Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Sole poka mithän! Artikkelisarja jatkuu s. 8 9 Jerisjärven Shamaani Rovaniemellä pistettiin ranttaliksi 200 sadan aluekehittäjän voimin. Kumppanuudessa toimimisen ja yhteistyön nimeen vannoivat sekä ministeriöt, alueiden viranomaiset että kehittäjäorganisaatiot. Kevätkylvön teemana oli EU-rahastoilla ja kumppanuudella käytännönläheisiä innovaatioita ja parempia palvelujärjestelmiä. Ministeriöiden puheenvuoroissa tuli esiin aluekehittämisen joskus vaikeasti löytyvä rooli keskushallinnossa. Toisaalta juuri asemointi marginaalissa nähtiin mahdollisuutena vapauteen ja luoviin ratkaisuihin. Janne Antikainen TEM:stä korosti, että kenellekään ei sovi sama koko tarvitaan erilaisia organisoitumisen tapoja eri alueilla. Merja Niemi OKM:stä painotti tiedon hyödyntämistä aluekehittämisessä. Hän nosti esille maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän perinteen tässä hyvänä esimerkkinä. Laura Jänis MMM:stä korosti ruohonjuuritason paikallisen kumppanuuden merkitystä. Kari Vinni STM:stä piti hyvänä, että sosiaalisesti kestävän Suomen tavoite on laajasti hyväksytty. Esko Lotvonen Lapin liitosta totesi, että rakenteellisiin muutoksiin tarvitaan aikaa. Lapin muutos julkisen vallan elätistä dynaamiseksi itseensä uskovaksi alueeksi on osoitus pitkäjänteisestä työstä ja oikeista valinnoista. Hän korosti sosiaalista pääomaa verkostoineen alueiden kehittämisessä. Pirkko Saarela Lapin jatkuu >>> SISÄLTÖ: 4 Suomi tarvitsee visiota kansallisesta ja paikallisesta aluerakenteesta 6 Luontaishoidon palveluita Lapista 7 Proto-Design 8 Nippuarvioinnista oppia hanketyöhön 10 Flat rate -menettely voimaan 1.6.2011 alkaen 11 Järjestöt kumppaneina EU-rakennerahastotyössä 12 ESR kehittää valtakunnallisesti 13 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1
Vipuvoimaa EU:lta Äänestystä Pecha Kuchasta. Ideoiden ja ajatusten lisäksi osallistujat saivat mukaansa jotakin hyvin konkreettistakin kylvettävää. Roope Mokka, Demos jatkuu >>> ELY-keskuksesta näki tärkeänä, että kumppanuutta rakennetaan tunnistettujen asiakkuuksien/ asiakassegmenttien ympärille julkisissa palveluissa. On oltava kumppanuuskyvykkyyttä eli itsetuntemusta ja itsetuntoa sekä toisten arvostusta, totesi Saarela. Roope Mokka Demos Helsingistä kysyi esityksessään mikä on globaalien vaikeiden jatkuvasti muuttuvien haasteiden äärellä Suomessa sellaista, joka ei häviä. Hän vastasi, että Suomen vahvuus on avaran osaamisen ihmisissä, lujassa luottamuksessa ja syvässä tasa-arvossa. Tämä luo pohjaa systeemiosaamiselle. Mokka esitti, että nyt ollaan vertaisyhteiskunnan ajassa. Haasteeksi jää miten kanavoida erilaiset hetkittäiset ihmisten arjessa elävät aktiivisuuden purskautukset osaksi pysyvämpää kehittämisotetta. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita ja mielenkiintoisia tarinoita Pohjois-Suomen hankemaailmasta. Esillä oli luonnosta 2
Vipuvoimaa EU:lta työtä luovia hankkeita, työn tekemiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä palvelujärjestelmiä, saamelaisalueen hankkeita sekä elämysteollisuuteen liittyviä tarinoita. SantaPark Oy:n johtaja Ilkka Länkinen kertoi saaneensa innostuksen joulumaailmaan osallistumalla vuonna 1998 ESR-rahoitteiselle joulupukkikurssille. Nyt hän pyörittää merkittävää matkailubisnesta napapiirillä. Rovaniemi käynnisti Kevätkylvö-seminaarien sarjan. Rovaniemen Kevätkylvön päätteeksi kapula siirtyi Turkuun Sadonkorjuulle: Baltic Sea Region Setting Sales järjestetään 5. 6. lokakuuta 2011 Logomossa. Ensi keväänä kylvetään Tampereella 8. 9.5.2012. Ilkka Länkinen, Santa Park Teksti: Jaana Valkokallio Kuvat: Emilia Haukka Slogan-kilpailun satoa voittajaksi valittiin Väärtin Völjhyn! 