PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1724
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 214 3.3.215 Jyrki Salo, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. TARKKAILUN TOTEUTUS... 2 2.1 KIRJANPITOKALASTUS... 2 2.2 PYHÄJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS... 3 3. TULOKSET... 3 3.1 KIRJANPITOKALASTUS... 3 3.1.1 Haapajärven yläpuoli... 3 3.1.2 Haapajärvi... 4 3.1.3 Pyhäjokisuu... 8 3.1.4 Meriedusta... 11 3.1.5 Kalastajien kommentit... 13 3.2 PYHÄJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS... 14 VIITTEET... 18 LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 214 Liite 2. Kalastuskirjanpidon yksikkösaaliit v. 23-214 Liite 3. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten perustulokset v. 214 Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 961 ROVANIEMI p. 4-1333 8 Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 3/215
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 YHTEENVETO Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuului vuonna 214 jatkuva kirjanpitokalastus, sekä Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastukset. Vuodenvaihteen 213-214 poikkeuksellisten sää- ja virtaamaolojen vuoksi talvikalastuskausi päästiin aloittamaan poikkeuksellisen myöhään tammikuulla. Haapajärven yläpuolisen Pyhäjoen alueella kalastavan kirjanpitokalastajan haukisaaliit ovat olleet kasvussa vuosituhannen alkuvuosien heikoista vuosista lähtien ja myös vuotta 213 koskeneen kalastustiedustelun tulokset olivat samansuuntaisia. Haapajärvellä kirjanpitokalastajien verkkokalastus oli varsin aktiivista tammikuulta aina lokakuulle saakka, kunnes sääolot ja heikko jäätilanne vähensivät kalastusta. Haapajärven saaliit olivat vuonna 214 varsin hyviä ja kalastajakohtainen saalis nousi noin 15 :aan. Erityisen positiivisena voidaan nähdä Haapajärven kuhasaaliin kehitys, joskin myös haukisaalis kääntyi nyt hieman nousuun muutamien heikompien vuosien jälkeen. Kesäaikana pyydysten likaantuminen vaikeuttaa Haapajärven kalastusta. Pyhäjokisuun rysäpyytäjien nahkiaissaalis pysytteli jokseenkin edellisvuoden tasolla. Nahkiaissaaliisiin vaikuttavat tyypillisesti voimakkaasti kunkin syksyn virtaamaolot. Kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät ovat Pyhäjoen meriedustalla viime vuosina hieman kasvaneet. Vuoden 214 osalta niin verkko- kuin rysäkalastuksenkin siikasaaliit olivat kohtalaisia ja myös taimenen yksikkösaalis oli rysäpyynnin osalta aiempaa parempi. Hylkeet vaikeuttavat merialueella niin kirjanpitokalastajien kuin vuoden 213 tiedusteluvastausten perusteella myös muidenkin alueella kalastavien pyyntiä. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten saalis muodostui pääosin ahvenista ja särjistä. Molempien lajien yksilöiden kasvunopeudet ovat Pyhäjärvellä ilmeisesti kohtalaisen hyviä ja varsin kookkaita yksilöitä saatiin myös koekalastusten yhteydessä saaliiksi molemmista lajeista. Ahven on tulosten valossa myös kenties merkittävin petokalalaji alueella. Kilomääräiset kokonaisyksikkösaaliit olivat laskentatavasta riippumatta kohtalaisen korkeita (n. 2 /verkkoyö), mutta kappalemääräiset saaliit ja särkikalojen suhteellisen vähäinen osuus kilomääräisestä kokonaissaaliista viittasivat kilomääräistä saalista parempiin tilaluokituksiin. Koekalastusten tuloksissa on ollut vaihtelua vuosien välillä, mutta ahven ja särki ovat olleet säännöllisesti Junttiselän valtalajeja. 1
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 1. JOHDANTO Tarkkailujaksolla 212-218 kalataloustarkkailua on jatkettu edellisen tarkkailujakson periaatteiden mukaisesti ja samoin tarkkailumenetelmin. Ohjelman mukaisia menetelmiä ovat siten jatkuva kirjanpitokalastus, kalastustiedustelut, sähkökoekalastukset, verkkokoekalastukset ja kalojen metallipitoisuusmääritykset. Tarkkailuohjelman on laatinut Pöyry Finland Oy (Lehtinen ym. 211). Jatkuvaa kirjanpitokalastusta on edelleen Haapajärvellä, Piipsanojan-Haapajärven välisellä Pyhäjoella, sekä Pyhäjokisuulla ja Pyhäjokisuun meriedustalla. Haapajärven alapuolisella alueella kirjanpitokalastusta ei enää tällä ohjelmakaudella jatkettu. Kalastustiedusteluja toteutetaan ohjelmakaudella kaksi kertaa Pyhäjoella ja sen sivujoilla. Tiedustelut toteutetaan vuosien 213 ja 216 tiedoista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen teettämän Pyhäjärven säännöstelyn tarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun tuloksia Pyhäjärveltä (vuosien 214 ja 217 kalastus) esitetään tarkkailuraportissa yhteenvetoina siinä vaiheessa kun tiedustelutiedot ovat käytettävissä. Pyhäjoen ja sivujokien sähkökoekalastukset ja koealojen habitaattikuvaukset tehdään vuosina 213 ja 216 samoilla kohteilla kuin vuosina 27 ja 21 lisättynä Lohvanjoen pisteillä. Verkkokoekalastuksia tehdään ohjelmakaudella Nordic-yleiskatsausverkoilla Pyhäjärven Junttiselällä elokuussa 214. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Pyhäjärven hauista ja kookkaista ahvenista tehdään metallimääritykset vuosina 213 ja 216. Tässä raportissa esitetään vuoden 214 kirjanpitokalastuksen ja Pyhäjärven verkkokoekalastusten tulokset. 2 2. TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Kirjanpitokalastus Kalastuskirjanpito on jatkunut Haapajärven alueella vuodesta 1987 ja Pyhäjokisuulla vuodesta 1998 lähtien. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla 15-19 (taulukko 1). Ohjelmakaudella 1997-22 kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt puoleen tavoitteesta ja kirjanpito järjestettiin tavoitetasolle uudelleen keväällä 23, jolloin alueelle hankittiin 8 uutta kirjanpitokalastajaa. Vuosien 21 ja 211 välillä kirjanpitokalastajien määrä jälleen putosi, mutta syksyllä 213 saatiin värvättyä jälleen kaksi uutta kalastajaa, joten vuonna 214 kirjanpitokalastajien kokonaismäärä on jälleen suhteellisen lähellä tavoitetta. Vuonna 214 tiedot saatiin 12 kalastajalta. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 214 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain koku- tai kalassakäyntikertakohtaisia yksikkösaaliita kullekin saalislajille. Yksikkösaaliiden kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 1-6. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v. 23-214 (liite 2) ja kuvalliset esitykset v. 1987-214. Vuosien 1997-22 yksikkösaalistiedot ovat raporteista Lapin Vesitutkimus Oy 1998, 1999, 22 ja 23. Vuosien 1987-1996 alueittaiset yksikkösaalis-tiedot on esitetty vuoden 1996 tarkkailuraportissa (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996). Vuosien 22-211 tulokset ovat vuoden 211 tarkkailuraportista (Taskila 212).
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien määrä Pyhäjoella, Haapajärvellä ja Pyhäjokisuulla v. 26-214 (osa kalastajista kalastanut useammalla osa-alueella). Alue Tavoite 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Haapajärven yläpuoli-piipsanoja 1-2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Haapajärvi 8-1 8 9 8 9 9 7 6 6 7 Pyhäjokisuu 5 3 5 5 4 5 4 4 5 5 Kalastajia yhteensä 15-19 12 15 14 14 15 12 11 12 13 3 2.2 Pyhäjärven verkkokoekalastus Pyhäjärven Junttiselän Nordic yleiskatsausverkoilla toteutettavan verkkokoekalastukset toteutetaan kuluvalla ohjelmakaudella kerran, eli vuonna 214. Edellisen kerran vastaavat koekalastukset on toteutettu vuonna 21. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pidemmällä aikavälillä. Kalastukset toteutettiin 15.-17.9., eikä kalastusten venyminen ohjelman mukaisesta elokuusta pitkälle syyskuun puolelle vaikuttanut veden lämpötilojen ja saaliiden perusteella merkittävästi kalastusten onnistumiseen. Kesä 214 oli lämmin ja vesien lämpötilat nousivat monin paikoin poikkeuksellisen korkeiksi, joten syyskuulla toteutettujen kalastusten aikaan veden lämpötilaolot vastasivat jokseenkin normaalikesää/ -elokuuta. Verkkokoekalastukset toteutettiin ohjelman mukaisesti 19 verkkoyön laajuisina ja verkot sijoitettiin ohjelmassa osoitetuille paikoille ja syvyyksiin. Koekalastusten perustulokset raportoidaan pyyntipaikoittain verkon eriharvuista osaa kohden kalalajeittain yksilömäärinä ja kokonaispainoina. Lisäksi esitetään koekalastusten kokonaistulokset, eli keskimääräinen saalis kalalajeittain ja solmuväleittäin, sekä lisäksi kokonaissaalis yhtä verkkoa kohden. Koekalastustulokset myös tallennettiin ympäristöhallinnon ylläpitämään koekalastusrekisteriin. 3. TULOKSET 3.1 Kirjanpitokalastus 3.1.1 Haapajärven yläpuoli Piipsanojan ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella on harjoitettu vuosittain pienimuotoista vapakalastusta yksittäisen kirjanpitokalastajan toimesta. Vuoden 214 aikana kalastaja uisteli kaikkiaan 17 kertaa käyttäen 2 vapaa kullakin kalastuskerralla. Kalastusmäärät ovat pysyneet viime vuodet suhteellisen tasaisina, mikä parantaa osaltaan tulosten vertailtavuutta. Kalastajan haukisaalis oli noin 65 grammaa vapakalastuskertaa kohden ja vaikka tämä ns. yksikkösaalis hieman putosikin vuodesta 213, oli se edelleen aiempaan tarkasteluhistoriaan nähden korkealla tasolla. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen mukaan alueen haukisaalis on ollut kasvussa vuosituhannen alun heikoista vuosista lähtien. Tulokset perustuvat kuitenkin yksittäisen kalastajan kalastukseen, mikä puolestaan heikentää niiden luotettavuutta. Muu vapakalastussaalis koostui vähäisestä ahvensaaliista (vajaa 1 ) ja kahdesta kuhasta, joista suurempi oli noin kilon painoinen. Tarkkaa tietoa kuhien pyyntipaikoista ei ole, mutta todennäköisesti ne on saatu läheltä Haapajärveä. Vuotta 213 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan alueen haukisaaliit ovat olleet kasvussa, joskin yksittäisen aktiivisen kalastajan ilmoittamat saaliit vaikuttivat voimakkaasti tuloksiin. Tiedusteluvastauksissa ilmoitettiin myös yksittäisistä kuhasaaliista Haapajärven yläpuolelta. (Kuva 1, liitteet 1 ja 2.)
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 4 g/kalassakäyntikerta 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hauki, uistin (g/kkr) 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kuva 1. Kirjanpitokalastajien kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjoella Piipsanojan ja Haapajärven välisellä alueella v. 1997-214. 3.1.2 Haapajärvi Haapajärven verkkokalastus jakautui suhteellisen tasaisesti tammikuun ja lokakuun välisenä aikana. Tammikuun kalastusmääriin vaikuttivat ilmeisesti vielä osaltaan vuodenvaihteeseen saakka jatkuneet lauhat säät ja runsaat virtaamat, jotka vaikeuttivat yleisesti talvikalastusta. Kevättalven ja kevään verkkokalastus oli kuitenkin varsin aktiivista. Kesä oli helteinen ja tämä näkyi pienenä notkahduksena kalastusmäärissä. Osa kalastajista ilmoitti kesäaikaisen verkkokalastuksen olevan vaikeaa pyydysten nopean likaantumisen vuoksi. Syksyllä säiden ja vesien viilennyttyä verkkokalastusmäärät jälleen hieman kasvoivat, kunnes taittuivat marras-joulukuulla selvästi sään kylmenemisen ja heikon jäätilanteen vuoksi. (Kuva 2.) 25 Verkkokalastuksen pyyntiponnistukset Haapajärvellä 214 2 15 1 5 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen Haapajärvellä vuonna 214.
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Haapajärven kirjanpitokalastajien määrä (7) kasvoi vuodelle 214 yhdellä vuosista 212 ja 213, mikä vaikutti osaltaan myös kalastajien kokonaissaaliin (1 69 ) kasvuun. Kokonaan se ei kuitenkaan saaliin kasvua selittänyt, vaan myös kalastajakohtainen saalis (153 ) kasvoi parisenkymmentä kiloa edellisvuodesta. Pääosa saaliista muodostui edellisvuosien tapaan hauesta, kuhasta ja lahnasta. Hauen osuus kokonaissaaliista oli noin 48 %, kuhan noin 26 % ja lahnan noin 15 % (muut yhteensä noin 12 %). Kilomääräinen kuhasaalis oli nyt toista vuotta peräkkäin lahnasaalista suurempi ja kuhan saalisosuuskin pysytteli suunnilleen samalla tasolla edellisvuoden kanssa (28 % 26 %). Lahnasaalis on kahtena viimeisimpänä tarkkailuvuotena pudonnut poikkeuksellisen pieneksi johtuen osaltaan harvojen lahnaverkkojen käytön vähenemisestä ja pyynnin keskittymisestä muihin lajeihin. Osin muutos lienee kuitenkin todellinen ja samansuuntainen kehitys on ollut nähtävissä myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Haapajärven kirjanpitokalastajien haukisaalis oli vuonna 214 selvästi vuosia 211-213 parempi katkaisten näin saaliin heikolta näyttäneen kehityssuunnan. Samalla hauen saalisosuus nousi tarkasteluhistorian korkeimmalle tasolleen. Uuden kirjanpitokalastajan saalis ei eronnut merkittävästi muiden kalastajien haukisaaliista, joten tämä ei selitä hauen saalisosuuden kasvua. Noin 15 :n kalastajakohtaista saalista voidaan edelleen pitää kotitarvekalastukselle merkittävänä etenkin, kun se koostuu pääosin käyttökelpoisista lajeista. (Taulukko 2, liite 1.) Taulukko 2. Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis () Haapajärvellä v. 23-214. (n = kalastajien määrä) Vuosi n Hauki Lahna Kuha Ahven Kirjol. Siika Made Särki Muut Yhteensä saalis/ () kalastaja () 23 8 415 45 175 138 33 4 8 22-12 15 24 8 56 49 246 72 63 5 19 5-1379 172 25 8 424 54 186 52 12 1 16 9-1348 169 26 8 419 465 29 91 71 1 17 2-1293 162 27 9 668 577 289 85 44 3 24 6-1696 188 28 8 599 357 175 52 49 1 14 17 13 1277 16 29 9 513 561 264 71 18 2 15 1 8 1462 162 21 9 593 492 361 26 8-21 4 9 1586 185 211 7 352 26 167 12 52-9 - 3 855 122 212 6 377 263 157 13 29-19 3 3 864 144 213 6 29 211 225 8 48-18 1 1 84 134 214 7 51 158 277 29 63-17 16-169 153 5 Harvoilla verkoilla (pääasiassa # 4-6 mm) Haapajärvestä saadut hauki-, kuha- ja lahnasaaliit olivat edelleen varsin pieniä (n. 8-225 g/kokukerta, kuva 3). Em. lajien lisäksi verkoilla saatiin vähäisempiä määriä kirjolohta (n. 6 ), ahventa (n. 23 ), madetta (n. 17 ) ja särkeä (n. 15 ). Pyyntikokoisina istutettujen kirjolohien osalta pyydyskokukertakohtainen (pkk) yksikkösaalis oli verkkokalastuksen osalta noin 31 g. (Liitteet 1 ja 2.) Verkkokalastuksen hauen yksikkösaalis Haapajärvellä oli tarkkailun alusta aina vuoteen 22 saakka kohtalainen, eli suunnilleen 5-8 g/pkk. Vuodesta 23 lähtien yksikkösaaliit ovat jääneet selvästi pienemmiksi, noin 2-3 gramman tuntumaan. Muutos ei johtune suoraan haukikannan muutoksesta vaan pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja uusien kirjanpitäjien aktiivisesta kesäkalastuksesta, mikä heijastuu myös yksikkösaaliisiin (Taskila 212). Myös verkkokohtaiset lahnasaaliit ovat tarkkailun aikana pienentyneet. Lahnan osalta yksikkösaalis riippuu oleellisesti kulloinkin käytössä olleista verkkoharvuuksista ja tavallista parempi yksikkösaalis v. 1987-1988 voikin johtua muita vuosia runsaammasta harvojen lahnaverkkojen käytöstä (Taskila 212). (Kuva 3.) Istutettu kuha on ollut Haapajärvellä merkittävä saalislaji 199-luvun puolivälistä lähtien, joskin lajin yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko ajan melko pieniä. Kirjanpitokalastajissa vuonna 23
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 tapahtuneiden muutosten jälkeen yksikkösaaliin taso on säilynyt melko tasaisesti noin 1 g/pkk tuntumassa. Pieniä merkkejä kuhasaaliiden mahdollisesta paranemisesta voidaan kuitenkin yksikkösaaliidenkin perusteella havaita ja seuraavat tarkkailuvuodet näyttävät onko kehityssuunta todellinen vai onko kyse vain vuosien välisestä normaalista vaihtelusta. (Kuva 3.) 6 9 g/pkk HAUKI Verkot # 35-1 mm 8 7 6 5 4 3 2 1 18 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 g/pkk LAHNA Verkot # 35-1 mm 16 14 12 1 8 6 4 2 2 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 g/pkk KUHA Verkot # 35-1 mm 175 15 125 1 75 5 25 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kuva 3. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v. 1987-214. Ahven- ja särkisaaliit ovat olleet viime vuosina korkeintaan 1 g/pkk tasolla ja pysytelleet alle 5 g/pkk:ssa jo 1-15 vuotta. Todellisuudessa Haapajärven ahven- ja särkikannat eivät ole niin heikkoja kuin yksikkösaaliista voisi päätellä, vaan syynä on käytettyjen verkkojen harvuus. Myös verkkokalastuksen madesaaliit ovat olleet koko tarkkailuhistorian ajan varsin pieniä ja kirjanpitokalastajissa tapahtuneiden muutosten jälkeen (23) vielä aiempaakin pienempiä. Viitteitä madekannan
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 heikkenemisestä on saatu myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Verkkokalastuksella tavoitellaan Haapajärvellä pääasiassa haukea ja kuhaa. (Kuva 4.) 7 4 g/pkk AHVEN Verkot # 35-1 mm 35 3 25 2 15 1 5 15 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 g/pkk SÄRKI Verkot # 35-1 mm 125 1 75 5 25 9 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 g/pkk MADE Verkot # 35-1 mm, I-IIX 8 7 6 5 4 3 2 1 2 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 g/pkk MADE Verkot # 35-1 mm, I-IV 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kuva 4. 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v. 1987-214.
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti Haapajärvellä vuoden 213 tapaan kevään kutuaikaan myös rysäkalastusta. Tätä ennen rysäpyyntiä on kirjanpitokalastajien toimesta harjoitettu järvellä vuonna 24. Vuoden 214 pyynti epäonnistui ainakin saaliiden valossa, sillä rysän kokukertakohtainen haukisaalis jäi alle sataan grammaan kun se edellisvuotena oli noin 87 grammaa. Muu rysäsaalis koostui muutamasta särjestä. (Liitteet 1 ja 2.) Myös katiskoiden käyttö rajoittui Haapajärvellä vuonna 214 yksittäisen kalastajan pyyntiin. Kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä nyt edellisvuosista poiketen myös loppusyksystä, eikä pelkästään kevään kutuaikana. Yksittäisen katiskan keskimääräinen kokukertakohtainen haukisaalis jäi 13 grammaan ja ahvensaalis reiluun sataan grammaan. Pääosa saaliista (n. 7-8 % ) saatiin keväällä, mutta kutuaikaisenkin katiskapyynnin yksikkösaaliit jäivät vähäisiksi (n. 17 g haukea ja n. 13 g ahventa). Kutuaikaisen pyynnin onnistuminen vaihtelee voimakkaasti vuosittain mm. pyynnin tarkan ajoittumisen, veden lämpötilojen ja vedenkorkeuksien/jäätilanteen mukaan, mikä selittää niin rysä- kuin katiskapyynninkin saaliiden heilahteluja. Muu katiskasaalis koostui vähäisistä määristä särkeä ja lahnaa. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kalastaja piti helmi-maaliskuulla pyynnissä myös iskukoukkuja, joiden määrä vaihteli 6-14 välillä helmikuun jälkipuoliskolle painottuen. Koukuilla saatu haukisaalis oli kohtalaisen hyvä (reilut 4 ) ja vain neljänä kertana 27:stä kalastaja jäi kokonaan ilman saalista. Suuremmat haukiyksilöt puuttuivat edellisvuoden tapaan koukkusaaliista, mutta yhden koukun kokukertaa kohden laskettu yksikkösaalis oli silti noin 14 grammaa ja selvästi edellisvuotta parempi. (Liite 1.) Kaksi kalastajaa harjoitti myös vapakalastusta, toinen vetouistellen ja toinen pariin otteeseen helmikuussa pilkkien. Kahden pilkkireissun kokonaissaaliiksi muodostui 4 grammaa ahventa ja 7 grammaa särkeä, joten yksikkösaaliit olivat puolet näistä. Vetouistelumäärä oli sen sijaan jonkin verran suurempi kalastajan käytyä kesä-heinäkuulla kaikkiaan 14 kertaa vesillä. Uistelija tavoitteli ilmeisesti ensisijaisena saaliina kuhaa, jonka lisäksi sai sivusaaliina reilut 1 haukea. Kuhasaalis jäi tästä jonkin verran ollen noin 8. Suurimmat kuhat olivat noin kilon painoisia. Uistelukertakohtaiseksi haukisaaliiksi muodostui noin 9 grammaa ja kuhasaaliiksi noin 56 grammaa. Ilman kuhasaalista kalastaja jäi keskimäärin vain noin joka kolmannella kalastuskerralla, joten kuhaa voidaan nykyisellään pitää Haapajärvellä merkittävänä saalislajina myös vapakalastuksen kannalta. Myös vuotta 213 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan Haapajärvellä harjoitetaan jonkin verran kuhan vapakalastusta. Em. lajien lisäksi vetouistelija sai vähäisen määrän kirjolohta. (Liitteet 1 ja 2.) Katiskapyytäjä ilmoitti saaneensa huhti-lokakuun välisenä aikana katiskoistaan kaikkiaan 16 täplärapua. 8 3.1.3 Pyhäjokisuu Pyhäjokisuulla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 22 ja alueelle järjestettiin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 23, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Jokisuun kirjanpitokalastajien verkkokalastus painottui kevään kutuaikaan huhti-toukokuulle ja syksyyn lokamarraskuulle. Verkkokalastus Haapakosken alapuolisella jokiosuudella on kielletty kesäkuusta alkaen ja tässä käsitelty syksyn verkkokalastus kohdistuikin kieltoalueen ulkopuoliselle jokisuun läheiselle alueelle. Kalastusalueita ei kuitenkaan voitu luokitella varsinaiseen meriedustan alueeseenkaan kuuluvaksi ja jaottelu tehtiin pääasiassa kalastuksen kohdelajien, saaliiden ja verkkomäärien perusteella. Lisäksi alueella on harjoitettu emosiianpyyntiä mädinhankintaan. Vuoden 214 syksyinen verkkokalastus keskittyi siikaan, kun taas kevään kutuaikana saalislajisto oli monipuolisempi. Alkuvuodesta jokisuulla pyydettiin lisäksi koukuilla madetta ja haukea ja
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 yksittäisellä kalastajalla oli lisäksi keväällä käytössään metalliverkosta tehtyjä mertoja. Elo-lokakuun pyyntiaikana harjoitettiin lisäksi nahkiaisten rysäpyyntiä kahden kirjanpitokalastajan toimesta. Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis putosi vuonna 214 jonkin verran, vaikka olikin edelleen reilut 1,1 /pkk. Kun aineistosta erotetaan syksyinen siianpyynti pois, kohoaa alkuvuoden keskimääräinen haukisaalis hieman yli 2 :aan verkon kokukertaa kohden, mitä voidaan pitää kohtalaisen hyvänä yksikkösaaliina. Alkuvuoden ja kevään aikaan saatiin lisäksi noin 635 g lahnaa, noin 425 g ahventa ja noin 35 g madetta kokukertaa kohden. Kun tähän lisätään vielä noin 27 gramman keskimääräinen kuhasaalis, saadaan tammi- ja toukokuun välisen verkkokalastuksen kokonaisyksikkösaaliiksi noin 3,8 yhden verkon kokukertaa kohden. Lähes neljän kilon keskimääräistä verkkokohtaista saalista voidaan pitää merkittävänä etenkin, kun se muodostuu käyttökelpoisista lajeista. Alkuvuoden verkkokalastuksesta voidaan erottaa vielä tammi-helmikuun, eli perinteisen mateenpyyntijakson kalastus erilleen. Tuon aikavälin keskimääräinen madesaalis oli reilut 1,2 /pkk. Lahnan ja mateen osalta saaliit riippuvat merkittävästi käytetyistä verkoista ja kalastusalueista, eli toisin sanoen kalastuksen kohdistumisesta kyseisiin lajeihin. Käytettyjen verkkojen silmäharvuus myös rajoittaa merkittävästi ahven- ja särkisaaliita. Jokisuun loppuvuoden siianpyynti painottui voimakkaasti lokakuun loppuun, jolloin on pyydetty myös emosiikaa mädinhankintaa varten. Siianpyynnin keskimääräinen saalis oli noin 1 37 g/pkk. (Kuva 5, liitteet 1 ja 2.) Pyhäjokisuulla on harjoitettu myös varsin aktiivista hauen ja mateen talvista koukkukalastusta. Tammi-maaliskuussa 214 koukkukalastusta harjoitti jokisuulla kaksi kirjanpitokalastajaa ja heidän käyttämiensä made- ja iskukoukkujen määrä vaihteli 5-12 välillä. Kaikkiaan heille kertyi kalastuspäiviä tämän pyyntimuodon osalta 27 kpl. Haukikoukuilla saatiin keskimäärin noin 33 g saalis yksittäisen koukun kokukertaa kohden ja vastaava madekoukkujen madesaalis oli noin 27 grammaa. Hauen osalta tämä ns. yksikkösaalis kohosi noin 5 grammaa edellisvuodesta ja mateen osalta putosi noin 2 g. Yksikkösaaliit ovat nykyisellään kuitenkin kohtuullisia ja vain yhdellä kalastuskerralla toinen kalastajista jäi kokonaan ilman saalista. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti kevään kutuaikaan myös pienimuotoista mertapyyntiä, joskin hänen ilmoittamansa pyyntimäärät olivat hieman epäselviä. Huhti-toukokuulle ajoittuneen kalastuksen pyydysten kokukertojen määrä oli kuitenkin noin 12 ja saatu saalis (n. 175 ) koostui pääosin särjistä (n. 41 %), lahnoista (n. 29 %) ja hauista (n. 25 %). Muu saalis muodostui vähäisestä määrästä ahventa, madetta ja säynettä. (Liitteet 1 ja 2.) Nahkiaisen rysäpyyntiä harjoitti v. 214 jokisuulla 2 kirjanpitokalastajaa, joiden saama yksikkösaalis, noin 5 kpl/pkk, oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Yksikkösaalis oli kuitenkin edelleen lähellä vuoden 23 uusien kirjanpitokalastajien värväämisen jälkeistä keskimääräistä tasoa, vaikka jäikin vuosien 27-28 ja 21-212 parempien vuosien saaliista keskimäärin vajaat 2 kpl. Yksikkösaaliiden laskemista on ajoittain vaikeuttanut myös yksittäisten pyytäjien ilmoittamat kilomääräiset saaliit, jotka on muunnettu kappalemääräisiksi saaliiksi käyttämällä nahkiaisen keskipainona 5 grammaa. Nahkiaisen kutunousuun vaikuttaa merkittävästi syksyn virtaamatilanne. Esimerkiksi syksyllä 23 ja 25 virtaama joessa oli varsin pieni, mikä heikensi nahkiaisen nousua jokeen. Syksyt 24, 27, 28, 21, 211 olivat taas melko runsassateisia ja vuoden 212 syksy monin paikoin Pohjois-Pohjanmaata ennätyssateinen, mikä edisti nahkiaisen kutunousua. Vuosien 213 ja 214 syksyt olivat virtaamien suhteen jälleen haastavampia. (Kuva 5, liitteet 1 ja 2.) 9
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 1 4 g/pkk HAUKI Verkot # 45-65 mm, I-XII 35 3 25 2 15 1 5 14 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 g/pkk LAHNA Verkot # 45-65 mm, I-XII 12 1 8 6 4 2 14 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 g/pkk MADE Verkot # 45-65 mm, I-IV 12 1 8 6 4 2 1 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 kpl/pkk NAHKIAINEN rysät 9 8 7 6 5 4 3 2 1 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk, kpl/pkk) vuosi-arvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuulla v. 1998-214.
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 3.1.4 Meriedusta Pyhäjokisuun meriedustalla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 22 ja alueelle rekrytoitiinkin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 23, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Verkkokalastuksen volyymi oli vuosina 23-25 moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Sen jälkeen kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät vähenivät selvästi, mutta ovat sittemmin kääntyneet jälleen kasvuun (Taskila 212, kuva 6). Kuva 6. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Verkkokalastuksen pyyntiponnistusmäärät Pyhäjoen meriedustalla 23-214 23 24 25 26 27 28 Pyhäjoen meriedustan kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät (pyydyskokukerrat) vuosina 23-214. (Vuoden 214 osalta tiheiden verkkojen pyyntiä ei voitu erottaa muusta verkkokalastuksesta) Maivanpyyntiä on vain kokeiltu joinakin vuosina, ja saaliit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Viime vuosina maivaa ei ole kalastettu lainkaan. Tiheiden verkkojen (# 27-33) pyyntimäärät ovat olleet viime vuosina vähäisiä ja vuoden 214 osalta niiden käyttöä ei voitu kirjanpitoaineistosta erottaa erilleen. Tästä syystä näiden verkkojen vähäisen kalastuksen saaliit ja kalastusmäärät yhdistettiin harvojen verkkojen kanssa ja tulokset käsitellään siten kokonaisuutena. Lähes kaksi kolmannesta (n. 63 %) verkkokalastuksen saaliista oli siikaa, vaikka lajin saalisosuus onkin hieman pudonnut tiheiden verkkojen käytön vähenemisen myötä. Keskimääräinen siian yksikkösaalis yksittäisen verkon kokukertaa kohden oli noin 4 grammaa. Yksikkösaaliin vertailu aiempiin vuosiin on hieman hankalaa eri verkkoharvuuksien tulosten yhdistämisen myötä, mutta koska tiheiden verkkojen kalastusmäärät olivat joka tapauksessa vähäisiä, voidaan yksikkösaaliin arvioida olleen ainakin jonkin verran edellisvuotta paremman. Myös kalastajien ja kalastuspaikkojen välillä on tapahtunut vuosien välillä muutoksia ja syksyiseen siianpyyntiin vaikuttavat myös sääolot ja mm. hyljekannat. Sivusaaliina saatiin myös jonkin verran muita lajeja, joista särjen, ahvenen, hauen ja lahnan saalismäärät olivat merkittävimpiä (n. 125 45 ). Taimenta on saatu harvoilla verkoilla harvakseltaan ja vuonna 214 lajin yksikkösaalis oli tältä osin vain noin 2 g/pkk. Taimenten keskipaino oli 1,5. (Taskila 212, Kuva 7, Liitteet 1 ja 2.) 29 21 211 212 213 tiheät harvat yht. 214 11
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 12 16 g/pkk SIIKA verkot 27-33 mm 14 12 1 8 6 4 2 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 g/pkk SIIKA verkot 35-55 mm 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 7. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v. 1998-214. Harvojen rysien/loukkujen osalta lohen yksikkösaaliit ovat olleet laskussa vuosituhannen alkuvuosista lähtien ja vuoden 214 aikana kirjanpitokalastussaaliiseen ei kuulunut ainoatakaan lohta. Taimenen osalta yksikkösaaliiden kehityssuunta on ollut sen sijaan viime vuosina positiivinen ja vuoden 214 keskimääräinen kokukertakohtainen taimensaalis (4,5 ) oli tarkasteluhistoria paras. Kun otetaan silakkarysätkin mukaan tarkasteluun, oli yhdistetyn aineiston taimenen yksikkösaalis noin 2,8. Myös siian osalta yksikkösaalis (n. 2 /pkk) parani edellisvuodesta palautuen jokseenkin vuosien 27-213 keskimääräiselle tasolle. Siikasaaliit ovat olleet vuodesta 27 lähtien selvästi tätä edeltäneitä vuosia parempia. Kesäkuisen silakkarysäpyynnin yksikkösaalis oli silakan osalta noin 13 /pkk. Rysäsaaliissa esiintyi lisäksi jonkin verran (n. 8 ) ahventa. Hylkeet vaikeuttavat merialueella kalastajien ilmoitusten mukaan niin rysä- kuin verkkokalastustakin. (Kuva 8, Liitteet 1 ja 2.)
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 13 14 g/pkk LOHI Harvat rysät/loukut 12 1 8 6 4 2 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 g/pkk TAIMEN Harvat rysät/loukut 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 g/pkk SIIKA Harvat rysät/loukut 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 8. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v. 1998-214. 3.1.5 Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 1. Haapajärvellä verkkojen likaantuminen vaikeutti kesäaikaista verkkokalastusta ja loppuvuoden kalastusta vähensivät kovat tuulet ja heikko jäätilanne. Merialueella taas hylkeet vaikeuttavat niin verkko- kuin rysäkalastustakin.
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 3.2 Pyhäjärven verkkokoekalastus Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastus toteutettiin tarkkailuohjelman laajuisena aiemmin vakioiduilla pyyntipaikoilla 15.-17.9. Kalastukset toteutettiin yön yli kestävinä pyynteinä (n. klo. 18-8) kahtena peräkkäisenä yönä. Sää oli kalastusten aikaan aurinkoinen ja ilman lämpötila päivällä noin 15 ºC ja aamuisin verkkojen noston aikaan noin 7-8 ºC. Pintaveden lämpötilat olivat 15 ºC :n tasolla. Tuulet olivat heikkoja. Edellisen kerran vastaava koekalastus on toteutettu vuonna 21. Koekalastusten perustulokset on esitetty liitteessä 3. Junttiselän koekalastussaalis koostui kaikkiaan seitsemästä lajista, joista ahven ja särki muodostivat lukumääräisesti suurimman osan (yht. n. 87 %). Kilomääräisen saaliin osalta myös hauen saalisosuus muodostui kohtalaiseksi. Molemmilla tavoin tarkasteltuna oli ahven kuitenkin selvästi yleisin saalislaji saalisosuuden ollessa noin 55 %. Muita saatuja lajeja olivat lahna, kiiski, salakka ja kuha, jota saatiin kaksi kesänvanhaa poikasta. Junttiselälläkin salakkakanta saattaa olla selvästi koekalastuksella havaittua runsaampi, sillä laji kuuluu ns. parvikaloihin, jolloin sen saaliit vaihtelevat suuresti riippuen siitä, liikkuvatko parvet kulloinkin koekalastettavilla alueilla. Kuhan ohella järveen on istutettu myös siikaa, taimenta ja järvilohta, mutta näistä ei saatu koekalastusten yhteydessä havaintoja. (Kuva 9, taulukko 3, Tuohino ym. 213.) Ahventen keskikoko oli verkkokoekalastuksille tyypillisesti kohtalaisen pieni, noin 12,4 cm (mediaani 11 cm) ja 33 g. Joukossa oli kuitenkin myös kookkaita yksilöitä (suurin 39 cm, 84 g). Ahvenen ruokavaliossa kaloilla alkaa olla merkitystä kalan saavuttaessa noin 15-2 cm pituuden, mutta vasta 25-3 cm:n ahvenet käyttävät pääasiallisena ravintonaan kaloja. Yli 25 cm mittaisten ahventen osuus koko kappalemääräisestä ahvensaaliista oli Junttiselällä noin 6,3 % ja 15 cm ylittävien ahventen osuus noin 27 %, joten ahventen kasvu on alueella varsin tasaista ja moniin muihin alueen järviin nähden jopa hyvällä tasolla. Tasainen kasvu on havaittavissa myös ahventen pituusjakaumasta, josta on erotettavissa useampia eri ikäluokkia, vaikka osittain ikäluokkien pituudet ovatkin päällekkäisiä. Ahvenista ei otettu näytteitä tarkempia ikämäärityksiä varten. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) Särkien keskikoko oli hieman ahventen keskikokoa suurempi ja runsaimpana kokoryhmänä näyttäytyi n. 14-18 cm kalojen joukko. Tämä sisältänee useampien ikäluokkien kaloja, sillä tavanomaisesti nuorimmat ikäluokat ovat runsaimpia ja tätä vanhemmat kuolleisuuden myötä aina vähitellen niukkalukuisempia. Toisaalta yleiskatsausverkoilla saadaan yleisesti varsin heikosti nuorimpien ikäluokkien särkikaloja. Särkienkin kokojakaumasta on kuitenkin havaittavissa runsaussuhteiltaan vaihtelevia kokoryhmiä, joten särkien kasvunopeus on ahventen tapaan kohtalaisen hyvä. Koekalastussaaliin suurimmat särjet olivat lähes 25 cm:n mittaisia. Koon karttumisen myötä ahventen ja särkien ravinnonkäyttö eriää toisistaan ahventen siirtyessä vähitellen petokaloiksi ja särkien alkaessa käyttää ravintonaan pohjaeläimiä planktonin sijaan. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) Suurikokoiset ahvenet näyttäisivät muodostavan koekalastussaaliin perusteella Junttiselän tärkeimmän petokalaryhmän, joskin alueelta saatiin myös kohtalaisen suuria haukia ja haukikanta lienee todellisuudessa koekalastusten perusteella arvioitua suurempi. Myös kuhalla lienee oma osuutensa Junttiselän petokalalajistossa, vaikka nyt saadut havainnot lajista rajoittuivatkin kahteen nuoreen yksilöön. Kuhat liikkunevat Pyhäjärvelläkin vaihtelevasti eri selkävesien välillä syönnöstämässä mm. lämpötilaoloista ja saalislajien esiintymisestä riippuen. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) Verkkokoekalastuksilla saatujen lahnojen keskikoko oli jopa hieman pienempi kuin ahventen ja särkien vastaava, vaikkakin alueella esiintyy myös selvästi suurempia lahnoja. Näitä saadaan kuitenkin tavanomaisesti heikosti Nordic-verkoilla. Suurimmat saadut lahnat olivat hieman yli 25 cm mittaisia. Suhteellisen vähäisestä yksilömäärästä johtuen varsinaisia kokoluokkia ei voitu runsainta, n.9-13 cm, ryhmää lukuun ottamatta erottaa. Lahnaa käytetään nykyisten vesien ekologisten tilaluokitusten menetelmissä yhtenä vesistöjen rehevyyden indikaattorilajeista. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) 14
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 15 Kuva 9. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksen saaliin yksilömäärien ja biomassan lajijakaumat prosenttiosuuksittain. Taulukko 3. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksen saalis kalalajeittain. laji Reisjärvi kpl g Ahven 693 23 68 Särki 352 9 864 Lahna 71 1 841 Kiiski 62 371 Salakka 22 641 Hauki 4 6 543 Kuha 2 11 yhteensä 1 26 42 339 12 1 8 6 4 2 Ahventen ja särkien kokojakauma Junttiselällä 214 ahven särki -1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 8-9 9-1 1-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-2 2-21 21-22 22-23 23-24 24-25 25-26 26-27 27-28 28-29 29-3 3-31 31-32 32-33 33-34 34-35 35-36 36-37 37-38 38-39 39-4 Kuva 9. Pyhäjärven Junttiselän koekalastussaaliin ahventen ja särkien pituusjakaumat.
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 4. Pyhäjärven Junttiselän koekalastussaaliin lajikohtaiset keskikoot (s=keskihajonta, ±95 % = 95 % luottamusväli). pituus, cm paino, g laji kpl mediaani ka. s ±95 % ka. Ahven 693 11, 12,4 6,,5 33 Särki 352 14, 13,6 3,2,4 28 Lahna 71 11, 11,8 5,3 1,4 26 Kiiski 62 8, 7,9 1,9,5 6 Salakka 22 15,5 15,3 2,4 1, 29 Hauki 4 59, 58,5 25,9 25,4 1 636 Kuha 2 8,5 8,5 3,5 4,9 6 16 Junttiselällä havaittiin vuoden 214 kerrostuneisuuskausilla happiongelmia ja myös alusveden pharvot painuivat selvästi alle viiteen. Koekalastusten aikaan täyskierto oli kuitenkin jo tapahtunut, mutta ajoittaisilla vedenlaatuongelmilla voi olla oma vaikutuksensa myös Junttiselän kalastoon. Happamuusongelmat liittyvät alusveden hapettomuudesta seuraavaan raudan ja rikin kertymiseen alusveteen ja niiden hapettumisreaktioissa syntyvään happoon, joka voi laskea nopeasti koko Junttiselän ph:n alhaisiin lukemiin. Koekalastussaaliissa esiintyi kuitenkin myös happamoitumiselle suhteellisen herkkiä lajeja, kuten särkeä. Ajoittaiset happamuuspiikit voivat kuitenkin näkyä esim. tiettyjen ikäluokkien puuttumisena, joskin koekalastusten valossa tätäkään ei voitu havaita. Kalojen mäti, ruskuaispussivaiheen poikaset ja nuorimmat ikäluokat ovat herkempiä vedenlaadun muutoksille kuin vanhemmat ikäluokat. (mm. Räisänen ym. 21, Räisänen & Mäkinen 27, Sutela ym. 21, Sutela ym. 212.) Junttiselän keskisyvyys on noin 2,-2,5 m ja pinta-ala noin 57 hehtaaria, josta yli 6 m syvyistä vettä on noin 1,2 ha, 3-6 m vettä noin 25 ha, 1,5-3 m vettä noin 21 ha ja -1,5 m vettä noin 1 ha. Pyydysyksikkösaaliit laskettiin tämän osa-aluejaon mukaisesti painottamalla eri osa-alueille sijoitettujen verkkojen yksikkösaaliita osa-alueiden pinta-alojen ja tilavuuksien suhteessa. Laskentatavasta riippumatta kokonaisyksikkösaaliit olivat noin 2 :n luokkaa, jota ei voida pitää järven rehevyyttä ajatellen hälyttävän suurena, vaikka se kohtalainen onkin. Yksikkösaaliiden perusteella voidaan havaita suurimpien ahventen suosineen 3-6 metrin syvyysvyöhykettä, kun taas syvännealueelta saatu varsin runsas ahvensaalis koostui pienistä yksilöistä. Syvännealueella ja toisaalta myös syvyysvyöhykkeellä -1,5 metriä tulokset perustuvat kuitenkin vain yksittäisten verkkojen saaliisiin, eivätkä niiden pohjalta lasketut tulokset ole siten erityisen luotettavia. Pyydysyksikkösaaliit on esitetty taulukoissa 5-7. Taulukko 5. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten pyydysyksikkösaaliit (CPUE, saalis/koe-verkko, kpl ja g) tilastollisine tunnuslukuineen ilman syvyysvyöhykkeiden mukaista painotusta (keskivirhe (SE), sekä 9 ja 95 %:n luottamusvälit). laji kpl g CPUE SE 9 % 95 % CPUE SE 9 % 95 % Ahven 36,5 9,6 15,7 18,7 1 214 197,8 325,4 387,7 Särki 18,5 2,9 4,8 5,7 519 7,6 116,1 138,3 Lahna 3,7 2,7 4,4 5,2 97 44,5 73,2 87,3 Kiiski 3,3 1,3 2,2 2,6 2 6,8 11,2 13,4 Salakka 1,2,5,8,9 34 14,6 24,1 28,7 Hauki,2,1,2,2 344 232,8 383, 456,4 Kuha,1,1,2,2 1,6 1, 1,1 Yhteensä 63,5 14,3 23,5 28, 2 228 378,1 621,9 741,
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 6. Pyhäjärven Junttiselän osa-aluejaon mukaiset verkkokoekalastusten pyydysyksikkösaaliit (CPUE, saalis/koe-verkko, kpl ja g) ja koko Junttiselän pyydysyksikkösaaliit osa-alueiden pinta-alojen mukaisesti painotettuina lajeittain. -1,5 m 1,5-3 m 3-6 m > 6 m yht. kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g Ahven 5 289 35 1 18 24 1 362 183 1 262 25 1 99 Särki 7 257 18 584 19 482 28 492 17 479 Lahna 2 13 1 57 1 67 51 783 1 55 Kiiski 3 24 1 5 24 115 2 11 Salakka 2 66 2 55 1 11 1 37 Hauki 396 372 313 Kuha 2 11 Yhteensä 16 625 59 2 295 46 2 299 288 2 663 46 1 994 17 Taulukko 7. Pyhäjärven Junttiselän pyydysyksikkösaaliit osa-alueiden tilavuuksien mukaisesti painotettuina lajeittain. Junttiselkä kpl g Ahven 27 1 262 Särki 18 51 Lahna 1 65 Kiiski 2 11 Salakka 1 25 Hauki 36 Kuha Yhteensä 5 2 225 Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa kalastoperusteinen tilanarviointi järvivesillä perustuu neljään muuttujaan: biomassa- ja lukumääräyksikkösaaliiseen, särkikalojen biomassaosuuteen ja indikaattorilajien esiintymiseen. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu säännöstellyissä vesistöissä säännöstelyn vaikutusten arviointiin vaan on kehitetty rehevöitymispaineen tunnistamiseen. Säännösteltyjen järvien ekologista tilaa voidaan arvioida Sutelan ym. (211, 213) kehittämällä rantavyöhykkeen kalastoon perustuvalla menetelmällä, jossa näytteet otetaan sähkökoekalastuksella. Tällaista aineistoa ei kuitenkaan Pyhäjoen yhteistarkkailun puitteissa saada. Järvikalaluokittelun laskennan ja tallentamisen HERTTA-rekisterin VEMU2-osioon toteuttaa Luonnonvarakeskus, joten tarkempia laskelmia ei tässä yhteydessä esitetä. Toiselle luokittelukaudelle päivitettyjen vertailuarvojen ja luokkarajojen perusteella Junttiselän tila voidaan kuitenkin kilomääräisten yksikkösaaliiden osalta luokitella huonoksi (vähähumuksiset järvet (Vh), luokan Hu alarajat CPUE > 2 9 g/vvrk). Toisaalta kappalemääräiset yksikkösaaliit viittasivat tyydyttävään / välttävään tilaan (T: 41,8-56,9 yks./vvrk, V: 56,9-88,8 yks./vvrk). Särkikalojen biomassaosuus (n. 38 %) viittasi jopa erinomaiseen tilaluokkaan (< 42,7 %). Rehevyyden indikaattorilajeista järvellä esiintyy lahnaa. Junttiselällä on toteutettu verkkokoekalastuksia myös ainakin vuosina 22-25 ja 28. Tulosten tarkastelussa tulee ottaa huomioon kalastusmenetelmien, ajankohtien ja työryhmien väliset erot vuosien välillä. Kappalemääräiset yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä 41-141 yks./vvrk ja kilomääräiset saaliit noin 1,-3,1 :n välillä. Ainakin vuoden 24 keväällä ja alkukesästä Junttiselän ph-arvot painuivat hyvin alas, millä saattoi olla vaikutusta vielä koekalastusten saaliisiinkin. Tuloksista voidaan havaita ainakin ahventen keskikoon kasvu verrattaessa vuoden 214 tuloksia aiempiin ja yksikkösaaliiden heikkeneminen viimeisimpiin koekalastusvuosiin. Tätä ei voida
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 kuitenkaan tuloksista luotettavasti todeta vaan heilahtelu lienee osittain luontaista ja mm. koekalastusajankohtien sääoloista riippuvaista. Ahven ja särki ovat kuitenkin olleet säännönmukaisesti merkittävimmät saalislajit, joskin ahven näyttäisi etenkin kilomääräisen saaliin osalta vahvistaneen asemaansa särjen kustannuksella. Tämä voi mahdollisesti ainakin osittain liittyä ajoittain havaittuihin happamuusongelmiin särjen ollessa happamuudelle lajina ahventa herkempi. Kuhaa tavattiin nyt saalisaineistossa ensimmäistä kertaa vuoden 23 jälkeen. (Taulukko 8, Tuohino ym. 27, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28.) Taulukko 8. Vuosien 22-25, 28 ja 214 Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten yksikkösaaliit. 22 23 24 25 28 214 kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g Ahven 53 71 66 1124 25 539 74 121 23 467 36 1214 Särki 3 873 63 1164 17 451 48 1198 11 341 19 519 Lahna 4 38 6 51 4 258 1 65 1 114 4 97 Kiiski 9 41 4 28 2 28 2 13 4 23 3 2 Salakka,3 6 2 33,9 14,6 8,6 7 1 34 Hauki,3 267,1 124,1 16,3 142,1 3,2 344 Kuha - -,1 73 - - - - - -,1,6 Siika - -,1 2 - - - -,1 41 - - Yhteensä 96 2267 141 357 48 1449 135 332 41 121 45 179 18 VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy 1998. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuosiraportti tuloksista v. 1997. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 1999. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden1998 tulokset ja yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 22. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden 21 tulokset ja vuosien 1999-21 yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 23. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu v. 22. Moniste. Lehtinen, L., Anttila, E-L., Taskila, E., Majuri, P. 211. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 212 218. Pöyry Finland Oy, Oulu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28. Julkaisematon aineisto. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996. Haapaveden Haapajärven kalataloustarkkailu v. 1996. Moniste. Räisänen, M. L. & Mäkinen, J. 27. Pyhäjärven Junttiselän veden ja pintasedimenttien vuodenaikainen koostumusvaihtelu, 25-27. Raportti S49//27/44. Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö. Kuopio. 5 s. Räisänen, M. L. 21. Junttiselän ilmastuksen vaikutus veden laatuun keväällä 21. Geologian tutkimuskeskus, Kuopio. Sutela, T., Vehanen, T. & Jounela, P. 21. Response of fish assemblages to water quality in boreal rivers. Hydrobiologia 641: 1-1.
Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Sutela, T., Vehanen., T. & Rask, M. 211. Assesment of the ecological status of regulated lakes: stressor-specific metrics from littoral fish assemblages. Hydrobiologia 675: 55-64. Sutela, T., Vuori, K-M., Louhi, P., Hovila, K., Jokela, S., Karjalainen, S. M., Keinänen, M., Rask, M., Teppo, A., Urho, L., Vehanen, T., Vuorinen, P. J. & Österholm, P. 212. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa. Suomen ympäristö 14 212. Suomen ympäristökeskus. Helsinkin. 5 s + 11 liites. Sutela, T., Aroviita, J. & Keto, A. 213. Assessing ecological status of regulated lakes with littoral macrophyte, macroinvertebrate and fish assemblages. Ecological Indicators 24: 185-192. Taskila, E. 212. Pyhäjoen yhteistarkkailu 211. Osa III Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy, Oulu. Tuohino, J., Aronsuu, K., ja Wennman, K. 27. Parkkimajärven ja -joen järjestelyyn liittyvä kalataloudellinen ja vedenlaadun tarkkailu 2 27. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Moniste 37 s. + liitteet. Tuohino, J., Aronsuu, K. & Wennman, K. 213. Pyhäjärven kalastus ja kalakantojen tila Yhteenveto vuosien 1993-211 velvoitetarkkailujen tuloksista sekä esitys kalakantojen hoitoohjelmaksi. Elinvoimaa alueelle 4/213. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Oulu. 36 s. 19
LIITE 1 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 214 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (), nahkiainen (kpl) PYHÄJOKI (Haapajärvi Piipsanojansuu) Vetouistelu, lippa, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha kk pyynnissä kertoja aika (h) V 2 2 3 - - - VI 2 4 9,1 5, - VII 2 14 16,1 7,9 1,5 VIII 2 1 18,1 7,3 - IX 2 4 7,6 2,1 - V-IX 2 34 52,8 22,3 1,5 g/kkr 24 656 44 *vapakertoja HAAPAJÄRVI Verkot # 4-8 mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Made Kuha Lahna Kirjolohi I 45-55 152 - - 45,6 1,5 31,4 3,8 1,5 II 45-6 197 - - 9,8 1,3 16,9 11,5 5,5 III 45-65 2 - - 8,3 1, 18,5 14,8 - IV 45-8 193,8,4 59,5 4,8 28,4 5,4 2, V 4-8 217 7,9 7, 33,9 8, 36,3 34,4 5, VI 4-8 164 4, - 4,5-21,4 12,5 7,5 VII 4-6 142 - - 12, - 16, - 27, VIII 4-6 178 2, 3, 15, - 34,9 5,8 9,8 IX 4-6 182 7, 4, 7,9-34,7 12,2 2,2 X 4-6 235 1,,3 41,9-18, 53,2 - XI 4-6 72 - - 29,8-7, 2,2 - XII 45-5 44 - - 26, - 5,4 - - I-XII 4-8 1976 22,7 14,7 447,2 16,6 268,9 155,8 6,5 g/pkk 11 7 226 8 136 79 31 Vetouistelu, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Hauki Kuha Kirjolohi kk pyynnissä kertoja aika (h) VI 2 1 1 6,7 4, - VII 1-2 16 18 5,8 3,8 2, VI-VII 1-2 26 28 12,5 7,8 2, g/kkr 481 3 77 *vapakertoja
Rysä kk kpl pkk Särki Hauki IV 2 6,1 1,4 V 1-2 9,3 - IV-V 1-2 15,4 1,4 g/pkk 27 93 Katiska kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Lahna V 2-4 18 3,2-4,4 2, VI 4 16 1,2,3 1,3 - X 2-3 22 1,9-1,6,2 V-X 2-4 56 6,3,3 7,3 2,2 g/pkk 113 5 13 39 Iskukoukut kk kpl pkk Hauki II 6-14 232 34,3 III 1 7 7,1 II-III 6-14 32 41,4 g/pkk 137 Pilkki vapoja kalastus- kalastus- Ahven Särki kk pyynnissä kertoja aika (h) II 1 2 5,4,7 g/kkr 2 35 Kalastajakohtaiset kommentit II-III Verkot puhtaita. IV Pyydysten likaantumista limasta ja roskasta. V-VI Verkot alkoivat likaantua. Toukokuun lopun ja kesäkuun lopun välillä likaantumista on, mutta vähän. Likaantumisen laatu limaa, ei makuhaittoja. VII-VIII Verkot poissa heinäkuun alun, liian lämmintä, verkot likaantuvat saman tien. Syvemmällä ei kuulemma samaa ongelmaa. Heinäkuun alusta elokuun loppuun likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Likaantumisen laatu limaa, ei makuhaittoja. IX Likaantumishaittaa on, mutta vähän. Likaantumisen laatu lima ja roskat. X Välillä myrskytuulia, vesi puhdistui loppukuusta. XI Jäät huonot.
JOKISUU Verkot # 45-6 mm kk # pkk Ahven Hauki Siika Made Kuha Lahna Säyne I 5 11 3, 33, - 22, 7, 5, 1, II 45-55 8 4, 15, - 1, 3, 3, - IV 55 1 4, 3, - - - 7, - V 55 37 17, 58, - - 8, 27, 2, X 55 42 - - 61, - - - - XI 55 12 - - 13, - - - - XII 6 6 1, 7, - 6, - - - I-XII 45-6 126 29, 143, 74, 29, 18, 42, 3, g/pkk 23 1135 587 23 143 333 24 Koukut ja iskukoukut kk kpl pkk Hauki Made I 13 96-25,9 II 7-12 5 13, - III 9-12 75 28, - I-III 5-12 221 41, 25,9 g/pkk* 328 27 * yksikkösaaliit laskettu erikseen tammikuun mateenpyynnille ja helmi-maaliskuun hauenpyynnille Merrat kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Made Lahna Säyne IV 1 1 2,4 39,6 41,9 2,3 51,,8 V 1 2 1,5 32, 2, - - - IV-V 1 12 3,9 71,6 43,9 2,3 51,,8 g/pkk* 325 5967 3658 192 425 67 Nahkiaisrysät kk kpl pkk nahkiaisia (kpl) VIII 3 4 1952 IX 3 68 3631 X 3 24 168 VIII-X 3 132 6651 kpl/pkk 5 Kalastajakohtaiset kommentit I Huonosti mateita, syy tuntematon.
MERIALUE Verkot # 27-6 mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Säyne Kirjolohi V 5 12 7, - 9, - 1, 2, - 5, 1, - VI 5 148 1, - 4, 2, 28, - - - - - VII 5 4 25, - - 2, 1, - - - - - VIII 5-55 96 151, 176, 17, 2, 329, 22, 5, 55, - 1, IX 45-6 117 44,2 225, 2, - 481,6 6, 2, - - - X 27-6 274 13, 45, 95, - 962, 85, - 64, - - XII 5 15 - - - 3, 3, 3, - - - - V-XII 27-6 4527 25,2 446, 127, 9, 1823,6 118, 7, 124, 1, 1, g/pkk 55 99 28 2 43 26 2 27 Rysät kk kpl pkk Ahven Taimen Silakka Siika VII 3 3 8, 48, 387, - VIII 2 22-99, - 435, VI-VII 2-3 52 8, 147, 387, 435, /pkk* 2667 2827 129 19773 * ahvenen, silakan ja siian yksikkösaaliit laskettu vain sen kuukauden pyyntimäärien perusteella, jolloin kyseisiä lajeja on saatu (silakka- ja siikarysät eroteltu) Kalastajakohtaiset kommentit I-II Pyydysten likaantuminen vähäistä. III-IV Maaliskuun loppupuolelta alkaen pyydysten roskaantuminen lisääntyi aiheuttaen lisätyötä. V Likaantuminen taas vähäisempää. VI Pyydysten likaantuminen aiheuttaa lisätyötä. Hylkeet repineet lähes joka kerta. Ei makuhaittoja. VII Rysäpyynnissä hyljeongelma. Likaantuminen vähäistä, ei makuhaittoja. VIII Verkot likaantuvat jonkin verran, kovat tuulet. IX Likaantuminen vähäistä. X Kohonneiden virtaamien vuoksi likaantuminen kuun loppua kohden voimakasta. IX Alkukuusta likaantuminen voimakasta. Jäätilanne vaikeutti pyyntiä loppukuusta.
LIITE 2 YKSIKKÖSAALIIT Kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/krr) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v. 23-214. Vuosi kkr Hauki Ahven Kirjolohi Kuha Vetouistelu 23 16 219 - - - 24 19 142 2 - - 25 42 55 1 24-26 4 333 - - 25 27 28 296 7-7 28 17 36 6-18 29 18 511 - - - 21 16 181 6-13 211 19 7 26-63 212 27 363 4-11 213 2 895 76 - - 214 17 656 24-44 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v. 23-214. Verkot. Vuosi pkk Hauki Lahna Verkot # 45-6 mm 213 8 338 238 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Haapajärvellä v. 23-214. Verkot. Vuosi pkk Hauki Ahven Made Kuha Lahna Kirjolohi Siika Särki Taimen Verkot 23 147 244 67 6 124 269 23 3 15 - # 35-8 mm 24 266 235 24 9 119 158 3 2 2-25 1883 221 28 9 99 287 64 1 5-26 191 24 34 9 11 244 37 1 1-27 2276 267 15 1 127 25 19 1 3-28 2151 26 17 6 8 158 23 1 8-29 266 18 26 5 95 28 7 1 3 3 21 2374 27 1 7 148 26 33-2 4 211 1738 177 6 5 95 15 3 - - 212 1547 191 7 13 11 17 18 - - 1 213 148 159 5 12 152 142 28-1 4 214 1976 226 11 8 136 79 31-7 -