Vammaispalvelujen vastuualue

Vammaispalvelujen vastuualue Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Marjut Mäki-Torkko, KM vammaispalvelujen johtaja

2 Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kotopihlaja, Kuntokaari, Kuusikoto, Metsätähti, Neliapila, ja Tuulentupa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on tällä hetkellä 77 asukasta ja 25 paikkaa on lyhytaikaisessa asumisessa Lyhytaikaisen huolenpidon käyttö 2015 (110 eri käyttäjää ja 6141 käyttöpäivää ) Lasten tilanne pitkäaikaisesti asuu 13 lasta Pikkupihlaja Lastentalo I valmistui joulukuun lopussa koti kuudelle lapselle

3 Laitoshoito tulevaisuudessa Pikkupihlaja Lastentalo I pitkäaikaisesti asuvalle kuudelle lapselle tai nuorelle Lastentalo II vaihe lyhytaikaiseen huolenpitoon 4+4+2 Pikkupihlajan viereen ja yhteyteen Tuki- ja osaamiskeskuksen uudisrakentaminen - Paljon tukea tarvitsevien yksikkö 10+10 - Sairaanhoidollista palvelua tarjoava yksikkö 10+6 Laitoshoitoon jäisi pitkäaikaiseen asumiseen 26 paikkaa ja lyhytaikaiseen kuntoutukseen, tutkimukseen ja huolenpitoon 26 paikkaa Lyhytaikainen huolenpito tulevaisuudessa? Tarvetta on!

Lastentalo I ja II 4

Tuki- ja osaamiskeskuksen alustava luonnos

6 Asumispalvelut Asumisyksikköjä Eskoon alueella Helakoti, Kärjen kortteeri ja Kotomarkki, joissa on yhteensä 59 asukasta ja 2 tilapäisasuntoa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on lisäksi asumisyksiköt Pietarsaaressa Kotilinna, Kristiinankaupungissa Merituuli ja Vaasan Tervajoella Toukoranta, joissa on yhteensä 43 asukasta, kolme tilapäisasuntoa ja 2 tukiasukasta

7 Asumispalvelut tulevaisuudessa Syyskuussa 2016 valmistuu Louhenkadun asumisyksikkö tavalliseen kerrostaloon Seinäjoelle Pohjan kaupunginosaan Louhenkadulle Ensimmäiseen kerrokseen 8 asuntoa ja toiseen kerroksen 7 asuntoa Asuntojen koot 31-38 m2 Talossa on yhteensä 36 vuokra-asuntoa Yhteisöllisyys on huomioitu vuokratalon toiminnassa, esim. pyykkitupa, sauna, kerhotila ja talon asukastoimikunta Arjen keskiössä hankkeessa mukana olo edisti talon suunnittelua ja valmistumista Yhteistyössä Sevas, Seinäjoen kaupunki ja Eskoo

Louhenkadun vuokratalo 8

Asumispalvelut tulevaisuudessa Seinäjoen Kasperiin valmistuu autististen henkilöiden koti (7+2) tavalliseen kerrostaloon syksyllä 2017 Konseptikilpailutuksen kautta optimiasumisen malli vaikeasti autististen henkilöiden asumiseen

Asumispalvelut tulevaisuudessa Ikääntyvien asumisyksikkö (19 asuntoa) Eskoon alueelle Tupatie 37 valmistuu 2017 Asukkaat ovat pitkään asuneet laitoksessa Jokaiselle asukkaalla on oma asunto makuuhuoneella, kylpyhuoneella, keittiöllä ja parvekkeella Joka kerroksessa yhteiset oleskelutilat ja kellarikerroksessa sauna, pyykkitupa ja sosiaalitilat

11 Muuttovalmennus Asumisvalmennuksessa henkilöt saavat tehdä omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan koskevia tietoisia valintoja ja he saavat tukea tavoitteidensa saavuttamiseen Asumisvalmennuksessa harjoitellaan poissaoloa lapsuudenkodista itselleen sopivaan tahtiin ja opetellaan omassa kodissa tarvittavia taitoja ja tietoja Muuttovalmennus on ajankohtainen, kun tuleva koti ja muuton ajankohta ovat tiedossa Tehdään elämän tilanteen kartoituksia asiakkaille, jotka tiedetään tulevaisuudessa muuttavan Henkilökohtaisessa muuttovalmennuksessa laaditaan yksilöllinen muuttosuunnitelma ja järjestetään muutonsuunnittelupalaveri verkoston kesken.

