EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.12.2003 KOM(2003) 764 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euratomin ydinmateriaalivalvonta vuonna 2002 Fl Fl
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euratomin ydinmateriaalivalvonta vuonna 2002 1. JOHDANTO Vuosi 2002 oli ratkaiseva Euratomin ydinmateriaalivalvonnan kannalta. Komissio oli vuonna 2001 asettanut korkean tason asiantuntijaryhmän tutkimaan entisen Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimiston tehtävää ja toimintatapoja. Ryhmän loppuraportin perusteella komissio hyväksyi entiselle toimistolle uuden toimintaajatuksen ja esitti, että se yhdistetään kokonaisuudessaan liikenteen ja energian pääosastoon. Tätä tarkoitusta varten perustettiin 26. kesäkuuta 2002 pääosastoon kaksi uutta linjaa: ydinturvallisuudesta ja ydinmateriaalivalvonnasta vastaava linja H ja ydinmateriaalin tarkastuksista vastaava linja I. Uuden toiminta-ajatuksen hyväksyminen tuo mukanaan merkittäviä muutoksia Euratomin ydinmateriaalivalvonnan tarkastuksissa sovellettaviin toimintamalleihin. Näin ollen on luotu rakenteita, jotta uusien toimintamallien käyttöönottoa voitaisiin edistää uusien suunnitelmien ja ohjeiden avulla. Pääosaston sisälle perustettiin sisäisiä työryhmiä, joissa oli mukana linjojen H ja I kokenutta henkilöstöä. Pääosaston ulkopuolelle perustettiin johtavien ydinmateriaalivalvonnan asiantuntijoiden neuvoa-antava työryhmä SAGES. Maaliskuussa 2002 komissio hyväksyi ehdotuksen uudeksi asetukseksi Euratomin ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanosta, ja se annettiin neuvoston vahvistettavaksi. Uudella asetuksella on tarkoitus saattaa voimassa oleva asetus Nro 3227/76 ajan tasalle siten, että lainsäädännön ja tekniikan kehitys, erityisesti jäsenvaltioiden, yhteisön ja kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) välisten sopimusten lisäpöytäkirja (AP), nykyaikaiset tiedonsiirtotekniikat ja johdonmukainen ydinjätteen valvontapolitiikka otetaan asetuksessa huomioon. Neuvoston käsittely on edennyt kohtuullisen hyvin, ja uuden asetuksen toivotaan tulevan voimaan vuoden 2003 lopussa. Vuoden 2002 loppuun mennessä 11 jäsenvaltiota 15:stä oli ratifioinut yhteisön, jäsenvaltioiden ja IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimusten lisäpöytäkirjat. Samaan aikaaan on järjestetty IAEA:n ja eräiden jäsenvaltioiden välisiä hankkeita, joiden tavoitteena oli selvittää täytäntöönpanoon liittyviä käytännön seikkoja ja kehittää tarpeellisia täytäntöönpanomenettelytapoja. Parhaillaan kehitetään tietokantaa, joka on nimenomaan tarkoitettu lisäpöytäkirjojen seurantaan sitten, kun ne ovat voimassa. Avoimuuden lisäämiseksi pidettiin sidosryhmille seminaari, johon osallistui 110 jäsenvaltioiden ja ydinlaitosten edustajaa ja jolla pyrittiin antamaan osallistujille tietoa uuden asetuksen ja lisäpöytäkirjojen täytäntöönpanosta sekä Euratomin ydinmateriaalivalvonnan uusista tehtävistä. Samoin entistä suuremman avoimuuden hengessä kaikkia Euroopan unionin tärkeimpiä ydinlaitoksia pyydettiin täyttämään kyselylomake, joka koski Euratomin ydinmateriaalivalvontaan liittyviä mielikuvia ja valvonnan laatua. Pääosin myönteisiä vastauksia on pidettävä rohkaisevina. 2
Unionin laajentumisen ei odoteta aiheuttavan kovin suuria käytännön vaikeuksia. Unioniin liittymässä olevia maita varten kehitettävien ydinmateriaalin raportointiohjelmistojen ja -laitteistojen kehityshanke oli vuoden 2002 loppuun mennessä edennyt viimeiseen vaiheeseensa. Euratomin ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuuluvan plutoniumin kokonaismäärä oli vuoden 2002 lopussa 569 tonnia, 11 tonnia enemmän kuin vuoden 2001 lopussa. Myös Euratomin ydinmateriaalivalvonnan piirissä olevan uraanin kokonaismäärä kasvoi 318 710 tonniin. Valvottavan materiaalin määrän kasvusta huolimatta tarkastustoimien harkittu järkeistäminen ja priorisointi mahdollistivat sen, että tarkastuspäivät vähenivät viisi prosenttia vuoteen 2001 verrattuna. Asetuksen Nro 3227/76 mukaiset ydinlaitosten toiminnanharjoittajien ydinmateriaalivarastoja ja -vuota koskevat ilmoitukset käsiteltiin ja tarkistettiin. Yhteensä vastaanotettiin yli miljoona kirjanpitotietoa enimmäkseen sähköisessä muodossa. Asianomaiset toiminnanharjoittajat korjasivat tyydyttävästi kaikki havaitut virheet ja epäjohdonmukaisuudet. Euratomin ydinmateriaalivalvonta puolestaan toimitti IAEA:lle kirjanpitoraportit, jotka yhteisö on velvollinen lähettämään IAEA:n kanssa tehtyjen ydinmateriaalivalvontasopimusten perusteella. Kaikki raportit toimitettiin määräajassa ja oikeassa muodossa. Vuoden aikana toimeenpannuissa tarkastustoimissa havaittiin joitakin poikkeavuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia. Lisätutkimusten perusteella pääteltiin kuitenkin, että ydinmateriaalia ei ollut käytetty vääriin tarkoituksiin. Myöskään päämajassa suoritetussa tietojen analyysissä ei ilmennyt seikkoja, jotka olisivat osoittaneet ydinmateriaalia käytetyn laittomaan tarkoitukseen. IAEA:n vuotta 2002 koskevassa ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanoraportissa (Safeguards Implementation Report of the IAEA, SIR) todettiin, ettei ole löytynyt mitään näyttöä IAEA:n ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuuluvien ydinmateriaalien käytöstä laittomiin tarkoituksiin tai laitosten tai laitteiden väärinkäytöstä. 2. EURATOMIN YDINMATERIAALIVALVONNAN OIKEUSPERUSTA Euratomin ydinmateriaalivalvonnan tehtävänä on varmistaa, että ydinmateriaalia ei Euroopan unionissa käytetä muuhun kuin aiottuun käyttötarkoitukseensa ja että yhteisölle sen ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemien sopimusten perusteella kuuluvat valvontasitoumukset täytetään. Euratomin ydinmateriaalivalvonnan oikeusperustan muodostavat Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (yleisesti Euratomin perustamissopimuksen) VII luku ja täytäntöönpanoasetus (Euratom) Nro 3227/76, sellaisena kuin se on muutettuna. 1 Lisätietoja on vuosien 1999 2000 toimintakertomuksen luvuissa 2 ja 3 (KOM(2001) 436 lopullinen). 3
3. EURATOMIN YDINMATERIAALIVALVONNAN TEHTÄVÄT JA TOIMINTA 3.1. Korkean tason asiantuntijaryhmän raportti ja täytäntöönpanon edistyminen Komissio antoi kesäkuussa 2001 korkean tason asiantuntijaryhmän 2 tehtäväksi valmistella raportti, jossa arvioitaisiin jo lakkautetun Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimiston (Euratom Safeguards Office, ESO) toimintaa. Raportti valmistui vuoden 2002 alussa ja toimitettiin helmikuussa 2002 energia- ja liikenneasioista vastaavalle komission jäsenelle, komission varapuheenjohtajalle Loyola de Palaciolle. Korkean tason asiantuntijaryhmän havainnot ja suositukset olivat perustana 26. kesäkuuta 2002 tehdylle komission päätökselle, 3 jolla liikenteen ja energian pääosaston ydinvoimapalvelut organisoitiin uudelleen ja Euratomin ydinmateriaalivalvonnalle hyväksyttiin uusi toiminta-ajatus. Komission 26. kesäkuuta 2002 tehdyssä päätöksessä otettiin huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän raportin havainnot, otettiin käyttöön raportissa esitetty toimintaajatus ja hyväksyttiin Euratomin ydinmateriaalivalvonnan neuvoa-antavan tieteellisen työryhmän (Scientific Advisory Group on Euratom Safeguards, SAGES 4 ) perustaminen. Työryhmän tehtävänä olisi antaa komissiolle neuvoja uuden toimintaajatuksen toimeenpanosta, erityisesti yleisten ydinmateriaalivalvonnan toimintamallien uudelleenmäärittelystä. Komission 26. kesäkuuta 2002 tehdyssä päätöksessä oli jo saatettu alkuun korkean tason asiantuntijaryhmän (HLEG) suositusten arviointi ja täytäntöönpano, kun ydinmateriaalivalvontatoimisto (ESO) yhdistettiin uudelleen energian ja liikenteen pääosastoon, uusi toiminta-ajatus hyväksyttiin ja SAGES-työryhmä perustettiin. On selvää, että asiantuntijaryhmän muiden suositusten arviointi ja mahdollinen täytäntöönpano tarvittavassa laajuudessa vie pidemmän ajan. Ydinmateriaalivalvonnan uusien toimintamallien erityyppisille ydinlaitoksille asettamien vaatimusten ja mallien yleispiirteiden yksityiskohtainen analysointi on aloitettu useissa aihetta käsittelevissä sisäisissä työryhmissä. Komission ja ydinlaitosten toiminnanharjoittajien sekä komission ja IAEA:n välisen yhteistyön mekanismien uudelleentarkastelu voidaan aloittaa vasta, kun uuden suunnitelman pääpiirteet on eritelty sisäisessä valmistelussa. 3.2. Organisaatiouudistus ja uusi toiminta-ajatus 3.2.1. Organisaatiouudistus Koska ydinvoima-asioita hoidetaan hajanaisesti eri tahoilla, komissio käynnisti vuonna 1999 hankkeen, jonka tarkoituksena on ryhmitellä ja järkeistää sen ydinvoimaan liittyviä toimintoja. Tästä johtuen 26. kesäkuuta 2002 tehdyssä uudelleenorganisaatiota koskevassa päätöksessä energian ja liikenteen pääosastoon 2 3 4 Ryhmän jäsenet olivat Christopherson, Eliat ja Pellaud. Ks. komission 1773. kokouksen pöytäkirja, PV(2002) 1573 lopullinen. SAGES-ryhmän jäsenet ovat Pellaud, Loos ja Schenkel. 4
perustettiin kaksi uutta linjaa, joista toinen hoitaa ydinturvallisuuteen (linja H) 5 ja toinen ydinmateriaalitarkastuksiin (linja I) liittyviä asioita. 3.2.2. Uusi toiminta-ajatus Uudessa toiminta-ajatuksessa, joka hyväksyttiin samassa 26. kesäkuuta 2002 tehdyssä komission päätöksessä, esitetään komission ydinmateriaalivalvontaan liittyvien toimien perussuuntaviivat. Siinä korostetaan tarvetta siirtää painopistettä pois nykykäytännöstä, joka perustuu melkein yksinomaan riippumattomaan todentamiseen, kohti tilannetta, jossa ydinlaitosten toiminnanharjoittajien mittaus- ja valvontajärjestelmien laatu ja toiminta otetaan huomioon arvioitaessa laitosten edellyttämiä ydinmateriaalivalvontaponnistuksia. Lisäksi toiminta-ajatuksessa kehotetaan määrittelemään uudestaan IAEA-yhteistyön mekanismit, jotta päällekkäisiltä toimilta vältytään ja toiminta tehostuu. 3.3. Uuden asetuksen valmistelu 3.3.1. Tilannekatsaus - Keskustelu neuvostossa Kuten edellisvuoden kertomuksessa todettiin, komissio hyväksyi 22. maaliskuuta 2002 ehdotuksen uudesta asetuksesta Euratomin ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanosta (KOM(2002) 99). Ehdotus toimitettiin samana päivänä neuvoston vahvistettavaksi. Neuvostossa käydyissä monissa keskusteluissa otettiin esiin seuraavia asioita, joihin haettiin kompromissiratkaisuja: Toiminnanharjoittajan komissiolle luovuttamien tietojen tietosuoja ja luottamuksellisuus. Toiminnanharjoittajien asiakirjoihin sisältyvien ydinmateriaalitietojen laajuus. Ydinmateriaalijätettä koskevan raportoinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus. Sen siirtymäajan pituus, joka toiminnanharjoittajille myönnetään kirjanpitojärjestelmien sopeuttamiseksi uuden raportointimallin mukaisiksi. Vapautusten myöntäminen sellaisille toimijoille, jotka käyttävät ydinmateriaalia sen loppukäyttömuodossa muuhun tarkoitukseen kuin ydinkäyttöön. Käsittely neuvostossa on edistynyt hyvin, ja onkin syytä uskoa, että uusi asetus vahvistetaan neuvostossa hyvissä ajoin ennen lisäpöytäkirjojen voimaantuloa ja EU:n laajentumista. 3.3.2. Sidosryhmien seminaari Puheenjohtajavaltio Tanskan pyynnöstä komissio järjesti tiedotusseminaarin, jossa keskityttiin seuraaviin kahteen aiheeseen: 5 Jatkotoimena linjaan H liitettiin 16. helmikuuta 2003 vielä yksikkö, joka hoitaa säteilysuojeluun liittyviä asioita. 5
Uuteen Euratom-asetukseen KOM(2002)99 liittyvät tekniset asiat ja asetuksen täytäntöönpanon aikataulu sekä komission valmistelut lisäpöytäkirjojen täytäntöönpanemiseksi. Euratomin ydinmateriaalivalvonnan uudet tehtävät korkean tason asiantuntijaryhmän raportin mukaan ja ydinmateriaalivalvonnan uusien toimintamallien kehitys. Seminaari pidettiin Luxemburgissa 12. ja 13. joulukuuta 2002. Siihen osallistui 110 ydinlaitosten ja kansallisten viranomaisten edustajaa EU:n eri jäsenvaltioista. Tärkeä osa seminaaria olivat käytännönläheiset osiot: niissä osallistujilla oli mahdollisuus käyttää komission kehitteillä olevaa ohjelmistoa, jonka avulla tiedot on mahdollista raportoida uuden kirjanpitoasetuksen ja lisäpöytäkirjojen edellyttämällä tavalla. Seminaarin päätöstilaisuudessa todettiin, että komissio tulee antamaan toiminnanharjoittajille mahdollisimman paljon apua helpottaakseen uuden asetuksen käyttöönottoa. Lisäksi mainittiin, että toiminnanharjoittajien näkemykset Euratomin toiminnasta otetaan huomioon harkittaessa ydinmateriaalivalvonnan menetelmien ja toimintamallien uudistamista ydinlaitoksissa. Päätöstilaisuudessa todettiin myös, että edelleen tutkitaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön sellaisia laadunvarmistuksen toimintamalleja, joissa yhdistettäisiin toiminnanharjoittajan kirjanpitojärjestelmän tarkastaminen sekä riskianalyysi turhien tarkastusten välttämiseksi. 4. EURATOMIN TODENNUSTEHTÄVÄT 4.1. Ydinmateriaalikirjanpito Euroopan unionin alueella on koko ydinpolttoainekiertoon liittyviä toimintoja, joskaan toiminta ei ole tasaisesti jakautunut kaikkiin jäsenvaltioihin. Ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuuluvien laitosten ydinmateriaalivarastot kasvavat jatkuvasti. Esimerkiksi plutoniumvarastot kasvoivat 203 tonnista vuonna 1990 noin 569 tonniin vuoden 2002 lopussa. Plutoniumvarastot ovat sensitiivisyytensä vuoksi ydinmateriaalivalvonnan kannalta erityisen tärkeitä. Samana ajanjaksona uraanivarastojen kokonaismäärä Euroopan unionissa kasvoi 200 400 tonnista noin 319 000 tonniin vuoden 2002 lopussa (taulukko 1). Ydinlaitosten toiminnanharjoittajat raportoivat kaikki ydinmateriaalivarastot ja -vuot Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimistolle. Viime vuonna kertyi yli miljoona kirjanpitotapahtumaa, joista suurin osa saatiin sähköisessä muodossa. Kaikista tiedoista tarkistettiin niiden sisäinen ja ulkoinen vastaavuus sekä se, noudatetaanko niissä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen Euratom-sopimusten määräyksiä. Kaikki vuonna 2002 paljastuneet kirjausvirheet ja epäjohdonmukaisuudet korjattiin kyseisten toiminnanharjoittajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Kirjanpitoraportit lähetettiin IAEA:lle Euroopan unionin ja IAEA:n tekemien valvontasopimusten velvoitteiden mukaisesti. Tämän raportin kattaman ajanjakson osalta IAEA oli tyytyväinen raporttien laatuun sekä siihen, että ne lähetettiin määräaikoihin mennessä. 6
4.2. Tarkastustoimet ja niiden tulokset Euratomin ydinmateriaalivalvonnan tarkastajien tarkastustoimintaan kului vuonna 2002 yhteensä 7 288 henkilötyöpäivää; vähennystä oli noin viisi prosenttia vuoteen 2001 verrattuna. Tämä kehitys on pääosin seurausta edellä hahmotellusta tarkastustoiminnan järkeistämisestä ja priorisoinnista. Näin saavutetun säästön ansiosta tarkastusresursseja vapautui uusiin laitoksiin, jotka aloittivat toimintansa raportin kattamana aikana. Tarkastustoimien likimääräinen jakautuminen laitosten päätyyppien mukaan osoittaa, että noin 30 prosenttia tarkastustoimista tehtiin jälleenkäsittelylaitoksissa (ks. kohta 4.2.1) ja niihin liittyvissä varastoissa, 45 prosenttia rikastus- ja polttoaineenvalmistuslaitoksissa (ks. kohdat 4.2.2 4.2.4) ja loput 25 prosenttia ydinreaktoreissa, tutkimusreaktoreissa (ks. kohta 4.2.5) ja muissa ydinlaitoksissa (ks. kohta 4.2.6). Seuraavassa esitetään tiivistetysti kaikissa valvonnan piiriin kuuluvissa laitostyypeissä toteutettujen tarkastustoimien pääkohteet ja/tai tulokset. 4.2.1. Jälleenkäsittelylaitokset 6 Sellafieldissä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (THORP) ja La Haguessa Ranskassa (UP2 ja UP3) sijaitsevien nykyaikaisten laitosten suoritusteho 7 on korkea, ja niiden prosessit ovat pitkälti automatisoituja ja ympäristöstään erotettuja. Nykyisissä ydinmateriaalivalvonnan toimintamalleissa on varauduttu usein toistuviin tarkastuksiin ja automaattisiin (ilman valvontaa toimiviin) ydinmateriaalin valvontajärjestelmiin, joiden avulla todennetaan ydinmateriaalivuot, joista merkittävä osa on tuoretta plutoniumia. Molempien näiden isojen jälleenkäsittelylaitosten laitosalueella toimii Euratomin paikallinen laboratorio, jossa tehdään todennusmittauksia Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) alaisen Transuraanien tutkimuslaitoksen (ITU) analyytikoiden johdolla. THORP toimi säännöllisesti lukuun ottamatta suunnitelmien mukaista seisokkia vuoden 2002 maaliskuun puolestavälistä kesäkuun 2002 alkuun. Kesäkuussa 2001 havaittiin toiminnanharjoittajan syöttöpuolen näytteiden tuloksissa ilmeinen poikkeama. Koska ilmiön pääsyyt olivat selvillä ja niihin liittyvistä olosuhteista oltiin tietoisia, toiminnanharjoittaja sai jatkaa tuotantoa huhtikuun 2002 suunnitelmien mukaiseen kemiallisen erotuslaitoksen varastonmääritykseen asti. Toiminnanharjoittajan laajat testit ja tutkimukset, joissa laitosalueella sijaitseva Euratomin laboratorio (Euratom On-Site Laboratory, OSL) olennaisesti avusti, osoittivat, että näennäiseen materiaalitappioon viittavat tiedot olivat virheellisiä ja että niitä oli korjattava. Tarkistetut arvot ovat kansainvälisten standardien mukaisia. 6 7 Jälleenkäsittelylaitoksissa ydinreaktoreista saadut käytetyt polttoaineniput käsitellään kemiallisesti uraanin ja plutoniumin erottamiseksi erittäin radioaktiivisista halkeamistuotteista. Erotetut ydinmateriaalit voidaan palauttaa polttoainekiertoon. Näiden kolmen laitoksen vuotuinen läpivirtausmäärä oli yhteensä yli 3 000 tonnia polttoainetta, josta yli 20 tonnia oli plutoniumia. 7
Toiminnanharjoittaja BNFL:n esittämä vuotuinen varastonmääritys ja materiaalitase hyväksyttiin. Toiminnanharjoittaja ryhtyi asianmukaisiin toimiin tämän ongelman toistumisen estämiseksi. Laitoksen ydinmateriaalin valvontajärjestelmässä ei ole sittemmin ilmennyt vastaavia ongelmia. Magnox-jälleenkäsittelylaitoksessa ja sen yhteydessä toimivissa laitoksissa Sellafieldissä tehdyn tarkastuksen tulokset olivat tyydyttäviä. Vuotuinen varastonmäärityksen todennus osoitti, että kaikkien ydinmateriaalien kirjaamattoman materiaalin (MUF) arvot jäivät kansainvälisesti hyväksyttyjen raja-arvojen alle. Erityisesti polttoaineenkäsittelylaitoksen suojakuoren poistolaitteita koskevat tulokset olivat parantuneet edellisvuosiin verrattuna. Vuoden lopussa otettiin käyttöön erityisydinmateriaalivaraston 9 laajennusosa, ja sen toiminta käynnistettiin. Ensimmäiset plutoniumoksidiastiat sijoitettiin varastoon marraskuussa. Uuden plutoniumin jälleenkäsittelylinjan (R4) käyttöönoton jälkeen la Haguen jälleenkäsittelylaitos UP2/800 oli toiminnassa huhtikuusta 2002 vuoden loppuun. Jälleenkäsittelylaitos UP3 oli toiminnassa vuoden 2002 tammikuusta saman vuoden joulukuuhun. Toiminnanharjoittaja COGEMA antoi japanilaisille harjoittelijoille jälleenkäsittelytekniikoihin liittyvää koulutusta koko vuoden ajan. Järjestettiin vuorotellen sekä lyhyitä murskaus- ja jälleenkäsittelyjaksoja yhteenvetojaksoineen että kaupallisia jälleenkäsittelyjaksoja. Sisään menevän ja ulos tulevan plutoniumin vuot todennettiin rutiiniluonteisesti, ja tulokset vahvistivat COGEMAn antamat ilmoitukset. Kuitenkin todettiin, että samoin kuin edellisinä vuosina, toiminnanharjoittaja toimitti joitakin analyysituloksia koskevat ilmoitukset huomattavasti myöhässä. UP3:n kemiallisen prosessin varastonmääritys paljasti, että kirjaamattoman materiaalin (MUF) määrä oli melko suuri U:n ja U235:n osalta. UP2-800-laitoksessa todettiin yhtä suuri kirjaamattoman materiaalin hävikki, joten ilmiön on saattanut aiheuttaa uranyylinitraatin järjestelmällinen siirtäminen UP2-800:sta UP3:een. COGEMA selvittää mahdollisia syitä edelleen. Kaikki toimet toteutettiin hyvässä yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ja Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) alaisen Transuraanien tutkimuslaitoksen (ITU) laitosaluelaboratorion (LSS) analyytikko-tarkastajien avustuksella. Tarkastustoimintaa on pyritty edelleen järkeistämään keskittymällä strategisesti merkittäviin materiaaleihin, nimittäin plutoniumin sisään menevään ja ulos tulevaan vuohon. Samoin kuin vuonna 2001, uraanituotantoa ei tarkastettu rutiiniluonteisesti eikä vähemmän merkittävää uraania valvottu muilta osin. Dounreayssä Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan jälleenkäsittelylaitoksen käytöstäpoistamissuunnitelmalla pyritään ajan mittaan poistamaan ydinmateriaali kokonaan useista laitosalueen osista. Suunnitelma edellyttää muun muassa joidenkin vanhojen laitosten käynnistämistä uudelleen sekä uusien rakentamista esimerkiksi jätteenkäsittelyä varten. Ydinmateriaalivalvontaa on harjoitettava niin kauan kuin näissä laitoksissa on halkeamiskelpoista materiaalia. Kuluneen vuoden aikana tarkastajat tekivät rutiiniluonteisesti viikoittaisia tarkastuksia, ja lisäksi tehtiin kaksi varastonmäärityksen todentamistarkastusta (PIV). Kaikilla näillä toimilla pystyttiin vahvistamaan laitosten toiminnanharjoittajien tekemät ilmoitukset. 8
4.2.2. Sekaoksidipolttoaineen (MOX) valmistuslaitokset 8 Plutoniumin käyttöönotto aloitettiin huhtikuussa Sellafieldin sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksessa (SMP) sen jälkeen, kun kansallinen valvontaviranomainen (Nuclear Installations Inspectorate, NII) oli myöntänyt toimiluvan ja pre-plutoniumin varastonmäärityksen todentaminen oli suoritettu tyydyttävästi. Sekaoksidipolttoainepellettien tuotanto on jatkunut siitä lähtien, ja ensimmäiset sekaoksidipolttoaineneulat on valmistettu. Ydinmateriaalivalvontalaitteet on otettu käyttöön lähes täysimääräisesti. Sekaoksidipolttoaineen tuotannon alkaessa käynnistettiin jatkuvat viikoittaiset tarkastukset. Tarkastuksissa todennetaan päivittäin toiminnanharjoittajan paikallisverkon linkin kautta saatavat toiminnalliset tiedot vertaamalla niitä asennetuista ydinmateriaalivalvontalaitteista tuleviin signaaleihin. Nykyisin nämä signaalit kontrolloidaan manuaalisesti, mutta kehitteillä on ohjelmistotyökaluja, joiden avulla toimet voidaan automatisoida. On myös jatkettu neuvotteluja laitosalueen ja Luxemburgin päämajan välisestä tiedonsiirrosta, jolla tarkastustoimintaa voitaisiin entisestään tehostaa. Toiminnanharjoittaja sai luvan käyttää Sellafieldissä sijaitsevaa sekaoksidipolttoaineen käytön esittelylaitosta (MDF) toimintansa tukiyksikkönä ja SMP:n testauslaboratoriona. Materiaalinkäsittelytoimintaa käynnistettiin kesän aikana vähitellen uudelleen. Kaikkien rutiiniluonteisten väliaikaistodennusten, rutiiniluonteisten kuukausittaisten väliaikaisinventaarioiden todennusten ja helmikuussa suoritetun varastonmäärityksen todennuksen tulokset olivat tyydyttäviä. Marcoulessa MELOXin sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksessa käytettyihin menetelmiin ja tekniikkaan on edelleen oltu erittäin tyytyväisiä. Tarkastajat päättivät tiiviissä yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa uusien valvontatoimien käyttöönotosta laitoksessa äskettäin rakennetun uuden varaston turvaamiseksi. Laitoksen vuotuinen varastonmäärityksen todennus (PIV) tehtiin heinäkuussa, ja tulokset olivat tyydyttäviä. Ranskassa sijaitsevan COGEMA:n Cadarache-laitoksen vuotuisessa varastonmäärityksen todennuksessa todettiin plutoniumin kirjaamattoman materiaalin (MUF) määrä mahdottomaksi hyväksyä. Toiminnanharjoittaja on selvittänyt kirjaamattoman materiaalin määrän syitä ja tarkistaa parhaillaan laitoksen sisäisiä menettelyjä varastoidun materiaalin kirjanpitoa ja seurantaa koskevia menettelyjä, mittaa uudelleeen MUF-määriin sisältyviä materiaalieriä ja arvioi uudelleen mittausjärjestelmänsä tarkkuutta. Kirjaamaton materiaali jää laitokseen, joten ilmoitettujen määrien tarkistus on mahdollista. 8 Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksissa sekoitetaan jälleenkäsittelylaitoksissa tuotettua plutoniumoksidia uraanioksidiin, jotta voidaan valmistaa sekaoksidipolttoaine-elementtejä käytettäviksi myöhemmin ydinvoimalaitoksissa. 9
Komissio on saanut asiasta alustavan raportin, ja tarkastajat seuraavat tiiviisti toiminnanharjoittajan edistymistä. Desselissä Belgiassa sijaitseva Belgonucléairen sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitos kuuluu Euratomin ja IAEA:n ydinmateriaalivalvonnan piiriin uuden New Partnership Approach (NPA) -sopimuksen mukaisesti. Vuonna 2002 tehdyissä tarkastuksissa on voitu vahvistaa toiminnanharjoittajan ilmoitukset, ja vuoden lopuksi tehtiin onnistunut varastonmäärityksen todennus. Vastaanotetun materiaalin ilman valvontaa toimivaa mittausjärjestelmää on ajanmukaistettu, ja laitoksella sijaitsevista ilman valvontaa toimivista laitteista on rakennettu yhteys tarkastajien toimistoihin. Koska Belgian viranomaiset eivät ole myöntäneet vientilupia plutoniumnäytteiden kuljettamiseksi Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) alaiseen Transuraanien tutkimuslaitokseen (ITU), Euratomin ydinmateriaalivalvonta ei ole voinut suorittaa ainetta rikkovia analyyseja maaliskuun 2001 jälkeen. FBFC:n sekaoksidipolttoaineen tuotantolaitos Desselissä Belgiassa toimittaa edelleen polttoainetta pääasiassa saksalaisiin ja sveitsiläisiin reaktoreihin. Materiaalin vaihtojen kattamiseksi vuotuinen varastonmäärityksen todennus (PIV) tehtiin samaan aikaan kuin Belgonucléairen varastonmäärityksen todennus. Hanaun alueella Saksassa sijaitsevia laitoksia koskevat ydinmateriaalivalvonnan tavoitteet on saavutettu. Siemensin sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksen käytöstäpoistoa koskeva ydinmateriaalivalvonnan suunnitelma hyväksyttiin, ja sen menestyksellinen täytäntöönpano jatkuu. BfS:ssä Hanaussa säilytetty ydinmateriaali on siirretty kokonaisuudessaan tarkoitusta varten rakennettuun uuteen varastoon. Näiden liikkeiden todentamiseksi ja sen jälkeen jatkuvan valvonnan säilyttämisesksi järjestetty ydinmateriaalivalvonta toimi tyydyttävästi. 4.2.3. Rikastuslaitokset 9 Kaikkia unionissa sijaitsevia kolmea URENCOn sentrifugirikastuslaitosta (Almelo Alankomaissa, Gronau Saksassa ja Capenhurst Yhdistyneessä kuningaskunnassa) valvotaan yhdessä IAEA:n kanssa. Capenhurst on niiden laitosten luettelossa, jotka Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat vapaaehtoisesti ilmoittaneet ja jotka IAEA on nimennyt kuuluviksi ydinmateriaalivalvonnan soveltamisalaan. Rikastuskapasiteetin viime vuosina nopeaksi kiihtynyt kasvu jatkui laantumatta koko vuoden 2002. Kaikkien kolmen laitoksen yhteenlasketun kapasiteetin on arvioitu nyt olevan yli 6 000 tonnia vuodessa. Liikesalaisuuksien ja ydinmateriaalin leviämisriskin vuoksi pääsyä sentrifugointialueille on rajoitettu tiukasti. Käyttämällä sekä HPTA-analyysia (High Performance Trace Analysis) ja ympäristöstä otettavien näytteitä (Environmental Sampling, ES) että kiinteitä kaskadiputkimonitoreja, kannettavia NDA-laitteita 9 Nykyaikaiset kevytvesireaktorit tarvitsevat polttoainetta, josta 3 5 prosenttia on halkeamiskelpoista uraanin isotooppia 235. Koska luonnonuraani sisältää vain 0,7 prosenttia tätä nuklidia, halutun pitoisuuden aikaansaamiseksi tarvitaan rikastusprosessia. Euroopan unionissa toimii kaksi yritystä, jotka tarjoavat tätä palvelua siviiliasiakkaille, URENCO ja EURODIF. 10
(ainetta rikkomattomiin mittauksiin), turva- ja valvontatoimia (C/S) ja harvoin toteutettavia yllätystarkastuksia (LFUA) pyritään varmistamaan, että korkearikasteista uraania (HEU) ei tuoteta. Vuonna 2002 näytteiden keruusta HPTja ES-analyyseja varten on tullut osa tarkastuksia. Vuodessa tehdään yksi varastonmäärityksen todennus ja 11 epäsäännöllisin väliajoin toteutettavaa rutiinitarkastusta sekä useita rutiiniluonteisia lisätarkastuksia, joilla pyritään todentamaan syöttömateriaali tai tuote. Näiden toimien perusteella on voitu todeta, että kaikkien laitosten toiminnanharjoittajien vuonna 2002 tekemät ilmoitukset ydinmateriaalivuosta ja -varastoista. Pierrelattessa Ranskassa sijaitseva EURODIFin kaasudiffuusiorikastuslaitos tarkastettiin vuonna 2002 viikoittain. Vuosittainen varastonmäärityksen todennus suoritettiin maaliskuun ensimmäisellä viikolla menestyksekkäästi. Vuoden 2002 kesäkuun puoleenväliin saakka kaikki ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuuluvaksi ilmoitettu ulos tuleva matalarikasteinen uraani todennettiin viikkotarkastuksissa; sisään tulevaa luonnonuraania ja jäämiä todennettiin satunnaisesti. Kesäkuun puolestavälistä lähtien tarkastustoimia vähennettiin, ja myös rikastetun uraanin todennuksen taso jäi alle 100 prosenttiin. Tämän seurauksena kaikkea EURODIFistä Euroopan unionin ulkopuolelle vietyä rikastettua materiaalia ei todennettu eikä sinetöity. Tarkastustoiminnan perusteella ei vuonna 2002 voitu havaita näyttöä valvonnan piiriin kuuluvan ydinmateriaalin käytöstä muuhun kuin aiottuun tarkoitukseen. Laitoksen "erityisaseman" 10 kuitenkin rajoittaa ydinmateriaalivalvonnan varmuutta, ja tähän asiaan onkin puututtava. 4.2.4. LEU- ja HEU-polttoaineen valmistuslaitokset, konversiolaitokset 11 NPA-sopimukseen perustuva yhteistyö IAEA:n kanssa Desselissä Belgiassa sijaitsevassa FBFC:n LEU-polttoaineen valmistuslaitoksessa jatkuu. Vuotuinen varastonmäärityksen todennus tehtiin heinäkuussa, ja tulokset olivat tyydyttäviä. Kenttämittauksiin saatiin tukea YTK:n alaiselta ITU-tutkimuslaitokselta. Springfieldsissä Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevassa BNFL:n isossa konversio- ja polttoaineenvalmistuslaitoksessa tehtiin edelleen tarkastuksia viikoittain. Tämä johtuu laitoksen suuresta koosta ja laaja-alaisesta toiminnasta sekä laitoksen tuonti- ja vientitoiminnan jatkuvuudesta ja laajuudesta. Lisäksi kaikki EU:n ulkopuolelle vietävät lähetykset sinetöidään. Euroopan komission hallinnoiman Radiological Health and Safety -palvelun asiantuntijat tutkivat Springfieldsin laitosalueen arvioidakseen niitä säteily- ja saastumisriskejä, joille tarkastajat altistuvat. Toimi oli hyödyllinen sikäli, että näin pystyttiin lisäämään tarkastajien tietoisuutta laitosalueen hyvin monenlaisten 10 11 EURODIFissä on materiaalia, joka ei kuulu ydinmateriaalivalvonnan piiriin. LEU-polttoaineen valmistuslaitoksissa tuotetaan polttoaine-elementtejä matalarikasteisesta uraanista (LEU) käytettäviksi myöhemmin ydinvoimalaitoksissa. HEU-polttoaineen valmistuslaitoksissa valmistetaan polttoaine-elementtejä korkearikasteista uraania (HEU) käyttäviin tutkimusreaktoreihin. 11
olosuhteiden ja materiaalityyppien aiheuttamista suhteellisista riskeistä. Suositeltiin, että tällainen arvio tehtäisiin kaikista tärkeimmistä laitoksista, joissa on tarkastajia. Suunnitteilla oleva, NDA-aseman asentaminen suljettuun oksidipolttoainekompleksin tynnyrisäiliöön ja ko. hankkeen tietojen erittely saatiin päätökseen. Kun toiminnanharjoittaja on tehnyt ehdotuksen hankkeen rahoituksesta, tehdään toteuttamispäätös. Toiminnanharjoittajan kanssa neuvoteltiin nykyisen tarkastusmallin mahdollisista vaihtoehdoista. FBFC:n Romans-sur-Isèressä (Ranskassa) sijaitsevan LEU-polttoaineen valmistuslaitoksen vuotuinen varastonmäärityksen todennus tehtiin elokuussa. Kenttämittauksiin saatiin apua YTK:n alaiselta ITU-tutkimuslaitokselta. Vaikka ydinmateriaalin joutumisesta väärään käyttöön ei ollut näyttöä, useita puutteita havaittiin, ja toiminnanharjoittajaa vaadittiin korjaamaan ne. Puutteet muodostuivat eristä, jotka toiminnanharjoittaja oli ilmoittanut varastossa olevien ainesten luetteloon mutta joita ei löytynyt tarkastajien suorittamassa varastonmäärityksen todennuksessa, sekä eristä, joita toiminnanharjoittaja ei ollut ilmoittanut mutta joita löytyi todennuksen yhteydessä. Heinäkuussa asennettiin ilman valvontaa toimiva mittausasema (UMS), ja sekä toiminnanharjoittaja että Euratomin tarkastajat ovat saaneet koulutusta sen käytössä. UMS-aseman on kehittänyt Ispran YTK, ja sen on määrä mitata valmiin polttoaineen ulos menevää vuota online-periaatteella. CERCAn Romans-sur-Isèressä (Ranskassa) sijaitsevan HEU-polttoaineen valmistuslaitoksen vuosittainen varastonmäärityksen todennus tehtiin marraskuussa, ja tulokset olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä. Ensimmäistä kertaa todennus voitiin tehdä tietokoneella luettavassa muodossa saadun varastossa olevien ainesten luettelon perusteella, minkä ansiosta tarkastajat pystyivät tarkistamaan ilmoitetut tiedot tyydyttävästi. Ispran YTK on asentanut laitokseen gammasäteilymittauslaitteen uuden ja parannetun version. Mittauslaitetta käytetään tutkimusreaktoreita varten valmistettujen polttoaine-elementtien ainetta rikkomattomaan testaukseen. Kaikki Juzbadossa, Espanjassa sijaitsevassa ENUSA-laitoksessa, Västeråsissa, Ruotsissa sijaitsevassa Westinghouse Atom AB -laitoksessa ja Saksassa ANF- Lingen-laitoksessa tehdyt todennukset olivat tuloksiltaan tyydyttäviä. Kenttämittauksiin saatiin tukea YTK:n alaiselta ITU-tutkimuslaitokselta. Näitä laitoksia pidetään usein esimerkillisinä niiden materiaalikirjanpidon saavutusten ansiosta. Juzbadossa ja Västeråsissa Euratomin tarkastajat hyödyntävät menestyksekkäästi kehittyneitä työkaluja laitosalueella toteutettavaan todennukseen ja arviointiin. 12
4.2.5. Ydin- ja tutkimusreaktorit 12 Alankomaissa sijaitsevalle vuonna 1997 suljetulle Dodewaardin reaktorille tehtiin varastonmäärityksen todennus hyvin tuloksin. Käytetyn polttoaineen kuljetukset jatkuvat vielä vuonna 2003. Wylfan (Yhdistynyt kuningaskunta) Magnox-ydinreaktorille tehdyn vuosittaisen varastonmäärityksen todennuksen yhteydessä ilmeni, että yksi säteilytetty polttoaineelementti puuttui. Teknisen tutkintaryhmän raportissa tultiin siihen tulokseen, että elementti on todennäköisesti lähetetty epähuomiossa Sellafieldiin. Raportissa esitettiin lisäksi useita suosituksia, joiden tavoitteena on estää tällaisten tapausten toistuminen. Toiminnanharjoittajalle tähdennettiin kuitenkin, että päätelmää ei voida lopullisesti vahvistaa, ennen kuin Sellafield kykenee vahvistamaan vastaanottaneensa puuttuvan elementin. Bradwellin (Yhdistynyt kuningaskunta) toiminnanharjoittaja tiedotti huhtikuussa Euratomille polttoaine-elementtejä koskevassa kirjanpidossa ilmenneestä poikkeavuudesta, joka liittyi Sellafieldiin kuljetettuihin elementteihin. Joulukuussa sama voimala raportoi toisesta samanlaisesta tapauksesta, joka koski löydettyä säteilyttämätöntä elementtiä. Täysimittaisen tutkinnan jälkeen Euratom on vakuuttunut siitä, että tarvittaviin korjaaviin toimiin on ryhdytty. Myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan Sizewellin laitoksen kirjanpitomenettelyssä todettiin puutteita. Euratomin kehotuksesta toiminnanharjoittaja on ryhtynyt toimiin estääkseen ilmiön toistumisen. Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevien ydinreaktorien rutiinitarkastuksissa ei ilmennyt merkittäviä ydinmateriaalin valvontaan liittyviä puutteita. Euratomin ydinmateriaalivalvonta pyrkii välttämään reaktorisydämen tarkastuksia, koska ne edellyttävät runsaasti tarkastusresursseja. Aina niitä ei kuitenkaan voitu välttää, ja tässä yhteydessä ilmeni tavanomaisia suunnitteluongelmia, jotka johtuivat lyhyellä varoitusajalla tehdyistä aikataulumuutoksista. IAEA:n Suomessa sijaitseviin reaktoreihin liittyvässä vastuualueessa tapahtuneet muutokset vaikuttivat IAEA:n toimintamalliin ja aiheuttivat toiminnanharjoittajan kannalta huomattavaa epäselvyyttä. Euratomin ydinmateriaalivalvonta aikoo ehdottaa, että näistä tapauksista laaditaan laitoskohtaiset NPA-asiakirjat. Vaikka Ruotsissa sijaitsevassa Barsebäck 1 -reaktorissa ei ole ydinmateriaalia, toiminnanharjoittaja haluaa säilyttää sen tilana "käytössä oleva" ja käyttää sitä rakenteeltaan samanlaisen Barsebäck 2 -reaktorin uusien käsittelymenetelmien 12 Suurin osa Euroopan unionin alueella toiminnassa olevista ydinreaktoreista on kevytvesireaktoreita (LWR) eli reaktoreita, joissa hidasteena ja jäähdytteenä käytetään tavallista vettä. Näiden lisäksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimii MAGNOX-reaktoreita ja kehittyneitä kaasujäähdytteisiä reaktoreita (AGR), joissa hidasteena on grafiitti ja jäähdytteenä hiilidioksidikaasu. Matalarikasteista uraania käyttävät kevytvesireaktorit voivat toimia yhtäjaksoisesti pitkiä jaksoja (12 18 kuukautta). Näitä jaksoja, jolloin reaktorisydämessä olevaan polttoaineeseen ei pääse käsiksi seuraavat 2 4 viikon huoltoseisokit. Tällöin noin yksi kolmasosa (käytetystä) reaktorisydämen polttoaineesta vaihdetaan polttoaineenvalmistuslaitoksesta tulevaan tuoreeseen polttoaineeseen. Kevytvesireaktorit tarkastetaan tämän huoltoseisokin aikana, jolloin kaikki polttoaine voidaan todentaa. 13
kokeiluun. Tästä syystä valvontajärjestelmä on jätetty paikoilleen, ja se on edelleen toiminnassa. Ranskalaiset reaktorit tarkastettiin säännöllisesti aina, kun reaktorialueen jossakin yksikössä oli seisokki uudelleenlatauksen vuoksi. Tarkastukset eivät antaneet aihetta huomautuksiin. Joidenkin Espanjan reaktoreiden työskentely-ympäristö aiheutti kiinteiden valvontajärjestelmien osalta teknisiä luotettavuusongelmia, joten uudelleenlatauksen aikana oli asennettava lisäksi väliaikaisia valvontajärjestelmiä. Vandellosissa oli sovellettava intrusiivisia toimia (ionihaarukkaa), kun Euratomin ydinmateriaalivalvonnan ja toiminnanharjoittajan välinen viestintäkatkos aiheutti reaktorisydämen materiaalia koskevan tiedonsaannin katkeamisen. Käytetyn polttoaineen kuljetussäiliöiden (CASTOR-säiliöiden) lastausta jatkettiin useissa ydinvoimaloissa Saksassa ja Belgiassa, ja tällainen toiminta käynnistettiin Espanjan Trillossa. Koska nämä säiliöt on määrä varastoida pitkäksi aikaa reaktorialueille, Euratom mittasi niiden sisällön ennen lastausta ja saattoi ne sitten useiden turva- ja valvontajärjestelmien piiriin.lastaus-, kuivatus- ja sulkemisprosessissa ilmenneiden toistuvien teknisten ongelmien vuoksi CASTORsäiliöihin liittyvät tarkastukset edellyttivät runsaasti resursseja ja niitä oli hankala suunnitella. Lisäksi vaikuttaa siltä, että joidenkin Saksan liittotasavallan osavaltioiden viranomaisten lupapolitiikka ei edistä tarkastusten suunnittelua. Tilanteen odotetaan vähitellen paranevan, kun kaikkiin asianomaisiin reaktoreihin asennetaan ilman valvontaa toimivat mittausasemat. Toinen huomattavia inhimillisiä resursseja edellyttävä tarkastustyyppi on ydinaseettomien valtioiden sekaoksidipolttoainetta käyttävien reaktorien tarkastus. Erityisen reaktorisydänkamerajärjestelmän asentaminen Saksan Gundremmingenissä sijaitseviin reaktoreihin auttoi helpottamaan kuormitusta tällä laitosalueella. Tutkimusreaktoreiden tarkastukset eivät tässä vuosittaisessa tiivistelmässä yleisesti ottaen anna aihetta ydinmateriaalivalvontaa koskeviin huomautuksiin. Koska monet jäsenvaltioista pyrkivät luopumaan ydinvoimasta, reaktorien määrä on vähenemässä. Ainoa uusi tämän alan hanke on Saksan FR2-reaktori. Alankomaissa Pettenissä sijaitsevan suurvuoreaktorin odottamattoman ja väliaikaisen sulkemisen jälkeen toiminnanharjoittaja sai luvan käynnistää reaktorin uudestaan maaliskuussa. Turvallisuuteen liittyviä menettelytapoja ja turvallisuusjohtamista koskevat tarkastukset osoittivat, että reaktorin turvallinen toiminta ei ollut uhattuna. Ei ollut syytä ryhtyä laatimaan ennakkosuunnitelmia tuoreen ydinpolttoaineen kasvaneiden varastojen valvomiseksi. 4.2.6. Muut laitokset Ranskan La Haguessa sijaitsevat kevytvesireaktorin säteilytetyn polttoaineen varastointialtaat tarkastetaan yhdessä IAEA:n kanssa. Tällä alueella tehdyissä todennuksissa ei ilmennyt poikkeavuuksia. Vuoden 2001 loppupuolella katkennut tiedonkulku saatiin kuntoon vuoden 2002 alussa, ei kuitenkaan määräaikojen puitteissa. 14
IAEA aikoo tulevaisuudessa vähentää toimintaansa Ranskassa (joka on ydinasevaltio), ja se onkin näiden kevytvesireaktoripolttoaineen varastointialtaiden osalta harkitsemassa ydinmateriaalivalvontamenettelynsä tarkistamista. Konkreettisia ehdotuksia ei kuitenkaan ole vielä tehty. Vuonna 2002 Euroopan unionissa aloitti toimintansa kaksi uutta välivarastointilaitosta. Siirtymistä säteilytetyn polttoaineen varastointiin reaktorin lähelle suositaan etenkin Saksassa, mutta myös joissakin muissa maissa. Näin ollen ydinmateriaalivalvontatoimet välivarastointilaitoksissa lisääntyvät vuonna 2003, ja parhaillaan neuvotellaankin tällaisiin laitoksiin sovellettavista uusista ydinmateriaalivalvonnan toimintamalleista. Ranskan Cadarachessa toiminnanharjoittaja (CEA) aikoo rakentaa vanhan varaston tilalle uuden. Tämä merkitsee merkittävien ydinmateriaalimäärien uudelleenkäsittelyä. Euratom on ilmaissut toiveensa osallistua suunnitteluvaiheeseen, jotta voidaan kehittää ja asentaa asianmukaiset välineet sekä minimoida työvoiman tarve ja henkilöstön säteilyannokset. Euratom on pyytänyt toiminnanharjoittajaa mahdollisimman pitkälti erottelemaan siviili- ja puolustusmateriaalivuot. Monet Saksan Karlsruhen tutkimuskeskuksessa sijaitsevista laitoksista ovat kuluneen vuosikymmenen aikana lopettaneet ydinteknisen toiminnansa. Vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä Euratom teki tarkastuksia, joilla pyrittiin todentamaan 17 materiaalitasealueen tekniset perustiedot ja nykytila (suljettu tai käytöstä poistettu laitos). Tarkastukset tehtiin tiiviissä yhteistyössä IAEA:n kanssa, jotta pystyttiin toteamaan, että ydinmateriaali oli kuljetettu poist ja että rakenteet ja välineet oli purettu ja/tai poistettu. Saadut tulokset olivat tyydyttäviä ja vahvistivat sen, että useimpia näistä laitoksista ei tarvitse enää tarkastaa. Creys-Malvillessa, Ranskassa, jatkui koko vuoden 2002 säteilytettyjen polttoainenippujen purku Superphenix-nopeavuoreaktorin reaktorisydämestä käytetyn polttoaineen altaaseen. Nämä toimet odotetaan saatavan päätökseen kesäkuussa 2003, jolloin reaktorisydämen pitäisi olla tyhjä. Tuoreet polttoaineniput varastoidaan yhä paikan päällä olevan kuivavarastoon, johon tehdään säännöllisiä ydinmateriaalin valvontatarkastuksia. Ydinmateriaalin valvonta on toteutettu, ja seuranta on ollut asianmukaista. Italiassa Isprassa sijaitsevassa Yhteisessä tutkimuskeskuksessa käytettiin joulukuun 2002 vuosittaisessa varastonmäärityksessä uutta ohjelmistopakettia (IP3) ositukseen, mitattavien erien valintaan ja muuhun tarkastuksiin liittyvään todennustyöhön. Lopullisten tulosten perusteella voidaan todeta, että työkalu otettiin tämän varastonmäärityksen todennuksen aikana käyttöön menestyksellisesti. IAEA osallistui tähän hankkeeseen. Saksan Lingen-Emslandin välivarastointilaitoksessa siirrettiin joulukuussa 2002 ensimmäinen säteilytettyä polttoainetta sisältävä Castor-säiliö Emslandin reaktorista laitosalueen välivarastoon. Toimi noudattaa Saksan politiikkaa, jossa säteilytetty polttoaine pyritään varastoimaan laitosalueiden omiin varastoihin. Saksan Ahausissa ja Gorlebenissä sijaitseviin GNS:n välivarastointilaitoksiin ei lähivuosina odoteta Saksan reaktoreista säteilytettyä polttoainetta. 15
Vuonna 2002 kuusi käytettyjä polttoainenippuja sisältävää säiliötä siirrettiin BR3- tutkimusreaktorista uuteen SCK-Belgoprocess-välivarastoon Desseliin Belgiaan. Materiaalitasealue MBA-BR3 on tyhjennetty kokonaan. Saksassa Greifswaldin välivarastossa CASTOR-säiliöiden lastaus jatkui koko vuoden tavallista hitaammalla aikataululla, mikä johtui monista teknisistä ongelmista. Ongelmien syynä olivat lähinnä säiliön primäärikannen sinetöintijärjestelmään liittyvät hankaluudet. Lohkossa 2 lastattiin yhteensä kuusi CASTOR-säiliötä, jotka siirrettiin välivarastoon. Lohkon 1 jäljelle jäänyt materiaali todennettiin ionihaarukalla ja lastattiin KRB-sekaoksidisäiliöön ennen välivarastoon siirtämistä. Greifswaldin märkävaraston ydinmateriaalivalvontaan liittyvät nykyiset järjestelyt aiheuttavat edelleen huolta. Tämä johtuu teidokulun melkein lakkaamattomista katkoksista, jotka ovat seurausta osittain täytettyjen säiliöiden siirtämisestä sillä nykyinen toimintamalli aiheuttaa tiedonkulun jatkuvuuteen katkoksia melkin lakkaamatta, kun säiliöitä siirretään osittain. IAEA on ehdottanut vyöhykeperusteista toimintamallia, mutta ehdotusta ei ole vielä toteutettu. Suljetussa Rheinsbergin reaktorissa Saksassa tehtiin vuoden aikana vain yksi tarkastus, jonka tarkoituksena oli saada perusnäytteitä kuumakammioista. Laitoksella ei ole varastoja. 4.2.7. Ydinmateriaalivalvonnan yleinen arviointi Raportointikaudella 2002 ydinmateriaalivalvonnan yleinen arviointi keskittyi pääosin kirjaamattoman materiaalin (MUF) arviointiin, lähettäjän ja vastaanottajan välisiin eroihin, kumulatiiviseen MUF:ään, joka on materiaalitasealueen (MBA) kirjaamattoman materiaalin (MUF) ajallinen, algebrallinen summa. ja. 13 MUF voidaan kuvat todellisen varaston ja kirjanpidollisen varaston erotuksena. Arviointi suoritettiin vain niiden irtotavaraa käsittelevien laitosten (jälleenkäsittelylaitosten, polttoaineen valmistuslaitosten ja kaasun sentrifugirikastuslaitosten) osalta, joissa voi mittausten epävarmuustekijöiden ja ydinmateriaalin käsittelyn luonteen vuoksi odottaa olevan kirjaamatonta materiaalia. Koko arviointi suoritettiin Euratomin ydinmateriaalivalvonnan kirjanpitotietokannassa olevien tietojen perusteella. Näin ollen Ranskan irtotavaraa käsittelevät materiaalitasealueet (MBA:t) jäivät arvioinnin ulkopuolelle, koska niistä ei ole käytettävissä ilmoituksia. Arviointiin ei myöskään otettu mukaan pieniä irtotavaraa käsitteleviä materiaalitasealueita, joiden varastot tai materiaalin suorituskykyvuo olivat alle kaksi merkitsevää suuretta, 14 eikä niitä irtotavaraa käsitteleviä materiaalitasealueita, jotka poistettiin käytöstä raportointikaudella 2002. 13 14 Lähettäjän ja vastaanottajan välinen ero tarkoittaa lähettävän materiaalitasealueen ilmoittaman määrän ja vastaanottavalla materiaalitasealueella mitatun ydinmateriaalin määrän välistä eroa. Merkitseviä suureita käytetään ilmaisemaan ydinmateriaalivalvontatarkastusten tavoitteiden suureita. Merkitseviä yksiköitä ovat esim. 8 kg plutoniumia, 25 kg korkearikasteista uraania ja 75 kg matalarikasteista uraania. 16
Arvioinnin perusteella ei ole näyttöä siitä, että EU:n irtotavaraa käsittelevillä materiaalitasealueilla olisi käytetty lähtöainetta ja erityistä halkeamiskelpoista ainetta muuhun kuin aiottuihin tarkoituksiin, jotka toiminnanharjoittajat ovat ilmoittaneet kirjaamattomana materiaalina tai lähettäjän ja vastaanottajan välisinä eroina. Kaikkien EU:ssa sijaitsevien irtotavaraa käsittelevien materiaalitasealueiden mittausjärjestelmät ovat viimeisimpien kansainvälisten standardien mukaisia. Esiin tuli kuitenkin yhä seikkoja, joiden mukaan joidenkin irtotavaraa käsittelevien materiaalitasealueiden kumulatiivisessa MUF:ssä on poikkeamia. Nämä poikkeamat on tutkittava ja ryhdyttävä korjaaviin toimienpiteisiin. 5. NPA-SOPIMUKSEN MUKAISET YDINMATERIAALIVALVONTATOIMET 5.1. IAEA:n ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanoraportti Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimisto (ESO) sai käyttöönsä IAEA:n ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanoraportin (SIR) toukokuussa 2002. IAEA:n päämajassa järjestettiin kesäkuun alkupuolella kokous, jossa tarkasteltiin raportin havaintoja ja keskusteltiin EU:n ydinlaitoksiin liittyvistä yksityiskohdista. Kaiken kaikkiaan vuotta 2001 koskevassa IAEA:n raportissa todettiin, ettei esiin ollut tullut mitään seikkoja, jotka osoittaisivat ydinmateriaalivalvonnan piiriin Euroopan unionissa asetettua ydinmateriaalia käytetyn muuhun kuin aiottuun tarkoitukseensa tai että laitteita tai välineitä käytetyn väärin. Vuotta 2001 koskevassa SIR-raportissa myönnettiin, että yhteistyö Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimiston (ESO) kanssa ja jäsenvaltioiden tukiohjelmat mahdollistivat merkittävät edistysaskeleet ydinmateriaalivalvonnan tekniikan ja todennusmenetelmien alalla. EU:n eri laitoksissa kokeiltiin valvontajärjestelmiä, lyhyellä varoitusajalla suoritettavia satunnaisia tarkastuksia ja kaukovalvontaa. Osana New Partnership Approach -sopimusta ja resurssien säästämiseksi IAEA sekä ESO jakoivat edelleen keskenään myös IAEA:n valvomiin laitoksiin asennettujen välineiden osto-, käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Samoin kuin vuoden 2000 SIR-raportissa IAEA painotti ydinmateriaalin valtiollisten ja alueellisten kirjanpito- ja valvontajärjestelmien ylläpitäjien kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön merkitystä; yhteistyön avulla voidaan tehostaa todennustoimintaa ja lisätä kustannustehokkuutta. Tähän liittyen on perustettu IAEA:n ja Euratomin yhteinen työryhmä valmistelemaan lisäpöytäkirjojen täytäntöönpanoa EU:ssa. Vuonna 2001 pidettiin ensimmäistä kertaa New Partnership Approach -sopimusta koskeva uusi seminaari, jota IAEA ja Euratom ovat yhdessä kehittäneet. Moniin rutiiniluonteisiin koulutustilaisuuksiin osallistui ydinmateriaalivalvontatoimiston tarkastajia, ja toisaalta IAEA:n tarkastajat osallistuivat ESOn järjestämille kursseille, joten molempien järjestöjen välistä koulutusyhteistyötä pidettiin yllä. IAEA ilmoitti myös integroidussa ydinmateriaalivalvontajärjestelmässä tapahtuneen merkittävää edistymistä suunnittelukehyksen valmistuttua. Kehykseen sisältyvät integroidun ydinmateriaalivalvontajärjestelmän suunnittelua, toteutusta ja arviointia koskevat ydinmateriaalivalvonnan käsitteet, toimintamallit, suuntaviivat ja arviointiperusteet. 17
Yleisten päätelmien lisäksi vuotta 2001 koskevassa SIR-raportissa esitettiin suosituksia joillakin erityisalueilla toteutettavista parannuksista. Suositukset voi tiivistää seuraavasti: Jos mahdollista, osittain täytettyjä tai tyhjiä kuljetussäiliöitä ei pitäisi siirtää kevytvesireaktorien sydämen ollessa avattuna. Muina aikoina Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimiston olisi vaadittava etukäteisilmoitus tyhjien tai osittain täytettyjen säiliöiden siirtämisestä, ja nämä tiedot olisi toimitettava IAEA:lle hyvissä ajoin tarkastustoimien helpottamiseksi. IAEA:n mekaaninen järjestelmä aiheuttaa ongelmia, kun ydinmateriaalia säilytetään suljetuissa kuljetussäiliöissä pitkiä aikoja tai kun reaktoreissa on ydinmateriaalia sauvoina suljetuissa säiliöissä, jolloin materiaaliin ei pääse helposti käsiksi. Euroopan unionissa tällaisia ongelmia on ilmennyt, koska siirtoja on rajoitettu lupaongelmien vuoksi ja suu- ja sorkkataudin puhkeamisen aiheuttaman kuljetuskiellon vuoksi. IAEA aikoo lisäksi tutkia mahdollisuutta joko laajentaa valvottavaa aluetta tai sinetöidä tällaiset säiliöt ennen niiden poistoa. Plutoniumintuotantoon suurissa tutkimusreaktoreissa liittyvä yleisongelma saadaan ratkaistuksi, kun tällaisiin laitoksiin asennetaan tehomonitorit, edellyttäen, että välineistön vaurioitumistestin tulokset ovat tyydyttäviä. Korjaaviin toimiin on ryhdyttävä heti, kun turva- ja valvontajärjestelmässä havaitaan vika tai välittömästi vian havaitsemisen jälkeen. IAEA:n mielestä on tärkeää asentaa sinetteihin suojakuoret ja varmistaa avoimen reaktorisydämen seurantajärjestelmiä. IAEA:n pitäisi ottaa täysimääräisesti vastatakseen kulut, joita aiheutuu tästä Euratomin ydinmateriaalivalvonnan kannalta tarpeettomasta laitteistosta. Kun NPA-sopimuksen täytäntöönpanossa päästään tulevaisuudessa eteenpäin, tämän odotetaan osaltaan edistävän kustannusten tasaisempaa jakautumista näiden kahden tarkastuselimen välillä ja parempaa yhdenmukaisuutta SIR:n ja ESO:n ydinmateriaalivalvonnan johtopäätösten välillä. 5.2. Lisäpöytäkirjat ja integroitu ydinmateriaalivalvontajärjestelmä Lisäpöytäkirjojen tavoitteena on parantaa IAEA:n valmiuksia havaita ilmoittamaton ydinmateriaali, ja toiminta, joka on vastoin ydinsulkusopimuksen (NPT) määräyksiä. 15 Euratomilla on avainasema lisäpöytäkirjan täytäntöönpanossa Euroopan unionissa. Koska Euroopan ydinpolttoainekiertoon liittyy useita nimenomaan Euroopalle ominaisia piirteitä, jotka johtuvat ydinvoiman käytön vähenemisestä vuosien mittaan, Euratom on kehittänyt tärkeimpiä aloja varten yleisen toimintamallin: 15 Lisäpöytäkirjojen kattamia aloja ja yhteisön vastuualuetta on selvitetty komission vuotta 2001 koskevassa kertomuksessa "Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimiston toiminta vuonna 2001". 18
Entisissä ydintutkimuskeskuksissa voi nykyisin olla monenlaista toimintaa. Näiden keskusten tiloissa ei välttämättä enää ole ydinpolttoaineen kiertoon liittyvää toimintaa. EU:ssa on satoja tiloja, jotka ovat ennen sisältäneet IAEA:lle ilmoitettua ydinmateriaalia mutta joiden nykytoiminta on täysin toisenlaista tai joita ollaan purkamassa kokonaan. Ydinmateriaalivalvonta loppuu, kun ydinmateriaali on poistettu, joten komission ja IAEA:n on selvitettävä näiden tilojen nykytila. Lisäksi on paljon paikkoja, joissa ydinmateriaalia käytetään muihin kuin ydinpolttoainekiertoon liittyviin tarkoituksiin, eikä niistä tarvitse lisäpöytäkirjan perusteella tehdä lisäpöytäkirjassa tarkoitettua ilmoitusta. Tästä syystä Euratom aloitti IAEA:n kanssa neuvottelut, joiden avulla pyrittiin kehittämään kaikkien näiden tapausten varalle yhdenmukainen toimintamalli, joka olisi lisäpöytäkirjan hengen mukainen, mutta joka toisaalta ei kuitenkaan muodostaisi tarpeetonta rasitetta sellaisille toiminnanharjoittajille, joilla ei ole missään vaiheessa ollut tai joilla ei enää ole toiminnallista yhteyttä ydinpolttoainekiertoon. Tällaiset yhdessä IAEA:n kanssa kehitetyt menettelytavat on testattu, ja ne otetaan nyt järjestelmällisesti käyttöön EU:ssa. Lisäksi on tehty erityisiä vierailuja, joiden tarkoituksena on ollut avustaa ydinaseettomissa valtioissa toimivia toiminnanharjoittajia sellaisten monimutkaisten laitosalueiden määrittelyssä, joiden toimintaohjelma on vuosien kuluessa muuttunut. Euratom on toteuttanut nämä toimet tarkoituksenaan valmistella lisäpöytäkirjan kitkatonta täytäntöönpanoa EU:ssa sillä aikaa, kun on odotettu, että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat lisäpöytäkirjan, mikä on sen voimaantulon edellytys. 16 Samassa tarkoituksessa on tehty kaksi kenttäkoetta (Yhteisessä tutkimuskeskuksessa Pettenissä ja VTT:ssä Helsingissä), joilla on haluttu testata toimintatapoja IAEA:n edellyttämää tiedonkulkua, ydinlaitosalueiden rajojen määrittämistä sekä täydentävien tarkastuskäyntien järjestämistä varten. Vuoden 2002 loppuun mennessä lisäpöytäkirjan oli ratifioinut 11 jäsenvaltiota 15:stä, ja loppujen neljän jäsenvaltion odotetaan ratifioivan pöytäkirja vuoden 2003 aikana. Euratom on valmistellut kullekin jäsenvaltiolle kaksi asiakirjaa: "Järjestelyt lisäpöytäkirjan panemiseksi täytäntöön ssa (jäsenvaltio) (Arrangements for the implementation of the Additional Protocol in (Member State))" ja "Lisäpöytäkirjan mukainen tiedonkulku ssa (jäsenvaltio) (Information Flow under the Additional Protocol in (Member State))". Näistä asiakirjoista käydään keskusteluja jäsenvaltioiden kanssa kahdenvälisissä tapaamisissa. Lisäksi komissio on kehittänyt 16 Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 102 artiklassa todetaan: "Sopimukset, jotka on tehty kolmannen maan, kansainvälisen järjestön tai kolmannen maan kansalaisen kanssa jo joissa yhteisön lisäksi on yksi tai useampi jäsenvaltio osapuolena, tulevat voimaan vasta kun kaikki jäsenvaltiot, joita asia koskee, ovat ilmoittaneet komissiolle, että sopimuksia sovelletaan kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti." 19
tulevaa käyttöä varten raportointiohjelmiston, josta on keskusteltu ja jota on testattu erityisissä käyttäjäryhmien tapaamisissa, ja valmistellut erityisen lisäpöytäkirjatietokannan kehittämistä. Sekä komission että jäsenvaltioiden tekemien valmistelujen ansiosta lisäpöytäkirjan voimaantulo vuonna 2004 näyttää nyt realistiselta. Pöytäkirja tulee voimaan, kun komissio ja jäsenvaltiot toimittavat lisäpöytäkirjan määräysten mukaisesti IAEA:lle kirjallisen ilmoituksen siitä, että voimaantuloa varten tarvittavat (sisäiset) menettelyt on saatettu päätökseen. Lisäpöytäkirja tulee siten voimaan sinä päivänä, jolloin IAEA vastaanottaa tämän ilmoituksen. 6. KOHTI PARANNETTUA JA TARKISTETTUA EURATOMIN YDINMATERIAALIVALVONTAJÄRJESTELMÄÄ 6.1. Ydinmateriaalivalvonnan uusien toimintamallien ohjausryhmät On perustettu useita ohjausryhmiä, joiden tehtävänä on ollut määritellä uudelleen ydinmateriaalitarkastusten tavoitteet ja tehdä ehdotuksia ydinmateriaalivalvonnan uusista toimintamalleista korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa esitettyjen suositusten mukaisesti. Ohjausryhmät perusti ja niiden toimintaa koordinoi ydinmateriaalivalvonnasta ja ydinaseiden leviämisen estämisestä vastaavan yksikön metodologiasta vastaava osasto, mutta ryhmissä oli jäseniä myös molemmilta muilta tämän yksikön osastoilta sekä linjan I logistiikasta ja tarkastuksista vastaavista yksiköistä. Ensimmäiseksi oli selvitettävä nykyiset käytännöt. Ryhmät vaihtoivat tietoja ja kenttäoperaatioista saatuja kokemuksia sekä tarkastelivat Euratomin tarkastusohjeiden (EIG, Euratom Inspections Guidelines) nykyisiä vaatimuksia ja New Partnership Approach -järjestelyä (NPA) koskevia asiakirjoja. Sen jälkeen aloitettiin seuraavien vaiheiden suunnittelu. Tavoitteena oli sekä ehdottaa mahdollisia lyhyen aikavälin muutoksia, joiden avulla voidaan vastata lähitulevaisuuden haasteisiin, kuten EU:n laajentumiseen ilman lisäresursseja, että esittää innovatiivisia toimintamalleja, joiden avulla voidaan parantaa kokonaistehokkuutta järjestelmän toimivuutta vaarantamatta. Ensimmäiset hyvin yleisluonteiset tulokset esiteltiin joulukuun alussa SAGES-ryhmälle, joka hyväksyi esitetyn työskentelymenetelmän mutta ehdotti, että seuraavassa kuulemisessa tehtäisiin käytännön ehdotuksia. Työn tähänastisia tuloksia esiteltiin myös joulukuussa 2002 järjestetyssä sidosryhmien seminaarissa. 6.2. Toiminnanharjoittajaselvitys Euratomin ydinmateriaalivalvonnan laatua koskeva selvitys on yksi ensimmäisistä toimista, joihin komissio on ryhtynyt korkean tason asiantuntijaryhmän 17 suositusten toteuttamiseksi; ryhmä suositteli Euroopan komissiota lisäämään ydinmateriaalivalvontansa avoimuutta ja kehittämään suhteitaan ydinlaitosten toiminnanharjoittajiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että komission on 17 HLEG (high level experts group, korkean tason asiantuntijaryhmä) 20