Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa



Samankaltaiset tiedostot
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij,

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista. Kalatukku E. Eriksson Oy Mika Jääskeläinen

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

PYYDYKSESTÄ PÖYTÄÄN MARKKINOINNIN, KALASTAJIEN VERKOSTOITUMISEN JA JALOSTUSOSAAMISEN KEHITTÄMISHANKE

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Toimintasuunnitelma vuodelle 2018

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Kalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle. Jari Leskinen Lapin ELY-keskus

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Sustainability in Tourism -osahanke

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

Yleistä maaseutuohjelmasta

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

BtoB-markkinoinnin tutkimus

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Puulan kalastustiedustelu 2015

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Kala-alan koulutuspäivä Alkutuotantoa, elintarvikehuoneistotoimintaa vai hyväksytty laitos?

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

saalisvahingot vuonna 2013

Yleisten apurahojen hakuohjeet

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Innovaatioseteli. Kokemuksia/Ajatuksia Seppo Hoffrén. 31 August Name of Event Seppo Hoffrén Consultancy

Kokeilemalla selvität, lähteekö ideasi lentoon 2017/TR

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies

Mahdollisuus epäonnistua -

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

MMM:n ajankohtaiskatsaus

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma Jätehuolto -määräykset

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Transkriptio:

Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa PAAPUURI OY / Markku Saiha 15.03.2004

Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa... 3 Yhteenveto hankkeesta... 3 Hankeraportit 2001 2003... 5 1 Hankeraportti 2001... 5 1.1 Toteutus... 6 1.2 Tavoitteiden saavuttaminen... 6 1.3 Tehtäväerittely... 7 1.4 Hankkeen yhteistyökumppanit... 7 2 Hankeraportti 2002... 8 2.1 Toteutus... 8 2.2 Tavoitteiden saavuttaminen... 9 2.3 Tehtävien jakaantuminen... 9 2.4 Hankkeen yhteistyökumppanit... 9 3 Hankeraportti 2003... 10 3.1 Tehtäväerittely... 10 3.2 Ostopalveluna suoritettavat osaprojektit... 11 3.2.1 Kehittelyn kohteena olleet kalastusmuodot... 12 4 Kehityshankeen tavoitteiden saavuttaminen ja esitykset jatkotoimista... 13 4.1 Pyyntistrategian kehittäminen... 13 4.1.1 Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen... 13 4.1.2 Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin... 13 4.1.3 Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen... 14 4.1.4 Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi... 14 4.1.5 Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin... 15 4.1.6 Kalastajakohtainen kysely ja kartoitus eri pyydystyyppien käytöstä... 16 4.2 Toiminnan laadun kehittäminen... 17 4.3 Markkinoinnin kehittäminen... 18 4.4 Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen... 19 4.5 Logistiikan kehittäminen... 19 4.6 Tilaisuudet, koulutus, tiedotus ja näkyvyys... 21 5 Liitteet... 23 5.1 Ohjausryhmä... 23 5.2 Tiedote Joulukalatapahtuma... 24 5.3 Lehdistötiedote Merimesta... 25 5.4 Lehdistötiedote Rannikkokalastuksen kehittäminen... 26 5.5 Lehdistötiedote Rannikkokalastushanke... 27 5.6 Kutsu koulutukseen... 28 5.7 Kalastajakyselyn aiheet... 29 2

Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa PAAPUURI OY / Markku Saiha 15.03.2004 Yhteenveto hankkeesta Hankepäätöksen mukaisesti tulee loppuraportissa tulee kuvata hankkeen toteutus ja tavoitteiden saavuttaminen myöskin hankkeen ensimmäisen ja toisen osan osalta. Seuraavassa on koottu yhteen aikaisemmat raportit, vuoden 2003 hankeraportti ja loppuraportti kommentteineen. Liitteinä hankkeen aikana toteutettuja tiedotteita ja esitteitä. Hanke aloitettiin tilanteessa, jossa Reposaaren kalasatamassa ei ollut rannikkokalastuksen vaatimia toimintaedellytyksiä. Toisaalta myös kalastajilla oli edessään uusien strategioiden haku, kun lohenkalastus oli käytännössä mahdotonta, eikä perinteinen malli ollut tuotelaatuajattelun mukaista toimintaa. Reposaaren rannikkokalastuksen kehittämishankkeesta rakennettiin tiivis yhteistyöprojekti, jonka perusta oli kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntämisessä uusien toimintamallien käynnistämiseksi. Toimintaympäristön muutos Reposaaren nykyaikaistuvan kalasataman infrastruktuurin ja vetovoiman muodossa loivat mahdollisuuden parempaan tuottoon suoramyynnin ja useamman kalastettavan lajin ansiosta. Hankesuunnitelmalla pyrittiin palvelemaan koko seudun kalastusta. Muodostamalla tiivis projektiryhmä alueen dynamoksi, pyrittiin käynnistämään muutos mahdollisimman nopeasti ja positiivisen esimerkin avulla luodaan muille kalastajille uusi malli toimia. Hankkeen saavutuksina voidaan pitää palvelukeskus Merimestan toiminnan onnistunutta käynnistystä, rannikkokalasataman rakentamisen koordinointia siihen liittyvine kalankäsittelytiloineen ja sataman yhteyteen ohjattua rannikkokalastajien ryhmää. Kalastajien välinen tiivis taloudellinen yhteistyö ei käynnistynyt toivotulla tavalla. Syitä varmasti on monia, mutta keskeisenä on kalastajien yhteistyön kehittymättömyys ja osaltaan hankkeen väärin ymmärtäminen. Missään vaiheessa ei syntynyt varsinaista kalastajien juridista yhteenliittymää, joka olisi ottanut vastuun kalasataman toiminnoista. Kalastajat käyttivät kyllä hankkeen edut täysimääräisesti hyväkseen, mutta omaa työtä ei vielä osattu suunnata oikein. Kalastajien kyky yhteistoimintaan on yleisesti heikko. Tähän on historialliset syynsä. Kalastajat ovat tottuneet toimimaan yksin ja myymään kalansa itse tukkurille. Usein hinnasta välittämättä. Reposaaren kalasataman läpi kulkeva laadukas kala ei ole vielä mitenkään erikoisasemassa markkinoilla. Se mielletään samaksi tuotteeksi kuin kaikki muutkin marketeissa ja torilla myytävät kalaerät. Reposaaren kaltaisella satamalla pitäisi ehdottomasti olla oma tunnistettava tuotemerkkinsä. Tämä pitäisi sisällään kuluttajien tietoisuuden sataman nykyaikaisista käsittelyja tuotantotiloista, laatu- ja kylmäketjun katkeamattomuudesta ja tätä kautta tuotteen korkeasta ja luotettavasta laadusta. Tiedotuksen pitää tulevaisuudessa keskittyä tukemaan kokonaisuuden näkökulmaa. Kalasatama ja Merimesta eivät saa jäädä vain kuluttajien esteettiseksi nautinnoksi ja turistiloukuksi. Niiden on otettava paikkansa merkittävinä elintarvikeyrittämisen toimintapaikkoina. Hanketta on rahoittanut Varsinais-Suomen TE-keskus kalatalouden ohjausrahastosta (KOR) myöntämällä tuella 3

