Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 1 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomen Yrittäjät 27.3.2015

2 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista SISÄLLYS ESIMERKKILASKELMA PALVELUSETELIN KÄYTÖN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA... 4 1. TIIVISTELMÄ: TULOKSENA KYMMENIEN MILJOONIEN SÄÄSTÖ... 4 1.1 Tulos 1. Volyymi 205 miljoonaa... 4 1.2 Tulos 2. Säästö 35 miljoonaa... 4 1.3 Tulos 3. Etuja asiakkaille, kunnalle ja yrityksille... 5 2. ESIMERKKILASKELMA JA SEN PERUSTEET... 5 2.1 Volyymia kuvaava verrokkiluku... 5 2.2 Säästöä kuvaava verrokkiluku... 7 2.3 Laskelmassa huomioidut palvelut... 8 2.4 Palveluntuottajien määrä kasvaa... 8 2.5 Jos palvelusetelin käyttö olisi 10 % koko sotesta?... 8 3. YLEISTÄ PALVELUSETELIN KÄYTÖSTÄ... 9 3.1 Mikä on palveluseteli?... 10 3.2 Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet... 10 3.3 Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset... 10 3.4 Miksi palvelusetelin käyttö kannattaa?... 11 4. KUNNANJOHTAJIEN JA YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUSETELISTÄ 2014... 11 4.1 Palveluseteli käytössä hieman yli puolessa kunnista... 12 4.2 Johtopäätökset kyselystä... 13 5. MUITA PALVELUTUOTANNON UUDISTAMISEN KEINOJA... 14 5.1 Sote-uudistus edellyttää valinnanvapauden lisäämistä... 14 5.2 Palvelualoite-kokeilut... 15 5.2.1 Palvelualoitekokeilu Jyväskylässä 1.4.2015 31.3.2016... 15 6. LOPUKSI... 17

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 3 Palveluseteli on yksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa kunnissa ja kuntayhtymissä. Sen keskeisenä ajatuksena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta. Ideana on, että kunta myöntää kuntalaiselle palvelusetelin, jolla tämä voi hankkia tarvitsemansa sosiaali- tai terveyspalvelun kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta, kuten kotihoitoyritykseltä tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Kuntalainen voi näin valita itse, kuka palvelun hänelle tuottaa, missä ja milloin. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Suomen Yrittäjät: Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Tekijät Anssi Kujala varatoimitusjohtaja 0400 567 925 anssi.kujala@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kunta Muistion laatimisessa on hyödynnetty mm. Suomen Yrittäjien aineistoa, Jyväskylän kaupungin tietoja sekä Kuntaliiton aineistoa. Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö p. 09 2292 2943, 040 587 2445 susanna.kallama@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kunta Mika Haavisto projektipäällikkö, omistajanvaihdokset p. 09 2292 2989, 050 550 1993 mika.haavisto@yrittajat.fi Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies p. 09 2292 2924, 050 567 3395 hannamari.heinonen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kunta Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00100 HELSINKI puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi

4 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista 1. TIIVISTELMÄ: TULOKSENA KYMMENIEN MILJOONIEN SÄÄSTÖ Tämä muistio on tehty herättämään keskustelua palvelusetelijärjestelmän mahdollisuuksista. Muistiossa esitetään ensisijaisesti millaisia taloudellisia vaikutuksia palvelusetelin käytöllä olisi, jos kaikki 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliä palvelujen tuottamisessa vastaavalla tavalla kuin Jyväskylän kaupunki. Tiedämme, että palvelusetelin käytön kokonaisvolyymi on kaikissa kunnissa Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan 117 miljoonaa euroa vuonna 2013. Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteleihin suhteessa saman euromäärän per asukas kuin Jyväskylä. Muistiossa käsitellään myös palvelusetelijärjestelmän perusteita, sen käyttöönottoa ja muutamia muita palvelutuotannon uudistamiseen liittyviä aiheita. Suomessa on käyty pitkään keskustelua palvelutuotannon uudistamistarpeista. Julkisen sektorin itsensä tuottamien hyvinvointipalveluiden volyymi lähti voimakkaaseen kasvuun viimeistään vuonna 1972 voimaan tulleesta kansanterveyslaista, jonka konkreettisin ilmentymä oli jokaiseen kuntaan tullut terveyskeskus. Tuosta lähtien on pohdittu myös tuottamistapoja järjestämisen ja tuottamisen erottamista toisistaan, yksityisen sektorin tuottamien palvelujen edistämistä ja myös kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä. Tutkimusten mukaan suomalaisille ei ole merkitystä sillä, kuka hyvinvointipalvelut tuottaa. Tärkeämpiä kriteerejä ovat palvelun laatu, saatavuus ja palveluntuottajan kokemus. Jopa 90 prosenttia väestöstä haluaisi valita palveluntuottajansa itse. 1.1 Tulos 1. Volyymi 205 miljoonaa Jos 20 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin palvelusetelivolyymi olisi näissä 20 kaupungissa yli 205 miljoonaa euroa. 1.2 Tulos 2. Säästö 35 miljoonaa Jyväskylä on ilmoittanut, että palvelusetelin käyttö säästi heiltä 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna siihen, että kyseiset palvelut olisi tuotettu kaupungin omana