2 > 1 Lammas kumppaniksi matkailuun Ahneudelle vastalääkettä: Kohtuutta kumppanuudella! Luota toisiin kaksinkertaista kykysi! Alakko nää aluekehittäjjää? Co-operation. Therefore I design. Met olema kavereita Ei yksin vaan yhdessä! Minä ja Masa, pannan tasan, vaikka ois Masan kasa. Hynthyyt yhthen! Nyt kääritään hihat ylös yhessä! Inspiraatio ei synny tyhjiössä, tarvitaan inspiraatiovetureita! Oikea kumppari tarvisee parin Jaetaanko leipä? (Selitys > kumppani > con pane > hän, jonka Osaamme Siis teemme! kanssa jaat leipäsi) Paree porukas! Kauppa son joka kannattee Poistu mukavuusalueeltasi tee yhteistyötä. Kaveri mukhan! Päämäärällä määränpäähän! Tutuksi & toimeksi! Kehity kumppanuudella! Se o asenteesta kii! / Asenne ratkaisee Kollektiivinen viisaus on älyn korkein aste! Sole sunkhan homma eikä mikhän ko tehemä yhessä! KUN HYVIN KYLVÄÄ, ON MITÄ YHDESSÄ NIITTÄÄ Tiimillä toimeksi Kumppani hakusessa! Tule ja verkostoidu me välitämme! Kumppania ei jätetä! Tunne tunnekumppani Kimpassa kumppani tunnetaan! Työtä työttömille ja osallisuutta koko kansalle! KumppanUUDELLA UUTEEN aikaan Vain kumppanuudessa kasvetaan! Kumppanuudella kestävyyttä kansakuntaan ja potkua Välitä väärtistä edes vähäsen! kehittämiseen! Väärtin kanssa vauhtiin Kumppanuudella koviin tuloksiin Väärtin völhjyn! kumppanuus vaikka henki menisi Yhdessä enemmän Kumppanuus luo uutta innostusta ja energiaa! Yhdessä enemmän! Rahat tai kumppanuus Yhdessä olemme enemmän Suomen kesä: Lapin hillasuot ja kumpparuus Yhdessä toimien, parasta tavoitellen Kumppanuus kannattaa aina Yhessä etteenpäin makso mitä makso Kumppanuus kantaa! Yhessä hyvempi! Kumppanuus kunniaan! Yhessä olema viishammat! Kumppanuus kutkuttaa kieltä/mieltä! Yhteistyöllä hyvinvointia! Kumppanuus on kuin kumilenkki joustaa, mutta pitää! Yhteistyöstä aitoon yhteiseen työhön Kumppanuus opettaa vastuuta Yhtä jalkaa on kättä pidempää! Kumppanuus syntyy arvostuksesta Yritetään yhdessä vielä Kumppanuus velvoittaa Ystävä hädässä tunnetaan! Lammas on luotettava kumppani YYA 2011 Luottamus ja arvostaminen on kumppanuuden kivijalka. Seminaarin esitykset, valokuvia ja videoita saatavilla osoitteessa: http://www.lapinliitto.fi/kevatkylvo 3
Vipuvoimaa EU:lta Suomi tarvitsee visiota kansallisesta ja paikallisesta aluerakenteesta Uuden hallituksen tulee ensimetreillään linjata oma näkemyksensä paikallisesta ja kansallisesta aluerakenteesta sekä keskeisistä kehittämisteemoista. Hallituksen tulee myös tukea alueiden yhteistyötä alueiden sisällä ja välillä, todettiin toukokuun alussa alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKOn tapaamisessa. Yli 500 aluekehittäjää kokoontui pohtimaan tulevaisuuden aluekehittämistä Vanajanlinnaan 3. 5.5. Tilaisuudessa jokaisesta KOKOn kansallisen verkoston teemasta, eli innovaatioista, hyvinvointiyrittäjyydestä, luovista aloista, maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, kansainvälistymisestä Venäjälle, matkailusta sekä ikärakenteen haasteista annettiin eväitä tulevaan kehittämistyöhön. Rohkeutta innovaatiopolitiikkaan Suomalaiseen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan ennakkoluulottomuutta, pitkäjännitteisyyttä, riittäviä resursseja ja kevyempää hallintobyrokratiaa. Innovaatiopolitiikan on mahdollistettava kokeilut ja sallittava riskinotto. Hyvinvointialan osaavan työvoima saatavuutta tuettava monin keinoin Hyvinvointialan osaavan työvoiman saatavuus on turvattava. Alan tulevaisuutta pohtineet yrittäjät näkivät keinoina mm. toimialan koulutuksen ja palkkauksen joustavuuden, oppilaitosten ja työelämän yhteistyön vahvistamisen sekä yksityisen sektorin henkilöstön mitoituksen ja rakenteen tarkastelun. Yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi yrittäjät edellyttävät, että valtiovalta ohjaa kuntia voimakkaasti selkeiden palvelustrategioiden laatimiseen, yksityisen ja julkisen palvelutuotannon samalle viivalle asettamiseen, palvelusetelijärjestelmän läpivientiin koko maassa ja kuntien oman palvelutuotannon hintojen laskemiseen ja näiden tietojen liittämiseen tilinpäätöstietojen liitteeksi. Luovien alojen kehittämiseen uteliaisuutta ja verkottumista Luovan talouden suurimpana haasteena on saada toimintaympäristö ja -edellytykset tukemaan alan yrittäjyyttä ja rohkeita ideoita. Luova talous vaatii nykyisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaista- 4