Johtopäätökset: 1. Kalastajien yhteistoiminta vaatii vetäjän Tämä henkilö voi olla joko kalastajien itsensä valitsema esimies, työnjohtaja tai vastaava. Toinen vaihtoehto on kalastusyrittäjä, joka kokoaa kalastajat löyhästi "saman katon" alle. Tällöin yrittäjä ottaa harteilleen toiminnan tuotot ja riskit, sekä määrittää rannikkokalasataman toiminnalliset puitteet. Kalastajien yhteistoiminta muotoutuu yrittäjän ja itsenäisten kalastajien yhteistoiminnasta ja liike- tai työsuhteesta. Kun tällainen toiminta keskittyy kalasataman tiloihin, on vältettävissä perinteinen kalastajan ja suuren tukkurin välinen suhde. Kalasataman kautta markkinoille kulkeva kala hyödyttää kaikkia sataman toimijoita. Syntyy eräänlainen itsenäisten yrittäjien muodostama yhteinen "kalastajatukku". Hanke pystyi ohjaamaan kalastajia tähän suuntaa, mutta ajatus tasa-arvoisista yrittäjistä ei hahmottunut kaikille ja nykytilanteessa suurin osa kalastajista toimii kuitenkin vastuullisten kalastajien liiketoiminnan sisällä. Tilanne muistuttaa perinteistä kalastaja tukkuostaja asetelmaa, mutta on lähtökohtaisesti kuitenkin pehmeämpi. Kaikki työllistävät kaikkia. Julkisen varoin sataman kehitystä tulisi ohjata yhteistoiminnan kehittämisen suuntaan: markkinointi, laatu, tuotemerkki jne. ovat tulevaisuuden avaintekijöitä, joista yksittäinen kalastaja saisi vetoapua ja myös taloudellista hyötyä. 2. Kalastajien yrittäjäkoulutusta pitää lisätä merkittävästi Maailma on muuttunut ja markkinat sen myötä. Jotta kalastuksesta saisi kohtuullisen toimeentulon, on sen oltava nykyaikaista liiketoimintaa. Veneestä lähimmälle Transit-tukkurille myynti on aikansa elänyt malli. Kalastajien koulutuksen pitää tähdätä siihen, että he pystyvät laskemaan yhteistoiminnasta syntyvät pitkäaikaiset rahalliset hyödyt. Koulutukseen liittyvät lopputuoteajattelu pitäen sisällään oman osuuden hoitamisesta laatuketjussa, yrityksen talouslaskenta, markkinointi, erilaiset tukimuodot jne. Asennekasvatus elintarvikeketjun osana onnistui ja jokainen satamassa tietää, että aluksessa ei käsitellä vain kalaa, vaan työ kohdistuu ruokaan. Reposaaren kalasataman kalastajat tarvitsevat tässä suhteessa vielä paljon tukea. Hanke pystyi luomaan alkuasetelman ja näyttämään suunnan, mutta matkaa on vielä varsinaiseen tulokselliseen liiketoimintaan. Jo mainitut markkinoinnin tukitoimet ovat toinen puoli kehittämistä ja kalastuksen tekniikan uudistaminen toinen. Hyljetilanteen huomioiminen on kynnyskysymys ja veneiden uusiminen taloudellisemmiksi sekä monikäyttöisemmiksi, on tavalla tai toisella toteutettava. 4

Hankeraportit 2001 2003 1 Hankeraportti 2001 Hankkeen tarkoituksena oli rannikkokalastuksen kehittämisen välineeksi luoda tiivis yhteistyöprojekti, jonka perustana on kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntäminen uusien toimintamallien käynnistämisessä. Hankkeella palvellaan koko seudun kalastusta. Dynamoryhmän muodostivat Ammattikalastajarekisterin ryhmään 1. kuuluvat yrittäjät, joilla on taustanaan sekä avomeri- että rannikkokalastuskokemusta. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat olleet kaksi lohen avomeripyynnin tämän suunnitelman mukaisesti lopettaneet kalastajat, heidän apurinsa, sekä nuori uusi yrittäjä. Tarkoituksena on ollut tällä kokoonpanolla hyödyntää kaikkien vahvuudet ja rationalisoida toimintaa niin pyynnin organisoinnin kuin kaluston käytönkin kannalta. Kokemukset, tiedonvälitys, verkostoituminen markkinoinnissa ja investoinneissa kohdistuvat innovaatioina kaikkiin alueen kalastajiin. Kehitystyöhön on liittynyt olennaisesti yhteisen markkinointisuunnitelman tekeminen. Käytännön suunnittelusta ja työn ohjaamisesta on vastannut kalastaja Markku Saiha ja yritystoiminnasta Paapuuri Oy. Hankkeen tavoitteena on ollut tilanne, jossa dynamoryhmä kalastaa vuonna 2003 kaikkia perinteisiä kauppakalalajeja Reposaaren kalasatama kiintopisteenään lähivesiltä. Satamassa on toimiva suoramyyntipiste ja Merimestan asiakkaat muodostavat merkittävän osan myynnistä. Yhteistyöhön on liittynyt kalastaja/kalanvälittäjä, joka kuljettaa omissa tiloissa myymättä jääneen osan edelleen ja selvittää tuorekalan tarpeita maakunnan tasolla ja tiedottaa niistä kalastuksen ohjaamiseksi. 5