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 5 toimintana. Jos 20 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi näissä 20 kaupungissa lähes 35 miljoonaa euroa. 1.3 Tulos 3. Etuja asiakkaille, kunnalle ja yrityksille Palvelusetelijärjestelmä luo parhaimmillaan mahdollisuuksia kaikille toimijoille, lisää yritysten määrää, luo uusia palvelukonsepteja ja tuo mukanaan kansalaisille valinnanvapauden. Palvelusetelijärjestelmän suurimpia hyötyjiä ovat asiakkaat ja kunnat. Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy, kun asiakas voi valita itse palveluntuottajansa. Tämä mahdollistaa asiakkaalle hoidon saannin silloin ja sellaisessa paikassa, kuin se kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin parhaiten sopii. Kokonaisuutena palvelusetelijärjestelmän voidaan odottaa myös parantavan palveluiden laatua, saatavuutta ja hintaa. Järjestelmän asiakaslähtöisyys varmistaa sen, että sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yritysten on kehitettävä toimintaansa aidosti asiakaslähtöisempään ja laadukkaampaan suuntaan. 2. ESIMERKKILASKELMA JA SEN PERUSTEET Näissä laskelmissa on tehty vertailu Jyväskylän malliin. Laskelma ei huomioi mahdollista nykyistä käyttöä kyseisissä kaupungeissa. Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kertomien lukujen valossa palvelusetelin käytön kokonaisvolyymi koko kuntasektorilla on tilastoitu olevan 117 miljoonaa euroa vuonna 2013. Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät suhteessa saman euromäärän per asukas palveluseteleihin. Laskelma on suuntaa antava, mutta tilastojen valossa se kertoo volyymin ja säästömahdollisuudet. Sataprosenttiseen tarkkuuteen tiedoissa lienee mahdotonta päästä ennen kuin jokainen kunta ryhtyy tilastoimaan vastaavat tiedot kuin Jyväskylä. Laskelmat eivät myöskään ota huomioon sitä, kuinka paljon kunnan oma palvelutoiminta voisi tehostua kirittäjien myötä. Jyväskylässä tämän vaikutus on arvioitu merkittäväksi. Jyväskylä on tehostanut myös omaa palvelutuotantoaan ja pystynyt hillitsemään kustannusten kasvua. 2.1 Volyymia kuvaava verrokkiluku Volyymia kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas.

6 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 73,66 Jyväskylässä palvelusetelivolyymi euroa per asukas Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu 20 suurimman kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen volyymi suurimmille kaupungeille. Esimerkkilaskelma: Palvelusetelin käytön volyymit, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisi suhteessa saman verran kuin Jyväskylä. Jyväskylän kaupunki ilmoittaa käyttäneensä vuonna 2013 palveluseteliostoihin 10 miljoonaa euroa. Jyväskylässä palveluseteliostot ovat noin 2 % koko sote-volyymista. Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton mukaan kaikkien kuntien yhteenlaskettu palvelusetelin käyttö vuonna 2013 oli 117 miljoonaa euroa. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Asukasmäärä Käytön volyymi 2013 1 Helsinki 622 240 45 834 198 2 Espoo 265 602 19 564 243 3 Tampere 223 148 16 437 082 4 Vantaa 210 810 15 528 265 5 Oulu 196 305 14 459 826 6 Turku 184 112 13 561 690 7 Jyväskylä 135 761 10 000 000 8 Kuopio 107 607 7 926 332 9 Lahti 103 805 7 646 276 10 Kouvola 86 488 6 370 706 11 Pori 83 528 6 152 672 12 Joensuu 75 088 5 530 982 13 Lappeenranta 72 830 5 364 658 14 Hämeenlinna 68 017 5 010 132 15 Vaasa 67 001 4 935 294 16 Rovaniemi 61 568 4 535 099 17 Seinäjoki 60 903 4 486 115 18 Mikkeli 54 616 4 023 015 19 Kotka 54 587 4 020 878 20 Salo 54 277 3 998 044 Asukkaita yhteensä 2 788 293 Yhteensä teoreettinen käyttö 205 385 507

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 7 2.2 Säästöä kuvaava verrokkiluku Säästöä kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden käytöstä seurannut euromääräinen säästö Jyväskylän asukasluvulla = säästö per asukas. 12,52 Jyväskylässä säästö euroa per asukas Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu 20 suurimman kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen säästö suurimmille kaupungeille. Esimerkkilaskelma Palvelusetelin käytön tuomat säästöt, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisi suhteessa saman verran. Jyväskylä on ilmoittanut, että säästö vuositasolla vuonna 2013 oli 1,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 säästö oli suurempi (yhteensä 2 miljoonaa euroa) verrattuna siihen jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Asukasmäärä Säästö 2013 1 Helsinki 622 240 7 790 445 2 Espoo 265 602 3 325 337 3 Tampere 223 148 2 793 813 4 Vantaa 210 810 2 639 341 5 Oulu 196 305 2 457 739 6 Turku 184 112 2 305 082 7 Jyväskylä 135 761 1 699 728 8 Kuopio 107 607 1 347 240 9 Lahti 103 805 1 299 639 10 Kouvola 86 488 1 082 830 11 Pori 83 528 1 045 771 12 Joensuu 75 088 940 102 13 Lappeenranta 72 830 911 832 14 Hämeenlinna 68 017 851 573 15 Vaasa 67 001 838 853 16 Rovaniemi 61 568 770 831 17 Seinäjoki 60 903 762 506 18 Mikkeli 54 616 683 792 19 Kotka 54 587 683 429 20 Salo 54 277 679 548 Asukkaita yhteensä 2 788 293 Teoreettinen säästö vuositasolla 34 909 428

8 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 2.3 Laskelmassa huomioidut palvelut Jyväskylässä käytössä olevat palvelusetelit: Lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli (lapsiperheet) Omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli Palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli Päivähoidon palveluseteli, perhepäivähoito Päivähoidon palveluseteli, päiväkoti Päivähoidon palveluseteli, ryhmäperhepäivähoito Suun terveydenhuollon palveluseteli Tilapäisen kotihoidon palveluseteli kotiutustilanteisiin (seniorit ja pitkäaikaissairaat) Tuetun kotona asumisen palveluseteli Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli 2.4 Palveluntuottajien määrä kasvaa Palveluseteliä käytettäessä palveluntuottajien määrä kasvaa. Jyväskylän kaupungin tietojen mukaan kaupungissa on vuoden 2015 alusta palvelusetelin avulla tuottavia yrityksiä yhteenlaskettuna 322 kappaletta. Vuonna 2009 Jyväskylässä oli 168 yritystä niissä palveluissa, joissa palveluseteli oli käytössä ja vuonna 2013 vastaava luku oli 298 kpl. Näiden tietojen lähteenä on Jyväskylän kaupungin oma ilmoitus. Palvelusetelin käyttö mahdollistaa siis myös uusien yritysten tulon markkinoille ja edistää markkinoiden toimivuutta. 2.5 Jos palvelusetelin käyttö olisi 10 % koko sotesta? Volyymi ja säästömahdollisuudet ovat suuria. Verrokkina Jyväskylä on hyvä esimerkki, mutta ei senkään palvelusetelin käyttö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa ole kovin suurta. Jyväskylässä palvelusetelin käyttö on nyt 2 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluidenmenoista. Jo sen tuplaaminen neljään prosenttiin, kasvattaa valtakunnallisen teoreettisen volyymin kokonaisuudet hurjiksi. Jos palvelusetelin avulla näissä kaupungeissa hankittaisiin peräti 10 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, olisi näiden lukujen valossa: volyymi olisi reilut miljardia euroa säästöpotentiaali 174,5 miljoonaa euroa.

