Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio Herttoniemen yhteiskoulu Kettutie 6 00800 Helsinki www.heryk.fi LAUSUNTO 12.11.2014 Opetus- ja kuittuuriministe rio il n, 2ou Opetus- ja kulttuuriministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO!..S.../.öM..,zm OY HELSINGIN YHTEISKOULU JA REAALILUKION Qäljempänä Herttoniemen yhteiskoulu) LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI KOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA Viite: OKM/58/010/2014 17.10.2014 Herttoniemen yhteiskoulu kiittää lausuntopyynnöstä ja toivoo kohteliaimmin, että opetus- ja kutttuuriministeriö ottaa huomioon seuraavat näkemyksemme ennen hallituksen esityksen antamista. Lausunnossamme keskitymme lukio- ja aikuislukioiden rahoituksen toimivuuteen uuden rahoitusmalliehdotuksen puitteissa. Uuden lukiorahoituksen periaatteista Näemme hyvänä uuden rahoitusmallin ohjaavan vaikutuksen, joka kannustaa koulutuksen järjestäjää toimimaan mahdollisimman tehokkaasti koulutustehtävässään. Kolmesta osasta muodostuva rahoitusmalli on myös hyvin selkeä ja läpinäkyvä. Lisäksi uusi malli helpottanee koulutuksen järjestäjien ennakointia. Perusrahoituksen opiskelijavuosien rajaaminen enintään kolmeen aiheuttaa mielestämme suuria ongelmia kolmen opiskelijaryhmän opintojen rahoitukseen: Nämä ovat aikuislukiolaiset, maahanmuuttajat sekä erityistehtävän saaneiden lukioiden painotetusti opiskelevat opiskelijat. Näemme, että opiskelijavuosien perusteella maksettavaa perusrahoituksen osaa tulisi jatkaa 3,5 vuoteen. Tällä korjauksella edellä mainittujen opiskelijaryhmien rahoitus turvaisi opiskelijoiden tuen ja ohjauksen sekä varmistaisi, että he saavat lukion oppimäärän ja yotutkinnon valmiiksi. Perus- ja suoritusrahoituksen perustaminen kolmen edeltävän vuoden tunnuslukujen keskiarvoon johtaa rahoituksen jälkeen jäämiseen tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä kasvaa. Kun opiskelijamäärä kasvaa huomattavasti, esimerkiksi yli 5 % vuodessa, tulisi koulutuksen järjestäjällä olla oikeus rahoituksen oikaisuun. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen tavoitteena on entistä vahvemmat ja opiskelijamäärältään
suuremmat koulutuksen järjestäjät. Jos koulutuksen järjestäjä onnistuu kasvattamaan opiskelijamääräänsä tavoitteen mukaisesti, ei sen taloudellista asemaa tulisi heikentää rahoituksen viiveellä. Vaikuttavuusrahoitusjajatko-opintoihin ulkomaille hakeutuneet nuoret Korkeakouluopiskelijoiksi sijoittuneiden määrässä on huomioitava myös ulkomailla opintojaan jatkavat. Jos ministeriö ei pysty keräämään tietoa ulkomaille opiskelemaan sijoittuneista, tehtävä annettaneen lukiokoulutuksen järjestäjille, joiden täytyy pitää rekisteriä ko. opiskelijoista, kerätä heiltä opiskelutodistukset ja raportoida luvut opetus-ja kulttuuriministeriöön. Kansainvälistyminen on Suomen kansallisen strategian mukaista, ja siksi sen toteutumisesta ei pidä rangaista koulutuksen järjestäjiä. Toimintarahoitus pienenee yksityisessä lukiokoulutuksessa Torstaina 23.10.2014 julkaistujen koelaskelmien perusteella käytännössä kaikkien yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien kokonaisrahoitus tulee uuden järjestelmän myötä laskemaan. Pienimmät muutokset ovat yleislukioilla, joiden oppilasaines on suoritustasoltaan maan keskiarvoa. Suurimmat rahoituspoikkeamat, jopa lähes - 30% ovat aikuislukioiden koulutuksenjärjestäjillä sekä sellaisilla lukiokoulutuksen järjestäjillä, jotka ylläpitävät sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutusta. Myös erityispedagogiset ja valtavirrasta poikkeavaa koulutusta tarjoavat lukiokoulutuksen järjestäjät ovat saamassa jatkossa pienempää rahoitusta toimintaansa. Osasyy kokonaisrahoituksen pienenemiseen on voimassaolevan järjestelmän kuntakohtaisen yksikköhinnan erityistehtäväkorotuksen poistuminen yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkea. Vaikuttaa siltä, että uusi rahoitusmalli ei huomioi erilaisten oppijoiden tukemista, vaan rankaisee heikomman opiskelijajoukon suorituksista ja niiden puuttumisesta. Tämä näkyy varsinkin lukioissa, jotka tarjoavat sekä nuorten että aikuislukiokoulutusta ja lukioissa, jotka huolehtivat lukiokoulutuksesta haasteellisemmilla alueilla. Aikuislukioiden rahoitus Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteiden kannalta ongelmallista uudessa rahoitusjärjestelmässä on 1. perusrahoitusosuuden rajaaminen vain kolmeen vuoteen. Tämä koskee erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä ja työssä käyviä aikuisopiskelijoita. 2. aineopiskelurahoituksen poistaminen muilta kuin oppimäärää vielä tekeviltä.
