Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2000 Toimittaja: Esa Ylitalo 4.5.2001 574 Metsähakkeen energiakäyttö rajussa nousussa kuorta palaa kattiloissa eniten Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta Suomessa vuosittain käytetään energiantuotantoon. Tilasto kattaa lämpö- ja voimalaitoksissa sekä metsäteollisuudessa energiantuotantoon käytetyn metsäja puutähdehakkeen, purun, kuoren sekä muun kiinteän puupolttoaineen. Määrätietojen lisäksi selvitetään myös puupolttoaineiden ostohinnat. Puupolttoaineen kokonaiskäyttö Vuonna 2000 energiantuotantoon käytettiin kiinteää puupolttoainetta kaikkiaan noin 12 miljoonaa kiintokuutiometriä (taulukko 1). Käytetyn puupolttoaineen energiasisältö oli lähes 23 terawattituntia (TWh) eli noin 6 % Suomen vuoden Teollisuuden puutähdehake Muu 1200 900 1000 m³ 2000 eri energialähteiden kokonaiskulutuksesta (vrt. Energiaennakko 2000). Merkittävimmät puupolttoainelajit olivat puun kuori ja erilaiset purut (pääasiassa sahanpuru ja kutterinlastu), jotka yhdessä kattoivat lähes 80 prosenttia kokonaiskäytöstä (kuva 1). Kuorta käytettiin yhteensä 7 miljoonaa kiintokuutiometriä (13 TWh) eli yli puolet kaikista puupolttoaineista. Erilaisten purujen käyttö oli hieman yli 2 miljoonaa kiintokuutiometriä (5 TWh). Puruja polttavia laitoksia oli myös lukumääräisesti eniten, noin 260. Perinteisesti lähes kaikki metsäteollisuudessa syntyvä kuori poltetaan, mutta osa puruista ja miltei kaikki teollisuuden puutähde- Metsähake 600 Sahanpuru ja vastaavat Kuori 300 0 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 Kuva 1. Kiinteän puupolttoaineen energiakäyttö puupolttoainelajeittain vuonna 2000. Kuva 2. Metsähakkeen käyttö 1974 2000. Katkoviivoin osoitettujen vuosien käyttö selvitetty. Muut vuodet ovat arvioita. Lähteet: Hakkila ym. 2001 ja Metla.
2 hake käytetään massa- ja levyteollisuuden raakaaineena. Kolmanneksi suurin luokka "Erittelemätön puupolttoaine" kattoi 9 prosenttia puuhun perustuvasta energiantuotannosta. Luokka koostuu erilaisista puupolttoainesekoituksista (raaka-aineena teollisuuden puutähdehake, kuori, sahanpuru ja kutterinlastu eri suhteissa), joita käyttäjät eivät pystyneet erikseen jaottelemaan. Metsähakkeen osuus puupolttoaineista oli 7 prosenttia. Metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä ja brikettejä käytettiin noin 21 000 tonnia. Puupolttoainetta käytettiin eniten Kaakkois- Suomen metsäkeskuksen alueella, kaikkiaan 21 prosenttia kokonaiskäytöstä (taulukko 2). Kaakkois- Suomessa poltettiin lähes kolmannes kaikesta kuoresta. Seuraavaksi suurinta käyttö oli Keski- Suomessa (10 %) ja Lounais-Suomessa (9 %). Näiden metsäkeskusten alueella on runsaasti metsäteollisuutta, mistä johtuen myös teollisuuden raakapuun käyttö on alueilla suurinta (Metsätilastollinen vuosikirja 2000). Tilasto ei kata pientalojen (omakotitalot, maatilat, vapaa-ajan asunnot jne.) käyttämää polttopuuta eikä puunjalostusteollisuuden energiantuotantoonsa käyttämiä jäteliemiä (mm. mustalipeä). Viimeisimmän, lämmityskauteen 1992/93 kohdistuneen selvityksen mukaan (Salakari & Peltola 1995) pientaloissa poltettiin puuta kaikkiaan 5,6 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö oli vuonna 2000 noin 40 TWh (Energiaennakko 2000). Metsähakkeen käyttö Vuonna 2000 metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kaikkiaan 0,932 