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 9 3. YLEISTÄ PALVELUSETELIN KÄYTÖSTÄ Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. 1 :n mukaan lain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin jäänyt valitettavan vähäiseksi. Tällä hetkellä palveluseteliä käyttää noin 170 kuntaa Suomen 317 kunnasta. Tilastoitu palvelusetelin käyttö vuonna 2013 oli 117 miljoonaan euroa. Luku on suorastaan koominen mahdollisuuksiin nähden, sillä kuntien sote-volyymi on 21,5 miljardia euroa vuodessa kasvua vuodesta 2012 peräti 900 miljoonaa euroa. Palvelusetelit tuovat selviä hyötyjä asiakkaille eli kuntalaisille. Asiakas voi setelin vulla valita itse palvelun tuottajan. Valinnanvapaudessa ideana on se, että raha seuraa asiakasta. Jos asiakas on tyytyväinen, hän voi käyttää seuraavalla kerralla samaa palvelutuottajaa. Jos palvelu ei miellytä, voi hän vaihtaa paikkaa ja viedä rahat mukanaan. Terveen kilpailun kautta palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Palvelusetelin arvo tulee määrittää oikein suhteessa sekä palvelun todellisiin tuotantokustannuksiin että julkisten palvelutuotannon kustannuksiin. Jos palvelusetelin arvo on liian pieni, seteliä ei käytetä. Järjestelmiä kehitettäessä kuntien on avattava oman palvelutuotantonsa kustannukset kehittämällä omaa kustannuslaskentaansa. Tämä on välttämätöntä palveluntuottajien vertailtavuuden vuoksi. Kun kunnan itsensä tuottaman palvelun hinta on tiedossa, niin on helppo määrittää arvo palvelusetelille. Näin myös setelien käyttäjät saavat paremman käsityksen julkisten palveluiden todellisista kustannuksista. Oikeus hakea terveyspalveluja julkiselta tai yksityiseltä sektorilta johtaa valtavaan asenteelliseen ja rakenteelliseen muutokseen. Nämä muutokset pakottavat terveydenhuoltojärjestelmämme täysremonttiin. Monituottajamalli mahdollistaa sen, että erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille ja vammaisille turvataan lähipalvelut myös harvaan asutuilla alueilla kehittämällä sähköisiä ja asiakkaiden luokse liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällaisia liikkuvia palveluita on jo toteutettu mm. hammashuollon ja magneettikuvausten osalta. Kokemukset ovat osoittaneet, että kun julkisten palvelujen tuottaminen mahdollistetaan yrityksille, syntyy uusia yrityksiä ja usein myös uusia työpaikkoja.

10 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 3.1 Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on palvelutuotantoa täydentävä vaihtoehto. Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus = palvelusetelin arvo. Palveluseteliä voi käyttää lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. 3.2 Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Tässä kuvataan tiiviisti miten palveluseteli voidaan ottaa käyttöön ja mitä perustoimenpiteitä sen käyttö edellyttää. 1. Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin. 2. Kunta määrittelee palvelusetelille arvon. Määrittääkseen arvon, kunnan pitää tietää ensiksi paljonko oma tuotanto kussakin palvelussa maksaa. 3. Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta. Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt. 4. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä. Seteli voi kattaa koko palvelun hinnan, mutta on mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse. Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä. 5. Palvelutuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta. 3.3 Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Palvelusetelin onnistunut käyttöönotto sisältää muutaman kriittisen päätöksen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdessään päätöstä palvelusetelin käyttöönotosta kunnan pitää samassa yhteydessä määritellä, miten paljon kyseisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelin avulla. Tämä strateginen linjaus on keskeinen palvelumarkkinoiden synnyttämiseksi. Päätös voi olla esimerkiksi linjaus siitä, että tietty prosenttiosuus ko. palvelusta tuotetaan jatkossa palvelusetelillä. Palvelusetelin toimivuuden ja hyötyjen näkökulmasta on keskeistä määrittää palvelusetelin arvo oikein. Kunnan kannattaa ensin laskea mahdollisimman tarkasti oman palvelutuotannon kustannukset ja asettaa sen jälkeen palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on palveluiden käyttäjille ja palveluiden tuottajille aidosti houkutteleva vaihtoehto. Liian alhainen euromäärä johtaa palvelusetelin käyttäjän omavastuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Toisaalta palveluntuottajat tarvitsevat korvauksen työstään. Jos arvo määritellään epärealistisen alhaiseksi, jäävät palveluseteleiden hyödyt jäävät kunnilta saamatta. Oikein ja asiakkaan kannalta houkuttelevasti hinnoiteltu palvelusetelijärjestelmä voi olla kunnalle imago- ja kilpailuvaltti.

