Vanhuspalvelulaki - veteraanipalvelut Hanna Nyfors, ylitarkastaja STM Sosiaali- ja terveyspalveluosasto 28.3.2014
Iäkkäät ihmiset - Joukko erilaisia ja eri-ikäisiä naisia ja miehiä Sotiemme veteraanit - erityisryhmä keski-ikä jo n. 90 v.
Väki vanhenee eri tahtiin eri puolilla Suomea 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä kunnittain 2010 ja ennuste 2030 75 v. täytt. % väestöstä 2010 2,9 9,9 (152) 10,0 13,9 (139) 14,0 17,4 (40) 17,5 19,9 (5) 75 v. täytt. % väestöstä 2030 5,6 9,9 (8) 10,0 13,9 (69) 14,0 17,4 (84) 17,5 19,9 (58) 20,0 32,0 (115) Lähde: Tilastokeskut Copyright: Karttakeskus OY AL 12018
Valtaosa iäkkäistä ihmisistä ei käytä säännöllisesti palveluja 91318 52136 Säännölliset kotiin annettavat palvelut Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 989039 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät)
5 Miten paljon iäkkäitä hoidetaan kotona ja maailmalla
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V6 28.3.2014 Etunimi Sukunimi
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
Vanhuspalvelulain keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista tai asiakasmaksuista Kolmenlaiset keinot Kunnan yleiset velvollisuudet (luku 2) Yksilötason menettelylliset säännökset (luku 3) Säännökset laadun turvaamiseksi (luku 4) Tavoitteet Väestötaso (vanhuuseläkeikäiset) hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista tuetaan vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee Henkilötaso (toimintakyky heikentynyt korkeaan ikään liittyvistä syistä) laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen vahvistuu 8
Kunnan yleiset velvollisuudet 9
Yhteistyö (4 ) Kunnan eri toimialojen välillä Kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten, ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi 10
Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (5 ) Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi Arvioitava hyvinvoinnin tila, palvelujen riittävyyttä ja laatua & palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja voimavaroja Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto, tarkistettava valtuustokausittain. Sovelletaan 1.1.2014 11
Suunnitelmassa otettava huomioon myös asuminen ja elinympäristö Kunnat sisällyttävät ikääntyneen väestön asumisen, elinympäristön ja palvelujen toimivan kokonaisuuden kehittämisen osaksi suunnitelmaa Valtioneuvoston periaatepäätös ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta asumisen yksilöllisen ennakoinnin tukemisen: tuki iäkkäiden asumistarpeiden ennakointiin sekä asunnon muutostöitä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisen työn vahvistamisen, kuten kunnan asunto-, sosiaali- ja terveys-, teknisen ja pelastustoimen välillä Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnat arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten tilojen laatua, esteettömyyttä ja turvallisuutta
Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi (6 ) Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Sovelletaan 1.1.2014 13
Kunnan voimavarat (9 ) Kunnan on osoitettava 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena 14
Asiantuntemus (10 ) Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta ainakin seuraavilta aloilta: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen gerontologinen hoito- ja sosiaalityö geriatria lääkehoito ravitsemus monialainen kuntoutus suun terveydenhuolto Sovelletaan 1.1.2015 15
Vanhusneuvostot (11 ) Vanhusneuvostoista tulee lakisääteisiä Kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvoston organisointi ja toimintatavat määritellään paikallisesti Vanhusneuvosto asetettava viimeistään 1.1.2014 16
Neuvontapalvelut (12 ) Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Terveydenhuoltolain 20 iäkkäiden neuvontapalveluista kumottu 17
Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen Hyvinvointia edistävissä palveluissa erityishuomio riskiryhmiin hauraus-raihnaus -oireyhtymään viittaavat merkit (HRO) muistin heikkeneminen, muistihäiriöt, mielialan lasku runsas päihteiden käyttö, kaltoin kohtelu, perhe- tai läheisväkivalta runsas sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja erilaiset siirtymät esim. sairaalasta kotitutumistilanne leskeytyminen omaishoitaja, joka on korkeassa iässä tai uupunut Neuvonnan ja ohjauksen sisältö aivoterveyden edistäminen ravitsemustiedon lisääminen liikuntatiedon & liikuntaneuvonnan lisääminen rokotuskattavuuden parantaminen psyko-sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen omaehtoisen ennakoinnin mahdollisuudet
IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN 19
Yleiset periaatteet (13 ) Iäkkäälle järjestettävät sote-palvelut ovat laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä tukevat hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta huomiota kiinnitettävä erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta sisältävät neuvontaa ja ohjausta 20
Laadukas & oikea-aikainen palvelujen toteutus (1) Iäkkäällä henkilöllä on oltava mahdollisuus osallistua yhteisönsä toimintaan myös silloin, kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt Iäkkäällä henkilöllä on oltava mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 21
Laadukas & oikea-aikainen palvelujen toteutus (2) Palvelujen on perustuttava tutkittuun tietoon sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin Erityishuomio kuntoutukseen Psykososiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen keinoin on tuettava toimintakyvyn palauttamista, säilymistä tai edistämistä sekä iäkkään henkilön toimijuutta Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän työtavan käyttöä on lisättävä sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa Muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä ja turvalliseen lääkehoitoon Lääkehoitoa on toteutettava Turvallinen lääkehoito -oppaan ohjaamana Lääkkeiden määräämisessä on hyödynnettävä esimerkiksi Iäkkäiden lääkityksen tietokantaa ja farmasian alan erityisosaamista lääkitysturvallisuuden parantamiseksi 22
Pitkäaikaishoitoa ohjaavat periaatteet (14 ) hoito ensisijaisesti kotona tai kodinomaisissa oloissa ja räätälöityjen palvelujen avulla laitoshoito vain lääketieteellisin perustein tai jos se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta (oma toive) turvallisuus, merkityksellinen ja arvokas elämä sosiaalinen vuorovaikutus, mielekäs hyvinvointia ylläpitävä toiminta iäkkäille avo- ja aviopuolisoille mahdollisuus yhteisasumiseen hoitojärjestelyn pysyvyys 23
Palvelujen rakenne Palvelurakenne ja palveluvalikoima on suunniteltava kunnan asukkaiden tarpeita vastaavasti väestön ikärakenne ja -ennuste, toimintakyvyn kehitys muut erityisen suuret palvelutarpeiden aiheuttajat (muistisairaat ikääntyneen väestön taloudellinen tila, (pientuloiset) ikääntyneen väestön asuinolot, elinympäristö (esteettömyys, turvallisuus) ikääntyneen väestön kielelliset tarpeet Palvelujen peittävyyttä ja kohdentamista on seurattava: hyvinvointia edistävät palvelut, tilapäinen kotihoito, perhehoito kuntoutumista edistävät palvelut, kuten fysioterapia ja toimintaterapia, apuvälinepalvelut, kuntoutumista edistävä päivätoiminta ja lyhytaikaishoito 24
Valtakunnalliset tavoitteet, joita kuntien on tavoitteita asetettaessa tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin: *) Huom. Kansallinen omaishoidon kehittämisen työryhmän raportti
Erilaisilla valinnoilla on erilaiset seuraukset
Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen on tärkeä tavoite - niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta
Palveluntarpeiden selvittäminen (15 ) kokonaisvaltaisesti, ammatillisesti, yhteistyössä aloitettava viipymättä sen jälkeen kun aloite siihen tullut iäkkäältä itseltään, omaiselta tai viranomaiselta toimintakyky (fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen) arvioitava luotettavia välineitä käyttäen otettava huomioon ympäristön esteettömyys, asumisen turvallisuus ja lähipalvelujen saatavuus 28
Palvelusuunnitelma (16 ) Tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun iäkkään henkilön toimintakyky on arvioitu - ja sen perusteella palvelujen tarve selvitetty Määritellään palvelukokonaisuus joka tarvitaan toimintakyvyn tukemiseksi hyvän hoidon turvaamiseksi Iäkkään henkilön kanssa neuvoteltava vaihtoehdoista Iäkkään henkilön oma näkemys kirjattava suunnitelmaan 29
Vastuutyöntekijä (17 ) Nimettävä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen liittyvissä asioissa Tehtävät: seuraa palvelusuunnitelman toteutumista ja asiakkaan palvelun tarpeiden muutoksia on yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin neuvoo ja auttaa asiakasta palvelujen ja etuuksien saannissa Sovelletaan 1.1.2015 30 i
Päätös sosiaalipalveluista ja oikeus saada myönnetyt palvelut (18 ) Hakemus voidaan tehdä suullisesti (viranomainen kirjaa) Kiireellisessä tapauksessa päätös tehtävä ja palvelut järjestettävä viipymättä Muussa tapauksessa päätös ilman aiheetonta viivytystä ja myönnetyt palvelut viimeistään 3 kk:n kuluessa päätöksenteosta - kielteinen päätös jos palvelua ei ole saatavissa à muutoksenhakumahdollisuus Päätöstä tehtäessä otettava huomioon periaatesäännökset (mm. palvelujen riittävyys) Riittävyyden arvioinnin perustana palveluntarpeiden selvitys ja palvelusuunnitelma - jos siitä poiketaan, syy kirjattava päätökseen (ks. HE:n perustelut) 31
Päätös sosiaalipalveluista ja oikeus saada myönnetyt palvelut (18 ) II Ei ole mahdollista asettaa ihmisiä jonoon epämääräiseksi ajaksi ilman että palvelun järjestämisestä vastaava taho ottaa kantaa hänen tilanteeseensa. Päätös on aina tehtävä, ja jos asiakkaalla on palvelun tarve, mutta haettua palvelua ei pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa, tämä pitää todeta ja perustella päätöksessä. Lisäksi päätökseen on syytä kirjata, että kunta sitoutuu seuraamaan asiakkaan tilannetta ja järjestämään palvelun heti kun se on mahdollista. Asiakkaalla on mahdollisuus valittaa 32
Iäkkään henkilön palveluntarpeet & niihin vastaaminen Palvelutarpeiden selvittäminen Vastuutyöntekijä Palvelusuunnitelma Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä määräajassa
PALVELUJEN LAADUN VARMISTAMINEN 34
Palvelujen laadun varmistaminen Rakenteet Henkilöstön määrä Henkilöstön osaaminen Johtaminen Toimitilat Prosessit Palvelujen tarpeen selvittäminen & niihin vastaaminen Omavalvonta Palvelujen riittävyyden & laadun arviointi Tulokset Optimaalinen terveys & toimintakyky käytössä Laadukkaat palvelut niitä tarvitseville
Henkilöstö (20 ) henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen vastattava iäkkäiden määrää ja palvelujen tarvetta jos palvelun tuottajan tiloissa hoidettava iäkäs henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, paikalla oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokaudenaikoina 36
Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa Välitöntä asiakasaikaa on kotihoidossa järjestelmällisesti seurattava: asetettava paikalliset tavoitteet välittömälle asiakasajalle ja seurattava niiden toteutumista sekä lisättävä välittömän asiakasajan osuutta henkilöstön kokonaistyöajasta palveluprosesseja kehittämällä Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve määräytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen (tunteina) toteuttamiseen tarvittavana henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevana työaikana (tunteina)
