Tavoitteellisuutta yksilöllisellä palvelumuotoilulla Seminaari 9.6.2016



Samankaltaiset tiedostot
Toimintakyky osana potilastietojärjestelmää. Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä maakuntaan UNAsta Hankoon ja siitä eteenpäin

Potilastietojärjestelmät yhteistyön mahdollistajana vai esteenä

Kalewa SRA: Isojen potilastietoaineistojen käyttö terveydenhuollossa - mahdollisuudet ja haasteet

Uusi sairaala-hanke & Kiila/Una

JUHTA Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisen arkea. Juha Kinnunen, Johtaja KSSHP

APTJ- kilpailutuksen tilannekatsaus. Juhani Paavilainen Sairaala Nova Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

KANSALLINEN SOTE IT JA DIGITAALINEN KOULU -RATKAISU

Yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomeen

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

ASIAKASTARPEISIIN VASTAAMINEN VOIKO SE ONNISTUA?

Tietojohtaminen ja Eksoten AVH-prosessi

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

Kokemuksia alueellisesta potilastietojärjestelmähankkeesta

Sote-uudistuksen säästömekanismit

TIETOJÄRJESTELMÄT LAAJENTUVAN VALINNANVAPAUDEN MAHDOLLISTAJINA VAI JARRUINA? Kari Varkila METENO OY TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT, LAHTI

Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM)

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Hanna Jokinen Kotihoidon esimies

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mittarilistoista strategian jalkauttamiseen

PISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari

Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tietojärjestelmät case Kiila-projekti

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Lausuntopyyntö STM 2015

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Tiedolla johtaminen Eksotessa

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

HOITOTYÖN YHTEENVETO - OSANA POTILAAN TURVALLISTA JATKOHOITOA

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän (APTJ) hankinta ja vaikutukset kunnille. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka:

Suomen terveysdataympäristö

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke Kick off -päivät Tampere

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Keski-Suomen seututerveyskeskus

Keinoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Väli- ja loppuraportointi

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

EnergiaTehokkuusJärjestelmän (ETJ) Case 1. Teollisuuden Voima

Järjestöyhteistyön nykytilanne

Innovaatioprojektin projektisuunnitelma. Talousjakkara ikääntyville

Tilastoaineistojen. (talous)tutkijan näkökulma

Esitelmä saattohoidosta

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

A B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka

TIEDUSTELUVIESTIPALVELU pilotti (TVP) Tiedotustilaisuus Janne Okkonen

FORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI)

Case ISSHP kotihoidon mobiiliratkaisu 2014

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Lausuntopyyntö STM 2015

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

Sote-järjestäminen-tuottaminen

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Lausuntopyyntö STM 2015

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Sote- integraatio. pj. Nimi: Jarmo Ruohonen siht. Nimi: Pilvi Moberg

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

Toimialan ja yritysten uudistuminen

ESSHP:n toimintaympäristö

Isäntä vai renki - johdon tietojärjestelmän ja operatiivisten järjestelmien suhde

Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari /Heli Aalto

Kunnan strateginen ohjaus palveluiden järjestämiseksi

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira

Transkriptio:

Tavoitteellisuutta yksilöllisellä palvelumuotoilulla Seminaari 9.6.2016

Seminaarin ohjelma 1/2 Tervetulotoivotus ja Ksshp uuden sairaalan tilanne KSSHP:n johtaja Juha Kinnunen Miksi ja miten terveyden huollon tietojärjestelmissä on päädytty nykyiseen tilanteeseen Professori Pirkko Nykänen, Tampereen yliopisto Sairaanhoidon kysyntäpaineen juurisyy: onko kansansairauksien ennaltaehkäisyssä parannettavaa? Johtajalääkäri Risto Mäkinen, Helsingin kaupunki Johdatus massaräätälöintiin ja yksilölliseen palvelumuotoiluun sekä käytännön kokemuksia eri toimialoilta Professori Mikko Ruohonen, Tampereen yliopisto Tutkimuksia yksilöllisestä palvelumuotoilusta, kirjallisuuskatsaus modulaarisesta palvelutuotannosta terveydenhuollossa sekä case HUS syöpäsairaala LL, Ktk, tohtoriopiskelija Katariina Silander ja tutkijatohtori Paulus Torkki, Aalto yliopisto 2 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Seminaarin ohjelma 2/2 Miten kysyntäpainetta hallitaan: hoitosuunnitelma vaikuttavuuden ja tuottavuuden välineenä käytännössä Johtajalääkäri Risto Mäkinen, Helsingin kaupunki Mikä on tärkeää, kun toiminnan muutos/tuotteistaminen viedään läpi johtamisen ja henkilöstön osaamisen näkökulmasta Coach and Trainer Hilkka Alatalo-Korpi päätöksentuen, hoitovajeen tunnistamisen ja hoitotarpeen kokonaisuuden tunnistamisen solmukohtana Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamo Keskustelu ja seminaarin yhteenveto 3 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Miksi ja miten terveyden huollon tietojärjestelmissä on päädytty nykyiseen tilanteeseen Professori Pirkko Nykänen, Tampereen yliopisto 4 11.11.2015 Juhani Paavilainen