12 jatkoa Ryhmämuotoisessa muuttovalmennuksessa muuttovalmentaja suunnittelee, toteuttaa ja organisoi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uutta yksikköä perustettaessa muuttovalmennusmatkan. Prosessi alkaa 1v-6kk ennen yksikön käynnistymistä. Toteuttamistapoina ovat tapaamiset ryhmissä muuttajien ja läheisten kesken. Muuttovalmennukseen voi kuulua asumisharjoittelua, uuden kodin suunnitteluun osallistumista ja tuen tarpeiden kartoittamista ja omien tärkeiden asioiden määrittelemistä sekä tutustumista mahdollisiin asuintovereihin ja tuleviin työntekijöihin Muuttovalmennusohjelmaan kuuluu myös vanhempien, muiden läheisten tukeminen ja muiden lähihenkilöiden kanssa tehtävä yhteistyö

Laatua yhteistyöllä Uudet, hienot talot ja seinät eivät yksin takaa laadukasta ja hyvää asumista ja elämää, vaan henkilökunnan tapa tehdä siellä työtä ja asiakaslähtöinen toiminta mahdollistavat yksilöllisen elämän ja asumisen Asumispalveluyksiköissä asukkaiden arkielämä ja päivittäinen tuki tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa 13

14 Työ- ja päivätoiminta sekä erityiskoulutus Työ- ja päivätoimintakeskuksia on Kristiinankaupungissa Suupohjan toimintakeskus (24), Vaasan Tervajoella Koivusilta (35) ja Pietarsaaressa Veturi ( 25) ( yhteensä 84 asiakasta) Toimintakeskukset ohjaavat työ- ja päivätoiminnan sekä kurssitoiminnan ohella asiakkaitaan lisäksi toimintakeskusten ulkopuolelle tuettuun avotyöhön erilaisiin työtehtäviin

15 Erityiskoulutus ja päivätoimintakeskus Kaarisilta Eskoon alueella Erityiskoulutus kestää 1-3 vuotta Tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja nuorille aikuisille, jotka haluavat oppia, vahvistamaan ja kehittämään tietoja ja arjen taitoja Erityiskoulutuksen sisältöjä: elämänhallinta ja aikuisuuteen kasvaminen, motoriset taidot ja liikkuminen, työtaidot, liikunta, taideaineet ja kulttuuri, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä tiedolliset valmiudet Palvelujen lähtökohtana on erityistä tukea tarvitsevan henkilön yksilölliset tiedot, taidot, toiveet ja tarpeet

Päivätoiminta (osallisuutta tukeva toiminta) Kaarisillassa Yksilöllisesti suunniteltua tavoitteellista, mielekästä päiväaikaista toimintaa, jolla tuetaan aikuisen elämäntaitoja, ylläpidetään ja kehitetään toimintakykyä, tuetaan kommunikaatiota ja vuorovaikutusta sekä tuetaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja kansalaisuuteen Paljon tukea tarvitsevien päivätoimintaryhmässä etsitään asiakkaalle sopivia tapoja osallistua, tuntea tekemisen iloa ja kokea aistielämyksiä Äijäryhmä tekee oikeita töitä aidossa ympäristössä, esim. alihankintatöitä tai varastotyötä kaupassa Vapaa-ajanviettopaikka Lupi tiistaisin ja torstaisin klo 16-18 vapaata yhdessäoloa, teemailtoja, musiikin kuuntelua, karaokea ja pelejä