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 11 Kolmas edellytys onnistumiselle on, että henkilökunta sitoutetaan hyväksymään palveluseteli yhdeksi vaihtoehdoksi ja ottamaan se käyttöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi palvelusetelistä on tarpeen tiedottaa laajasti kuntalaisille. 3.4 Miksi palvelusetelin käyttö kannattaa? Palvelusetelilain mukaan tarkoituksena on: lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, tehostaa, monipuolistaa ja joustavoittaa palvelutuotantoa, edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä. Etuja kunnalle tai kuntayhtymälle: kevyempi tapa tuottaa palveluita, palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta, antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaiden suosiosta, tuo säästöjä, lisää yrittäjyyttä. Palveluseteliin myönteisesti suhtautuvat näkevät palvelusetelit yksilön valinnanvapautta lisäävänä ja julkisen sektorin kustannuksia säästävänä toimintamallina. Palveluseteli mahdollistaa palveluiden ostamisen yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, jolloin kysyntä lisää ja monipuolistaa tarjontaa sekä laskee hintoja. Palveluseteli parantaa myös laatua. Ostopäätöksen tekee asiakas, ja jos hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän vaihtaa palveluntuottajaa. Palveluseteliin suhteudutaan osin edelleen myös kielteisesti. Palveluseteli nähdään kalliina ja tehottomana keinona ostaa palveluita. Sitä pidetään kansalaisia eriarvoistavana julkisen palvelutarjonnan eriytyessä entistä selkeämmin pienituloisten ja yksityisen palvelutarjonnan parempituloisten järjestelmäksi. Tämä vastakkainasettelu voidaan kuitenkin kokemusten valossa välttää tehokkaasti määrittelemällä palvelusetelin arvo oikein ja tiedottamalla aktiivisesti palvelusetelistä. Oleellista on myös kattava ja ajantasainen palvelusetelituottajien rekisteri. 4. KUNNANJOHTAJIEN JA YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUSETELISTÄ 2014 Suomen Yrittäjät toteutti keväällä 2014 järjestyksessään jo kuudennen Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn. Kyselyyn vastasi 4 356 yrittäjää ympäri Suomea. Kyselystä julkaistiin 24.4.2014 raportti, joka on luettavissa osoitteessa www.yrittajat.fi/elinkeinopolitiikan_mittaristo2014. Osana Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyä yrittäjiltä kysyttiin myös näkemyksiä kuntien palvelutuotannosta. Vertailutietoa yrittäjien näkemyksille haettiin kysymällä samat kysymykset kunnan- ja kaupunginjohtajilta. Kysely lähetettiin huhtikuun 2014 alussa sähköpostitse kaikille Manner-Suomen 304 kunnan ja kaupunginjohtajalle. Tähän kyselyyn vastasi 131 kunnan- tai kaupunginjohtajaa.

12 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Yrittäjille ja kunnanjohtajille esitettiin seuraavat kysymykset: Onko kunnassasi linjattu palvelutuotantoa eli päätetty, mitä kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa yrityksiltä? Miten kunnan tulisi mielestäsi järjestää julkiset palvelut? Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? Mitkä seuraavista julkisista palveluista kunnat voisivat mielestäsi ostaa yrityksiltä tai järjestöiltä? Mitkä seuraavista kuntien lakisääteisistä tehtävistä voitaisiin mielestäsi poistaa kokonaan kuntien vastuulta? 4.1 Palveluseteli käytössä hieman yli puolessa kunnista Kyselyyn vastanneista kunnista hieman yli puolessa on käytössä palveluseteli. Kunnanjohtajista 51,5 prosenttia (67) vastasi kyllä kysymykseen Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? Hieman alle puolet eli 46,9 prosenttia (61) kunnanjohtajista vastasi kysymykseen kieltävästi. Kaksi (2) kunnanjohtajaa ei tiennyt, onko heidän kunnassaan käytössä palveluseteliä. Yrittäjistä valtaosa 47,6 prosenttia (2 072) ei tiedä, onko heidän kunnassaan käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli. 32,5 prosenttia vastasi kyllä. Kunnanjohtajien vastaukset edustavat 130 kuntaa tai kaupunkia. Yrittäjävastaajat edustavat lähes 300 kuntaa tai kaupunkia. Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Yrittäjät Kunnanjohtajat 10 % 0 % 33 % 52 % 19 % 47 % 48 % 2 % Kyllä Ei En osaa sanoa

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 13 Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelijakauma, tilanne 12/2013 saakka 2 726 Palveluseteleiden käyttö (kpl) 12/2013 345 2 656 74 Kotihoito (30,5 %) Omaishoito (26,6 %) 5 809 3 077 7 226 13 610 15 562 Suun terveydenhuolto (14,1 %) Perusterveydenhuolto (11,4 %) Veteraanien kotiapu (6 %) Lapsiperheiden kotipalvelu (5,3 %) Erikoissairaanhoito (5,2 %) Psykososiaaliset palvelut (0,7 %) Lääkinnällinen kuntoutus (0,1 %) Lähde: Smartum Oy 4.2 Johtopäätökset kyselystä Kyselyn tulos kertoo selvästi siitä, että yrittäjät eivät ole tietoisia palvelusetelin käytöstä kunnassaan. Tätä saattaa selittää osaltaan se, että palveluseteli on tyypillisimmin käytössä palveluissa, jotka eivät välttämättä ole osa yrittäjän arkea. Toisaalta tulos voi kertoa myös siitä, että vaikka kunnissa on tehty päätös palvelusetelin käytöstä, niin: päätöksen toteuttaminen on jäänyt kesken, palvelusetelin käytön mahdollisuudesta ei tiedoteta riittävästi, tai se on käytössä vain vähäisissä määrin, tai siihen on budjetoitu vähän varoja. Suomen Yrittäjien raportti on luettavissa osoitteessa: www.yrittajat.fi/kunta > materiaalipankki http://www.yrittajat.fi/file/92ae149c-e89f-45a6-ae08-98a681421b0a/elpo_lisaraportti2014.pdf

14 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 5. MUITA PALVELUTUOTANNON UUDISTAMISEN KEINOJA 5.1 Sote-uudistus edellyttää valinnanvapauden lisäämistä Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa oleellista on asiakkaan valinnanvapauden vahvistaminen sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointipalveluissa sekä valinnanvapauden ulottaminen yksityiselle sektorille. Suomessa on oltava kaikilla hyvinvointipalveluiden sektoreilla asiakkaalla valinnanvapaus, joka ulottuu yksityisten tuottamiin palveluihin ja raha seuraa palveluntuottajalle asiakkaan mukana. Asiakkaan tulee siis aidosti saada päättää, mistä hän palvelunsa hankkii. Nopein tapa edistää valinnanvapautta sekä raha seuraa asiakasta -periaatetta on palvelusetelin käytön voimakas lisääminen ja laajentaminen. Aihepiiri liittyy myös terveydenhuollon rahoitukseen ja sen uudistamiseen, palveluiden ulkoistamiseen, kotitalousvähennyksen hyödyntämiseen sekä monituottajamallin edistämiseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu tulevaisuudessakin julkiselle vallalle. Tulevaisuudessakin kunnat päättävät, miten palvelut tuotetaan. Jatkotyössä valmisteltavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamisessa tärkeintä on selkeästi erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Vain näin voidaan tehostaa palvelujen tuotantoa ja julkisen sektorin toimintaa. Palvelujen tuottajien määrän lisääntyminen varmistaa myös palvelujen saatavuuden. Tärkeät hyvinvointipalvelut tulee saada joustavasti ja jonottamatta. Tuotantotapojen monipuolistaminen edellyttää kuntien kustannustenlaskennan kehittämistä. Kuntapalveluiden todelliset kustannukset tulee avata ja kertoa. Hintalappujen avulla kuntien on helppo päättää, mitä palveluita kannattaa hoitaa itse ja mitä kannatta antaa yritysten hoidettavaksi. Vain kustannusten läpinäkyvyys mahdollistaa tuotannon tehostamisen ja edesauttaa palvelumarkkinoiden tasapainoista kehittymistä sekä sitä, että yksityisen sektorin toimijat ovat tasapuolisessa asemassa palvelutuottajina. Julkisen talouden haasteiden ratkaiseminen vaatii myös yritysten osaamisen hyödyntämistä. Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten ja järjestöjen tehtäväksi. Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu, ei tuottaja.

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 15 5.2 Palvelualoite-kokeilut Keväällä 2015 työnsä päättävän hallituksen ohjelmaan on kirjattu selkeitä tavoitteita kunnan palveluiden kustannusten ja laadun vertailun avaamiseksi sekä kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Hallitusohjelmaan on mm. kirjattu seuraava lause. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. Moni suomalainen kunta on nyt ja tulevina vuosina suurten taloudellisten haasteiden edessä. Samaan aikaan työikäisten määrä supistuu ja huoltosuhde kasvaa huolestuttavan jyrkästi. Kuntien täytyy etsiä tapoja turvata hyvät ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutuotannon eri tapojen ja vaihtoehtojen vertailu on kuitenkin vaikeaa. Ruotsissa monet kunnat ovat ottaneet käyttöön ns. Palvelualoite-käytännön (Utmaningsrätt). Tämän käytännön avulla kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat voivat edistää palvelutuotannon eri vaihtoehtojen välistä laadun ja kustannusten arviointia. Iso- Britanniassa vastaava Right to Challenge malli on vastaavalla tavalla otettu käyttöön lainsäädännöllä. Palvelualoitteen idea on se, että kunnalle voidaan esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu toisen tahon toimesta. Aloitteen jättäjä esittää aloitteessaan tarkoin yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai osa siitä voidaan tuottaa nykymallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunnan tulee: 1. ottaa aloite vastaan, 2. arvioida oman palvelun laatu ja kustannukset, 3. vertailla omaa ja ehdotettua tuotantotapaa 4. päättää niistä toimenpiteistä, joihin palvelualoite ja tehty vertailu antavat aihetta. Kunnalla ei siis ole palvelualoitteessa suoraa velvoitetta muuttaa omaa toimintaansa tai palveluiden toimintatapaa. Jos vertailu osoittaa tarjotun tuotantomallin paremmaksi, kunta voi käynnistää prosessin palvelujen kilpailuttamiseksi tai hankittavaksi esim. palvelusetelillä. Käytännössä Ruotsissa palvelualoite on johtanut useilta osin palveluntuotannon hallittuun avautumiseen kilpailulle niin, että tehokkuus ja laatu ovat parantuneet. Tämä on tukenut myös yrittäjyyttä ja markkinoiden syntymistä uusille palvelusektoreille. 5.2.1 Palvelualoitekokeilu Jyväskylässä 1.4.2015 31.3.2016 Palvelualoitteella tarkoitetaan kunnan jäsenille tai kaupungin työntekijöille annettua mahdollisuutta tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan ja omana työnä tehtävän palvelun tai toiminnan kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta tai kokonaan yksityistämisestä siten, että palvelu voidaan tuottaa laadullisesti paremmin ja halvemmilla kustannuksilla jonkin ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta.