Huonot tietojärjestelmät nostavat kustannuksia Terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala, minkä vuoksi tiedonkäsittelyn kustannukset ovat kymmeniä prosentteja (jopa yli 30%) kokonaiskustannuksista. Varsinaiset ICT-kustannukset ovat vain n.3% kokonaiskustannuksista

Olemmeko ratkaisemassa väärää ongelmaa? Ammattilaisten tietotyön kehittämisellä saadaan parempi vaikutus tuottavuuteen kuin potilastietojärjestelmien kustannusten alentamisella Jos PTJ:n ICT-panostusta lisätään 50% mutta sillä saavutetaan 20% säästö Työajasta, KSSHP säästää 4,4 M vuodessa ROI 6kk

Esimerkki Keski-Suomi Potilastietojärjestelmän osuus KSSHP:n budjetista n. 2,8 % ( 8,5 M /v) (ja Keski-Suomen sote-palveluista n. 1% ) Potilastietojärjestelmän käyttöön kuluvan työajankustannuksen osuus KSSHP:n budjetista on 15 %...30% ( 40 80 M /v) (ja Keski-Suomen sote-palveluissa yli 150M /v ) Ammattilaisten tietotyön kehittämisellä on suuri vaikutus tuottavuuteen Kuvat laskettu 15% mukaan Jos PTJ:n ICT-panostusta lisätään 50% mutta sillä saavutetaan 20% säästö Työajasta, KSSHP säästää 4,4 M vuodessa ( ROI 6kk => Tuotto 10v 94Me)

Esimerkki: koko Suomi Suhteutettuna em. laskelma koko Suomen potilastietojärjestelmän ICT-kustannuksiin ne ovat n. 170M /vuosi. Niiden käyttöön kuluva työnajankustannukset ovat n. 800-1600M /v Jos PTJ:n ICT-panostusta lisätään 50% mutta sillä saavutetaan 20% säästö työajasta, säästyy koko Sotessa n. 90 M vuodessa ( ROI 3-6kk => Tuotto 10vuodessa 1,5...2,9 miljardia euroa )

Potilastietojärjestelmien kypsyys Five Generations of EHRs (source Gartner)

Tämän hetkinen tilanne Cerner Epic Systematic Effica Pegasus Uranus Nykyisin Suomessa käytössä olevat järjestelmät ovat 2-3 kypsyystason järjestelmiä kun taas Cerner, Epic ja Systematic ovat menossa kohti 4 tason kysyyttä Overview comparison between the analyzed EHR categories ( source Gartner)

Kypsyystasosta toiseen siirtymiseen tarvittava kehittämisresurssi kasvaa lähes eksponentiaalisesti

Selvityksen mukaan maailman johtavat potilastietojärjestelmätoimittajat Cerner ja Epic ovat viime vuosina käyttäneet vuositasolla 200-250 miljoonaa US dollaria sisäiseen, asiakkaasta riippumattomaan tuotekehitykseen. Arvioitu kehitysaika yhden järjestelmän toiminnallisen kypsyystason kasvattamiseen Gartnerin mallissa on noin 4 vuotta. Vastaavasti kahden tai kolmen kypsyystason hyppy vaatisi 8-12 vuoden kehitysajan. Olisi tärkeää ymmärtää, kuinka paljon aikaa ja rahaa Suomessa kuluisi nykyjärjestelmien osalta päästä samaan tasoon maailmanluokan potilastietojärjestelmien toiminnallisen kypsyystason kanssa. (vrt Hanko-hanke)

Sairaanhoidon kysyntäpaineen juurisyy: onko kansansairauksien ennaltaehkäisyssä parannettavaa? Johtajalääkäri Risto Mäkinen Helsingin kaupunki 13 11.11.2015 Juhani Paavilainen