1.1 Toteutus Rannikkokalastuksen kehittämishanke alkoi vuoden vaihteessa 2000 / 2001 toiminnan organisoinnilla. Työhön palkattiin Timo Irjala helmikuun alusta tutkimaan yhdessä hankevastaavan kanssa rannikkokalastuksen taustatekijöitä ja uusia mahdollisuuksia. Tätä osiota työstettiin huhtikuuhun saakka. Huhtikuussa selvitystöiden painopiste siirrettiin kalastuksen tehostamiseen ja samalla aloitettiin uuden katiskapyynnin koulutus. Ryhmä lähti myös mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohenkalastuskokeiluun, johon tuotiin tietoja sekä kokemusta lähinnä Merikarvian ja Pietarsaaren kalastajilta. Katiskapyynnin kehittäminen on uuden yrittäjän, Mikko Puskan ja rysät Timo Irjalan vastuulla. Samaan aikaan on valmisteltu markkinoinnin ja kalan myynnin tehostamista. Yhteistyössä Karotti Oy:n kanssa on tehty mainospohjia ja erilaisia graafisia ratkaisuja. Ryhmä on myös valmistellut yhteistyössä TE-keskuksen ja Porin kaupungin kanssa Reposaareen valmistuvan Merimesta rakennuksen kalankäsittely- ja suoramyyntitilojen käyttöä ja varustusta. Kyseisen tilan käytön aloittaa hankeryhmä ja vuokaravastuun kantaa hankkeen ajan Paapuuri Oy. Tiloista haetaan piristysruisketta myös muille seudun kalastajille ajanmukaisten tilojen mukana kalan käsittelyn että myynnin helpottuessa. Näiden momenttien osalta vetovastuu on ollut Markku Saihalla. Ryhmä osallistui vuoden 2001 kalamessuille yhteistyössä Selkämeren Ammattikalastajat ry:n kanssa. Osastolla esiteltiin kalastajien toimintakulttuuri ja tuotteet, minkä tarkoituksena on tehdä Merimesta ja sen kalastajat tunnetuiksi. Syksyllä ryhmä kalasti monipuolisesti rannikolla kaikilla perinteisillä pyyntimuodoilla ja pyrki löytämään keinoja välttää hyljevahinkoja. Toimisto organisoitiin hankkeen lisäksi palvelemaan sataman kalastajia. Kaikkia halukkaita opastettiin kirjanpidossa ja Merimestan kalastajien laskutus huolehdittiin. Samalla kehitettiin erilaisia saaliin seurantamuotoja ja vuoden lopussa kaikki suoramyyntiin tulevan kalan kulku oli yksiselitteisesti kirjattuna omille atk-pohjaisille lomakkeilleen. Marraskuussa oli ryhmän yhteinen kokous, jossa kartoitettiin ensimmäisen vuoden tulokset ja suunniteltiin jatkohakemus. Hankebudjetti oli avustuksen osalta vuodelle 2001 420 000 mk ja siitä toteutui 419 511 mk. 1.2 Tavoitteiden saavuttaminen Hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Toiminta- ja markkinointisuunnitelman työstämistä varten liitettiin ryhmän alan koulutuksen saanut henkilö syyskuussa ja samalla kehitettiin kalastuksen seurannan sekä myynnin kirjanpitoa. Imagon parantamiseksi tehtiin painettu esite / tiedote toiminnasta ja tavoitteista yhdessä Selkämeren Ammattikalastajien kanssa. Kalasatamassa ja Merimestassa pidettiin yli 40 esittelyä, kohderyhminä virkamiehet, seudun yrittäjät ja muut aiheeseen liittyvät tahot. Myös seudun päättäjiä ja mediaa informoitiin hankkeesta. Vuoden aikana kokeiltiin useita eri pyyntitapoja sekä saaristossa että avomerellä ja koko saalis otettiin talteen ja myytiin pääasiassa suoraan Merimestassa. 6

Kehitysryhmä oli mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohenkalastuskokeilussa, josta on tiedossa arvokasta tietoa jatkon suunnittelun kannalta. Uusimpiin tekniikoihin tutustuttiin Pietarsaaressa, josta myös hankittiin kokeilua varten ajanmukaiset pyydykset. Toinen huomioitava edistysaskel on Merimestan toiminnan käynnistyminen, johon saadaan ryhmälle sopivat ja imagon kannalta tärkeät tilat niin kalastuksen, kalan markkinoinnin kuin toimistonkin suhteen. Ryhmän tekemästä, Tanskaan suuntautuneesta messu- ja opintomatkasta erillinen raportti liitteenä. 1.3 Tehtäväerittely 1. kk Saiha Irjala Puska 2. Hankkeen yleissuunnittelu 3 1 1 1 3. Pyyntistrategian muutoksen suunnittelu 2 1 1 4. Laatustrategian käyttöönotto 2 1 1 5. Markkinointisuunnittelu 3 2 1 6. Pakkausmateriaalin suunnittelu 2 1 1 7. Tiedotussuunnitelma 2 2 8. Tiedotusmateriaalin tuottaminen 1 1 9. Logistiikan kehittäminen 2 2 Koulutuksen suunnittelu ja toteutus 3 1 1 1 20 8 6 6 1.4 Hankkeen yhteistyökumppanit Suomen Ammattikalastajaliitto ry Koordinointi yleiseen kalastuspolitiikkaan Selkämeren Ammattikalasatajat ry Paikallinen edunvalvonta, messut Porin kaupunki Kalasataman käyttö ja suunnittelu, Merimesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tilastoinnin koordinointi Kalastusyhtymä Salokangas Kalan tukkukaupan kehittäminen, jalosteet Ohjelmamestarit Oy Kalastusmatkailun kehittäminen Karotti Oy Graafiset palvelut, tietotekniikka Tilipalvelu Heinonen Kirjanpito Sävel & Sävel Merimestan ravintolayrittäjät 7

2 Hankeraportti 2002 Hankkeen tarkoituksena oli jatkaa rannikkokalastuksen kehittämistä luomalla välineeksi tiivis yhteistyöprojekti, jonka perustana on kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntäminen uusien toimintamallien käynnistämisessä. Hankkeella palvellaan koko seudun kalastusta. Vuosi 2002 oli toinen toimintakausi kolmen vuoden hankkeessa. Perustoiminnat eivät muuttuneet toisen vuoden aikana eli ryhmän muodostivat yhä Ammattikalastajarekisterin ryhmään 1. kuuluvat yrittäjät, joilla on taustanaan sekä avomeri- että rannikkokalastuskokemusta. Käytännön suunnittelusta ja työn ohjaamisesta on vastannut kalastaja Markku Saiha ja yritystoiminnasta Paapuuri Oy. Hankkeen tavoitteena on edelleen ollut tilanne, jossa Reposaaren kalasatamaan muodostuva dynamoryhmä kalastaa vuonna 2003 kaikkia perinteisiä kauppakalalajeja satama kiintopisteenään lähivesiltä. Satamassa on toimiva suoramyyntipiste ja Merimestan asiakkaat muodostavat merkittävän osan myynnistä. Yhteistyöhön on liittynyt kalastaja/kalanvälittäjä, joka kuljettaa omissa tiloissa myymättä jääneen osan edelleen ja selvittää tuorekalan tarpeita maakunnan tasolla ja tiedottaa niistä kalastuksen ohjaamiseksi. 2.1 Toteutus Rannikkokalastuksen kehittämishankkeen toinen vuosi alkoi talvikalastuksen merkeissä Ahlaisten saaristossa. Kalastuksen työtapoja ja kalustoa testattiin monipuolisesti yksityisillä vesialueilla, jotka olivat Paapuuri Oy:n hallinnassa. Myös kalusto oli Paapuurin. Tavoitteena oli selvittää tehokkaimmat pyyntitavat jatkoa ajatellen ja syntyneet tuotot ja kustannukset. Huhtikuussa painopiste oli katiskapyynnin jatkaminen ja edelleen hankkeen kalastajat olivat mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohen rysäkalastuskokeilussa. Tavoitteena on kehittää seudulle toimiva rysätyyppi, jolla voidaan kalastaa hylkeistä huolimatta vaelluskaloja jatkossa. Katiskat olivat Mikko Puskan ja rysät Timo Irjalan vastuulla. Ryhmä otti käyttöönsä kesällä Reposaareen kalasataman uudet kalankäsittelytilat. Kyseisen tilat vuokraa Porin kaupunki ja vuokaravastuun kantaa hankkeen ajan Paapuuri Oy. Tiloista haetaan piristysruisketta myös muille seudun kalastajille ajanmukaisten tilojen mukana kalan käsittelyn että myynnin helpottuessa. Tiloihin saatiin laaja laitoslupa ja hankeryhmän lisäksi toimintaa ohjattiin myös muut satamaa käyttävät rannikkokalastajat. Näiden toimien osalta vetovastuu on ollut Markku Saihalla. Syksyllä ryhmä edellisvuoden tapaan kalasti monipuolisesti rannikolla kaikilla perinteisillä pyyntimuodoilla ja pyrki löytämään keinoja välttää hyljevahinkoja. Toimisto organisoitiin hankkeen lisäksi palvelemaan sataman kalastajia. Kaikkia halukkaita opastettiin kirjanpidossa ja Merimestan kalastajien laskutus huolehdittiin. Näistä toimista oli vastuussa Auvo Nieminen. Hankkeen käyttöön vuokrattiin Saaristomereltä kalastaja Vesa Vihiseltä nopeakulkuinen kalastusvene, jolla aloitettiin verkkopyynnin kehittäminen. Vihinen opasti ja koulutti reposaarelaisia lähinnä kuhan verkkopyynnissä, jossa ei alueella ole periniteitä Saaristomeren tapaan. Samalla kalustolla tutkittiin mahdollisuuksia kalastusmatkailun laajentamiseen satunnaisista käynneistä jatkuvaan tilauspalveluun siten, että aktiivi kalastaminen on kuitenkin mahdollista. Veneosiosta vastuussa oli Mikko Puska. 8

2.2 Tavoitteiden saavuttaminen Hanke eteni suunnitelmien mukaan. Kirjanpito ja kalastuksen seuranta saatiin toimimaan ja imagon parantamiseksi tehtiin painettu esite / tiedote. Kalasatamassa ja Merimestassa pidettiin yli 20 esittelyä, kohderyhminä virkamiehet, seudun yrittäjät ja muut aiheeseen liittyvät tahot. Myös seudun päättäjiä ja mediaa informoitiin hankkeesta. Vuoden aikana kokeiltiin useita eri pyyntitapoja sekä saaristossa että avomerellä ja koko saalis otettiin talteen ja myytiin pääasiassa suoraan Merimestassa. Yhdessä Selkämeren ammattikalastajien kanssa toteutettiin kolme avoimien ovien tapahtumapäivää, joissa hankkeen ryhmä esitteli rannikkokalastuksen näkymiä. Kehitysryhmä oli mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohenkalastuskokeilussa, josta on tiedossa arvokasta tietoa jatkon suunnittelun kannalta. Ryhmän tekemästä, Norjan Trondheimiin suuntautuneesta messu- ja opintomatkasta on erillinen raportti liitteenä. 2.3 Tehtävien jakaantuminen kk Saiha Irjala Puska Nieminen 1. Yleissuunnittelu 2 2 2. Pyyntistrategian kehittäminen 10 2 4 4 3. Toiminnan laadun kehittäminen 8 4 2 1 1 4. Markkinoinnin kehittäminen 7 1 1 1 4 5. Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen 1 1 6. Logistiikan kehittäminen 4 1 2 1 Työkuukaudet yht. 32 10 8 8 6 2.4 Hankkeen yhteistyökumppanit Suomen Ammattikalastajaliitto ry Koordinointi yleiseen kalastuspolitiikkaan Selkämeren Ammattikalasatajat ry Paikallinen edunvalvonta, tapahtumapäivät Porin kaupunki Kalasataman käyttö ja suunnittelu, Merimesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohirysäkoe Kalapriima Kylmäketjun kehittäminen SAMPI hanke Pyydyskokeiden koordinointi Pro kala Laatuprojekti T:mi Vesa Vihinen Kuhan kalastuksen kehittäminen Karotti Oy Graafiset palvelut, tietotekniikka Tilipalvelu Heinonen Kirjanpito Sävel & Sävel Merimestan ravintolayrittäjät 9

3 Hankeraportti 2003 Vuoden 2003 aikana oli viedä eteenpäin kahden edellisen vuoden aikana aloitettua kalastajien välistä yhteistyöprojektia. Hankkeen perustana oli edelleen kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntäminen uusien toimintamallien kehittämisessä. Toisen hankevuoden aikana muodostui jo ammattikalastajien ryhmä, joka otti toimintansa kiintopisteeksi Reposaaren kalasataman ja sen yhteydessä olevat kalakäsittelytilat ja rannikkosataman. Merimesta ja alkuvuodesta 2002 valmistuneet tilat ovat suunnitelmien mukaisessa käytössä. Hakemusta tehdessä todettiin, että hanke on edennyt tavoitetaikatauluaan nopeammin. Tästä syystä voitiin keskittyä uusien pyyntimuotojen selvittämiseen ja kehittämiseen. Kehitystyöhön osallistuvien kalastajien ryhmää kasvatettiin siten, että jokaisella venekunnalla on oma vastuualueensa, josta heillä on jo aikaisempaa kokemusta. Tälle perustalle luotiin uudet tavoitteet. Kalastajille myös järjestettiin koulutustilaisuuksia, kuten hygieniakurssit, johon koulutus saatiin Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutilta / Mailis Kuuppa. Hankkeen toiminnot ohjattiin edelleen Merimestan toimistosta käsin, joka on muodostunut kalastajien yhteydenpitopaikaksi myös yleisissä asioissa. Hanketoimisto jatkoi entisellään perustoimintojen osalta ja käytännön suunnittelusta sekä työn ohjaamisesta vastaa edelleen Markku Saiha ja seurannasta sekä kirjanpidosta Auvo Nieminen. Muuta palkattua työvoimaa ei hankkeella enää ollut. Kalastuksen kehittämiseen sidottavat venekunnat toimintasuunnitelmineen esitellään kohdassa Osaprojektit. Hanke jatkoi edelleen yhteistyötä Pro Kalan laatuprojektien ja Sampi- hankkeen kanssa. 3.1 Tehtäväerittely kk Saiha Nieminen 1. Yleissuunnittelu 1 1 2. Pyyntistrategian kehittäminen 6 2 4 3. Toiminnan laadun kehittäminen 2 1 1 4. Markkinoinnin kehittäminen 2 1 1 5. Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen 1 1 6. Logistiikan kehittäminen 2 2 7. Toimistokulut yhteensä 8. Ostopalvelut 9. Matkakulut yhteensä Työkuukaudet yht. 14 6 8 10

3.2 Ostopalveluna suoritettavat osaprojektit Uusien kalastusmuotojen kehittäminen venekuntakohtaisena projektina Kehittämishankkeen pilottivaiheessa muodostettiin kolmen venekunnan ydinryhmä, joka aloitti toimintojen uudistamisen. Kahdessa vuodessa on Reposaaren rannikkokalastussatamaan saatu synnytettyä aktiivinen ryhmä, jonka toiminta perustuu hankkeen antamaan esimerkkiin ja tukeen. Lähtökohtana oli, että koska ryhmä on jo toiminnassa, voidaan alkuperäisiä suunnitelmia aikaistaa. Tämä tarkoittaa kalastuksen tehostamista ottamalla käyttöön uusia pyyntiteknisiä innovaatioita ja luopumalla kannattamattomista. Osa uudistuksista perustuu perinteisiin menetelmiin, mutta nykyaikaiseen laatuajatteluun. Tavoitteena on tässä vaiheessa kartoittaa ne pyyntimenetelmät, joita jatkossa kehitetään tehokkaammin. Kehitystyöhön sidottiin suunnitelman mukaisesti satamassa jo aktiivisesti toimivat venekunnat, jotka olivat jo hankkeen aikaisempien jaksojen puitteissa osoittaneet sitoutumisensa niin kalastuksen kuin saaliinkin laadulliseen kehittämiseen. Kalastajat ovat myös ammattikalastajarekisterin ryhmän 1 yrittäjiä. Heille valittiin yhteistyössä strategia, jolla pyyntitapoja testattiin. Vastuu käytännön työstä oli kalastajilla, mutta hanketoimisto ohjasi koepyyntiä ajankohtaan ja kalustoon soveltuvasti. Pienempiin osiin jaetulla kehitystyöllä tavoiteltiin ammattikalastajien ryhmän yhteistyön kautta syntyviä nopeita tuloksia, jotka ovat ryhmän sisällä otettavissa käyttöön välittömästi. Kunkin venekunnan tavoitteet ja tulokset olivat koko ryhmän tiedossa, ja johtopäätökset näin tehtävissä heti. Yhteistyötä SAMPI- projektin ja Pro Kalan laatuhankkeen kanssa jatkettiin ja luotoa kalastajaryhmää informoitiin tuloksista ja hankkeiden tavoitteista. Tuloksia sovellettiin käyttöön sitä mukaa kun niitä syntyi. Välittömänä tuloksena oli uuden tyyppisten pahvisten kalankuljetuslaatikoiden ja muovisten kylmäkonttien testaus ja käyttöön otto. 11

3.2.1 Kehittelyn kohteena olleet kalastusmuodot 1. Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen 2. Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin 3. Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen 4. Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi 5. Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin 1. Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen Tämä osahanke oli jatkoa 2002 aloitetulle työlle, johon vuokrattiin pyyntimuotoon soveltuva vene ja koulutus Saaristomereltä (Tmi Vesa Vihinen). Tulevan vuoden aikana jatkettiin valmiin tekniikan soveltamista Selkämeren olosuhteisiin ja tutkittiin eri apajien tuottoa. Hanketoimisto kirjasi kalastuksen tulokset. Pyyntimuodosta oli vastuussa venekunta Kulkuri kalastajina hankkeessa aikaisemmin palkattuna ollut Mikko Puska ja uutena ammattikalastajana aloittava Matti Puska. Oheistavoitteena oli luoda uudenaikaisella kalustolla kalastaville nuorille yrittäjille mahdollisuus matkailukalastuksen aloittamiseen erillisen markkinointihankkeen ohjaamana. 2. Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin Ensimmäiset kokemukset uuden mallisista katiskoista antavat olettaa, että pyydykset voisivat toimia osana rannikkokalastajan pyyntivalikoimaa. Etenkin ahvenen ja mateen kalastus on alustavien arvioiden perusteella kuluiltaan edullisinta juuri katiskoilla ja niiden hoitoon käytetty aika on selvästi pienempi kuin verkoilla. Myös lupa kalastaa yksityisvesillä on helpompi saada katiskoille kuin esimerkiksi verkoille. Katiskat vuokrattiin hankkeelle Korpi-Weikko Oy:ltä ja niillä kalastettiin ympäri vuoden eri syvyyksissä.. Vuoden aikana selvitettiin tuottavaan kalastukseen vaadittavat edellytykset kuten katiskojen määrä ja kalan laatu. Mahdollisen hoitokalastuksen merkitys ja sen aloittaminen sisäsaaristossa tutkittiin. 3. Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen Tässä kehitysosiossa venekunta hankki omin kustannuksin kaluston, joka muutetaan olosuhteisiin soveltuviksi. Työn yleishyödylliseen osan seuranta sekä muutosten tehokkuuden esittely hanketoimiston vastuulla. 4. Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi Kuluneena vuonna testattiin yhden venekunnan toimesta pitkäsiimaa Reposaaren lähivesillä. Venekunta hankki omin kustannuksin soveltuvan kaluston ja hankkeen varoista kustannetiin koepyynnin kulut. Ryhmä tutki perinteiset menetelmät rannikon läheisyydestä ja teki pyyntimatkat kirjaten yhteistyössä hanketoimiston kanssa syntyneet tuotot ja kustannukset jatkopäätelmiä varten. 5. Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin Hankkeen aikana aloitettiin myös rannikon kiintopyydysten kehittäminen siten, että tavoitteena on luoda pohja jatkohankkeille. Tässä vaiheessa keskitytään tutkimaan pesien ja loukkujen materiaalien muuttamista paremmin hylkeitä kestäväksi kalastavuutta vaarantamatta. Yhteistyöhön oli tarkoitus saada myös mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, mutta tämä peruuntui viime hetkillä ennen pyyntikauden alkua. Omaan osuuteen sitoutui kuitenkin yksi venekunta, joka rakensi omin kustannuksin pyydykset jo olemassa oleville vuokrapaikoille. Hankkeen varoista kustannettiin kehitystyö ja seuranta. 12

4 Kehityshankeen tavoitteiden saavuttaminen ja esitykset jatkotoimista Hanke on kokonaisuutena liittynyt alusta saakka Reposaaren kalasataman kehittämiseen. Rannikkokalastus haluttiin tuoda osaksi toimivaa satamaan ja kehitysosiolla luotiin edellytykset pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille muuttaa toimintakulttuuriaan kalan- ja kalastuksen laadun parantamiseksi. Hanke ohjasi ja koulutti alkuun ydinryhmän, joka siirtyi satamaan osin muualta. Kolmessa vuodessa onnistuttiin myös luomaan yhteistyön toimintamalli, jonka keskeisinä elementteinä oli kiinteä neuvonpito Suomen Ammattikalastajaliittoon ja Selkämeren ammattikalastajiin koko hankkeen ajan. Seuraavassa hankesuunnitelman mukaisen jaottelun pohjalta laadittu analyysi tavoitteiden saavuttamisesta ja tältä pohjalta esille tulleet tarpeet jatkon suhteen. 4.1 Pyyntistrategian kehittäminen Usko kalastuksen tulevaisuuteen lähtee onnistuneesta pyyntistrategian valinnasta. Satakunnan rannikko tyypillisimmillään seutu, jossa pienimuotoinen kalastus on teknisesti lähes 60 luvun tasolla. Tästä syystä oli erityisen tärkeää saada käyttöön soveltuvin osin tekniikoita, joilla on muualla saatu tuloksia. Tuloshakuisuus oli valittu menettelytavaksi siitä syystä, että tiedossa oli hankkeen rajallinen aikataulu. Toisaalta myöskään kalastajilla ei ole mahdollista sitoutua kehittämistoimiin, joiden tavoitteet ovat vuosien päässä. Näin päädyttiin seuraaviin kohteisiin kalastajien sekä viranomaisten kanssa käytyjen neuvonpitojen pohjalta. 4.1.1 Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen Tekniikka on yleisesti käytössä Saaristomerellä ja sitä on tuloksellisesti käytetty etenkin kuhan kalastuksessa viime vuosina. Varsinaiset koekalastukset tehtiin Reposaaren lähivesillä paikoissa, joissa tiedetään jo aikaisemmin satunnaisesti ko. pyyntimuotoa kokeillun. Teknisesti välivesiverkkojen virittäminen suojattoman merenrannikon olosuhteisiin on mahdollista. Yllättävä tulos oli ehkä kuitenkin hyljeongelman esiintyminen siinä laajuudessa, että verkkojen pitäminen jatkuvassa pyynnissä ei ollut mielekästä. Näin siksi, että jo ensimmäisen vuorokauden jälkeen kallis (yli 200 euroa/yksikkö) verkko saattoi tuhoutua korjauskelvottomaksi. Tällainen kulu ei ole saaliin paranemisellakaan kompensoitavissa. Avoimeksi jäi kysymys, voidaanko pyyntitekniikka kehittää niin, että verkon pyyntikuntoon saattaminen on nopeaa. Tällä voitaisiin keskittyä tilanteisiin, joissa saalisvarmuus olisi maksimissaan, mutta pyyntitapahtuma on niin nopea, että hylkeet eivät ehdi kerääntyä paikalle. Nykyinen tekniikka ei sovellu ko. mallin testaamiselle. Nykyinen ongelma: hylkeet Ehdotus: tutkitaan koko rannikon osalta nk. aktiiviverkon kehittämisen mahdollisuuksia 4.1.2 Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin Seudulle uutena pyyntimuotoja aloitettiin koekalastus katiskoilla yhteistyössä alan johtavan valmistajan kanssa. Samaan aikaan kehitettiin pyydystä ja tutkittiin pyyntiponnistusta suhteessa saaliiseen. Pohjalla oli ajatus estää hylkeiden aiheuttamat vahingot ja päästä kalastuksen alkuun ilman merkittäviä investointeja. Tämä on oleellinen seikka mm. nuorille alkaville kalastajille. 13

Tulokset olivat saaliin puolesta rohkaisevia. Kahden kauden aikana opittiin asettamaan katiskat paremmalla hyötysuhteella pyyntiin ja myös pyydys kehittyi kalastavammaksi ja kestävämmäksi. Etenkin ahvenen ja mateen saaliit olivat hyvät ja ajoittain ohittivat verkkosaaliin siltä osin, mitä kalaa saatiin myyntiin saakka. Hankkeessa käytetty katiskamäärä oli kuitenkin verraten pieni, joten johtopäätökset perustuvat pitkälle käyttäjien arvioon. Yllättävä ongelma tai ehkä kalastusmuodon laajentamisen este on uuden pyyntimuotoon kohdistuvat ennakkoluulot. Suurempiin yksiköihin tottuneet kalastajat vierastivat selvästi ajatusta työskennellä harrastajien pyydyksillä, mikä vaikutti myös saadun tiedon laatuun. Nykyinen ongelma: riittämätön tulostieto ja kalastajien asenne Ehdotus: tutkitaan erillisenä selvityksenä, esimerkiksi opinnäytetyönä, kannattavuuslaskelmat 4.1.3 Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen Silakan verkkokalastukselle avautuivat uudet markkinat troolikalastuksen säätelyn kautta. Monella kalastajalla on vielä kalustoa olemassa, mutta taidot ja jälkikäsittelyn kuten kalojen irrotuksen sekä pakkaamisen suhteen ovat vaatimukset muuttuneet. Hankkeen aikana ohjattiin yksi venekunta aloittamaan säännöllinen verkkopyynti. Kalustona oli avomerikelpoinen alus ja sataman uusia laitureita sekä kylmätiloja hyödynnettiin tehokkaasti. Hankkeen toimesta kiinnitettiin huomiota kalan käsittelyyn ja kuljetukseen. Koska yleisen tavoitteen mukainen tuotteen ja toiminnan laadun parantaminen edellytti katkeamattoman kylmäketjun luomista, tutkittiin saaliin jäittämistä jo pyyntitilanteessa, vaikka kalat tuodaankin verkoissa rantaan, jossa irrotus (ravistelu) koneellisesti tapahtuu. Käyttöön otettiin myös troolipuolella hyvin toimineet kylmäkontit, joilla saalis siirrettiin tukkuportaaseen. Ongelmakohdiksi paljastuivat erityisesti suojaamaton verkkojen ravistelupaikka ja osittain myös merellä tapahtuva jäittäminen. Kun kalastus tapahtuu kesällä, joskus jopa hellesäällä, on saaliin pilaantumisen riski suuri. Alus ja laiturien varustelu eivät mahdollistaneet muunlaista toimintaa, mutta seuraavassa vaiheessa on syytä tutkia, voidaanko verkot saaliineen jäähdyttää paremmin jo aluksella ja voidaanko ravistelutapahtuman ajaksi työalue suojata. Muilta osin kylmäketju saatiin vastaamaan kohtuullisella työllä ja panostuksilla ostajien vaatimuksia. Nykyinen ongelma: aluksen ja purkulaiturin varustelu Ehdotus: tutustuminen muualla rannikolla käytettäviin ko. tekniikoihin ja niiden koekäyttö 4.1.4 Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi Erilaisten koukkupyydysten käyttö on ollut perinteisesti merkittävä osa ammattikalastajan välineistöä, mutta sen merkitys on pienentynyt verkkojen käytön lisääntymisen myötä. Ainoastaan lohen ajosiimalla on vielä käyttäjänsä. Koukkupyydykset ovat kustannuksiltaan edullisia ja niitä voidaan käsitellä määrästä riippuen monen tyyppisillä aluksilla tai veneillä. Tältä pohjalta pyrittiin saattamaan alulle pitkäsiiman koepyynti kohteena erityisesti ahven ja made. 14

Tältä osin törmättiin saman tyyppiseen tilanteeseen kuin katiskojenkin kohdalla eli suurempaan pyyntivolyymiin tottuneet kalastajat eivät olleet vielä valmiita sitoutumaan pidemmäksi aikaa omaehtoiseen siimapyyntiin ja hankkeen puitteissa tehty aloitus ei tuottanut sellaista tulosta, jonka perustella voisi pyyntistrategiaa vaihtaa. Selvää kuitenkin on, että pyydyksen edullisuudesta johtuen tulisi asiaan palata ja laajemmin selvittää eri tekniikoiden tuotot. Nykyinen ongelma: Epävarmat tulostiedot ja kalastajien asenne Ehdotus: Laajan yhteisen siimakokeen suunnittelu ja toteutus 4.1.5 Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin Tällä osalla haettiin paikallista asiantuntemusta tueksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Merikarvialla toteutettavalle hylkeenkestävien rysien tutkimukselle, mutta laitos vetäytyi yhteistyöstä jo ennen kalastuskauden alkua. Tästä syystä suunnitelman mukaiset koekalastukset ruotsalaisilla ponttonirysillä jäivät toteuttamatta, koska tässä hankkeessa ei ollut varattu rahoitusta pyydysten vuokriin. Reposaarelaisten kalastajien kehityspanosta oli hankkeessa mukana ja sillä vietiin pyydyskehittelyä eteenpäin, mutta selvittämättä jäi eri tekniikoiden vertailu. Hankkeen puitteissa ohjattiin paikallinen venekunta kehittämään kevyttä lohiloukkuaan kestävämmäksi ja valikoivammaksi. Toimenpiteellä tavoiteltiin kustannustehokkuutta huoltojen määrän vähenemisen myötä ja nopeaa pyyntiin virittämistä hyljeongelmien minimoimiseksi. Tekniikkaa voidaan hyödyntää vain suppean resurssin puitteissa, mutta lyhytaikainenkin tuottava pyynti voi mahdollistaa jatkon jollain toisella. Keskikesällä on tuoreelle lohelle myös kysyntää ja hinta kohdallaan. Nykyinen ongelma: yhteistyön toimimattomuus tutkimuksen kanssa Ehdotus: ponttonirysien kokeilu kalastajien toimesta 15

4.1.6 Kalastajakohtainen kysely ja kartoitus eri pyydystyyppien käytöstä Vuoden 2003 lopussa tehtiin Reposaaren kalasatamassa toimiville kalastajille kysely, jossa kartoitettiin kalastajien näkemyksiä eri kalastusmuotojen nykytilasta ja jatkomahdollisuuksista ammattikalastuksen lähtökohdista. Kyselyyn vastasi kirjallisesti yhdeksän kalastajaa ja taustaa sekä linjoja haettiin suullisesti noin kymmeneltä kalastajalta. Osa kalastajista on ollut mukana hankkeen eri projekteissa ja osa toimii kalasatamassa itsenäisinä kalastajina. Tämä heijastui jonkin verran vastauksissa. Suurimmat erot näkyivät suhtautumisessa katiskapyyntiin. Hankkeessa mukana olleet näkivät siinä selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin ne, jotka eivät olleet koskaan edes kokeilleet. Osa ei pitänyt katiskaa ylipäätään ammattikalastajan välineenä. Suurimmaksi uhaksi rannikkokalastuksen tulevaisuudelle kyselyn mukaan nousi harmaahylje. Rannikon pesät ja rysät olivat hylkeiden jatkuvan hyökkäyksen kohteina, mutta halli levittäytyi vuoden 2003 aikana myös pitkälle sisäsaaristoon ja vaikeutti huomattavasti siellä tapahtunutta ahven- ja kuhapyyntiä. Täten ei ollut yllättävää, että jokainen vastaaja näki yhtenä tulevaisuuden keskeisenä kalastustapana ns. Push Up -rysät. Osittain tätä pidettiin myös ainoana tapana lyhyellä aika välillä turvata rannikkokalastuksen edellytykset Porin edustan kalavesillä. Kyselyssä pyrittiin kuitenkin tarkastelemaan eri kalastustapoja myös tilanteessa, missä hyljeongelmaa ei olisi. Tässä tapauksessa kaikissa vastauksissa nousi esille ahven- ja kuhaverkoilla tapahtuva pyynti. Kuhan ja ahvenen saaliit ovat alueella hyvät ja kaloille on markkinoita. Vuoden 2003 aikana myös hintataso pysyi suhteellisen vakaana. Tähän liittyen kaikissa vastauksissa yhtä lukuun ottamatta suomukalarysä nousi esille joko toimivana tai kehitettävänä kalastusmuotona. Lohen ja siian kohdalla vastausten hajonta oli niin suuri, että yhtenäistä näkemystä on mahdoton kirjata. Tämä koskee sekä pyydystapoja että saaliin määrää. Vastauksista ilmenee, että enemmistön mielestä siian määrässä on tapahtunut taantumista viime vuosien aikana. Erityisesti tämä ilmeni vastauksissa kysymykseen siian ajoverkkokalastuksesta. Lohen pyynnissä lohirysiä ja -pesiä pidettiin sinänsä toimivina ja taloudellisesti kannattavina pyyntimuotoina. Lohen kantaa pidettiin hyvänä. Paradoksaalisesti tästä on todisteena osaltaan hylkeiden pyydyksiin jättämät perkeet. Ajoverkkopyynnin kehittämisen estää pyynnille asetetut rajoitukset. Lohen siimapyyntiin suhtauduttiin monenkirjavasti. Ongelmana pidettiin rajoituksia ja saaliin vähyyttä. Osaltaan vastauksiin varmasti vaikutti myös vähäinen kokemus siimapyynnistä. Välivesiverkkoja pidettiin hylkeen kannalta haavoittuvaisimpina. Pyydykset ovat työläitä laskea ja paikanvaihto ei onnistu helposti, kuten muiden verkkojen kohdalla. Myös alueen voimakkaita virtauksia pidettiin joissakin vastauksissa ongelmana. Silakan verkkokalastusta pidettiin pääosin toimivana ja kehitettävänä kalastusmuotona. Verkkokalastuksen saaliit ovat olleet hyviä. Myös markkinoita saaliille uskottiin löytyvän. Talvikalastus on Porin edustalla ongelmallista. Normaalina talvena kalastuksen mahdollistavaa jääpeitettä on vain kapealla rannikkokaistaleella sisäsaaristossa. Tällöin esteeksi muodostuvat myös kalastusvesien omistusoikeudet. 16

Vastauksista ilmenee, että toimivan ja taloudellisesti kannattavan rannikkokalastajan kokonaisuuden voisi muodostaa seuraavanlaisesti: lohen ja siian kalastus hylkeenkestävillä PUrysillä, ahvenen, kuhan ja hauen verkko- ja rysäpyynti, jos hyljeongelma ratkeaa esim. vahinkohylkeiden vähentämisen avulla aivan rannikon tuntumasta sekä silakan verkkopyynti. Nykyinen ongelma: hylje Ehdotus: nopeasti käynnistettävät pyydyskokeet eri rysätyypeillä ja aktiiviverkoilla 4.2 Toiminnan laadun kehittäminen Lähtötilanteessa ei Reposaaren kalasatamassa toiminut yhtään varsinaista rannikkokalastajaa. Pääsyy tilanteeseen oli lohenkalastuksen romahtaminen ja sataman puutteellinen varustelu. Kun sataman rakentaminen edistyi, oli mahdollista tuoda mukaan myös rannikkokalastajat ja uuden toimintamallin omaksuttaminen oli kehityshankkeen työnä. Toiminnan laatu oli paitsi tuotelaadun kehittämistä ja valvontaa, myös kalastuksen laadun parantamista. Vuorovaikutus Merimestan ravintolan, hygieniakoulutuksen ja alan edunvalvonnan kanssa ohjasi kalastajia ottamaan huomioon oman toiminnallisen imagon vaikutus markkinointiin ja siten kalan tuottajahintaan. Kalakäsittelytilojen kattava laitoslupa ja positiivinen julkisuus loivat pohjan uskolle, että laadukkaalla työllä voidaan toiminnan edellytyksiä parantaa. Käytännössä toimet olivat hanketoimiston valvontaa eri kalastustilanteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleinen siisteys oli nyt uusitussa satamassa mahdollista järjestää ja ylläpitää. Samoin kaikki näkyvä toiminta veneestä rantaan pyrittiin ohjaamaan niin, että toiminta vastasi myös toteutukseltaan paremman tuotelaadun imagoa. Kalan käsittelytilojen siisteystaso on määritelty erikseen laitosluvassa ja siihen liittyvässä omavalvontasuunnitelmassa. 17

Nykyinen ongelma: kaikki kalastajat eivät vielä näy toiminnan laadun taloudellisia hyötyjä Ehdotus: tuotteen ja toiminnan laatu standardoidaan ja hyväksytetään alan sisällä 4.3 Markkinoinnin kehittäminen Markkinointiin liitettiin perustaksi laatuajattelu ja sen avulla luotavien tuotemielikuvien esittely. Työn näyteikkunana toimi Merimesta suoramyyntipiste, joka toimi sekä palautteen antajana, että demonstraationa lukuisille vierailijaryhmille, joille uuden aikakauden rannikkokalastusta esiteltiin. Tavoitteena oli parantaa kalastajien edellytyksiä toimittaa kalaa suoraan loppukäyttäjälle, kuten ravintoloille ja suurkeittiöille perinteisen tukkumyynnin rinnalla. Markkinoitiin liitettiin myös sataman toimintojen ja kehittymisen esittely. Reposaari on varsin tunnettu paikka ja lähiseudun matkailijat muodostavat kalan myynnin kannalta mielenkiintoisen kohderyhmän. Heidän kiinnostusta heräteltiin eri teemoin toteutetuilla toimintapäivillä, jotka toteutettiin yhteistyössä kalastajien, hankkeen, Merimestan ravintolan kanssa. Tilaisuudet puolustivat kävijämäärään ja palautteeseen perustuen paikkaansa (ks. liitteet). Markkinoinnin työkaluja oli vielä tässä vaiheessa rajoitetusti käytössä ja jatkossa onkin syytä kiinnittää huomiota erilaisen tiedotemateriaalin tuottamiseen tilanteisiin, jossa voidaan kalan ja kalastuksen statusta eri faktoilla kohottaa. Nykyinen ongelma: standardien puute ja kolhiintunut kalastajan työn imago Ehdotus: laatukalan- ja kalastajan määritelmän toteutus ja sen suunnattu markkinointi 18

4.4 Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen Hankkeen tiedotus on pitkälti liittynyt koko kalasataman yleiseen kehitykseen. Kalasatamassa on tehty kolmen vuoden aikana mittavia rakenteellisia uudistuksia. Tämä on mahdollistanut sinne muodostuneen rannikon ammattikalastajaryhmän toiminnan. Tiedotusvälineet ovat aktiivisesti seuranneet koko hankkeen ajan sataman ja sen toimintojen kehittymistä. Tähän on vaikuttanut suuresti kalasataman toimijoiden oma yhteydenpito tiedotusvälineisiin. Vuorovaikutus on taannut, että satama on saanut paljon myönteistä julkisuutta sekä paikallisissa että valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeen tiedotuksen lähtökohta on ollut markkinoida Reposaaren kalasatamaa uudenlaisena monitoimisatamana, joka samalla toimii nykyaikaisen kalastuksen näyteikkunana suureen yleisöön päin. Tässä mielessä tiedotuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota mm. alueen imagoon, siisteyteen, tuotteen ja tuottamisen laatuun. Tämä ilmenee erityisesti tehdyissä esitteissä, joissa kalastuksen perinteinen yhteys luontoon ja nykyaikainen ja laatutietoinen yritystoiminta ovat korostuneet. Hyvistä kokemuksista huolimatta tiedotus on vielä alkutaipaleella ja rajoittunut pitkälti kalasataman sisälle. Tiedotuksella ei ole vielä pystytty luomaan läpi koko ketjun kulkevaa näkemystä kotimaisesta kalasta elintarvikkeena. Kuluttajien mielikuva kalaelintarvikkeesta on edelleen hyvin vanhakantainen. Reposaaren kalasataman läpi kulkeva kala ei ole vielä mitenkään erikoisasemassa. Se mielletään samaksi tuotteeksi kuin kaikki muutkin marketeissa ja torilla myytävät kalat. Reposaaren kalasatamalla pitäisi ehdottomasti olla oma tunnistettava tuotemerkkinsä. Tämä pitäisi sisällään kuluttajien tietoisuuden sataman nykyaikaisista käsittely- ja tuotantotiloista, laatu- ja kylmäketjun katkeamattomuudesta ja tätä kautta tuotteen korkeasta ja luotettavasta laadusta. Tiedotuksen pitää tulevaisuudessa keskittyä tukemaan kokonaisuuden näkökulmaa. Kalasatama ja Merimesta eivät saa jäädä vain kuluttajien esteettiseksi nautinnoksi ja turistiloukuksi. Niiden on otettava paikkansa merkittävinä elintarvikeyrittämisen toimintapaikkoina. Jokainen ketjun osa merestä kuluttajalle on yhtä tärkeä. Jos yksi pettää, niin pettää koko laatu. Tämä vaatiikin ketjun sisäisen tiedotuksen lisäämistä ja ketjun eri toimijoiden sitoutumista yhteiseen laatuajatteluun. Koulutuksella luotava periaatteet, joita kaikki noudattavat omalta osaltaan. Näin syntyy merkkituote. Ennen tällaista sitoutumista on vaikea tiedotuksen avulla luoda kuluttajalle luottamus ja kuva reposaarelaisen kalan erityisyydestä. Luottamuksen rakentaminen ei onnistu tiedotuksen kauniilla esitteillä, vaan jokaisen toimijan omilla teoilla. Tämän jälkeen tiedotus voi toimia uskottavalla pohjalla. Nykyinen ongelma: työ vasta alussa ja jatkosta ei varmuutta Ehdotus: tiedotuksen linjaaminen yhdessä alan organisaatioiden kanssa 4.5 Logistiikan kehittäminen Logistiikan kehittäminen, kuten muuton hankkeen osa-alueet palvelevat kokonaisuutta. Logistiikalla tarkoitetaan tässä hankkeessa paitsi kalan kuljettamista ja kylmäketjun varmistamista, myös kalaerien kirjaamista sekä seurannan järjestämistä. 19

Kalan kuljettamisen lähtökohdat olivat hankkeen alkaessa yhtä hataralla pohjalla kuin muukin elintarvikelaatuun liittyvä toiminta. Tässä tehtiin yhteistyötä mm. Pro-Kala ry:n Laatukala hankkeen kanssa, joka toimitti Reposaareen kalastajien käyttöön uudenlaisia pahvista valmistettuja laatikoita. Reposaarella selvitettiin niiden soveltuvuutta koko kuljetusketjussa. Kalan tukkuliikenteeseen tuotiin uutena välineenä mukaan muoviset eristetyt kylmäkontit, joista on silakan osalta jo aikaisemmin saatu hyviä kokemuksia. Saaliin raportointiin ja varastoseurantaan kalastajia ohjattiin mm. laitostilojen tarkalla omavalvonnalla, jossa oli koulutuselementti mukana. Kalastajat velvoitettiin huolehtimaan, että vastaanotettavat erät tarkastetaan punnituksen yhteydessä silmämääräisesti. Samalla kontrolloitiin tuoreen kalan lämpötila, jäiden määrä ja pakkauksen laatu. Kalaerät, joista voidaan epäillä, että esikäsittely olisi puutteellinen, hylättiin. Kalastajia opastettiin asianmukaiseen kalan käsittelyyn ja kylmäketjun muodostamiseen. Heiltä myös vaadittiin sitoumus määräysten mukaisten toimintatapojen noudattamiseksi. Nykyinen ongelma: kalan kuljetukseen soveltuvia kylmäkontteja/laatikoita vain vähän käytössä Ehdotus: malliratkaisujen rakentaminen erilaisille kylmäketjuille 20