Vipuvoimaa EU:lta mista ja joustavoittamista. Luovan talouden myötä pitkät alihankintaketjut ja tiukka aluesidonnaisuus ovat jäämässä historiaan. Luovien alojen tulevaisuuden trendeissä esillä ovat vahvasti mm. digitalisoituminen, kulttuurien sekoittuminen, immateriaalioikeudet, käyttäjälähtöisyys ja osallistuminen. Jatkossakin tarvitaan luovien alojen ja muiden alojen yrittäjien verkottumista. Seudulliset maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset edellyttävät yhteistyötä Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen kuntien seudullisena yhteistyönä on edellytys alueiden elinvoimaisuudelle ja sujuvalle arjelle. Alueiden kehittäminen kuntien rajat ylittävän maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun keinoin on satsaamista tulevaisuuteen. Tarvitsemme jatkossakin kaupunkiseutujen ja maaseutumaisten alueiden vertaistukea, kokemusten vaihtoa, uusia suunnittelun välineitä, tahtoa laaja-alaiseen yhteistyöhön alueilla ja alueiden välillä sekä valtion tukea maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen jatkuvuudelle ja vaikuttavuudelle. Venäjä on mahdollisuus Kaksisuuntainen, vuorovaikutteinen elinkeinoyhteistyö on Suomen ja Venäjän mahdollisuus. Venäjän suomia mahdollisuuksia kuitenkin alihyödynnetään esimerkiksi erilaisista toimintakulttuureista johtuen. Suomessa tulee olla tarjolla keinoja ja kanavia hyödyntää Venäjään liittyvää asiantuntijuutta, sidosryhmiä ja uusia mahdollisuuksia. Matkailussa menestyy asenteella, luovuudella, myynnillä ja yhteistyöllä Suomessa tulee olla tulevaisuudessa vetovoimaisia, verkostoituneita ja kilpailukykyisiä matkailukeskittymiä. Kasvaakseen matkailuala kaipaa uusia avauksia ja uskallusta riskien ottoon. Suomessa käynnistettävä työkyvyn ja työhyvinvoinnin sparraus Kansallisessa sparrausohjelmassa organisaatioita ja kansalaisia kannustettaisiin pohtimaan koko työuran elämänpolkua. Tällä hetkellä menetämme 5 6 työuravuotta jokaista työntekijää kohti. Suomi, Itävalta ja Hollanti voivat toimia kokemuksellaan sparrausohjelman kärkinä. Ohjelman toteutus on ajoitettava aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseen teemavuoteen 2012. Ikääntyminen on alueiden ja yritysten voimavara, jota on nyt tuettava aktiivisella työhyvinvoinnin ja ikäasenteiden kehittämisellä. Teksti: Janne Antikainen Kuvat: Shutterstock Verkostoja esitellään tarkemmin KOKOavaa kehittämistä -seminaarijulkaisussa. Seminaarijulkaisu, joukkokohtauksessa esitetty materiaali sekä johtopäätökset ovat saatavilla osoitteesta www.tem.fi/joukkokohtaus. Julkaisua ja Osaava Aluekehittäjä -käsikirjaa voi kysellä myös Minna Strömbergiltä TEM:stä. Lisätietoja KOKO-ohjelmasta TEM:ssä Janne Antikaiselta ja Tarja Pyöriältä. Osaava aluekehittäjä -käsikirja ilmestynyt Käsikirja on tarkoitettu aluekehittäjille, hanketoimijoille ja kehittämistyötä tekeville. Se on syntynyt KOKOohjelman DEMO-verkoston Oppiva aluekehittäjä -koulutusohjelman puitteissa. Käsikirjassa annetaan tietoa ja välineitä ja jaetaan kokemuksia aluekehittäjille tärkeistä teemoista. Näitä ovat toimintaympäristöanalyysi, tulevaisuus- ja strategiatyö, itsearviointi, verkostoituminen ja viestintä. Käsikirjassa on hyviä ajatuksia ja ideoita myös EAKR- ja ESR-hanke- ja ohjelmatyötä tekeville. Erilaisten kehittämisohjelmien hallinnolliset erityispiirteet ja muut kommervenkit huomioidaan perusvälineiden ja menetelmien päälle. Tutustu käsikirjaan tästä linkistä http://www.tem.fi/files/29886/web_aluekehittaja_aukeamat.pdf 5
Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Luontaishoidoista matkailuvaltti? Uutta koulutusta rakentamassa Lapin luonnosta voi nauttia kaikin aistein. Luonto tulee ihmistä lähelle myös luontaishoidoissa, joissa puhtaat luonnontuotteet kanervasta koivuun rentouttavat, puhdistavat ja aktivoivat. Luontaishoidon palveluita Lapista -hankkeen isona tavoitteena on laatia virallinen, Opetushallituksen hyväksymä koulutusohjelma. Kuva: Shutterstock Syksyllä 2009 Rovaniemellä starttasi maan ensimmäinen, ammatillisen koulutuksen ja näyttötutkintojen mallia seuraava luontaishoidon koulutus. Lapin ammattiopiston toteuttamaan koulutukseen haki 64 innokasta, joista 20 pääsi mukaan. Kaksivuotisessa koulutuksessa rakennetaan ammattitaidon lisäksi uusia tuotteita ja palveluita, joiden tehoa tutkitaan parhaillaan. Potkua aktiiviselle yrittäjyydelle Projektipäällikkö Aini Ojala kertoo, että opintojen ohella opiskelijat solmivat hyviä suhteita paikalliseen matkailuyritysmaailmaan, eikä vähiten työssä oppimisen avulla. Työharjoittelupaikkoja ovat mm. yksityiset hoitolaitokset ja kylpylät, joiden asiakkaille opiskelijat tekevät rentouttavia hoitoja sekä yrtti- ja turvehoitoja. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin yksittäisistä hoidoista. Koulutuksen aikana opiskelijat oppivat keräämään yrttejä ja valmistamaan niistä hoitotuotteita. Lisäksi perehdytään asiakaspalvelutaitoihin sekä yhteyksien rakentamiseen yrityksiin ja luonnontuotealalle. Valmiiseen ammattiin ei koulutuksesta vielä valmistu, joten työnkuva on laadittava itse. Moni koulutuksessa oleva saa luontaishoito-opeista vahvan pohjan pk- tai yksityisyrittäjätoimintaan. Parhaimmillaan matkailuyritykset ja koulutuksen käyneet hoitajat elävät symbioosissa, jonka etuna yritykselle on se, että se voi ostaa uusia tuotteita sarjahoitoja ja kertahoitoja koulutetulta ja luotettavalta osaajalta. Hoitajat puolestaan voisivat saada pysyviä asiakkuussuhteita yrityksistä. Näin koko ala saa toivottavasti uutta piristystä ja matkailijat liikkeelle. Mitattua, ammattimaista, luotettavaa Tällä hetkellä luontaishoidon koulutuksessa on meneillään jännittävä jakso: käynnissä on vaikuttavuustutkimus, jossa selvitetään hoitotuotteiden ja -palveluiden tehoa. Tutkimusta tehdään asiakaspalvelujakson aikana, ja kohteena ovat sarja- ja kertahoidot. Tehoa arvioidaan sekä subjektiivisesti asiakkaiden palautetta kuuntelemalla että objektiivisten mittausten avulla, joissa elimistön viestejä kuunnellaan mm. stressitason vaihtelun, sykkeen ja verenpaineen mittausten kautta. Pilottikoulutus on 40 opintoviikon laajuinen lisäkoulutus, johon osallistuvalla on aikaisempaa alan koulutusta ja kokemusta työelämästä. Hankkeen suojelijana toimii yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari. Opintojen ohella opiskelijat solmivat hyviä suhteita paikalliseen matkailuyritysmaailmaan. Luontaishoidon palveluita Lapista Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Pohjois-Suomi, TL 3 Toteutusaika: 1.1.2009 31.12.2011 Kokonaiskustannukset: 521 549. Toteuttaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallinnointi: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: aini.ojala(at)lao.fi www.lao.fi/luontaishoito 6
Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita 2010 Proto-Design Poikkitieteellä uusia innovaatioita ja tuotekehitystä Lapissa Proto-Design on Rovaniemen korkeakoulujen ja Lapin ammattiopiston yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää oppilaitosten välistä yhteistyötä, etsiä uusia ratkaisuja ja palveluja yrityksille, sekä edistää innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista. Tuotekehitystoiminnan palveluympäristöön kuuluvat tuotteen muotoiluun, prototyypin valmistukseen ja testaukseen liittyvät palvelut kustannuslaskelmineen. Kultahakku Oy Roadscanners Oy Marttiini Oy Lapin ammattiopiston, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteistyönä Proto- Design -hanke on rakentanut poikkitieteellisen yhden luukun palveluympäristön yritysten tuotekehitystarpeisiin vastaamiseksi. Se koostuu eri oppilaitosten fyysisistä toimitiloista ja yhteisestä toimintaprosessista. Oppilaitoksille kehitetään ympäristö, josta pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti ja osallistumaan myös suurempiin toteutuksiin samalla kampuksella, kertoo projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi. Prototypointia, testausta, tuotantomenetelmiä Fyysisten tuotteiden rinnalle hanke tuo myös palveluihin liittyvän käyttökokemusten suunnittelun, prototypoinnin, testauksen sekä tuotantomenetelmien kehittämisen. Konseptiin kuuluu systemaattinen laskentamalli palvelun ja siihen liittyvien raaka-aineiden