Uutena toimintana Kulttuuripaja Tarkoitettu nuorille henkilöille, joilla elämänsuunta vielä haussa, neuro-psykiatrista oireilua, laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ei edellytä kehitysvamma diagnoosia Kulttuuripainotteinen ryhmä vastaamaan kentältä tulleeseen tarpeeseen Toiminnassa on liikuntaa, kulttuuria, taidetta, mediaa, musiikkia, draamaa, valokuvausta, videointia ja ATK:ta Tavoitteena on tehdä yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa ja hyödyntää Henkilökohtaista budjetointia Ohjauksesta vastaavat kaksi Kaarisillan sosiaaliohjaajaa yhteistyössä Eskoon psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja Hyvän Elämän Kompassi ovat osa toimintaa HOT kuuluu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja on arvo-, hyväksyntä- ja mindfulness-pohjainen terapiamuoto, jossa elämää tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Tavoitteena on selvittää, mikä osallistujille on elämässä tärkeää ja merkityksellistä ja mikä heitä motivoi tekemään muutoksia omassa elämässään Harjoitteiden ja yksilö- sekä ryhmäkeskustelujen avulla osallistujia pyritään auttamaan oman ja arvokkaan elämänpolun rakentamisessa

18 Työ- ja päivätoiminnan laatukriteerit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on koonnut laatukriteerit osallisuutta ja työllistymistä edistävälle toiminnalle. Laatukriteereiden tarkoituksena on kehittää työ- ja päivätoiminnan palveluja ja toimintakäytäntöjä. Tavoitteena on, että palveluntuottajat ottavat laatukriteerit käyttöön valtakunnallisesti. 1. Valinnat ja suunnitelmat 2. Muutokset ja siirtymävaiheet 3. Lähiyhteisöihin liittyminen 4. Opinnot 5. Itsenäisyys 6. Terveys, hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet 7. Ammatilliset opinnot ja työ 8. Itseilmaisu 9. Sosiaaliset roolit 10. Palveluihin vaikuttaminen

19 Mihin tarvitaan Eskoota? Asuminen Työ- ja päivätoiminta sekä erityiskoulutus Pitkäkestoinen kuntoutus lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Kriisitilanne perheessä Kriisitilanne asumisyksikössä Haasteellinen käyttäytyminen Psykososiaaliset ongelmat Neuropsykiatriset vaikeudet Terveydentilan ja lääkityksen suunnittelu Tutkimus- ja kuntoutusjakso Koulunkäynnin tukeminen Lyhytaikainen huolenpito Jalkautuvat palvelut Tahdonvastaisen hoidon järjestäminen Lastensuojelu Asiantuntijapalvelut

20 Asiakasryhmät Erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja aikuiset Paljon tukea ja valvontaa tarvitsevat asiakkaat Autisminkirjon asiakkaat Mielenterveyden ja käyttäytymisen haasteita omaavat asiakkaat Sairaanhoidollista palvelua tarvitsevat asiakkaat Tutkimus- ja kuntoutusjaksot Koululaisten leirit ja kurssit Aikuisten kurssit Lyhytaikaista huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat

Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeus vahvistuu Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki muuttuu Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa Laki korostaa jokaisen erityishuollossa olevan oikeutta täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa ja hänen toiveensa ja yksilölliset tarpeensa huomioonotetuksi ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Lakiin tulevilla uusilla säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille henkilöille asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön.

jatkuu Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun on tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko Rajoitustoimenpiteisiin ei saa ryhtyä, jos käytettävissä on jokin lievempi keino ja rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä Erityishuollossa olevien kehitysvammaisten henkilöiden oikeusturvaa vahvistetaan muun muassa käytettyjen rajoitustoimenpiteiden kirjaamista ja jälkiselvittelyä, virka- ja vahingonkorvausvastuuta sekä tehostettua viranomaisvalvontaa koskevin säännöksin Laki tulee voimaan 10.6.2016. Samanaikaisesti lain kanssa tulee voimaan myös Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi Suomessa.