Suositukset henkilöstön määrästä ja rakenteesta tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi on tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 sekä terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden Henkilöstön mitoittamisen lähtökohtana aina asiakkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja palvelujen tarve
EDUSKUNNAN PONNET: hallituksen arvioitava henkilöstömitoituksen toteutuminen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla v. 2014 ja jos ymp. vrk hoidossa ei ole saavutettu minimimitoitusta (0,5), hallituksen annettava esitys lain täsmentämisestä hallituksen arvioitava lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn, sote-palvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin 39
Johtaminen (21 ) Toimintayksikössä on oltava johtaja Johtaja vastaa, että asiakastyössä noudatetaan 13, 14 ja 19 :n periaatteita + toiminta täyttää muutkin sille asetetut vaatimukset Johtamisen tuettava laadukasta palvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, yhteistyötä, toimintatapojen kehittämistä. 40 i
Toimitilat (22 ) Palveluntuottajan huolehdittava että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat palveluntuottajan toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden. 41
Valvontaa koskevat pykälät Omavalvonta (23 ) Toimintayksikön johtaja vastaa Omavalvontasuunnitelma pidettävä nähtävänä, toteutumista seurattava mm. asiakkailta ja henkilöstöltä kerättävän palautteen avulla Valvira antaa tarkempia määräyksiä Sovelletaan 1.1.2015 Viranomaisvalvonta (24 ) - viittaus voimassa oleviin valvontasäännöksiin 42
ERINÄISET SÄÄNNÖKSET (5 luku) Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 ) terv.huollon ammattihenkilön ja eräiden viranomaistahojen jotka ovat tehtävässään saaneet tiedon iäkkäästä henkilöstä, joka ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään tehtävä ilmoitus sos.huollosta vastaavalle viranomaiselle kotiutuminen terv.huollon laitoshoidosta - terv.huollon ammmattihenkilön tehtävä aina ilmoitus sos.viranomaiselle! Odotusaikojen julkaiseminen (26 ) kunnan julkaistava ½ -vuosittain tiedot, missä ajassa iäkäs voi saada hakemansa palvelut 43
Laki voimaan 1.7.2013 1.1.2014 lukien: - kunnan suunnitteluvelvoite (5 ) ja velvoite arvioida palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - vanhusneuvosto (11 ) 1.1.2015 lukien: - kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus (10 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - omavalvonta (23 ) 44 28.3.2014 Etunimi Sukunimi
Meillä ja muualla Kuntoutus palvelurakennemuutoksen läpiviennissä? 45
Sairaala Tuettu palveluasuminen Koti Kotiavun piirissä vai Ei? Arvio 2-3 Kuukauden jälkeen Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin yhteinen kotikäynti Toimintakyvyn arviointi Kotikuntoutuksen suunnitelma Interventio Ajallisesti rajattu harjoittelujakso Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin harjoittelu ja harjoitteet Kotiympäristön arviointi ja tarvittavien muutosten tekeminen Omaisten ja kotihoidon henkilöstön neuvonta Uusi suunnitelma tarvittaessa Kotikuntoutussuunnitelman toteutumisen seuranta Toimintakyvyn ja toimintojen arviointi Borås & Hupli,
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus (Markku Hupli, Eksote) - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä, tärkeä myös kotona asumisen tukena 7 30 vrk Tehostettu palveluasunto Hoito arviointi kuntoutus kotiutus Palveluasunto YLE-os Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa jo akuutissa hoidossa ja lopullinen sijoitus tehdään kuntoutusjakson, joka jatkuu vielä kotona, tulosten perusteella - Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta, koska jatkohoito on tähdätty sairauksista toipumiseen, ei kuntoutukseen Todennäköisesti suurin osa potilaista voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %)