kustannuksista de minimis -laskelmineen tuotannon kannattavuuden selvittämiseksi tuotekehitystoiminnan yhteydessä. Oppilaitoksiin on saatu nyt vaativia tuotekehitystoimeksiantoja. Samalla on madallettu myös pienempien yritysten kynnystä lähteä hyödyntämään erilaisia kehityspalveluja. Proto-Design -hankkeen tavoiteena oli alunperin saada 16 yritystä mukaan, mutta tällä hetkellä yrityksiä on jo 30. Ratkaisut ja toteutukset ovat olleet monimuotoisia: esimerkiksi Roadscanners Oy:lle mittalaiteiden suojalaatikkomuotti, Marttiini Oy:lle opintoprojektina kääntöveitsi, Kultahakku Oy:lle korujen valmistusmenetelmien prototypointia, Soundworks Oy:lle yritysilmeen muotoilua ja mainontatuotteiden prototypointia, Rovaniemen steinerkoululle prototypointia ja pienoismalleja jne. Proto-Design tukee haastavaa ja opiskelijoita puoleensa vetävää koulutustarjontaa sekä mahdollistaa modernin teknologian ja tietotaidon siirron oppilaitosyhteistyön kautta laajemmalle opiskelija- ja yrityspohjalle. Myös alalle valmistuvien nuorten työelämään sijoittuminen helpottuu. Hanke edesauttaa aloille koulutettujen henkilöiden mahdollisuutta pysyä alueellamme ja perustaa uusia muotoilu- ja tuotteistamispalveluja tarjoavia yrityksiä, sanoo Aittaniemi. Proto-Designin käyttöön on hankittu myös korkeatasoisia teknisiä laitteita mm. 3D-tulostin ja lasertyöstökoneita eri kappaleiden käsittelyyn. Hankkeen koulutusorganisaatiot toimivat fyysisesti samalla opiskelijakampuksella ja edustavat eri koulutus alojen osaamista alueella. Design, muotoiluosaaminen tuotetaan Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitoksella, tuotteen valmistamiseen liittyvä käytännön osaaminen Lapin ammattiopistossa ja testaukseen liittyvä osaaminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti. Proto-Design Ohjelma ja toimintalinja: Pohjois-Suomi EAKR, TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A30331, 26.2.2008 31.12.2010 Rahoitus: EAKR + valtio 1 010 768, kokonaiskustannukset 1 189 139. Toteuttaja: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Hallinnointi: Pohjanmaan ELY-keskus Lisätietoja /toteuttajaorganisaatio: projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi, tarmo.aittaniemi@lao.fi www.protodesign.fi 7
Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Arviointi osana kehittämisprosessia Arttu Vainio esittelee artikkelissaan usean erillisen välityömarkkinahankkeen yhteen niputettua arviointia, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa teemakohtaista arviointitietoa että kehittää ja verkottaa arvioitavia hankkeita. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana.valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Jaana Valkokallio Nippuarvioinnista oppia hanketyöhön Hankkeiden tulosten mittaaminen on haasteellista. Tämä korostuu silloin, kun pitäisi arvioida useiden erillisten hankkeiden toiminnan kokonaisvaikutusta. Kullakin hankkeella on omat tavoitteensa ja toimintatapansa eivätkä ne useimmiten saa tietoa toistensa kokemuksista. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Länsi-Suomen suuralueella toteutetaan pilottiluonteista nippuarviointia, jonka toteuttavat yhteistyössä VATES-säätiö ja Sosiaalikehitys Oy. Sen kohteena on kahdeksan välityömarkkinahanketta ESR-ohjelman toimintalinjalta 2. Arviointi valmistuu vuodenvaihteessa 2011 2012. Teemakohtainen nippuarviointi tarkoittaa useiden samalla alalla toimivien hankkeiden arvioimista yhdellä kertaa. Se koostuu lyhyistä hankkeiden toiminnan ja tulosten kuvauksista, joiden yhdistelmänä muodostuu kuva koko kehittämisteeman tuloksista. Nippuarvioinnin lähestymistapa on kehittävä ja se aloitetaan jo hankkeiden ollessa käynnissä, jotta siihen arviointiprosessi ehtii vaikuttaa niiden toimintamalleihin. Hankkeet osallistuvat yhteistapaamisiin ja kokoavat arvioinnissa tarvittavaa tietoa jo hankkeen aikana. Vastapalveluksena ne saavat tietoa muiden saman alan hankkeiden kokemuksista sekä hankekohtaisen arvioinnin omasta toiminnastaan. Arviointi tuottaa jokaiselle osallistuvalle hankkeelle lyhyen hankekohtaisen toiminnan kuvauksen ja arvioinnin. Nippuarviontia toteuttavan VATES-säätiön kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen toteaa, että tähän mennessä hankkeet ovat hyötyneet eniten hankkeiden yhteisistä tapaamisista ja kirjallisista välitehtävistä, joissa ne ovat jäsentäneet omaa toimintaansa. 8 Yhteistyön haasteeksi hän toteaa hankkeiden pienet henkilöresurssit, joiden vuoksi oman toiminnan kehittämiseen on vaikea löytää aikaa arkityö vie kaiken käytettävissä olevan ajan. Hankkeiden nippuarvioinnin keskeisin tavoite on parantaa hanketoiminnan laatua. Tämä tapahtuu arvioinnissa saatavan tiedon ja arviointiprosessin yhteydessä tapahtuvan viestinnän, yhteistyön ja osaamisen jakamisen kautta. Arvioijat toimivat nippuarvioinnin yhteydessä myös toiminnan kehittämistä tukevina aktiivisina asiantuntijoina. Hallinnon näkökulmasta nippuarvioinnilla tavoitellaan erityisesti käynnissä olevien hankkeiden kehittämistä hanketoimijoiden lisääntyvän osaamisen ja hanketoimijoiden välisen verkostoitumisen kautta. Muita tavoitteita ovat tulevien hankesuunnitelmien laadun parantaminen sekä hanketoimintaan liittyvän tiedottamisen helpottaminen. Näiden lisäksi toiminta tuottaa tietoa hyvistä käytännöistä ja helpottaa niiden levittämistä suoraan hanketoimijoiden välillä.
Vipuvoimaa EU:lta Arviointiprosessin keskeisimpiä tuloksia ovat: Hanketoiminnan laadun kehittyminen ja toimijoiden osaamisen parantuminen arviointiprosessin aikana (arvioinnit, konsultointi). Hankkeiden saamat hankekohtaiset ja koko kehittämisteemaa koskevat arviointiraportit, joita voidaan käyttää tulevien toimintojen suunnittelussa. Laajeneva hankkeiden välinen verkostoituminen Länsi-Suomessa toimivien hankkeiden välillä. Lisääntyvä tiedon siirtäminen arviointiin osallistuvien hankkeiden välillä ja hankeorganisaatioiden sisällä. Tiedottamisen helpottuminen hankkeiden ja hallinnon, hankkeiden ja tiedotusvälineiden sekä hallinnon ja tiedotusvälineiden kesken. Nippuarvioinnissa ovat mukana seuraavat ESR-hankkeet: Duunari, Keski-Suomi Punainen talo, Keski-Suomi Mieluisa, Pirkanmaa Valmennuksella vahvaksi, Pirkanmaa Valtaväylä, Etelä-Pohjanmaa Kolmas ovi, Etelä-Pohjanmaa Työmieli, Satakunta. Klubitalolta työuralle, Satakunta Teksti: Arttu Vainio Kuva: Shutterstock Kirjoittaja on kauppatieteen lisensiaatti, joka toimii ESR-ohjelman Länsi-Suomen alueen koordinaattorina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Hänellä on pitkä kokemus kehittämisohjelma- ja hanketyön arvioinnista. 9
Vipuvoimaa EU:lta Flat rate -menettely voimaan 1.6.2011 alkaen Valtioneuvosto hyväksyi 12.5.2011 uusitun valtioneuvoston asetuksen rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta. Asetuksessa on säännökset uudesta prosenttiperusteisesta kustannusmallista eli ns. flat rate -menettelystä, joka vähentää maksatuksiin käytettävää työaikaa sekä tuensaajan että viranomaisen kannalta. U usittu tukikelpoisuusasetus tulee voimaan 1.6.2011. Asetusta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtäviin tukipäätöksiin (eli uusiin hankkeisiin). Aikaisempiin päätöksiin sovelletaan nykyistä, vuodelta 2007 olevaa asetusta. Flat rate -menettely tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla hankkeen välilliset kustannukset korvataan hankkeen palkkakustannuksista. Tämä kiinteä prosenttiosuus on EAKR-hankkeissa 20 % ja ESR-hankkeissa 17 % palkkakustannuksista. Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi hankehenkilöstön matkakustannukset, toimitiloista aiheutuvat ja muut toimistokulut sekä hankkeen ohjausryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Flat rate -menettely helpottaa hankehallinnointia Flat rate -menettely yksinkertaistaa ja nopeuttaa merkittävästi rakennerahastovaroja myöntävien ja maksavien ELY-keskusten sekä maakunnan liittojen työtä erityisesti hankkeiden maksatusvaiheessa, sillä flat ratella korvattavia kustannuksia ei tarvitse todentaa eikä tarkastaa. Myös tuensaajat säästyvät näiden kustannuslajien raportoinnista ja todentamisesta. Flat ratella korvattaviin kustannuksiin sisältyy paljon rahalliselta määrältään pieniä, mutta kuitenkin runsaasti työtä vaativia kustannuseriä. Hakija valitsee kustannusten korvaustavan Hakijalla on mahdollisuus valita, käyttääkö hankkeessa flat rate -menettelyä vai perinteistä todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapaa, joka tarkoittaa kaikkien kustannusten esittämistä ja todentamista kirjanpidon otteisiin ja tositteisiin perustuen. Hakijan kannattaakin hakuvaiheessa suunnitella hankkeen kustannukset ja punnita vaihtoehdot huolella, sillä valittua kustannusten korvaamismenettelyä ei voi muuttaa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun projektihakemus on hyväksytty rahoitettavaksi. Yksinkertaisemman hallinnoinnin vuoksi suositellaan, että hakijat pääsääntöisesti käyttäisivät flat rate -menettelyä. Todellisiin kustannuksiin perustuva menettely voi olla kuitenkin tarkoituksenmukainen esimerkiksi silloin, jos hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka korvattaisiin flat ratella. Tällaisia voivat olla mm. hankkeet, joissa aiheutuu paljon matkakustannuksia esimerkiksi kansainvälisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi. Hankkeissa, joissa on useampia hakijoita/toteuttajia (ns. yhteishankkeet ja tuen siirto), on kaikkien toteuttajien osalta noudatettava samaa kustannusten korvaamismenettelyä, mikä edellyttää sitä, että hakijoiden on tarvittaessa neuvoteltava keskenään valittavasta menettelystä ennen hakemuksen jättämistä. 10 Hankkeiden hakijat voivat kysyä neuvoa valinnan tekemiseen ja hakemuksen laatimiseen rahoittavina viranomaisina toimivilta ELYkeskuksilta ja maakunnan liitoilta. Flat ratesta löytyy lisätietoja myös -sivustoilta. Teksti: Jenni Hyvärinen e t a r t Fla 1 1 0 2. 1.6
Vipuvoimaa EU:lta Järjestöt kumppaneina EU-rakennerahastotyössä Kumppanuus eri toimijoiden kesken kulkee punaisena lankana kaikessa rakennerahastotoiminnassa. Toiminnalla on parhaat edellytykset saada aikaan vaikuttavia tuloksia, kun mukana on hallinnon eri tasot, yksityinen sektori, kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, yrittäjien järjestöt sekä yksittäiset ihmiset. Suomessa rakennerahastohankkeita toteuttaa suuri joukko järjestöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti useiden järjestöjen kanssa EU-aiheisen viestintäkampanjan, jossa kukin järjestö suunnitteli ja toteutti omaan työhönsä sopivan liitteen rakennerahastoista. Liitteitä jaettiin järjestölehtien välissä tai toteutettiin osana lehteä keväällä 2011. Ilmoitusliitteet koostuivat järjestön oman merkkihenkilön puheenvuorosta, hyvistä hankeesimerkeistä sekä suositun kolumnistin Roman Schatzin humoristista kirjoituksista. Liitteet tavoittivat tuhansia lukijoita suomen- ja ruotsinkielisistä palkansaajista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin sekä tekniikan alan akateemisiin ammattilaisiin ja työttömien valtakunnallisen etujärjestön lehteä seuraavia. Teksti: Suvi Tuhkanen Järjestölehdissä julkaistut EU-liitteet Karenssisanomat Palkkatyöläinen Löntagaren Sosiaali- ja terveysviesti TEK Tekniikan akateemiset 11
Vipuvoimaa EU:lta ESR kehittää valtakunnallisesti Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät Helsingissä 16. 17.5.2011 yhteisen työkokouksen valtakunnallisille kehittämisohjelmille ja ESR-hankkeita rahoittaville viranomaisille. Kehittämisteemojen toimia yhteen kokoava toteuttamistapa on Manner-Suomen ESR-ohjelmaan valittu siksi, että aikaisemman ohjelmakauden kokemusten mukaan projektit jäivät yksittäisiksi ja toisistaan irrallisiksi ja niiden yhteisvaikutuksen arviointi oli haasteellista. Kehittämisohjelmat on myös selkeästi linkitetty kunkin hallinnonalan tärkeänä pitämiin strategioihin. Tilaisuudessa tarkasteltiin kehittämisohjelmien tuloksia ja pohdittiin toimintamallin ansioita ja haasteita. Rahoittajat ja kehittämisohjelmat verkottuivat työkokouksessa. Tunnistettava kiinnostavat tahot ja hyvistä tuloksista tiedotettava entistä aktiivisemmin Tiedonhallinta ja siirto koettiin merkittäväksi haasteeksi. Kehittämisohjelmatoiminnan rakenteen erilaiset sovellutukset edellyttävät sujuvaa tiedonvälitystä. Perusperiaatteena tulee pitää sitä, että rahoittajat saavat tietoa kehittämisohjelmien linjoituksista ja valintakriteereistä sekä hyvistä tuloksista, ja että hakijat saavat selkeää tietoa siitä, mistä lähteistä rahoitusta on mahdollista hakea. Jokaisen kehittämisohjelman teemaan liittyvän uuden hanketoimijan tulisi saada heti tieto hänen hanketyötään tukevasta koordinaatiorakenteesta. Kehittämisohjelmien tulisi markkinoida omaa työtään uusille hankkeille aktiivisesti. Kehittämisohjelmakonseptia pidettiin hyvänä, sillä kehittämisohjelmassa aikaan saadut tulokset ovat usein parempia kuin yksittäisten hankkeitten summa. Työkokouksessa kuultiinkin monista kehittämisohjelmissa kehitetyistä hyvistä toimintamalleista, vaihdettiin kokemuksia ja verkostoiduttiin. Työkokous saa jatkoa 31.10 1.10.2011 järjestettävässä tilaisuudessa. Kehittämisohjelmien vaikutukset ja rahoitus Vuoden 2010 loppuun mennessä kehittämisohjelmien hankkeissa on mm. aloittanut yli 61 000 henkilöä ja hankkeilla on vaikutettu lähes 2 800 uuden työpaikan ja 1 600 yrityksen syntymiseen. Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin on osallistunut yli 268 000 henkilöä. Koulutus- ja henkilötyöpäivä on kertynyt yhteensä lähes 934 000. Kehittämisohjelmien rahoituskehys (ESR+valtio) on yhteensä 417,7 miljoonaa euroa. 30.4.2011 mennessä kehyksestä oli varattu 81 %, sidottu 57 % ja maksettu 25 %. Kehittämisohjelmien rahoitus on noin 35 % koko ESR-rahoituksesta. Teksti ja kuvat: Sirpa Liljeström Tutustu tarkemmin kehittämisohjelmien työhön Tilaisuuteen valmistettuun raporttiin on koottu valtakunnallisten kehittämisohjelmien laatimat tiivistelmät, joista selviävät mm. kunkin kehittämisohjelman välitulokset ja haasteet. Kunkin kuvauksen lopussa on luettelo kaikista kehittämis ohjelmassa toteutetuista yksittäisistä hankkeista. Lue raportti tästä Kehittämisohjelmia kuvataan myös viime vuoden lopussa ilmestyneessä esitteessä, jossa kustakin ohjelmasta on nostettu esiin myös hanketyötä. Esite on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Esite on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi rakennerahastot.fi -sivuston julkaisuja esittelevässä osiossa. Lisätietoa kehittämisohjelmista 12
Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti RegioStars 2012 RegioStars 2012 -kilpailu on käynnissä ja otamme vastaan ideoitanne alueenne hyviksi EAKR-hankkeiksi kilpailemaan muiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Tänä vuonna etsitään tähtihankkeita palveluinnovaatioiden, vihreän infrastruktuurin ja ikääntymisen alalta. Voittajat valitaan viidessä kategoriassa, joita ovat 1) älykäs kasvu, 2) kestävä kasvu, 3) osallistava kasvu, 4) Citystars ja 5) viestintä. Lisää tietoa tietoa kilpailusta löytyy InfoRegion-sivuilta: http://ec.europa.eu/regional_policy/cooperation/interregional/ecochange/regiostars_12_en.cfm?nmenu=4 Makedonialaisia perehtymässä Suomen ESR-toimintaan Jos olet kiinnostunut osallistumaan RegioStars 2012 -kilpailuun, lähetäthän kuvauksen EAKR-hankkeestasi englanniksi kuvan kera 24.6.2011 mennessä osoitteeseen rakennerahastot@tem.fi. TEM lähettää parhaiden ehdokkaiden hakemukset aluepolitiikan pääosastolle juryn arvioitavaksi. Voittajat julistetaan perinteisesti Regions for Economic Change -konferenssissa kesäkuussa 2012. Kesän kaksoisnumero ilmestyy 16.6. Kuva: Aki Vainio Makedonialaisen opintomatka 16. 20.5. on osa TEM:n Twinning-hanketta. Makedonialaiset vierailevat työ- ja elinkeinoministeriössä ja perehtyvät hallinto -ja todentamisviranomaisen sekä VM:n tarkastusviranomaisen toimintaan. Opintomatka jatkuu Etelä-Savon ELY-keskukseen, jossa he tutustuvat ESR-koordinaattori Kati Torniaisen johdolla välittävän toimielimen työhön. ESR-toiminnan konkretiaa esitellään työvoima- ja elinkeinotoimistossa, työvoiman palvelukeskuksessa ja ammattiopiston maahanmuuttajaprojektissa. Makedonian tasavallan verkkosivut: http://www.vlada.mk Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, jaana.valkokallio@tem.fi Taitto: Viisikko-Communica VCA 13