Mitä toimenpiteitä tulee tehdä? 1. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden vahvistamista 2. Henkilön käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä 3. Keinoista, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä 4. Rajoitustoimenpiteistä, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään Riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa, jotka perehdytetään, ohjeistetaan ja koulutetaan keinoihin ja työmenetelmiin, joiden avulla tuetaan ja edistetään henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista

jatkuu Henkilöstö koulutetaan rajoitustoimenpiteiden ennalta ehkäisemiseen ja niiden asianmukaiseen käyttämiseen Edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista Henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin Rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittely ja kirjaaminen Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto

25 Valinnanmahdollisuudet ja itsemääräämisoikeus osana täyttä kansalaisuutta Itsemäärääminen on mahdollisuutta valita Valinnanmahdollisuudet tarkoittavat: 1. Asioita, joita henkilö haluaa tehdä 2. Mahdollisuutta tehdä näitä asioita 3. Valtaa siihen, missä ja kenen kanssa mahdollisuudet toteutuvat

26 Tavoitteena hyvä elämä Miten ajattelu- ja toimintatapoja voidaan kehittää yksilöllisemmiksi? Miten opimme olemaan läsnä, kommunikoimaan ja paremmin tunnistamaan asiakkaiden tarpeita ja toiveita ja miten sitoudumme niiden edistämiseen koko organisaatiossa?

27 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelukoulutus Asumisyksiköissä, laitosasumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa on koulutettu vuodesta 2012 kaikki työntekijät yksilökeskeiseen elämänsuunnittelu- työskentelyyn ja ajattelutapaan, jonka avulla vahvistettiin asiakkaiden yksilöllistä kohtaamista Koulutuksiin ovat osallistuneet myös asiakkaat, jolloin toiminta on muuttunut päämieslähtöisemmäksi Keskittyy asiakkaan toiveisiin, haaveisiin tarpeisiin ja vahvuuksiin

28 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelukoulutus Tavoitteena kouluttaa koko henkilökunta myös uusissa aloittavissa yksiköissä, jotta uudet toimintatavat viedään käytäntöön ja kaikki sitoutuvat samoihin periaatteisiin Löytää jokaiselle asiakkaalle mielekäs ja omannäköinen elämä elettäväksi sekä saada siihen tarvittava tuki Auttaa nostamaan asiakkaan ääni kuuluviin Kyse on vammaisen ihmisen näkemistä yksilönä, ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita Koulutetaan Eskooseen omat sisäiset valmentajat, jotka toimivat YKS-työkulttuurin valmentajina ja kouluttajina sekä yksilökeskeisen toimintakulttuurin juurruttamisessa edelleen

29 Mitä tarkoittaa yksilökeskeinen elämänsuunnittelu? Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on toiminta- ja ajattelutapa, jonka tavoitteena on mahdollistaa ihmisen osallisuus itselleen tärkeisiin asioihin. Yksilökeskeinen suunnittelu antaa mahdollisuuden ja työkaluja Ihmisen oman äänen ja aidon mielipiteen kuulemiseen Elämänlaadun parantamiseen Ihmisen voimaantumiseen omassa elämässään

30 Henkilökohtainen budjetointi Kehittämistyö on aloitettu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hallinnoimassa ja RAY:n rahoittamassa projektissa alkuvuodesta 2016 yhteistyössä Pietarsaaren, Järvi -Pohjanmaan, Vaasan, Kuntayhtymä kaksineuvoinen, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ja Kårkullan kanssa Henkilökohtaisessa budjetoinnissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen avun ja tuen tarpeidensa sekä tuen ja palvelujen kustannusten pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jolla henkilön palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti, palvelujen käyttäjän toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Raha seuraa asiakasta ja ohjautuu hänelle tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa ihmiset osallistuvat aktiivisesti omaan elämäänsä ja palvelukokonaisuuksiensa suunnitteluun ja toteutukseen

31 Elämänlaatu Laadukas, hyvä asuminen ja eläminen ei ole kehitysvammaisen henkilön kohdalla eri asiaa kuin muiden kohdalla Erotuksena on se, että tarvitaan eri asioissa eri määrin apua ja tukea Hyvää elämistä on kun Saa asua siellä, missä haluaa, kenen kanssa haluaa, siten kuin haluaa. Saa tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti, siinä laajuudessa kuin se on tarpeen. Saa oman äänensä kuuluviin ja saa olla oman elämänsä päämies.

Hyvää kesää ja kiitos! 32