1(10) PSYKIATRISEN PALVELUASUMISEN JA TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUKUVAUS Palveluntuottajan tulee sopimusta allekirjoitettaessa (ja pyydettäessä sopimuskaudella) esittää kaupungille palvelukuvauksessa vaaditut asiakirjat. Lisäksi ennen sopimuksen allekirjoittamista tulee palveluntuottajan toimittaa kuvaus tietosuoja- ja tietoturvaperiaatteiden käytännön toteuttamisesta ja asiakirjahallinnasta. 1. Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 1.1. Toiminta-ajatus Toimintayksiköllä tulee olla toimintasuunnitelma, johon on kirjattu tarkoin, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu. Palveluntuottajan tulee laatia omavalvontasuunnitelma, johon on kirjattu toiminta-ajatus, toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet sekä toimintayksikölle hyväksytyt laatupolitiikan periaatteet. 1.2. Asiakkaan ohjaaminen palveluihin Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Asiakaslaki) mukaisesti kaupungin työntekijä tekee asiakkaalle palveluasumisesta päätöksen, josta käy ilmi, mitä palveluja on myönnetty, mistä alkaen palvelut on myönnetty sekä kaupungin perimät asiakasmaksut. Asiakkaan palveluntarve selvitetään ennen päätöksentekoa, ja siinä huomioidaan asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Asumisyksikköön muuttaminen valmistellaan yhteistyössä Espoon kaupungin edustajan, asiakkaan ja hänen luvallaan omaisensa tai edunvalvojan kanssa. Heidän toiveensa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asiakkaan asumisyksikön sijainnista päätettäessä. Asiakkaalle valitaan paikka, jossa hän saa tarvitsemansa palvelut. Siirtymiset asuinpaikasta toiseen tehdään aina yhteistyössä Espoon kaupungin edustajan ja palveluntuottajan kanssa. Asumisyksikön tulee sijaita Espoossa tai Espoon välittömässä läheisyydessä, kuten naapurikunnissa. 1.3. Toiminnan johtaminen Palveluntuottajalla tulee olla AVI:n myöntämä toimilupa tai ilmoituksen varaisesta toiminnasta on tehty asianmukainen ilmoitus AVIiin.
2(10) 1.4. Laadunhallinta Yksityisessä sosiaalihuollon yksikössä on oltava kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön kelpoisuusehdoista on säädetty laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) sekä kelpoisuuslaissa (272/2005). Talouden suunnittelu ja seuranta on järjestelmällistä. Talous on suunniteltu niin, että asumisyksikön toiminta jatkuu keskeytyksettä ja laatu säilyy sopimuksen mukaisena koko sopimuskauden. Laadunhallinnalta edellytetään toiminnan johtamista, suunnittelua ja arviointia sekä toiminnan kehittämistä siten, että sille asetetut laatutavoitteet saavutetaan. Asumispalveluyksiköllä tulla olla laadittuna omavalvontasuunnitelma, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Omavalvontasuunnitelman tulee olla julkisesti nähtävänä. Palveluntuottajan yhteistyö kaupungin, asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa on säännöllistä ja toimii. Palveluntuottaja ja kaupunki seuraavat yhteistyössä esim. itsenäiseen asumiseen siirtyjien määrää, sairaalahoitojaksoja, työtoiminnassa/opiskelussa olevien määrää, lääkityksessä ilmeneviä ongelmia, asiakaspalautetta jne. Espoon kaupunki on laatinut valvontasuunnitelman, jonka perusteella kaupunki valvoo asumispalvelutoimintaa. 2. Henkilökunta 2.1. Henkilökunnan määrä ja rakenne Asumisyksiköltä edellytetään mitoituksen mukaista omaa, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa, jolla on kokemusta ja koulutusta mielenterveys- ja päihdetyöstä. Henkilöstömitoitusta laskettaessa, henkilökuntaan kuuluvaksi huomioidaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneet työntekijät, jotka tekevät työtä asiakkaiden kanssa yli 50 % työajastaan.