miljoonaa kiintokuutiometriä (taulukko 3 ja kuva 2), mikä vastaa energiasisällöltään noin 160 000 öljytonnia. Tilasto kattaa vain kotimaista alkuperää olevan metsähakkeen. Metsähaketta käyttäviä laitoksia oli 250, joissa kului 0,790 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 85 prosenttia metsähakkeesta. Loppu käytettiin pientalojen lämmitykseen, Työtehoseura ry:n arvion mukaan kaikkiaan 0,142 miljoonaa kiintokuutiometriä. Vuoteen 1999 verrattuna (Hakkila ym. 2001) metsähakkeen kokonaiskäyttö kasvoi kaikkiaan 25 prosenttia. Hallituksen vuonna 1998 käynnistämän Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on nostaa energiapuun käyttö 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen jakautuminen eri raaka-ainelähteisiin on esitetty taulukossa 4. Hakkuutähteen eli hakkuualalta korjattujen oksien ja latvusten osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli lähes puolet (48 %). Seuraavaksi eniten (26 %) käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta kokopuuta. Erittelemättömän raaka-aineen osuus oli 11 prosenttia, sillä käyttäjät eivät kaikissa tapauksissa pystyneet ilmoittamaan millaista puuta oli haketettu. Eniten metsähaketta käytettiin Keski-Suomen (17 %), Pirkanmaan (13 %) ja Etelä-Savon (11 %) metsäkeskuksien alueella (taulukko 2). Ahvenanmaalla metsähaketta ei käytetty lainkaan. Puupolttoaineiden hinnat Puupolttoaineiden keskihinnat on esitetty taulukossa 5. Metsähake maksoi vuonna 2000 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 39 mk/i-m³ (51 mk/mwh). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 33 mk/i-m³ (40 mk/mwh) ja puruista 24 mk/i-m³ (39 mk/mwh). Hinnaltaan edullisinta oli puun kuori, 22 mk/i-m³ (35 mk/mwh). Kierrätyspuulle, pelleteille ja briketeille, muulle ja erittelemättömälle puupolttoaineelle ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Kerätty hinta-aineisto oli määräaineistoon verrattuna suppea. Puupolttoaineiden käyttäjät eivät aina ilmoittaneet hintatietoja, koska kauppasopimuksissa oli sovittu hintojen salassapidosta. Lisäksi puutähdehakkeelle, purulle ja kuorelle ei usein saatu kelvollista hintaa, koska puupolttoaine syntyi oman teollisuusprosessin sivutuotteena, jota ei hinnoiteltu tai jolle määriteltiin vain yrityksen sisäinen, kirjanpidollinen hinta. Edellä esitetyt syyt aiheuttavat hintatilastoon edustavuusongelman ja hintoihin on syytä suhtautua varauksella.
3 Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi 1b 7 2 Pohjois- Suomi 5 13 12 11 8 9 10 6 3 4 1a Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu Taulukko 1. Puupolttoaineen kokonaiskäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa sekä metsäteollisuudessa vuonna 2000 Puupolttoainelaji Irtotilavuus Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, milj. i-m³ milj. m³ Osuus, % TWh Osuus, % kpl Metsähake 1,975 0,790 6,6 1,516 6,6 249 Teollisuuden puutähdehake 1,517 0,607 5,0 1,253 5,5 135 Sahanpuru ja vastaavat 7,938 2,381 19,8 4,976 21,8 258 Kuori 19,883 6,959 57,9 12,745 55,8 155 Kierrätyspuu 0,422 0,169 1,4 0,300 1,3 23 Muu polttopuu 0,035 0,014 0,1 0,025 0,1 24 Erittelemätön puupolttoaine 3,101 1,085 9,0 1,908 8,4 11 Pelletit ja briketit 20 640¹ 0,018 0,1 0,098 0,4 18 YHTEENSÄ. 12,023 100,0 22,820 100,0 375 ¹ Ilmoitettu tonneina. Muunnoksessa kiintotilavuudeksi käytetty tilavuuspainoa 1 150 kg/m³.