Tulevassa ratkaisussa umpiperään joutuvien, yo-tutkintoaan ja päättötodistuksensa arvosanoja korottavien aineopiskelijoiden tekemien suoritusten rahoittaminen pitäisi ratkaista mielekkäällä tavalla. 3. suoritusrahoitusosuuden myöntäminen vain tutkinnoista ja päättötodistuksista 4. vaikuttavuusrahoituksen osalta keskeyttämisen vähentämisestä ja jatkoopintoihin sijoittumisesta myönnettävän rahoitusosuuden aikuislukiokoulutuksen järjestäjille tuottama tappio; Aikuislukioiden opiskelijat keskeyttävät opintonsa huomattavasti päivälukioiden opiskelijoita useammin ja sijoittuvat jatko-opintoihin selvästi nuoria huonommin. Erityistehtävän saaneiden lukiokoulutuksenjärjestäjien rahoitus Joidenkin lukioiden opetustarjonnassa korostuu määrätty erityistehtäväalue, esimerkiksi kansainvälinen IB-tutkinto (International Baccalaureate), harvinaiset vieraat kielet, matematiikka, luonnontieteet, musiikki, taideaineet ja urheilu. Erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden toiminta ja toiminnan vaikutukset ovat alueellisia, valtakunnallisia ja usein myös kansainvälisiä. Osa mainituista lukioista voi vastata suuresta osasta kyseisen oppiainepainotuksen toteutumisesta koko maassa. Suomalainen koulutusjärjestelmä tukee hienosti kaikkein heikoimpien opiskelua moninaisin järjestelyin ja tukimuodoin. Tulevaisuuden Suomi tarvitsee kuitenkin myös kaikki potentiaaliset lahjakkuudet, joiden kehittymiseen erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot tuovat koetellun väylän. Toimintamuoto on erittäin merkityksellinen sekä opiskelijalle henkilökohtaisesti, yhteiskunnallisesti että kansainvälisesti tukien erityislahjakkuuksien kehittymistä ja valmistaen polkua tuleville huippuosaajilleja asiantuntijoille. Erityistä koulutustehtävää hoitavan lukion opetussuunnitelma ja opiskelijan opiskelusuunnitelma poikkeavat tavallisen lukion vastaavista. Laadukkaasti ja säädösten mukaisessa syvyydessä ja laajuudessa toteutettu erityistehtäväkoulutus synnyttää myös tarpeen perustasoa suurempaan resursointiin. Vieraskieliset opiskelijat ja sosiaalisesti oikeudenmukainen rahoitus Lakiesityksen mukaan uudessa rahoitusmallissa pyritään varmistamaan, että myös oppimisvalmiuksiltaan heikompien lukiokoulutukseen pääsystä ja lukiokoulutuksesta tulee huolehtia. Nyt esitetty malli ei kuitenkaan kaikin osin tue tätä tavoitetta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukioopiskelun esteenä on puutteellinen suomen kielen taito ja sitä kautta lukiokoulutuksen läpäisy kolmessa vuodessa on usein vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.