3(10) Henkilökuntamitoitus: Palveluasuminen, hoitohenkilökunnan mitoitus vähintään 0,3/asiakas (lasketaan virallisen paikkaluvun mukaan) Tehostettu palveluasuminen, hoitohenkilökunnan mitoitus vähintään 0,5/asiakas (lasketaan virallisen paikkaluvun mukaan) Hoitohenkilökunnan työvuorot tulee järjestää tarkoituksenmukaisesti eri vuorokauden aikoihin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, niin että henkilökuntaa on paikalla riittävästi ohjaamaan ja avustamaan asiakkaita päivittäisissä toiminnoissa. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa on työssä kaikissa työvuoroissa. Asumisyksikkö voi hankkia tukipalvelut (esim. siivous- ja cateringpalvelut) alihankkijalta. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa sopimuksen yhteyshenkilölle käyttämänsä alihankkijat. Palveluntuottaja on vastuussa alihankkijan työstä kuten omastaan. Kaupunki voi perustellusta syystä kieltää palveluntuottajaa käyttämästä tiettyä alihankkijaa. Kuvaus henkilökunnan määrästä ja rakenteesta liitetään tarjoukseen liitteelle 6. 2.2. Henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito Palveluntuottajan vastuuhenkilöllä on oltava kelpoisuuslain 10 4 momentin mukainen kelpoisuus (soveltuva korkeakoulututkinto (esim. AMK- tai aikaisempi opistoasteen tutkinto) ja riittävä työkokemus mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä johtamisesta. Riittäväksi työkokemukseksi mielenterveys- ja päihdetyön osalta katsotaan vähintään kolmen vuoden aktiivinen työssäolo. Yksikön vastuuhenkilön tulee olla työssä toimintayksikössä. Asumisyksiköltä edellytetään mitoituksen mukaista sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta, vakinaista henkilökuntaa, jolla on kokemusta ja koulutusta mielenterveys- ja päihdetyöstä. Asumisyksikössä tulee olla terveyshuollon koulutuksen saanutta henkilökuntaa, joka vastaa asiakkaiden lääkehuollosta. Henkilökunnalta edellytetään hyvää suomenkielen taitoa. Ruotsinkielen taidosta tulee kertoa liitteellä 6.
4(10) 2.3. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Asumisyksikössä tulee olla kirjallinen perehdytysohjelma, joka tarkistetaan vuosittain tai tarvittaessa. 3. Toimitilat Asumisyksikössä tulee olla kirjallinen koulutussuunnitelma, joka tehdään vuosittain ja jonka toteutumista seurataan. Vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrä on riippuvainen työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja sen muuttumisesta, työn vaativuudesta ja ammatillisesta kehittymistarpeista. Asumisyksikössä seurataan täydennyskoulutuksen toteutumista. Henkilökunnan työterveyshuolto tulee olla järjestetty lain mukaisesti. Henkilöstön päihdehoitoonohjausta, väkivalta- ja häirintätilanteita ja epäasiallista käytöstä varten on kirjalliset ohjeet. Henkilökunnalle annetaan työnohjausta vähintään kerran kuussa työssäjaksamiseen ja työhön liittyvien ongelmien selvittämiseen. Asumisyksikössä on kirjallinen työhyvinvointiohjelma, joka tarkastetaan vuosittain. 3.1. Asumisyksikön sijainti Asumisyksikkö sijaitsee Espoossa tai Espoon välittömässä läheisyydessä, kuten naapurikunnissa. 3.2. Asuinhuoneet, yhteiset tilat ja henkilökohtaiset asunnot Pääsääntöisesti jokaisella asiakkaalla on yhden hengen huone. Asiakkaan toiveesta voidaan asuminen järjestää myös kahden hengen huoneissa. Yhden hengen huone on kooltaan vähintään 15 m2, kahden hengen huone on vähintään 20 m2.. Asukashuoneissa tulee olla lukitusmahdollisuus, jokaisella asiakkaalla tulee olla avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lähtökohtana on, että jokaisella asiakkaalla on oma WC, mutta vähintään 1 WC/kph enintään kolmea asiakasta kohden. Asiakkaiden käytettävissä on riittävä määrä peseytymistiloja. Asumisyksikössä tulee olla kaikille asiakkaille tarkoitetut asianmukaiset ruokailu- ja oleskelutilat.
5(10) Asiakkailla on mahdollisuus pyykinpesuun, siivoukseen ja ruuanlaittoon. Asiakkaan käytettävissä on päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat kodinkoneet ja välineet sekä työkalut ulkotöitä varten. Asiakkailla on mahdollisuus tuoda omat kalusteensa huoneeseensa/asuntoonsa. Tarvittaessa palveluntuottaja järjestää kustannuksellaan peruskalustuksen (sänky, patja, pöytä, tuoli, vaatekaappi, lukittu säilytysmahdollisuus). Asiakkailla on mahdollisuus säilyttää palveluntuottajan tiloissa omia kalusteita kohtuullisessa määrin. 3.3. Turvallisuus Asumisyksikössä tulee olla tehtynä riskienkartoitus. Asumisyksikössä tulee olla laadittuna kirjallinen pelastussuunnitelma sekä poistumisturvallisuusselvitys (pelastuslaki 379/2011 ja -asetus 407/2011). Palotarkastukset tehdään säännöllisesti, paloturvallisuusvälineistö on riittävä ja sammutusharjoituksia on pidetty säännöllisesti. Asumisyksikössä on laadittu suunnitelma väkivallan uhkan varalle sekä ensiapusuunnitelma. Tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan ja arvioidaan säännöllisesti. Toimintayksikön johto huolehtii siitä, että henkilökunnalla on ajan tasalla olevat ensiapuvalmiudet. 3.4. Siisteys Asumisyksikössä tulee olla kirjallinen siivoussuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Siivousta hoitavalla henkilökunnalla on riittävä osaaminen. Asumisyksikön yhteisten tilojen sekä asukashuoneiden yleisilme on siisti. Asukkaat osallistuvat kuntonsa mukaan yhteisten tilojen siivoukseen. Tämä on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Asukkaat saavat tarvitessaan tukea ja opastusta siivouksessa ja liinavaatehuollossa.
6(10) 4. Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perustana on hänen toimintakykynsä arviointi. Toimintakyvyn muutoksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti moniammatillisesti. Asiakaslain 4 :n mukaan asiakkaalla on oikeus hyvää kohteluun. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, perustuslain mukainen liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja ja oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ovat asiakkaan perusoikeuksia. Rajoitteita voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa hoidossa. Yksikössä voi olla yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia (esim. päihteiden käytön kieltäminen), jotka ovat kaikille samat. Niillä edistetään kuntoutumista ja ne ovat osa hoitoa. 5. Asiakkaan hoito, huolenpito ja kuntoutus 5.1. Hoito- ja palvelusuunnitelma Yksikössä on käytössä asiakkaan omaehtoista elämää tukeva työote ja asiakkaan on mahdollisuus osallistua toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat. Näin taataan toimintakyvyn ja elämänlaadun säilyminen. Henkilökunta kannustaa ja tukee asiakasta kaikissa toimissa hänen omien voimavarojensa käyttöön. Keskeistä on mahdollisuus nauttia elämästä sairauksista huolimatta. Jokaisella asiakkaalla on vain yksi hoito- ja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yksilöllisesti ja jonka laatimisesta vastaa palveluntuottaja. Asiakas osallistuu aina oman hoito- ja palvelusuunnitelmansa laatimiseen ja suunnitelma kirjataan. Myös asiakkaan lähiverkostolla /tukihenkilöllä on mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon. Lisäksi suunnitelman laatimiseen osallistuu hoito-vastuutahon edustaja. Hoito- ja palvelusuunnitelma, joka sisältää kuntoutussuunnitelman, laaditaan kaikille asiakkaille 1 kk:n sisällä saapumisesta. Ensimmäisen suunnitelman laatimiseen osallistuu myös kaupungin edustaja, joka seuraa jatkossakin asiakkaan kuntoutumisen edistymistä. Suunnitelma tarkastetaan aina asiakkaan tilanteen muuttuessa, kuitenkin vähintään 6 kk:n välein. Asiakas osallistuu aina suunnitelmansa tarkastamiseen. Mikäli palveluntuottaja järjestää päivä- tai työtoimintaa, on toiminta kuvattava ja hinnoiteltava tarjouksen liitteenä ( /pvä). Päivä- /työtoimintaan osallistumisesta sovitaan kunkin asiakkaan kohdalla
7(10) yksilöllisesti. Osallistuminen tulee kirjata asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. 5.2. Muutokset palveluissa Asumiseen liittyvien palvelujen tulee edistää kuntoutujan siirtymistä palveluasumisesta tai tehostetusta palveluasumisesta itsenäisempiin asumisen muotoihin. Tärkeimmät palvelujen muutokset sovitaan yhdessä kaupungin edustajan kanssa. Palveluntuottaja toimittaa asiakaskohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman pyydettäessä Espoon kaupungille. Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan tietojen siirtämisestä hänen suostumuksellaan vastaanottavalle yksikölle, asiakkaan poistuessa palveluista ja avustaa tarvittaessa muissa muuttoon liittyvissä asioissa. Mikäli asiakkaan vointi asumisen aikana heikkenee, palveluntuottaja neuvottelee asiakkaan, hoidosta vastaavan tahon sekä kaupungin edustajan kanssa mahdollisesta siirrosta toiseen palvelumuotoon. Asiakkaan voinnin kohentuessa siirtyminen kevyempään palvelumuotoon valmistellaan asiakkaan ja hänen läheistensä, hoitotahon ja kaupungin edustajan kanssa tutustumalla uuteen paikkaan, tai palveluohjaukseen ennen päätöksen tekemistä. 5.3. Omahoitaja Asiakkaalle tulee olla nimetty omahoitaja/omaohjaaja ja hänen sijaisensa. Omahoitajan tehtävät on määritelty kirjallisesti. Asiakas ja hänen omaisensa tietävät ja tuntevat omahoitajan ja hänen tehtävänsä. 5.4. Hygienia, vaatetus, raha-asiat Asiakasta neuvotaan ja ohjataan hygieniasta ja asianmukaisesta vaatetuksesta huolehtimisessa. Asiakkaan tarvitsemat hoitotarvikkeet (esim. vaipat ja haavahoitotuotteet) sisältyvät palvelumaksuun, samoin normaalit hygieniatuotteet, kuten WC-paperi. Asiakasta tuetaan ja opastetaan raha-asioiden hoidossa. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä edunvalvojan kanssa. Jos edunvalvojaa ei ole määrätty, ja palveluntuottaja auttaa asiakasta raha-asioiden hoidossa, tulee tästä olla tehtynä tarkka kirjanpito. 5.5. Vapaa-aika ja sosiaalinen elämä Henkilökunta edistää asiakkaiden kiinnostusta ympäristöönsä ja asuinyhteisöönsä ja tukee asiakasta liikkumiseen asumisyksikön ulkopuolella, tarvittaessa saattaa asiakasta asiointitilanteissa.
8(10) Asuinympäristö on virikkeellinen ja asumisyksikkö liittyy saumattomasti muuhun asuinyhteisöön. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat tarvittaessa asiakkaan saavutettavissa. Asiakkaan harrastukset ja sosiaaliset tarpeet otetaan huomioon. Asumisyksikössä järjestetään yhteisiä juhlahetkiä. Henkilökunta edistää asiakkaan yhteydenpitoa hänen sosiaalisiin verkostoihinsa. Asumisyksikön toimesta luodaan mahdollisuuksia vertaistukiryhmien käynnistymiselle ja monipuolistumiselle. Kulttuuri- ja viriketoiminnan järjestämisestä on kirjallinen suunnitelma. Asumisyksikössä on nimetty työtekijä, joka vastaa viriketoiminnasta. Asukkailla tulee olla päivittäin mahdollisuus käyttää puhelinta, internetyhteyttä sekä sähköpostia. 5.6. Omaiset Omaisten osallistumista asiakkaan arkipäivään ja hoitoon tuetaan perehdyttämällä omaiset hoitokodin toimintatapoihin. Asumisyksikössä järjestetään omaisten tapaaminen vähintään kerran vuodessa. 5.7. Terveyden- ja sairaanhoito Asiakkaat käyttävät julkisen terveyshuollon palveluja. Asiakkaat käyvät perusteellisessa terveystarkastuksessa ja suunhoidon tarkastuksessa tulotilanteessa, ja sen jälkeen säännöllisesti tarpeen mukaan, vähintään 3 vuoden välein. Asiakkaille on järjestettävä tarvittavat palvelut ja hoito, kuten lääkärin tutkimukset ja muu hoito sekä akuuteissa että pitkäaikaisissa sairauksissa. Näihin on järjestettävä tarvittavat kuljetukset, maksut ja saattaja. Asiakkaita tuetaan sovittujen tapaamisten järjestämisessä ja toteutumisessa terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Ensimmäiselle käynnille osallistuu myös palveluntuottajan edustaja (omahoitaja), samoin vuositarkastukseen. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että lääkärin määräämät, psykiatriseen lääkitykseen liittyvät laboratoriokokeet toteutuvat. Palveluntuottaja huolehtii myös siitä, että asiakkaat osallistuvat esim. papa- ja mammografia-seulontoihin. Asiakkaita kannustetaan noudattamaan terveellisiä elämän-tapoja (tupakoinnin lopettaminen, terveelliset ruokailu-tottumukset jne.). Yksikössä on kirjalliset ohjeet keskeisistä asioista, kuten hygieniaohjeet henkilökunnalle, ohjeet tapaturman sattuessa ja ohje menettelytavoista
9(10) asiakkaan voinnin heikentyessä. Yksikössä käytetään yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita kuten Käypä hoito -suosituksia, Sairaanhoitajan käsikirjan ohjeita ja Kansanterveyslaitoksen ohjeita. 5.8. Lääkehoito Kaikkien lääkehoitoa antavien toimintayksiköiden on laadittava STM:n oppaan 2005;32 Turvallinen lääkehoito -mukainen lääkehoitosuunnitelma, jossa määritellään eri henkilöstö-ryhmien vastuut ja oikeudet lääkehoidon antamisessa. Lääkehoitosuunnitelman liitteenä tulee olla yksikön työntekijöille myönnetyt lääkkeenantoluvat, jotka palveluntuottaja tulee hankkia. Lääkkeet on säilytettävä lukittavissa, vaikeasti murrettavissa kaapeissa ja tilassa, jonka ovi voidaan lukita. Sairaanhoitaja vastaa asumisyksikön lääkehuollosta (esimerkiksi lääkkeiden turvallinen säilytys lukitussa tilassa, lääkkeiden jako annoksiin, valvonta ja vaikutusten seuranta). Pääsääntöisesti asiakas hankkii ja maksaa lääkkeensä, ja huolehtii lääkityksestään itse, tarvittaessa henkilökunnan tukemana. Jos asiakas ei siihen pysty, lääkkeiden antamisesta asiakkaille huolehtii lääkehoitoon koulutuksen saanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö ja poikkeustapauksessa lääkehoitoon peruskoulutukseltaan kouluttamaton henkilö sosiaali- ja terveysministeriön oppaan mukaisesti. Lääkepoikkeamia koskien on määritelty kirjallinen toimintamalli, joka on kaikkien työntekijöiden tiedossa. Osana kokonaiskuntoutumista ja omaehtoista elämää tukevaa työotetta, asiakkaita kannustetaan ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ja huolehtimaan itsenäisesti omasta lääkehoidostaan. 5.9. Ravitsemus Asumisyksikössä tarjotaan ravitsemussuositusten mukainen ravinto, joka päivittäin sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan (tarvittaessa yöpalan). Asumisyksikössä tarjotaan lääkärin määräämät erityisruokavaliot. Aterioiden suunnittelusta ja ruoanvalmistuksesta vastaavalla henkilökunnalla on riittävä osaaminen. Asukkaat ovat mukana suunnittelemassa ruokalistoja, jotka ovat ennakkoon nähtävillä. Asukkailla on oikeus, ei velvollisuutta, valmistaa ateriansa ja niin halutessaan osallistua yhteisten aterioiden valmistamiseen. Asumisyksikössä on Elintarvikelain mukainen omavalvontasuunnitelma. Ruoan valmistuksessa mukana olevalla henkilökunnalla on
10(10) hygieniaosaamistodistus ja koko henkilöstö on perehdytetty omavalvontaan (Elintarvikelaki 13.1.2006/23) 6. Asiakirjahallinta ja dokumentointi Palveluntuottajaa sitoo laissa säädetty salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen tuottamisesta. Yksikössä tulee tehdä asiakkaan hoidon kannalta riittävät ja asianmukaiset kirjaukset. Asiakastietojen käsitellään tietosuoja- ja tietoturvasäännösten mukaisesti. 7. Asiakaspalaute Asiakaspalautejärjestelmä tulee olla kuvattuna kirjallisesti. Asumisyksikkö osallistuu Espoon kaupungin toteuttamaan asiakastyytyväisyyskyselyyn ja muihin hoidon laadun mittauksiin. Kyselyn tulokset käsitellään kaupungin edustajan kanssa ja päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Olen tutustunut yllä olevaan psykiatrisen asumispalvelun palvelukonseptiin. Allekirjoituksellani sitoudun tuottamaan palveluja vähintään edellä edellytetyn palvelukonseptin mukaisesti. Päiväys ja palveluntuottajan edustajan allekirjoitus / 2013 Allekirjoitus Nimenselvennys Yritys