Taulukko 2. Puupolttoaineen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain ja puupolttoainelajeittain 4 Metsähake Teollisuuden puutähdehake Sahanpurut ja vastaavat Kuori Muut kiinteät puupolttoaineet ¹ Yhteensä Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energiatilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, Metsäkeskus 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 0 Ahvenanmaa - - 4 7 10 21 1 2 - - 15 29 1 Rannikko 6 14 39 60 130 340 545 1 165 39 72 760 1 651 2 Lounais-Suomi 71 108 43 86 420 843 473 743 110 194 1 117 1 974 3Häme-Uusimaa 75 149 109 255 157 327 398 749 36 105 775 1 585 4 Kaakkois-Suomi 25 48 34 63 243 484 2 241 3 928 28 50 2 571 4 572 5 Pirkanmaa 101 201 30 54 104 219 329 574 1 2 564 1 050 6Etelä-Savo 90 169 87 182 173 397 172 359 9 26 532 1 133 7Etelä-Pohjanmaa 35 69 15 26 180 369 147 245 1 4 377 713 8 Keski-Suomi 134 265 127 250 238 491 641 1 110 66 128 1 205 2 245 9 Pohjois-Savo 24 46 22 51 100 206 103 197 520 867 769 1 366 10 Pohjois-Karjala 62 125 28 83 215 438 598 1 198 6 11 910 1 856 11 Kainuu 27 53 7 14 73 157 35 59 326 606 468 889 12 Pohjois-Pohjanmaa 58 107 37 72 279 562 495 847 145 266 1 013 1 853 13 Lappi 35 67 17 34 58 119 780 1 567 1 1 891 1 788 KOKO MAA 742 1 420 599 1 237 2 380 4 973 6 958 12 744 1 286 2 331 11 965 22 704 Lämpöyrittäjät 48 96 8 16 2 3 1 1 - - 58 116 KAIKKIAAN 790 1 516 607 1 253 2 381 4 976 6 959 12 745 1 286 2 331 12 023 22 820 ¹ Kierrätyspuu, pelletit ja briketit, muu puupolttoaine sekä erittelemätön puupolttoaine Metsäkeskuksittaiset tiedot eivät sisällä lämpöyrittäjien käyttämää puupolttoainetta, tiedot on tässä ilmoitettu koko maalle.
5 Taulukko 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000 ja 1999 Irtotilavuus Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, Käyttötarkoitus milj. i-m³ milj. m³ Osuus, % TWh Osuus, % kpl Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ¹ 1,236 0,494 53,0 0,932 51,8 30 Metsäteollisuus 0,553 0,221 23,7 0,408 22,7 9 Muut ² 0,682 0,273 29,3 0,524 29,1 21 Lämmöntuotanto 0,740 0,296 31,7 0,584 32,4 219 Metsäteollisuus 0,017 0,007 0,7 0,013 0,7 4 Muut ² 0,602 0,241 25,8 0,474 26,4 105 Lämpöyrittäjät ³ 0,120 0,048 5,1 0,096 5,3 110 Sähkön ja lämmön tuotanto yhteensä 1,975 0,790 84,8 1,516 84,2 249 Metsähakkeen pienkäyttö ³ 0,355 0,142 15,2 0,284 15,8. Metsähakkeen käyttö 2000 2,330 0,932 100,0 1,800 100,0. Metsähakkeen käyttö 1999 4-0,747 - - -. Muutos 2000/1999, milj. m³ - 0,185 - - -. Muutos 2000/1999, % - 25 - - -. ¹ Sisältää myös lauhdeosuudet ³ Lähde: Työtehoseura ry ² Lähinnä alue- ja kaukolämpölaitoksia 4 Lähde: Hakkila ym. 2001 Taulukko 4. Metsähakkeen raaka-ainelähteet Irtotilavuus, Kiintotilavuus, Osuus kiinto- Hakkeen alkuperä 1 000 i-m³ 1 000 m³ tilavuudesta, % Karsittu ranka 210 84 10,6 Karsimaton pienpuu 507 203 25,7 Hakkuutähde 941 376 47,6 Järeä runkopuu 88 35 4,5 Muu raaka-aine 13 5 0,6 Erittelemätön 217 87 11,0 KAIKKIAAN 1 975 790 100,0 Tilasto ei kata pientalojen käyttämää metsähaketta. Taulukko 5. Puupolttoaineen markkinahinnat Keskihinta Hinta-aineiston kattavuus Puupolttoainelaji mk/i-m³ mk/mwh suhteessa koko aineistoon, % Metsähake 38,6 51,1 31,3 Teollisuuden puutähdehake 33,1 40,0 21,4 Sahanpuru ja vastaavat 24,2 38,9 22,7 Kuori 22,1 35,1 10,6 Puupolttoaine keskimäärin 25,6 39,2 15,5 Hinta käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa