tappiota hyödynnettäviksi. Osakkeitta luovuttaessa katsotaan niiden hankintahinnaksi perintöverotuksessa käytetty verotusarvo. Kuolinpesän osakesäästötilin arvo-osuustilin sekä rahatilin kaikki varat huomioidaan perintöverotuksessa normaalisti. Myös osakkeista irronneet osingot, sekä muut saatavat suoritukset, jotka ei vielä näy osakesäästötilillä katsotaan perintöveronalaisiksi. Varat arvostetaan

35 perintöverotuksessa kuolinhetken käyvän arvon mukaan. (Osakesäästötilin Verotus 2020.) 6 Osakesäästäminen vuonna 2020 6.1 Laskelmat Tässä osiossa on tehty vertailulaskelma korkoa korolle vaikutuksesta sijoittajalle, joka sijoittaa varojaan suoriin suomalaisiin osakkeisiin hajautetulla salkulla. Hän sijoittaa 25 000 euroa yhtiöihin, joiden osinkotuotto on 4,3 %, joka oli vuoden 2018 keskitasoa (Erkkilä 2018.) Laskelmassa on huomioitu pääomatulovero 30 %, osakesäästötilistä nostettuna. Kuviossa 14 on kuvailtuna euromääräinen hyöty vuosien lisääntyessä.

36 Vuodet Ao-tili OST-tili nettona Erotus OST-tili Brutto OST-tilin verot 1 25800.88 25,752.50-48.38 26,075.00 322.50 2 26627.41 26,537.36-90.05 27,196.23 658.87 3 27480.41 27,355.96-124.45 28,365.66 1,009.70 4 28360.75 28,209.77-150.98 29,585.39 1,375.62 5 29269.29 29,100.29-169.00 30,857.56 1,757.27 6 30206.93 30,029.10-177.83 32,184.43 2,155.33 7 31174.61 30,997.85-176.75 33,568.36 2,570.51 8 32173.29 32,008.26-165.02 35,011.80 3,003.54 9 33203.96 33,062.12-141.84 36,517.31 3,455.19 10 34267.65 34,161.29-106.36 38,087.55 3,926.27 11 35365.41 35,307.72-57.69 39,725.32 4,417.60 12 36498.34 36,503.46 5.12 41,433.51 4,930.05 13 37667.57 37,750.60 83.04 43,215.15 5,464.54 14 38874.25 39,051.38 177.14 45,073.40 6,022.02 15 40119.58 40,408.09 288.51 47,011.56 6,603.47 Kuvio 14. Korkoa korolle vertailu arvo-osuustilin vs. osakesäästötilin kautta tehty sijoitus. Kuten kuviosta selviää, osakesäästötilin hyöty tämän tyyppiselle sijoittajalle tapahtuu vasta 11 vuoden sijoitusajan jälkeen. Tämä perustuu siihen, että perinteisessä arvoosuustilissä osinkovero 25.5 % vähennetään suoraan osingosta heti, kun taas osakesäästötilissä sitä ei peritä, mutta sijoittaja maksaa osingosta 30 % veron nostettuaan ne pois osakesäästötilistä tuottona. Hyöty, jonka sijoittaja saa tässä tapauksessa tapahtuu vasta kun sijoitusaika on tarpeeksi pitkä, koska korkoa koron vaikutus tapahtuu vasta pidemmällä aikavälillä. Mikäli sijoitusaika olisi vähemmän hänen kannattaisi hyödyntää perinteistä arvo-osuustiliä ja maksaa osinkovero pääomatuloveron sijasta heti, koska se on pienempi. Sijoittajan kannattaa miettiä mikäli, hän on valmis sijoittamaan varansa vähintään 10 vuotta ja keskiosinkotuotto olisi noin 4.5 % niin siinä tapauksessa hänen kannattaisi hyödyntää osakesäästötiliä. 6.2 Hankintameno-olettama laskelma Tässä osiossa on tehty laskelma, jossa sijoittajalla on vahva kasvuosake 1000 euron sijoituksella. Se ei maksa lainkaan osinkoa, mutta sen arvonnousu on vuodessa noin 11 %. Sijoittaja päättää myydä osakkeen kymmenen vuoden sijoitusajan jälkeen hyvällä tuotolla ja haluaisi hyödyntää verotuksessa hankintameno-olettamaa. Verottaja katsoo kuitenkin, että sijoittaja on ostanut osakkeen osakesäästötilin kautta ja hankintameno-

37 olettamaa ei tästä syystä voida hyödyntää. Kuviossa 15 on kuvattuna kyseisen sijoituksen kymmenen vuoden arvonnousu. Kuvio 15. Vuotuinen 11 % arvonnousu kasvuosakkeella kymmenen vuoden sijoitusajalla. Arvo-osuustili Osakesäästötili Summa 10 vuoden päästä 2558,04 2558,04 Hankintameno-olettama 40% AO-tili 1023,21 0 Tuotto vähennettynä pääomasta 1534,83 1558,04 Vero 30 % 460,45 467,41 Kuvio 16. Arvo-osuustili vs. Osakesäästötili hankintameno-olettamaa käyttäen. Kuten kuviosta 16 selviää, sijoittajan olisi kannattanut kyseinen sijoitus tehdä arvoosuustiliä hyödyntäen, koska hankintameno-olettaman takia hän olisi säästänyt 6,96 euroa. Summa on toki pieni 1000 euron sijoitukselle, mutta mitä isompi sijoitus on kyseessä, sitä enemmän sijoittaja menettää hankintameno-olettaman puuttuessa.

38 6.3 Skenaariot Tässä osiossa on otettu vertailuun kolme erityyppistä osakesijoittajaa, jotka pohtivat mikä heidän tilanteeseensa olisi paras sijoitusratkaisu. Jokaisella heistä on omat tavoitteet ja tarpeet sijoituksien suhteen. kolme eri sijoittajaa Osinkosijoittaja Matti Matti sijoittaa varojaan Suomalaisiin markkinajohtajiin ja laatu yhtiöihin, jotka maksavat hyvää osinkoa Matin eläkkeen ohelle Passiivinen sijoittaja Tero Tero sijoittaa varojaan kasvuyhtiöihin, jotka eivät maksa osinkoa, mutta sijoittavat yhtiön pitkän aikavälin kasvuun. Teron sijoitusaika on noin 10 vuotta Aktiivinen sijoittaja Maija Maija sijoittaa varojaan laajasti eri sektoreiden yhtiöihin Suomen pörsissä. Maija vaihtelee aktiivisesti sijoituskohteitaan omien näkemyksiensä mukaan. Osingot hän sijoittaa uudelleen Arvo-osuustili Arvo-osuustili Osakesäästötili Kuvio 17. Kolme eri sijoittajatyyppiä Kuviossa 17 skenaario on esiteltynä hyvin yksinkertaisesti, mutta pienikin ominaisuus jokaisella sijoittajalla lisänä, voisi muuttaa tilannetta toisenlaiseksi. Esimerkiksi jos, Teron sijoitusaika olisi reilusti yli kymmenen vuotta, hänen kannattaisi harkita osakesäästötiliä. Kuitenkin huomioiden, että hankintameno-olettamaa siihen ei sovelleta. Maijan tilanteessa osakesäästötili tuntuu hyvin selvästi palvelevan hänen tarpeitaan, kun