Tehdäänkö nykyään huippulaadukkaasti vääriä asioita? Jos näin on, asiaa voidaan katsoa esim. Nasan kehitetyn kolmitasoisen riskimallin mukaisesti=> Ruohonjuuritasolla tehdään huippuhyvää työtä niissä olosuhteissa ja niillä välineillä mitä on käytettävissä SHP:n, kuntien yms. johto luo olosuhteet, joissa ruohonjuuritason työtä tehdään Jos tehdään vääriä asioita, se johtuu koko systeemistä, joka ohjaa vääriin rakenteisiin, tavoitteisiin tms. Systeemivirheen omaksuminen alkaa usein jo koulutuksessa Systeemivirheen korjaaminen kestää pitkään >> 10 vuotta 14 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

14.06.20 16 Etunimi Sukunimi

Kokonaissuunnittelun näkökulma Kaikille sama riittävän laaja viitekehys STM lait yms. Tavoitteiden Määrittely!! Kiila ja UNA määrittelyt UNA- tekniset määrittelyt Kilpailutukset ja toteutusprojektit 16 14.06.20 16 Juhani Paavilainen USH/KSSHP TOGAF Framework

Johdatus massaräätälöintiin ja yksilölliseen palvelumuotoiluun sekä käytännön kokemuksia eri toimialoilta Professori Mikko Ruohonen, Tampereen yliopisto

Esitys tulevaisuuden mallista Ao. malli on Keski-Suomen uuden sairaalan ICT-suunnittelun pohjana 18 11.11.2015 Juhani Paavilainen

SOTEn yleinen prosessi Ennaltaehkäisy, terveyden ja hv:n edistäminen Ongelma (oire, vaiva, riskitekijä) Palveluiden piiriin hakeutuminen ja hoidon- /palvelutarpeen arviointi Ongelman/ palvelutarpeen määrittely /diagnoosi Ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja hoito- /palvelusuunnitelma Palvelun/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Suunnitelma Päätökset Population health/väestön terveys ja hyvinvointi -tiedon hyödyntäminen, riskien arviointi, ennakointi..?

Lähtökohtia USH:n ICT-ratkaisun kantavana ajatuksena on hoitosuunnitelmaan ja resurssien käyttösuunnitelmaan perustuva toimintamalli Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kirjallinen suunnitelma potilaan hoidosta/asiakkaan saamasta palvelusta Toimii samalla alustavana resurssivarauksena Sitä mukaa kun hoito etenee ja tarkentuu myös resurssivaraukset tarkentuvat ja toteutuvat =>Hoitoon osallistuvilla yksiköillä koko ajan tieto millainen kuormitustilanne on ja tulee lähiaikoina olemaan ja mitä resursseja

Tavoitteellisuutta yksilöllisellä palvelumuotoilulla 1/2 Yksilöllinen palvelumuotoilu on tämän hetken yritysmaailman megatrendejä. Ydinajatuksena on kehittää asiakkaan saamaa palvelua ja erityisesti palvelukokemusta yhdistämällä mahdollisimman hyvin sekä asiakkaan tarpeet että palveluntuottajan tavoitteet. Koska palvelukokemus on yksilöllinen, tulee palvelumuotoilukin olla yksilöllistä. Teollisissa yrityksissä palvelumuotoilu pohjautuu tuotteiden massaräätälöinnin ideaan, jossa tuote suunnitellaan ja toteutetaan vakioiduista moduuleista. Niiden erilaisilla yhdistelmillä saadaan yksilöllisiä tuotteita. Samaa peruslogiikkaa voidaan käyttää myös palveluiden tuottamisessa 21 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Tavoitteellisuutta yksilöllisellä palvelumuotoilulla 2/2 Terveydenhuollon palveluita on perinteisesti toteutettu pitkälti palvelun tuottajan lähtökohdista mutta ei välttämättä asiakkaan tarvelähtöisesti. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, vaan tulevaisuudessa sote-palveluita voidaan tuottaa yritysmaailman hyväksi havaitsemalla yksilöllisellä palvelumuotoilulla. Terveydenhuollossa yksilöllisen palvelumuotoilun ytimenä on hoitosuunnitelma. n avulla koostetaan mahdollisimman pitkälle vakioiduista palveluista ja tarvittaessa kyseisen potilaan tarvitsemista erityispalveluista juuri hänen tarvitsemansa yksilöllinen palvelukokonaisuus. n palvelumoduuleja voi jokainen palvelutuottaja tuotteistaa haluamallaan tavalla ja potilas voisi tarvittaessa hankkia hoitosuunnitelman mukaisia palveluita vapaan valinnan puitteissa myös muilta palvelutarjoajalta. 22 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Suunnitelmallinen hoitopolku? Palvelumoduulit Hoidon ja toteuttaminen - komponentit Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Tilat Infra Osaamisprofiilit J Paavilainen