Armilan kuntoutussairaalan toiminta-ajatus ja tavoitteet Kuntoutuja ensin ajattelutapa läpi koko kuntoutusorganisaation Kuntoutus on tehokasta, potilas kuntoutuu omien kuntoutustavoitteiden mukaisesti ja kotiutetaan oikea-aikaisesti. Potilas kykenee palaamaan kotiinsa ja selviytyy mahdollisimman itsenäisesti Kotiin annettavien palvelujen painopisteen muutos hoitopainotteisuudesta kuntoutuspainotteiseen toimintakyvyn tukemiseen Kotikuntoutus on sairaalakuntoutusta tärkeämpi kuntoutujan kotona selviytymiselle Iso Apu palvelukeskuksen ja Tehosan yhteyteen perustetaan pilottina kuntoutuksen tehoyksikkö (pilottivaiheessa 1 tt, 1 ft, 1 lähihoitaja) kotiutumista tukemaan (Boråsin malli) Markku Hupli/EKSOTE
Ruotsista lisää kokemusta tehostettu kuntoutusprosessi ja kotona asumisen tukeminen Fredrik Eklund, Nordic Healthcare Group (fredrik.eklund@nhg.se) yli 80 -v. osuus sairaalan jaksoista on akuutteja 87,4 % 21,8 % kaikista akuuteista jaksoista potilaita, joilla on uusintajakso 30 päivän sisällä todennäköisyys, hoidon tarve kasvaa sairaalajakson yhteydessä 10 % 15 % vastaava todennäköisyys uusintajaksolla hoidossa olleilla tarkat valintakriteerit kuntoutukselle, konkreettiset tavoitteet*, joita voidaan seurata suht. panos-tuotokseen ja kustannuksiin ßpanostetaan ensimmäisen varoitussignaalin ilmetessä esim. kaikki kotihoidon piirissä olevat, joilla yleistilan lasku, saavat tukea toimintakyvyn palauttamiseksi 49
Tanskan kotikuntoutuskokeilusta Odensessä kuntoutus käynnistyy välittömästi hoitojaksolla, 31 päivän ajan intensiivisenä harjoitteluna (väh. 2x pvä - keskimäärin 72, 3 h) tiimin päätöksellä kotihoidon asiakkaille fokus self-help toimintaa, kuntoutus arjen askareiden opettelua, omien tavoitteiden avulla, mikä motivoi pysymään kotona? halu muuttaa ja pitää saavuttaa jotakin uutta n. 25 % ei tarvinnut enää kotihoidon palveluja vuosittaiset säästöt 20 000/e 822 h/henkilö, joskin training -program vaati jkv alkuinvestointeja, à pitkäaikaishoivasta lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon 50 i
Pikkarainen, Vaara & Salmelainen Gerontologinen kuntoutus Kelan IKKUhanke! osaksi uudistuvia vanhuspalveluja/ Fysioterapia 1/2014 - ikääntyneen asiakkaan erityisyys kuntoutusprosessissa, kuntoutuksen hyviä käytäntöjä Suomen Lääkärilehti 5/2014 51
Moniammatillinen ortopedinen kuntoutusosasto (SL 5/2014): TULOKSET: jonotusaika lyheni, hoitoajat lyhenivät, potilaskohtaiset sairaala- ja laitoshoitokustannukset olivat Lahdessa n. 5 126 e pienemmät kuin muualla Päijät- Hämeessä PÄÄTELMÄT: Keskittämisen vaikutusten arviointiin käytetyt indikaattorit hyödynnettävissä laajemminkin lonkkamurtumapotilaiden hoidon arvioinnissa. Viiveettömällä leikkaushoidolla sekä hoitoketjuyhteistyöllä ja hyvin organisoidulla geriatrisella jatkokuntoutuksella on mahdollista lisätä lonkkamurtumapotilaiden hoidon vaikuttavuutta Indikaattorit: -yli 2 vrk odottaneiden osuus -kotiutuminen 30 pvän aikana -kotona vietetyt pvät vuoden aikana -vuoden kuolleisuus -hoitopäivät -kustannukset vuoden aikana 52
Uudenlainen ote ikäihmisten hoitoon!
Mitä yhteistä näillä kokeiluilla? moniammatillinen kuntoutustiimin osaaminen käytössä keskitetty kuntoutusyksikkö toiminnan ohjaukseen tähtäävät kuntoutusprosessit määritelty à varmistaa kuntoutukseen ohjautumisen mahdollisimman varhainen käynnistys riittävä intensiteetti (kesto, useus, jakson pituus) akuutti kuntoutus osana hoitoa niin, että kuntoutus käynnistyy ennen kuin päätetään kotihoidon palveluista kuntoutus luonteva osa kokonaisuutta 54
Kotiuttava kuntoutus, palvelun sijoittuminen hoitopolkuun Valtiokonttorin SOVE-hanke ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO Vanhainkoti / TPA Päivystys ESH osasto ESH Kuntoutusosasto Kuntoutus / TK- Vuodeosasto Pitkäaikaishoito vuodeosastolla Koti Veljeskoti Sairas- ja veljeskodit voivat vastaanottaa tavoiteltuun potilasryhmään kuuluvat ihmiset suoraan erikoissairaanhoidon puolelta ja kuntouttaa heidät kotona pärjääviksi. Oleellisia tekijöitä palvelun onnistumisessa ja vaikuttavuuden saavuttamisessa ovat: asiakasvalinta, intensiivisyys, kokonaisvaltaisuus sekä ajoitus. Tavoitteena on nostaa asiakkaiden kotiutumisastetta ja lyhentää kokonaishoidon kestoa. Näin pystytään vähentämään kustannuksia ja parantamaan hoidon vaikuttavuutta. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli Vitie 55 (BearingPoint)
Kotiuttava kuntoutus, esimerkkilaskelma Hoidon kustannukset yhtä iäkästä lonkkaleikkauspotilasta kohden (leikkauksen jälkeen) ESH Kuntoutus Kotiutus Yhteensä Vaihtoehto 1 (Yleinen malli) Siirtoviivepäivät 4 vrk. / potilas (á 600 /vrk.) TK-kuntoutus 30 vrk. / potilas (á 260 /vrk.) Kotiutusprosentti: 75 Raskaaseen hoitoon 25 (á 4 500 /kk) Kustannukset potilasta kohden*: à 2 400 à 7 800 à 13 500 / vuosi à23 700 Vaihtoehto 2 (Kotiuttavan kuntoutuksen malli) Siirtoviivepäivät 0 vrk. / potilas à - Intensiivinen kuntoutus 20 vrk. / potilas (á 300 / potilas) à 6 000 Kotiutusprosentti: 85 Raskaaseen hoitoon 15 (á 4 500 /kk) à 8 100 / vuosi Kustannukset potilasta kohden*: à14 100 Erotus 2 400 1 800 5 400 9 600 * Arvio potilaskohtaisesta keskiarvosta. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli 56 Vitie (BearingPoint)
Veteraanipoliittisia linjauksia vuosille 2010-2015 Veteraanit ovat erityisryhmä, jonka vanhuudenhuolto on turvattava Perinteiset veteraanietuudet on tarkoitettu vain tunnuksen omaaville Painopisteenä on itsenäisen selviytymisen monipuolinen tukeminen sekä avo- ja kotikuntoutus Kuntoutuksen tuettava tehokkaasti veteraanin omatoimisuutta ja kotona selviytymistä Kiinnitetään huomiota eniten tukea tarvitsevien rintamaveteraanien palveluiden kehittämiseen sekä puolisoiden ja leskien asemaan Veteraanipolitiikan linjausasiakirjana toimii veteraanipoliittinen ohjelma vuosille 2010-2015 57
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen veteraanipoliittiset tavoitekirjaukset Varmistetaan sotainvalidien ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelut. Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuuksia ja palveluja kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta. Erityisenä kehittämiskohteena ovat kuntouttavat kotiin vietävät palvelut. STM/Valtiokonttorin laatima Veteraanipoliittinen ohjelma vuosille 2010-2015 Arvioidaan RAY:n veteraanipolitiikkaan kohdistaman tuen määrä tavoitteena parantaa veteraanisukupolvelle räätälöityjen palvelujen ja etuuksien kattavuutta, määrää ja laatua. STM/RAY -tulossopimus vuosille 2012-2015, vuosittaiset TAE:t Hyödynnetään veteraanien sairas- ja veljeskotien osaamista vanhuspalvelujen kehittämisessä. Valtiokonttorin johdolla toteutetun SOVE -hankkeen (2009-2011) toimeenpano
Sotainvalideja koskevia tavoitteita Painotuksina lievävammaiset, kuntapalvelut ja laitoshoito Etusijalla on kunnallisten avopalveluiden haitta-asterajojen asteittainen alentaminen (nyt 20 %) 2015 tavoite 15 % Toisena painotuksena on laitoshuollon haitta-asterajojen asteittainen alentaminen Sairausapulisien prosenttirajojen laskeminen ja puolisoiden ja leskien kuntoutuksen kehittäminen myös tavoitteena Viime kädessä päätöksenteko-oikeus on Valtiokonttorilla, valintaoikeus palvelujen hakemisesta on sotainvalidilla Tuetaan sairas- ja veljeskotien tulevaisuuden turvaamista
Rintamaveteraaneja koskevia tavoitteita Kuntoutusmäärärahan riittävä taso (vuodelle 2013 tasokorotus, määräraha 36,6 M ) vuonna 2014 määräraha 34,6 M, josta kotiin vietäviin palveluihin 6,6 M Painotetaan kuntoutuksen monimuotoisuutta siten, että ensisijalla on avo- ja kotikuntoutus, riittävä joustavuus sekä kuntoutettavien toimintakyvyn huomioiminen Kannustetaan kuntia ottamaan käyttöön kokonaisvaltainen kotona selviytymisen toimintamalli. Vahvistetaan yhteyttä kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma veteraanille Neuvontapalvelujen suuntaaminen laajemmin myös veteraaneille Kuntoutusmuodon valinnassa ratkaisevaa on veteraanin terveydentila, toimintayksikön laatu ja alueelliset olosuhteet Kehitetään veteraanilisää, jotta se tukisi veteraanin toimintakykyä (vuonna 2014 lisä on 105 /kk) 60
Rinen toiminnan painotuksia 2012-2015 Toimitaan valtakunnan tason toimijoiden yhteistyöfoorumina Esitetään STM:lle vuosittaiset veteraanimäärärahojen kehittämisesitykset valtion talousarvioesitykseen Vaikutetaan veteraanipolitiikkaa koskevaan valmisteluun ja linjauksiin valtakunnan tasolla Kehittämisehdotusten lähtökohtina ovat hallitusohjelman kirjaukset sekä Veteraanipoliittinen ohjelma vuosille 2010-2015 Tiivistetään kuntatason veteraani- ja vanhuspolitiikan yhteyttä Seurataan veteraanikuntoutuksen toimivuutta ja vireillä olevia uudistuksia, ml. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Veteraanimäärärahat 1997-2014, milj. euroa käyvin hinnoin 1997 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rintamalisät 147,9 98,0 79,9 72,6 70,2 64,4 55,7 47,9 42,0 38,5 31,3 Veteraanilisä 1) 1,2 3,2 2,6 6,8 6,7 Rint.vet. hamm.huolto 5,7 4,3 3,5 3,3 3,1 2,7 2,6 2,5 2,4 1,1 0,9 Sotilasvammakorv.*) 285,7 250,0 240,1 227,8 233,9 217,2 192,0 174,3 156,2 149,8 135,1 Sotainv. hoitolait. *) 55,5 59,7 59,7 61,7 65,2 65,2 65,2 65,2 65,2 68,2 66,2 Sotainv. puolisoiden ja lesk. kunt. 2,0 2,8 2,8 3,0 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 Rint.vet. kuntoutus *) 28,6 35,8 42,3 38,3 42,1 38,1 34,1 30,3 30,6 31,0 28,0 - uusi kunt.malli 1,7 0,8 0,8 2,3 3,6 5,6 6,6 Asunt. korj. neuvonta *) 0,7 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Vet.järj. avustus *) 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,2 1,1 1,1 1,1 Ulkom. vapaaehtoiset 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Er.ryhmien kuntoutus 2,5 3,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Vet. asunt. korjaus (YM) 2,9 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 532,4 458,9 437,0 415,1 426,0 399,1 362,3 337,0 313,8 312,2 286,0 Rintamalisän saajat, 31.12. 186 323 104 700 85 650 76 500 68 300 60 200 51 760 44 640 38 340 32 300 27 400 - joista sotainvalideja 29 458 15 870 13 000 11 500 10 000 8 600 7 400 6 230 5 140 4 300 3 500 TA 2014 Vuosien 1997-2012 tiedot ovat tilinpäätöstietoja. Vuodet 2013 ja 2014 talousarviotietoja. 1) Voimaan 1.9.2010 lukien. Tasokorotus 1.1.2013, vuonna 2014 lisä 105,06 euroa/kk. *) RAY:n tuottovaroista, vuonna 2014 myös sotilasvammakorvausmomentille 20 M. Vv. 11/14 kotiin vietävät kuntouttavat palvelut omalla rivillään, v. 2014 yhteensä 6,6 M. RAY:n tuottovaroista veteraanijärjestöjen avustus sisältää Kaatuneitten Omaisten Liiton järjestöavustuksen
Veteraanikuntoutusmäärärahan kehitys vuosina 2005-2014 2005 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TA Määrärahat, M 47,8 42,1 38,1 34,1 32,6 30,6 36,6 34,6 Veteraanikuntoutukseen oikeutettujen lkm 31.12. 80 600 58 300 51 400 45 400 38 400 33 200 28 000 23 900 Keskimäärin euroa/ rintamaveteraani 593 722 741 751 850 910 1 307 1 448 25.3.2014 eduskunta hyväksyi Rintamasotilaseläkelain muutoksen Kelan tietojen luovuttamisesta kunnille! 63
Veteraanimäärärahat vuonna 2014 yhteensä 286 M Rintam alisä 31,1 Hamm hoito 0,9 Sot vammakorv 135,1 66,1 135,1 Sotainv hoitolait 66,1 Veter kuntoutus 34,6 Muut 18,1 64
Hyvää kevättä!