7. Tuomioistuinsovittelu

7. Tuomioistuinsovittelu

Tuomioistuinliitännäinen sovittelu Pohjoismaissa Maa Sovinnon edistäminen prosessissa Suomi On On Ei Ei Tuomioistuinsovittelu Tuomioehdotus Sovintoneuvosto Ruotsi On Periaatteessa/ selvitysmies Ehdotettu Ei Norja On Kokeilu/ vakinaistetaan Ei On Tanska On Kokeilu/ vakinaistetaan On Ei

Tuomioistuinsovittelun vaiheet Haastehakemus Haastehakemus & sovittelupyyntö Sovittelupyyntö Tuomioistuinmenettely (+ sovinnon edistäminen) Vahvistamaton sovinto/jää sillensä Sovitteluhakemus Sovittelu Tuomio Vahvistettu sovinto

Uudistuksen taustaa Tuomioistuinsovittelun esikuvana Norjan ja Tanskan järjestelmät OM:n tuomioistuinsovittelutyöryhmä 2002-2003 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea 2003 Virkamiesvalmistelu 2004-2005 Voimaan 1.1.2006 Uudistuksen valmistelussa kaksi vastakkaista leiriä: legalistit ja sovittelumyönteiset

Uudistuksen tavoitteet Parantaa tuomioistuinten menettelyvalikoimaa monipuolistuvassa konfliktinratkaisukentässä. Seurata kansainvälistä kehitystä ja vastata EU:n suosituksiin vaihtoehtojen kehittämisessä. Saavuttaa etuja, joita sovittelulla on suhteessa tuomioon ja oikeudenkäyntiin. Parantaa luottamusta tuomioistuimiin. Luoda halvempi, nopeampi ja yksinkertaisempi menettely. Prosessikynnyksen alentaminen.

Tuomioistuinsovittelun lähtökohdat Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille Sovittelu ei ole lainkäyttöä Sovittelijan rooli erilainen kuin tuomarin rooli Sovittelu vastaus intresseihin ja tarpeisiin Sovittelu on vapaaehtoista Sovinto on osapuolten oma ratkaisu

Sovinnon edistämisen ja tuomioistuinsovittelun erot Sovinnon edistäminen Tuomioistuinsovittelu Vireilletulo Haastehakemus Pyyntö, sovitteluhakemus Käsittelyn perusta Tuomarin velvollisuus Osapuolten tahto Rooli Tuomari Sovittelija Tavoite Aineellinen oikeus Intressien tyydyttäminen Lähtökohta Sidottu kanteeseen Ei sidottu kanteeseen Neuvottelun perusta Osapuolten asemat Intressit ja tarpeet Menettely Säännösten rajoittama Joustava Sovittelutyyli Usein evaluatiivinen Fasilitatiivinen Neuvottelut Pääosin yhdessä Yhdessä ja erikseen

Tuomioistuinsovittelun soveltamisala (1 ) Riita-asiat ja riitaiset hakemusasiat Sellaiset, joita voitaisiin käsitellä oikeudenkäynnissä Lapsioikeudelliset asiat lapsen edun rajoissa Rikosperusteinen vahingonkorvaus vain rajoitetusti Kaikissa yleisissä tuomioistuimissa

Sovittelun edellytykset (3 ) Edellytyksenä, että asia soveltuu soviteltavaksi ja on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden Asian laatu: dispositiivissa asioissa lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaista Konflikti ei saa olla liian kärjistynyt Ei asioissa, joissa selkeitä oikeusturvaodotuksia Ei asioissa, joissa osapuolet epätasa-arvoisessa asemassa, eikä osapuoli kykene valvomaan etuaan Ei jäsentymättömissä asioissa Ei taloudelliselta merkitykseltään vähäisissä asioissa

Sovittelun aloittaminen (4 ) Osapuolen tai osapuolten pyynnöstä Hakemus, jollei asia vireillä Toisen osapuolen kuuleminen Tuomioistuimen päätös Muutoksenhakukielto sovittelun aloittamis- ja lopettamispäätökseen

Sovittelija (5 ) Tuomioistuimen tuomari Voidaan keskittää joillekin tuomareille Käräjäviskaali tai hovioikeuden esittelijä ei voi toimia sovittelijana Osapuolet eivät voi valita sovittelijaa Asiaa valmisteleva tuomari sovittelijana

Sovittelijan avustaja (5 ) Voidaan käyttää asiantuntemuksen turvaamiseksi tai sovittelun edistämiseksi Sovittelijaa nimeää avustajan Avustajan käytölle ja henkilölle oltava osapuolten hyväksyntä Osapuolet vastaavat kuluista ja palkkioista Ei voi saada oikeusapua avustajan käytölle Tehtäväkenttä voi olla laaja Avustajalle ei kelpoisuusvaatimuksia

Sovittelun toteutus (6 ) Voidaan toteuttaa vapaamuotoisesti Nopeus, tasapuolisuus ja puolueettomuus Ei ennakkokantoja Sovittelijan kuultava osapuolia ja neuvoteltava heidän kanssaan Voidaan kuulla ulkopuolisia tai esittää selvitystä Erillisneuvottelut mahdollisia menettelyn järjestämisestä päättää sovittelija

Sovinnon aikaansaaminen (7 ) Sovittelu lähtökohtaisesti fasilitatiivista Lähtökohtaisesti tehtävänä ei ole esittää arvioita, kuinka juttu pitäisi ratkaista Osapuolten pyynnöstä mahdollista tehdä sovintoehdotus Ehdotus voidaan perustaa siihen, minkä sovittelija harkitsee kohtuulliseksi LaVM: menettelyn oltava joustava

Osapuolten edustaminen (11 ) Lakimääräinen edustaminen kuten oikeudenkäynnissä Avustajan ja asiamiehen käyttäminen kuten oikeudenkäynnissä Avustaja lähtökohtaisesti asianajaja tai juristi Lähiomainen voi toimia avustajana Perustellusta syystä avustaja voi olla muukin kuin lainoppinut

Sovittelun julkisuus (12 ) Sovittelu lähtökohtaisesti julkista Erillisneuvottelut suljetuin ovin Muu käsittelyvaihe suljetuin ovin pyynnöstä Vahvistettu sovinto julkinen Vetoamiskielto Luottamuksellisuus?

Sovittelun kustannukset (14 ) Osapuolet vastaavat itse kustannuksistaan Vastapuolelta ei voi vaatia korvausta Sovittelua edeltävät oikeudenkäyntikulut? Hakemuksen ja pyynnön käsittelystä peritään hakemusmaksu Sovitteluun voi saada oikeusapua Yksityisen avustajan oikeusapupalkkion vahvistaa sovittelija

Sovittelijan esteellisyys (15 ) Tuomarin esteellisyyssäännökset koskevat myös sovittelijaa Esteellisyysperusteet: a) osallisuus tai intressi asiassa, b) yhteisöjäävi, c) erityinen suhde asianosaiseen, d) oikeusaste-esteellisyys ja ennakkoasenne, e) muu esteellisyysperuste Sovelletaan myös avustajaan Sovittelija ei saa toimia tuomarina samassa asiassa

Lapsen asemaa ja oikeutta koskevat riidat (18 ) Soveltuu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskeviin riitoihin. Sovittelu toteutettava niin, että lapsen etu turvataan. Sovintoa vahvistettaessa otettava huomioon lapsenhuoltolain ja lapsenelatuslain säännökset. Ei sovellu isyysasioihin, lapseksiottamiseen eikä edunvalvojan määräämiseen. Varallisuutta koskeviin riitoihin soveltuvat vain yleiset säännökset. Lasta voidaan kuulla painavista syistä. Valtaosa tapauksista käsitellään edelleen kuntien sosiaaliviranomaisten toimesta.

Sovittelun päättyminen (9 ) Kun asia sovitaan Kun osapuoli ei halua jatkaa sovittelua Sovittelijan mukaan jatkaminen ei ole perusteltua: a) osapuoli ei noudata menettelyä tai osallistu siihen, b) osapuoli ei kykene valvomaan etuaan, c) muut syyt Lopettaminen ei saa tulla yllätyksenä Jos vireillä, asian käsittely jatkuu oikeudenkäynnissä

Sovinnon vahvistaminen (16, OK 20 luku) Osapuolten pyynnöstä Voi koskea muita kuin alkuperäisiä vaatimuksia Käytävä ilmi sovinnon kohteena oleva asia ja sovinnon sisältö Oltava niin täsmällinen että voidaan täytäntöönpanna Voidaan vahvistaa sovinto lapsen huolto- ja tapaamisasiassa Voidaan vahvistaa osasovinto Kirjallinen vahvistaminen

Vahvistamisen esteet (OK 20:3) Sovinto ei saa olla vastoin lakia, loukata sivullisen oikeutta tai olla selvästi kohtuuton Epätäsmällisyyden vuoksi täytäntöönpanokelvottomia sovintoja ei pitäisi vahvistaa Tuomioistuimen kiinnitettävä huomiota vahvistamisen esteisiin Tuomioistuimen arvioitava esteet omasta aloitteestaan Esteperusteita ei pidä tutkia laajasti

Sovinnon vahvistamisesta valittaminen (OK 20:5) Voidaan valittaa kuten tuomiosta Voidaan valittaa erikseen, vaikka oikeudenkäynti olisi vireillä Ilmoitettava tyytymättömyyttä Voidaan valittaa sekä vahvistamisesta että hylkäämisestä Vahvistettu sovinto saa oikeusvoiman Sopimuksella voidaan tehdä lopullisesti sitova

Valitusperusteet Puute sopimuksen vahvistamisen edellytyksissä: vastoin lakia, selvästi kohtuuton, loukkaa sivullisen oikeutta tai täytäntöönpanokelvoton Muu menettelyvirhe: Virhe oikeudenkäyntimenettelyssä tai tuomioistuinsovittelumenettelyssä

Tuomioistuinsovittelun vaarat Kuvitellaan, että sovittelu on helppoa, eikä vaadi erityistaitoja Sovittelua käytetään helpottamaan vain työtilannetta omaksumatta uutta asennetta Ei eroteta sovittelua sovinnon edistämisestä Ei hylätä tuomarin/juristin roolia Mennään heti evaluatiiviseen sovitteluun Oikeusturvaongelma, jos omaksutaan kvasijuridinen järjestelmä, jossa ei oikeusturvatakeita

Koulutus Oikeusministeriö on järjestänyt tuomareille sovittelukoulutusta Kaksipäiväisen peruskoulutuksen (teoriaa) on saanut 207 tuomaria (eli lähes puolet tuomareista) sekä 140 julkista oikeusavustajaa Kolmipäiväisen syventävän koulutuksen (roolipelejä) on saanut 89 tuomaria Kaksipäiväisen syventävän jatkokoulutuksen saanut 38 tuomaria

Sovittelussa käsiteltyjen asioiden määrä Vuosina 2006-2009 käsitelty noin 500 asiaa rli noin 3 prosenttia suulliseen valmisteluun ja pääkäsittelyyn edenneistä jutuista Asioista 63 % vireille valmistelun aikana tehdyllä sovittelupyynnöllä, 9 % haastehakemuksen yhteydessä tehdyllä sovittelupyynnöllä ja 28 % erillisellä sovitteluhakemuksella Käsitellyistä asioista 66 % päätyi vahvistettuun sovintoon, 7 %:ssa asia jäi sillensä ja 27 prosentissa lopettamiseen ilman sovintoa

Tuomioistuinsovittelu asiaryhmittäin 2006 2008 50 43 40 30 20 35 33 29 22 14 14 13 10 5 Työ ja palvelus Perhe Kiinteä omaisuus Vahingonkorvaus Velka Osakeyhtiö Irtain omaisuus Huoneenvuokra 0 Muu

Johtopäätöksiä Tuomioistuinsovittelu on käynnistynyt hitaasti Suomessa Sovittelua käytetään asioissa, jotka muutoinkin yleisiä tuomioistuimissa Tuomioistuinsovittelua ei ole kattavasti evaluoitu Suomessa Tuomioistuinten välillä on suurta vaihtelua sovittelun käytössä

Syitä sovittelun vähäisyydelle Kyseessä uusi menettely, joka vaatii tuomareilta kokonaan uutta roolia Tuomarit ovat markkinoineet uutta menettelyä varovaisesti Suomessa sovinnon edistäminen siviiliprosessissa saanut hyvin suuren merkityksen Koulutus oli alkuvaiheessa suppeaa (lyhyt kurssi, vain luentoja)

Konfliktinratkaisun kehityspiirteet Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi siviiliprosessin tehtävä