Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut toimivat osana kemian opetusta? Mitä tehdään kun kotisivut eivät riitä tai ovat liian staattisia toimiakseen kurssin tukena? Miten blogeja voi hyödyntää kemian opetuksessa mielekkäästi ja opetusta tukien? Miten oppilaat hyödyntävät näitä opetuksen tukena olevia palveluja? Mitä opettaja hyötyy? Normaalikoulujen enorssi-verkoston Koulu3.1 -hankkeen puitteissa on päästy toteuttamaan erilaisia yhteisöllisen median opetuskokeiluja. Tässä kirjoituksessa esitellään kokemuksia kotisivujen ja blogien (weblogien ja miniblogien) käytöstä lukion kemian kurssien toteutuksessa. Kuvaus kertoo prosessista opettajan silmin. Erilaisten yhteisöllisen median työkalujen määrittelyä Yhteisöllisen median työkaluja voidaan luokitella eri tavoin (ks. Myllyviita 2011). Tässä artikkelissa olevan prosessin kuvauksessa esille nousevat seuraavat konkreettiset tehtävät: 1. materiaalien jakaminen 2. kurssin tietojen jakaminen 3. kurssipäiväkirjan ylläpitäminen 4. aiheisiin ja kotitehtäviin liittyvän palautteen kerääminen Tässä ei ole listattu mm. yhteisöllisen tiedon tuottamisen ulottuvuutta (wiki-tekniikan erityisaluetta). Wikitekniikan soveltuvuus esimerkiksi parityönä tehtäviin työselostuksiin tai ryhmätyönä tehtäviin käsitesanastoihin tai esityksiin on ilmeistä, mutta se on rajattu tämän artikkelin ulkopuolelle. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamisessa voidaan hyödyntää erilaisia yhteisöllisen median työkaluja. 1. www-sivut, tiedostojen jakamiseen soveltuvat blogit 2. dynaamiset www-sivut (edellyttää helppoa päivitystekniikkaa) 3. weblogi 4. miniblogi, keskustelufoorumi Prosessien etenemisen kuvaus Ensimmäinen vaihe yhteisöllisten medioiden käytössä oli kurssikohtaisten verkkosivujen tuottaminen. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti julkistaa kurssisuunnitelma ja jakaa oppitunneilla esitettyjä materiaaleja ja linkkejä. Samalla tuli mahdolliseksi jakaa tiedot kotitehtävistä myös tunnilta poissa olleille. Kurssien kotisivujen käyttöä seurattiin Google Analyticsin avulla (ks. Kuva 2). Kotisivujen merkitys opiskelussa tuntui kurssi kurssilta ajoittuvan niiden loppupuolelle, eli materiaalien jako palveli vain kurssikokeisiin valmistautumista. Hyvä niinkin. Täytyi kuitenkin löytää muutakin lisäarvoa, jos sivujen ylläpitoon käytetään merkittävästi työaikaa. Yksi sellainen oli kotitehtävien jako ainoastaan verkkosivujen kautta. Kuten aiemmin on todettu, www-sivujen merkitys on ehkä selvimmin materiaalien ja tietojen jakamisessa - niihin erittäin harvoin liittyy interaktiivista puolta. Lisäksi www-sivut eivät sellaisenaan toimi hyvin kurssipäiväkirjana. Seuraava vaihe olisi kurssin ja kemian opetuksen blogin, ja tarkemmin ottaen blogien, perustaminen. Kurssien käytäntöön on kuulunut tässä tapauksessa lukion kemian kertauskurssilla että poissaollut oppilas ei ole tietoinen siitä, mitä asioita tunnilla on käsitelty, muuta kuin otsikkotasolla kurssisuunnitelmasta ja mahdollisesti kurssimateriaalista (jos se on ehditty julkaista www-sivuilla). Tämän vuoksi syntyi tarve kurssiblogin ylläpitoon. Tunnin jälkeen uhrattu 5-10 minuuttia mahdollisti tämän. Kokeellisen työskentelyn merkitys on omakohtaisessa tekemisessä. Tämän tekemisen dokumentoinnissa ja mm. kuvien jakamisessa blogit ovat jo pit- 30 D i m e n s i o 2/2012
Kuva 1. Kemian 3.kurssin www-sivu. Kuva 2. Google Analyticsin yksi tuotos - sivun katselumäärien vertailu (vaalea 2010 ja tumma 2011, vastaavat ajankohdat). kään olleet erinomainen toimintamalli. Sekä tekijänoikeuksien näkökulmasta että autenttisuuden luomiseksi omat kuvat puhuttelevat eri tavalla kuin kirjasta tai netistä löydettävät kuvat. Kurssiblogin ylläpito ei kuitenkaan edelleenkään vastannut kaikkiin tarpeisiin. Sen kautta ei voi jakaa materiaaleja (yliopiston blogi ei tätä mahdollista, ainakaan vielä), jos sellainen tarve tulee, muuten D i m e n s i o 2/2012 31
Kuva 3. Lukion kemian kertauskurssin blogi, vuorossa oli sähkökemia, kuvat otettu tunnilla tehdyistä töistä. kuin linkittämällä johonkin tiedostopalveluun tai kotisivuilla ylläpidettävään jakeluhakemistoon. Oli tarpeen hakea palvelu, joka mahdollista helposti ja luonnollisella tavalla sekä lyhyen viestintäkentän että tiedostojen jakamisen. Vastaus oli twitter-tyyppinen miniblogipalvelu Qaiku. Kuten miniblogeihin kuuluu, niitä voi seurata, jolloin uusista bloggauksista tulee viesti. Koska kanavan saa näkyviin vain sen jäsenille, viestintä säilyy suljetun piirin tiedossa. Palvelu tarjoaa myös onlinechatin. Miksei näitä edellä mainittuja ole korvattu Facebookilla? Facebook ei mahdollista niitä toimintoja, joita juuri tässä artikkelissa mainitut palvelut tarjoavat. Toki Facebook kehittyy koko ajan ja ottaa huomioon mm. tässä mainittuja asioita. Aiemmin nostettiin esille se, että yhteisöllisen median kautta pitäisi saada lisättyä kurssilaisten palautetta tai ainakin kysymyksiä, joihin voisi käyttää tulevia tunteja tai niihin voisi kommentoida näiden palveluiden kautta. Ks. oheinen esimerkki (Kuva 5). Blogien interaktiivisuus ei ole vastannut odotuksia, joskin ne antavat kuitenkin tietyn lisäarvon perinteiseen luokkaopetukseen. Käytössä on tietoisesti vältetty jokainen laittaa yhden kommentin opettajan ja yhden kommentin toisen kurssilaisen kommenttiin -tyyliä; mikä sinänsä ei ole poissuljettua jatkossa. Prosessin tuloksia ja seuraavia vaiheita Tiedostojen jakamisessa seuraava toiminnallinen muutos voi olla push-tekniikan hyödyntäminen, jolloin uudet materiaalit tietovarannossa siirtyisivät automaattisesti kurssilaisten järjestelmiin ja vastaavasti myös toisinpäin. Tällä hetkellä se onnistuu helposti mm. Dropbox-palvelun avulla. Dropbox on virtuaalinen kansio, jonka voi jakaa muiden kanssa. Kansio synkronoituu automaattisesti 32 D i m e n s i o 2/2012
Kuva 4. Qaiku-palvelun sivu - Kemian kurssin kanava. Kuva 5. Qaiku-palvelun viestien vaihtoa. D i m e n s i o 2/2012 33
Kuva 6. Yammerin käyttöliittymä selaimen kautta. Kuva 7. Dropboxin paikka tiedostohallinnassa. tietokoneen ollessa verkkoyhteydessä. Tämä mahdollistaa tiedostojen jakamisen käytännössä myös reaaliajassa oppituntien aikana. Blogien yleistyminen ja uusien oppimisympäristöjen kehittyminen Facebookin kaltaisiksi mahdollistaa edellä mainittujen toimintojen integroinnin yhteen palveluun. Useamman palvelun pulmana on erilaiset käyttäjätunnukset ja käyttöliittymät. Nopeasti yleistyvä Yammer-palvelu on Facebookin kaltainen käyttöliittymä (eli monelle tutun näköinen) ja sisältää koko joukon niin blogien kuin oppimisympäristöjen sisältämiä toiminnallisuuksia. Lisätietoa Myllyviita, A. (2011). Ubiikki opetusharjoittelu - Yhteisöllinen media kemian opetusharjoittelun tukena. Kasvatustieteen sivulaudatur. http://koti.welho.com/arimylly/aineistot/opinnaytteet/sivulaudatur_yhteisollinen_media.pdf Käytetyt palvelut: Google analytics: http://www.google.com/analytics/ Qaiku-palvelu: http://www.qaiku.com Yammer: http://www.yammer.com Yliopiston blogi-palvelu: http://blogs.helsinki.fi 34 D i m e n s i o 2/2012