Suunnitelmallinen hoito-/palvelupolku = /palvelusuunnitelma Hoidon toteuttaminen Palvelukomponentti Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Tilat Infra Vaikuttavuus

sta palvelutuotannon tehokkuuden parantamiseen Vaikuttavuus voidaan yhdistää modulaariseen palvelutuotantoon Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Vapaavalinta Organisaatio 3 Organisaatio 4 Organisaatio 5 Organisaatio 6 Organisaatio 7 Tilat Infra Jokainen palveluketjuun osallistuva voi kehittää omaa tehokkuuttaan

Omahoidon linkitys yksilön saamaan palveluun Vaikuttavuus Hoidon toteuttaminen n avulla potilas näkee koko hoitopolun kerralla ja voi sitoutua siihen Omahoidon osuus tavoitteiden savuttamiseksi selkiytyy Kokonaisvaikuttavuus on parempi Vaikutukset ovat pysyvämpiä Digitaaliset arvopalvelut tukevat merkittävästi omahoitoa 26 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Ihmisen elinkaaren aikaiset palvelut Sosiaalipalvelut Omatoimisuus Terveyspalvelut Erityispalvelut Syntymä S O T E Palvelut /Palvelupolut Eri toimijoilla oltava tieto muiden viranomaisten tuottamista palveluista ja niiden hoito- ja palvelussuunnitelmista Jos kansalaisella on eri alojen palvelusuunnitelmia tarvitaan moniammatillista yhteistyötä TE, Kela yms Kuolema

Sote -tietojärjestelmäkokonaisuus? Kokonaisuudessa noin 400 800 järjestelmää näiden välisiä liityntöjä >500kpl käyttäjiä n. 10 000 järjestelmäomistajia 10..100 jne PTJ- kokonaisuus n. 10% koko lukumäärästä Jokainen erikoisala tarvitsee omat erikoisjärjestelmät Niiden toimittajia on maailmalla vain muutama => Sote:ssa tulee olemaan edelleen reilut 200 järjestelmää vaikka niitä 28 yhdistettäsiinkin. Efficamoduulit n. 40kpl Erityisalojen järjestelmät n. 200kpl Kuntien Efficamopduulit n. 30kpl Kuntien alihankintaan liittyvät järjestelmät 11.11.20 15 Yo/Erva järjestelmät n. 250 kpl Kuntien järjestlmät Kunta 1 Effica Labra- Alihankint Juhani Paavilainen Yo/Erva PTJ RIS/ PACS ESH + PTH -Effica RIS/ PACS Kunta 2 Effica Kunta 3 Effica Laskutus SHP/ESH + PTH Laskutus YO/ERVA Kunnat Kunta 1 Pegasus(Mediatri Fimlab Tal-hal palvelut Kanta

Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti 1/3 PTJ Hoidon toteuttaminen Palvelukomponentit ERP Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Tilat Infra Osaamisprofiilit Potilastietojärjestelmä PTJ Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP)

Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti 2/3 Vaikuttavuus Kanta, PTJ Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F ERP Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Tukipalvelut Organisaatio 3 Tilat Organisaatio 4 Infra Organisaatio 5 Organisaatio 6 Organisaatio 7 Kansalliset tietovarastoto Sote-tuottajan PTJ Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjaus

Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti 3/3 Kansallisella datalla pystytään valvomaan, analysoimaan ja kehittämään hoitosuunnitelmien ja niiden toteutusten laatua Vaikuttavuus Kanta, PTJ Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F ERP Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Organisaatio 3 Tilat Organisaatio 4 Infra Organisaatio 5 Organisaatio 6 Organisaatio 7 Kansalliset tietovarastoto Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjaus Sote-tuottajan PTJ

Tutkimuksia yksilöllisestä palvelumuotoilusta, kirjallisuuskatsaus modulaarisesta palvelutuotannosta terveydenhuollossa sekä case HUS syöpäsairaala LL, Ktk, Tohtoriopiskelija Katariina Silander ja Tutkijatohtori Paulus Torkki, Aalto yliopisto

Jos n. 300 yleisistä diagnoosia mallinnetaan em. mallilla. Se kattaa n. 80% hoitopoluista 14.06.20 16 Etunimi Sukunimi

Miten kysyntäpainetta hallitaan: hoitosuunnitelma vaikuttavuuden ja tuottavuuden välineenä käytännössä Johtajalääkäri Risto Mäkinen, Helsingin kaupunki 34 11.11.2015 Juhani Paavilainen

+ toimintakyvyn tavoite Toimintakyky arviointi edellyttää moniulotteista mittaria (yllä esimerkki) 14.06.20 16 Etunimi Sukunimi

Muita esimerkkejä hoitosuunnitelma-pohjaisesta toiminnasta: Case Utah, Intermountain 22 sairaalaa, 2700 sairaalapaikkaa, 185 klinikkaa, 5000 lääkäriä, yht 35000 työntekijää, jne. an perustuva toimintamallia kehitetty 1990 luvun puolesta välistä lähtien Utah Intermountain USA:n tehokkain terveyspalveluiden tuottaja: USA:n terveydenhuoltokustannukset keskim. 7026$/vuosi Utah:ssa 3972$/v 36 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Utah Intermountain USA:n tehokkain http://content.time.com/time/interacti ve/0,31813,1861102,00.html 37 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Utah Intermountain USA:n tehokkain 38 11.11.20 15 Juhani Paavilainen

Mikä on tärkeää, kun toiminnan muutos/tuotteistaminen viedään läpi johtamisen ja henkilöstön osaamisen näkökulmasta Coach and Trainer Hilkka Alatalo-Korpi

14.06.20 16 Etunimi Sukunimi

14.06.20 16 Etunimi Sukunimi

päätöksentuen, hoitovajeen tunnistamisen ja hoitotarpeen kokonaisuuden tunnistamisen solmukohtana Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamo 42 11.11.2015 Juhani Paavilainen

- käytännön näkökulmia Moni samanaikainen ongelma tuottaa monta kontaktia Vaikuttavuus TOIMINTAKYKY Ongelma 1 Ongelma 2 Vaikuttavuus TOIMINTAKYKY Potilaan kontaktit Vaikuttavuus TOIMINTAKYKY

Suunnitelmallisuuden lisäämisellä voidaan vähentää potilaan käyntikertojen lukumäärää Vaikuttavuus TOIMINTAKYKY Ongelma 1 Ongelma 2 Vaikuttavuus TOIMINTAKYKY Potilaan kontaktit ilman koordinointia Vaikuttavuus TOIMINTAKYKY Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F Organisaatio 3 Organisaatio 4 Potilaan kontaktit koordinoinnin jälkeen 9 käyntikertaa tippui 4 käyntikertaan

Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Palvelut OMAHOIT apahtum a Palvelut O apahtum a OMAHOIT Palvelut O apahtum OMAHOIT a O Palvelut apahtum a Palvelut OMAHOIT apahtum a O Palvelut apahtum a Palvelut apahtum a V TOIMINTAK YKY a i k u t t a v u u s Palvelut OMAHOIT apahtum a Palvelut O apahtum a OMAHOIT Palvelut O apahtum OMAHOIT a O Palvelut apahtum a Palvelut OMAHOIT apahtum a O Palvelut apahtum a Palvelut apahtum a V TOIMINTAK YKY a i k u t t a v u u s Palvelut OMAHOIT apahtum a Palvelut O apahtum a OMAHOIT Palvelut O apahtum OMAHOIT a O Palvelut apahtum a Palvelut OMAHOIT apahtum a O Palvelut apahtum a Palvelut apahtum a V TOIMINTAK YKY a i k u t t a v u u s Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Vaikuttavuu s TOIMINTAKYKY Suunnitelmallisuuden lisääminen parantaa työkuorman ennakointia Ongelma 1 Ongelma 2 Potilaan kontaktit ilman koordinointia Potilaan kontaktit koordinoinnin jälkeen Ongelma 1 Ongelma 2 Onge lma 1 Onge lma 2 Potilaan kontaktit ilman koordinointia Potilaan kontaktit koordinoinnin jälkeen Ongelma 1 Ongelma 2 Potilaan kontaktit ilman koordinointia Potilaan kontaktit koordinoinnin jälkeen Potilaan kontaktit ilman koordinointia Potilaan kontaktit koordinoinnin jälkeen Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F Organisaatio 3 Organisaatio 4

Kiitos