16 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 26.1.2015, että palvelualoite otetaan käyttöön Jyväskylässä vuoden kokeiluajaksi 1.4.2015 31.3.2016. Palvelualoite ei koske lakisääteisiä viranomaistehtäviä, strategista johtamista tai toimintaa, jota sopimuksen perusteella hoitaa jokin muu kaupungin ulkopuolinen juridinen henkilö eikä konserniyhtiöiden toimintaa. Palvelualoitteen voi tehdä kunnan jäsen eli henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas), yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa tai kaupungin työntekijä/t. Kokeiluaikana palvelualoitteen voi tehdä ainoastaan kulttuuri- ja liikuntapalveluista tai kaupunkirakennepalveluista siten, että palvelualoite voi johtaa palvelun tai toiminnan kilpailuttamiseen. Muistakin kuin edellä mainituista palveluista tai toiminnoista voi tehdä palvelualoitteen, mutta palvelualoite ei johda kilpailuttamiseen. Palvelualoite tehdään kirjallisesti ja se toimitetaan kaupungin kirjaamoon joko sähköisesti tai postitse. Kirjallisen palvelualoitteen tulee sisältää aloitteen tekijän nimi- ja yhteystiedot, selvityksen siitä, mitä aloite koskee ja miten aloitteen tekijän ehdottama palvelu/toiminto olisi kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin kaupungin oma palvelu/toiminto. Palvelualoite ei saa sisältää liike- eikä ammattisalaisuuksia. Hankintajohtaja käsittelee palvelualoitteen yleiset kriteerit ja tekee niistä tarvittaessa päätöksen. Hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja päättää siitä, antaako aloite aihetta toimenpiteisiin kuultuaan ensin ko. palvelualuetta/yksikköä sekä hankintojen ohjausryhmää. Palvelualoitteen yleisissä kriteereissä arvioidaan, onko kohde sellainen, että siitä voi tehdä palvelualoitteen ja onko aloitteen tekijä kunnan jäsen tai kaupungin työntekijä. Taloudellisina ja toiminnallisina kriteereinä arvioidaan, onko aloite toteuttamiskelpoinen ja onko aloitteen ehdottama palvelu/toiminta kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin palvelu/toiminto kaupungin oman yksikön tuottamana. Tieto palvelualoitteen käsittelystä saatetaan palvelualoitteen tekijän tietoon ilman aiheetonta viivytystä. Kilpailutukseen voi osallistua niin aloitteen tekijä tai kuka tahansa muu toimija. Palvelusopimus tehdään tarjouskilpailun voittajan kanssa. Lisätietoja: hankintapäällikkö Katri Löytty, Jyväskylän kaupunki, puh. 014 266 1410

Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 17 6. LOPUKSI Erittäin myönteiset kokemukset palvelusetelistä ovat osoittaneet palvelusetelijärjestelmän toimivuuden. Palveluseteli ei ole hankinta, vaan kaikki laatukriteerit täyttävät tuottajat voidaan hyväksyä palvelusetelituottajiksi. Palvelusetelijärjestelmä lisää tervettä kilpailua, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kustannustehokkuutta. Palvelusetelillä luodaan myös kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat. Palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on yksi osaratkaisu, joka liittyy hallituskaudella 2015 2019 tehtävän sote-uudistukseen (järjestäminen, rahoittaminen). Tavoitteena tulee olla edelleen suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen kaikille ja toimivien hoito- ja palveluketjujen varmistaminen. Ratkaisun valmistelu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva monituottajamalli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita. Kaikkien tuottajien pitää toimia samoilla säännöillä. Säästöjä syntyy, kun tuotantotapoja uudistetaan ja tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja sovelletaan palvelutuotantoon (esim. asiointipalvelu). Palvelusetelin vahvemmalla käyttöönotolla vaikutetaan kansalaisten palveluihin, kuntien elinvoimaan ja samalla monien palveluntuottajien toimintaedellytyksiin. Uudistuksessa tärkeintä on erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Lopulta tulee muodostua malli, jossa on vahva julkinen järjestäjä, joka tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita erilaisilta tuottajilta: julkiselta sektorilta, kunnilta, järjestöiltä ja erikokoisilta yrityksiltä. Ostamisen instrumentteja ovat normaalit hankinnat ja palvelusetelijärjestelmä. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii jo nyt paljon pk-yrityksiä. Näillä yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen. Menestyvä yritys tuo verotuloja ja työpaikkoja kuntaan. Suomen Yrittäjillä on yhdessä alan toimialajärjestön kanssa käynnissä www.valitsevapaasti.fi -kampanja. Kampanjan sivuilla palvelusetelistä todetaan näin: http://www.yrittajat.fi/fi-fi/valitsevapaasti/palveluseteli/

18 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Yrittäjämyönteisen kuntavaikuttamisen tueksi tarjoamme: 1. www.yrittajat.fi/kunta. Tietoa ja työkaluja elinkeinopolitiikan ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseen. 2. Kuntavaikuttaja-uutiskirje. Elinkeinopolitiikan sekä yrittäjien ja kuntien yhteistyön ajankohtaiskatsaus. Lähetetään kuusi kertaa vuodessa. 3. Kunnallisjohdon seminaari. Kunta-alan huippuseminaari kokoaan yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa. 4. Elinkeinopolitiikan työkirja. Käytännönläheinen työkirja oman kunnan elinkeinopoliittisen työn kehittämiseksi. 5. Koulutus ja tuki. Aluejärjestöjen ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat ovat käytettävissä asiantuntija-apuna kuntien ja yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa. 6. Edunvalvonta. Toimimme useissa ministeriöiden työryhmissä, joissa pyrimme vaikuttamaan virkamiehiin ja päättäjiin. Suomen Yrittäjien kunnalliseen ja alueelliseen elinkeinopoliittiseen vaikuttamiseen liittyvissä asioissa sinua palvelevat: Anssi Kujala varatoimitusjohtaja 09 2292 2942, 0400 567 925 anssi.kujala@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kunta Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö 09 2292 2943, 040 587 2445 susanna.kallama@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kunta Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies 09 2292 2924, 050 567 3395 hannamari.heinonen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kunta Mika Haavisto projektipäällikkö, omistajanvaihdokset 09 2292 2989, 050 550 993 mika.haavisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kunta

HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA TAI LÄHEISIÄSI HOITAA? MIKÄ VALINNANVAPAUS? Valinnanvapaus on sitä, että saat itse valita tarvitsemasi sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajan oli se sitten hoitaja, lääkäri, kuntouttaja tai kotiavustaja. Sinä tiedät parhaiten, mikä sinulle on hyväksi. Valinnanvapaudessa raha seuraa asiakasta. Kun asiakas äänestää jaloillaan, palvelut paranevat ja monipuolistuvat. Voit valita paikan, johon pääset jonottamatta ja joka sopii juuri sinun tarpeisiisi. Jokaisella asiakkaalla ja potilaalla on mahdollisuus valita. Palveluntuottajien on sen sijaan palveltava kaikkia ne eivät saa valita asiakkaitaan. MIKSI VALINNANVAPAUS? Nykyisin esimerkiksi terveyskeskuslääkärille jonotetaan viikkoja, jopa kuukausia. Eniten tarvitsevat saavat vähiten. Hoito on epätasa-arvoista. Sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettava ja tehostettava. Asiakas Kun palvelujen Palveluntuottaja tuottajiksi Potilas Palveluasuminen hyväksytään myös yrityksiä ja yrittäjiä, Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Asiakas Palveluntuottaja terve kilpailu Potilas tuottaa Palveluasuminen laadukkaita ja Asiakas Palveluntuottaja oikean hintaisia palveluja, Potilas Palveluasuminen Asiakas Palveluntuottaja palvelujen saatavuus paranee, Potilas Palveluasuminen potilaat pääsevät nopeasti hoitoon, tasa-arvo lisääntyy. SUOMALAISTEN MIELIPITEET TUKEVAT 85 % suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan palvelusetelin käyttöä. 86 % suomalaisista pitää hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia. 64 % on sitä mieltä, että julkisissa palveluissa tärkeintä ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla. 66 % kuntapäättäjistä suhtautuu myönteisesti valinnanvapausmalliin siirtymiseen. 80% suomalaisista haluaa tehdä itse päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta. 93% asiakkaista oli Jyväskylässä erittäin tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 68 % sote-alan vaikuttajista suhtautuu valinnanvapausmalliin myönteisesti. 77% kansalaisista suhtautuu myöteisesti valinnanvapausmalliin siirtymiseen. Lähteet: Consumer Compass /Smartum 2011, EVA:n arvotutkimus 2013, Aula Research Oy/TPL, LPY ja THPT 2012 ja 2014, Jyväskylän kaupunki 2011, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut raportti, TEM, 2013 Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi. WWW.VALITSEVAPAASTI.FI

Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi