TTYY:n kansainvälistymis- ja kielisuunnitelma 2012-2015 Sisällys TTYY:n kansainvälistymis- ja kielisuunnitelma 2012-2015... 1 Sisällys... 1 TTYY ja toiminnan tavoitteet... 2 Määritelmät... 2 Edunvalvonnalliset tavoitteet... 3 Vaihtoonlähdön helpottaminen... 3 Kotikansainvälistymisen tukeminen... 3 Vieraiden kielten opetus ja englanninkielinen opetus... 4 Suomen kielen opetus... 4 Ylioppilaskuntatoiminnan alle kuuluvat tavoitteet... 5 Englanninkielinen viestintä... 5 Kiltojen ja kerhojen kv-ohjeistus ja tukeminen... 5 Kv-tutkinto-opiskelijat kiltoihin... 6 Kansainvälisten tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden jääminen Suomeen... 6 Toimenpiteet ja niiden aikataulu... 7 Suunnitelman seuranta ja päivitys... 8 Suunnitelman hyväksyminen... 8 Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 1/8
TTYY ja toiminnan tavoitteet Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (TTYY) jäseniä ovat kaikki Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat sekä jäsenmaksun ylioppilaskunnalle suorittaneet Tampereen teknillisessä yliopistossa muuta tutkintoa suorittavat opiskelijat. (TTYY Säännöt 4 ) Ylioppilaskunnan jäsenmäärä on noin 8000 opiskelijaa. Ylintä päätösvaltaa ylioppilaskunnassa käyttää edustajisto, joka muun muassa nimittää hallituksen, hyväksyy talousarvion, vahvistaa tilinpäätöksen ja käsittelee toimintakertomuksen sekä päättää sen aiheuttamista toimenpiteistä. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 :ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. (Yliopistolaki N:o 558/2009, TTYY Säännöt 2 ) Kansainvälisyydellä on yhä suurempi rooli yliopistollamme ja työelämässä. TTYY:n jäsenistöön kuuluu satoja kansainvälisiä opiskelijoita; vaihto-opiskelijoita, tutkintoopiskelijoita ja jatko-opiskelijoita. Lisäksi TTY:n henkilökunta on kansainvälistä. Kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä on yhä kasvamassa ja kansainvälistymisen tärkeyttä painotetaan suomalaisille opiskelijoille. Siksi edellä mainittuihin ylioppilaskunnan edunvalvonnallisiin ja kasvatustehtäviin kuuluu myös kansainvälisiin asioihin liittyvä edunvalvonta ja jäsentensä kansainvälistymisen edistäminen. TTYY:n tavoitteena on, että jokaisen jäsenen on mahdollista osallistua ylioppilaskunnan toimintaan. Koska kansainväliset opiskelijat ovat TTYY:n jäseniä, heillä tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Yhdenvertaiseen asemaan pääseminen suomalaisten opiskelijoiden kanssa edellyttää tietyissä tilanteissa erityistä huomiointia tai positiivisia erityistoimia. Jäsenten yhdenvertaisuutta käsitellään laajemmin ylioppilaskunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Ylioppilaskunnan kansainvälistymisen tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi on selvitetty tässä suunnitelmassa. Useat kansainvälisten asioiden sektorin tavoitteet ovat sellaisia, että niitä on vaikea saavuttaa yhden hallitusvuoden aikana. Suunnitelman on tarkoitus tukea kansainvälisten asioiden sektorin toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden toteuttamista seuraavien kolmen vuoden aikana. Ylioppilaskunta pyrkii näihin tavoitteisiin joko edunvalvonnallisin keinoin tai suoraan omalla toiminnallaan. Määritelmät Vaihto-opiskelija Kv-tutkinto-opiskelija Kv-jatko-opiskelija TTY:lle opiskelijavaihtoon tullut ulkomaalainen opiskelija. Kuuluu opiskelijayhteisöön tyypillisesti ½-1 lukuvuotta. Ylioppilaskunnan jäsen. TTY:n kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskeleva opiskelija, kuuluu opiskelijayhteisöön tyypillisesti 2-3 vuotta. Ylioppilaskunnan jäsen. TTY:llä toimiva ulkomaalaistaustainen jatko-opiskelija. Täysin rinnastettavissa suomalaisiin jatko-opiskelijoihin oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Voi halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi. Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 2/8
Kv-opiskelija Kv-kerho Kansainvälinen opiskelija; ulkomailta tullut tutkinto-, jatko- tai vaihto-opiskelija. TTY:llä toimivat seuraavat kv-kerhot: AIESEC, BEST, EESTEC, ESTIEM, IAESTE ja ESN-INTO. Edunvalvonnalliset tavoitteet TTYY harjoittaa normaalia edunvalvontaa tai lobbausta edistääkseen suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä sekä kansainvälisiin opiskelijoihin liittyviä asioita. Ylioppilaskunnalla ei ole näihin asioihin suoraa päätäntävaltaa. Ylioppilaskunta ei harjoita itsenäistä kansainvälisiä asioita koskevaa edunvalvontaa valtakunnallisella tasolla, vaan tällä tasolla edunvalvonta on kanavoitu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta. TTYY kannattaa SYL:n kautta mm. tavoitetta pidentää kv-opiskelijoiden oleskelulupien voimassaoloaikaa opintojen päätyttyä, mikä parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Tämän kansainvälistymis- ja kielisuunnitelman tavoitteet on rajattu yliopistoyhteisön sisällä tapahtuvaan toimintaan. Vaihtoonlähdön helpottaminen Vaihtoonlähtö helpottuu osaltaan yliopiston kansainvälistymissuunnitelman ansiosta, mutta ylioppilaskunta voi myös omalta osaltaan edistää vaihtoonlähtöä. Tätä voidaan tehdä olemalla mukana yliopiston päätöksenteossa. Ylioppilaskunnan tavoitteena on edistää ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua sekä auttaa sujuvoittamaan byrokratiaa ennen ja jälkeen vaihto-opiskelujakson. Ylioppilaskunta kannustaa vaihtosopimusten tekemiseen suomalaisia opiskelijoita kiinnostavien yliopistojen kanssa, sillä tällöin vaihtopaikkojen saaminen helpottuu. Ylioppilaskunta kannustaa myös vaihto-opiskelun aikaisten opintopakettien tekemiseen strategisten partnereiden kanssa. Lisäksi ylioppilaskunta voi tiedottaa vaihto-opiskelusta omien kanaviensa kautta. Ylioppilaskunta kannustaa jäseniään vaihto-opiskelun lisäksi kansainväliseen työharjoitteluun. Kotikansainvälistymisen tukeminen Kotikansainvälistyminen määritelmällisesti tarkoittaa kansainvälistymistä lähtemättä opiskelupaikkakunnalta. Tällaista toimintaa on muun muassa englanninkieliselle kurssille osallistuminen, monikulttuurisessa harjoitustyöryhmässä toimiminen, harjoitustyön tekeminen englanniksi, vaikka kurssin luennointikieli olisikin suomi, toimiminen kansainvälisenä tutorina, toimiminen kv-kerhossa ja toimiminen muun alayhdistyksen kansainvälisten asioiden vastaavana sekä kv-jaostossa aktiivinen toimiminen. Lisäksi yliopistolla assistenttina toimiminen englanninkielisellä kurssilla sekä ulkomaisen professorin tai muun ulkomaalaisen henkilökunnan jäsenen assistenttina toimiminen on kotikansainvälistymistä. Kotikansainvälistymisen ja vaihtoonlähdön välimaastoon kuuluvat muun muassa kansainväliset excursiot ja kv-kerhojen kansainväliselle kurssille tai muuhun tapahtumaan osallistuminen. Uusia kotikansainvälistymisen keinoja ovat lisäksi tandem-kieliopiskelu ja kv-opiskelijan suomalaisena kummina toimiminen. Tandem-kielenopiskelun tarkoituksena on kielen oppiminen vapaammalla tavalla - kaksi opiskelijaa tapaavat keskenään ja opettavat toisilleen äidinkieliään (tai hyvin osaamiaan kieliä). Opiskelijat voivat saada harjoittelustaan opintopisteitä. Ylioppilaskunta kehittää Tandem-kurssia yhdessä kielikeskuksen kanssa. Kummitoiminta on ylioppilaskunnan omaa toimintaa ja sitä käsitellään ylioppilaskuntatoiminnan alle kuuluvien tavoitteiden yhteydessä. Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 3/8
Kummitoiminta, kuten moni muukin kotikansainvälistymisen muoto, on samalla kvopiskelijoiden integraation edistämiskeino. Ylioppilaskunta tukee ja kehittää kotikansainvälistymistä monipuolistamalla sen mahdollisuuksia ja tiedottamalla siitä. Kansainvälistymisosion tullessa osaksi opetussuunnitelmia pitää huolehtia, että se on tasapuolinen kaikille ja että eri tavat kansainvälistyä ovat keskenään tasapuolisessa asemassa. Esimerkiksi vaihtoon lähtemistä ei voi vaatia jokaiselta opiskelijalta, jolloin kansainvälistymisjakso on oltava mahdollista suorittaa eri kotikansainvälistymisen keinoilla. Näiden keinojen tulee olla kuitenkin riittävän antoisia kansainvälistymistavoitteeseen nähden. Tällöin voi esimerkiksi olla vaihtoehtona suorittaa kansainvälistymisjakso useamman kotikansainvälistymisosion yhdistelmänä. Vieraiden kielten opetus ja englanninkielinen opetus Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin perustaitoihin kuuluu luonnontieteiden ja tekniikan ymmärryksen lisäksi riittävä kieli- ja viestintätaito. Yliopisto tarjoaa mahdollisuuden kielenopiskeluun monen eri kielen kursseilla. Ylioppilaskunnan edunvalvonnallinen tavoite on varmistaa opiskelijoiden mahdollisuus monipuoliseen kielten opiskeluun niin, että kielten opetustarjonta pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Koska englannin kieli on vallitseva kansainvälinen kieli, on kansainvälisten kurssien järjestäminen käytännössä mahdollista vain englanniksi. Tämä taas korostaa englannin kielen roolia. Englanninkielinen opetus monipuolistaa opetustarjontaa kv-opiskelijoille, mutta myös parantaa suomalaisten opiskelijoiden englannin kielen taitoa ja edistää kansainvälistymistä. Ylioppilaskunta tukee kielenopetuksen integrointia aineopintoihin, jolloin opiskelijalle kertyy oman alansa kannalta tarpeellista sanastoa vieraalla kielellä. Englanninkielisen opetuksen lisääntyessä on pidettävä huoli, että opetushenkilökunnalla on riittävät kielitaidot opettamiseen, eikä opetusmateriaalien laatu kärsi. Suomen kielen opetus Englanninkielinen opetus mahdollistaa kv-opiskelijoiden opiskelun TTY:llä, mutta suomen kielen opetuksen arvoa ei pidä unohtaa. Suomen kielen oppiminen on tärkeää kvopiskelijan Suomeen kotouttamisen ja työnsaatimahdollisuuksien kannalta. Suurin osa työnantajista Suomessa edellyttää työntekijältä hyvää tai ainakin jonkin tasoista suomen kielen taitoa. Vaikka työtehtävät itsessään eivät suomen kielen taitoa vaatisikaan, on työntekijällä hyvä olla ns. kahvipöytäkeskustelun tasoinen kielitaito, sillä se parantaa työntekijän integroitumista työyhteisöön. Kv-opiskelijat eivät useinkaan ymmärrä suomen kielen opiskelun arvoa, sillä yliopistollamme ja yleisesti Suomessa selviytyy arjesta myös englanniksi. Mieluiten jo opiskelijoiden rekrytointivaiheessa hakijaehdokkaille pitäisi antaa tästä todenmukainen kuva. Kv-tutkinto- ja jatko-opiskelijoille tulee korostaa suomen kielen oppimisen merkitystä viimeistään heidän saavuttuaan Suomeen ja heitä tulee kannustaa suomen kielen harjoitteluun. TTYY:n edunvalvonnallisena tavoitteena on, että yliopisto tarjoaa kv-opiskelijoille riittävästi suomen kielen opetusta. Jokaiselle halukkaalle kv-tutkinto- ja jatkoopiskelijalle pitää olla paikka suomen kielen alkeiskurssilla ja mahdollisuus edetä kielen opinnoissa. Myös vaihto-opiskelijoilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus suomen kielen kursseihin. Monet vaihto-opiskelijat palaavatkin Suomeen vaihto-opiskelunsa jälkeen tekemään maisterin tai tohtorin tutkintoa. Ylioppilaskunta tukee erilaisia keinoja kannustaa kv-opiskelijoita suomen kielen harjoitteluun. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi kieliryhmät, Tandem-kielenopiskelu ja kv-palvelut yksikön Puhu minulle suomea kampanja. Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 4/8
Ylioppilaskuntatoiminnan alle kuuluvat tavoitteet TTYY voi vaikuttaa omalla toiminnallaan suoraan tai melko suorasti tämän luvun alle kuuluviin asioihin. Ylioppilaskunta edistää omalla toiminnallaan kv-opiskelijoiden kotouttamista ja kannustaa suomalaisia opiskelijoita kansainvälistymiseen. Suuri osa tavoitteista toteutuu alayhdistystoiminnan ja jaostotoiminnan kautta. Englanninkielinen viestintä Koska merkittävä osa ylioppilaskunnan jäsenistöstä koostuu suomen kieltä taitamattomista opiskelijoista, on englanninkieliseen viestintään kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos suomea taitamattomille opiskelijoille ei välity samaa tietoa kuin suomea puhuvalle, on näiden mahdotonta olla täysin yhdenvertaisessa asemassa. Ihannetilanteessa kaikki ylioppilaskunnan viestintä olisi kaksikielistä. Ylioppilaskunnan virallinen kieli on kuitenkin suomi eikä ylioppilaskunnalla ole resursseja kääntää kaikkea englanniksi. Siksi kaksikielisyyttä ylioppilaskunnan kaikessa toiminnassa ei voida vaatia. Ylioppilaskunnan tiedotuksesta tulee olla englanniksi kansainvälisille opiskelijoille tarpeellinen tiedotus. Periaatteena tälle tarpeellisuudelle voidaan pitää, että kaikki tieto on kv-opiskelijalle tarpeellista, ellei se koske yksinomaan suomalaisia tai suomen kieltä osaavia opiskelijoita. Ylioppilaskunnan hallitus noudattaa tätä linjaa omassa tiedotuksessaan ja korostaa sen noudattamisen tärkeyttä alayhdistyksille. Englanninkielinen viestintä alayhdistyksissä on erityisen tärkeää, jotta kv-opiskelijat voivat päästä mukaan alayhdistyksen toimintaan. Ylioppilaskunnan virallisissa asiakirjoissa sekä kokouksissa käytetään suomea. Mm. edustajiston kokoukset ja sääntömääräiset jaostot on siis pidettävä suomeksi. Jaostojen puheenjohtajat voivat kuitenkin halutessaan pitää tempausluontoisesti esimerkiksi yhden kokouksen vuodessa englanniksi ja mainostaa tätä kv-opiskelijoille. Myös edustajiston iltakoulu voidaan pitää tempausluontoisesti englanniksi. Kansainvälinen jaosto eli kvjaosto ja International Degree Student jaosto eli IDS-jaosto liittyvät oleellisesti kansainvälisten opiskelijoiden asioihin. Nämä eivät ole sääntömääräisiä jaostoja, ja ne pidetään aina englanniksi, mikäli paikalla on yksikin suomea taitamaton henkilö. Jos edustajistoryhmässä on suomen kieltä osaamattomia jäseniä, on ryhmän pidettävä huoli, että tämä saa tarvitessaan apua kokousmateriaalien ja kokouksen keskustelun ymmärtämisessä. Edustajistoryhmä voi pyytää ylioppilaskuntaa käännättämään tarvittavat keskeisimmät kokousmateriaalit englanniksi. Ylioppilaskunta selvittää tarpeita oman kääntäjän palkkaamiseksi. Jos tarve havaitaan ja ylioppilaskunnalla on siihen mahdollisuus, kääntäjä palkataan mahdollisimman pian. Laajemmin ylioppilaskunnan viestintää käsitellään TTYY:n viestintäsuunnitelmassa. Kiltojen ja kerhojen kv-ohjeistus ja tukeminen Jokaisen alayhdistyksen tulee toivottaa kv-opiskelijat yhtä tervetulleiksi kaikkeen toimintaansa kuin suomalaiset opiskelijatkin. Ylioppilaskunta kehottaa alayhdistysten hallituksia toimimaan tässä suhteessa aktiivisesti. Jokaisella kerholla ja killalla, jonka virallinen kieli on muu kuin englanti, on oltava nimetty henkilö, johon voi ottaa yhteyttä englanniksi. Kyseinen henkilö voi olla joko hallituksen jäsen tai toimihenkilö (ns. kvvastaava tai kv-toimari). Alayhdistyksen hallituksen on syytä kiinnittää huomiota kv-opiskelijoille suunnattuun tiedotukseen, käyttäytymiseen kiltahuoneella kv-opiskelijoiden saapuessa, sekä hallituksen, kv-vastaavan/-toimarin ja kv-tutoreiden väliseen yhteistyöhön. Kiltojen on lisäksi erittäin suotavaa esittäytyä kv-fukseille oman tiedekuntansa tiedotustilaisuuden Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 5/8
yhteydessä fuksiviikolla ja tammikuun ensimmäisenä kouluviikkona. Alayhdistysten on hyvä myös esittäytyä Harraste- ja ammattiainekerhomessuilla (HAA-messut), missä on hyvä houkutella kv-opiskelijoita mukaan toimintaan. Tavoitteena on, että alayhdistystoiminta olisi kaksikielistä. Tämän on kuitenkin lähdettävä alayhdistyksen jäsenten tarpeesta. Killoilla ja kerhoilla pitää olla sekä suomenkieliset että englanninkieliset Internet-sivut, sekä tiedotusta kummallakin kielellä. Kuitenkin ainoastaan tarkoituksenmukaiset osat Internet-sivuista ja tiedotuksesta on tarpeen olla muulla kuin yhdistyksen omalla kielellä. Alayhdistyksiä kannustetaan kansainvälistymään stipendien avulla, joita myönnetään mallikkaasta kansainvälisestä toiminnasta. Tällaista toimintaa on erityisesti kvopiskelijoiden huomioiminen sekä kotikansainvälistymisen tukeminen. Kv-tutkinto-opiskelijat kiltoihin Tämä projekti on osana myös yliopiston kansainvälistymissuunnitelmaa. Tavoitteena on, että kv-tutkinto-opiskelijat tuntisivat kuuluvansa kiltaan kuten suomalaisetkin opiskelijat. Kv-tutoroinnin koulutusta on kehitetty vastaamaan suomalaisten tutoreiden koulutusta tavoitteena on yhtenäistää tutorointi. Tutoreiden olisi hyvä olla siitä killasta, mihin kv-tutkinto-opiskelijat kuuluvat. Tutoreiden pitäisi kuulua oman kiltansa fuksitoiminnan alaisuuteen ja toimia yhdessä killan muiden tutorryhmien kanssa. Tutoreiden valinnan tulisi siten olla myös suomalaisten fuksien tutoreiden kanssa saman tapaista; kiltoja kuullaan kv-tutorvalinnoissa. Kiltoja tulisi informoida haettavien tutoreiden määristä kullekin koulutusohjelmalle. Tavoitteena on, että jokainen TTY:n kv-tutkinto-opiskelija kuuluisi johonkin kiltaan tai ammattiainekerhoon. Lisäksi he voivat liittyä harrastekerhoihin ja lajijaostoihin. Tähän voidaan vaikuttaa kv-tutoreiden sekä kiltojen ja kerhojen ohjeistuksen kautta. Kv-tutkinto-opiskelijat ovat killan kannalta verrattavissa suomalaisiin maisteriohjelmiin tuleviin opiskelijoihin. Heidän kuuluu saada samanlainen tutorointi kuin suomalaiset opiskelijat saavat, (minkä lisänä erityistä opastusta ulkomailta tuleville käytännön asioissa) sekä mahdollisuus osallistua tutorryhmien ja muuhun killan toimintaan. Heillä on myös oikeus esimerkiksi oman kiltansa haalareihin ja teekkarilakkiin sekä kasteeseen killan fuksien mukana (mikäli ei ole ollut kasteessa jo aikaisemmin vaihto-opiskelijana). Kansainvälisten tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden jääminen Suomeen Yliopisto-opiskelun pitää olla maksutonta. Tämä onnistuu kansainvälisten opiskelijoiden osalta käytännössä vain, jos kansainväliset tutkinto- ja jatko-opiskelijat jäävät Suomeen valmistuttuaan, jolloin he osallistuvat opiskelukustannusten kattamiseen suomalaisen yhteiskunnan veronmaksajina. Ylioppilaskunnalla on keinoja edistää valmistuneiden kv-opiskelijoiden työllistymistä esimerkiksi käyttämällä tiedotuskanaviaan työpaikkojen markkinointiin, lobbaamalla tamperelaisia yrityksiä rekrytoimaan kv-opiskelijoita, järjestämällä excursioita näihin ja kannustamalla yrittäjyyteen Suomessa. Ylioppilaskunta voi myös tehdä aktiivisesti yhteistyötä yliopiston kanssa, jotta erilaisissa rekrytointi- ja työelämätapahtumissa sekä koulutuksissa huomioitaisiin myös kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet. Työnsaantimahdollisuuksien parantamisen lisäksi kv-opiskelijoiden jäämistä Suomeen opintojen päätyttyä edistävät sosiaalinen verkostoituminen ja integroituminen yliopiston yhteisöön sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Näitä asioita taas edistävät mm. kvtutorointi, kilta- ja kerhotoiminta, sekä kummitoiminta. Kummiohjelmassa kv- Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 6/8
opiskelijalle osoitetaan kummiksi suomalainen opiskelija, ja kummipari tapaa vapaamuotoisesti keskenään. Kummitoiminnan tarkoitus on kv-opiskelijan tutustuttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä tarjota mahdollisuus saada suomalaisista opiskelijoista tuttavuuksia. Toimenpiteet ja niiden aikataulu Toiminta Tavoitetaso Aikajänne Englanninkielisen viestinnän kehittäminen Kaikki ylioppilaskunnan tarpeellinen tiedotus on kaksikielistä. lukuvuodesta 2012-2013 lähtien Englanninkielisen viestinnän kehittäminen Englanninkielisen viestinnän kehittäminen Tutorkoulutuksen kehittäminen Kv-tutkarit kiltoihin Kv-tutkarit kiltoihin TTY:n kv-opiskelijoiden mainostaminen Pirkanmaan työnantajille Erityisesti pirkanmaalaiset työnantajat ilmoittavat kansainvälisille opiskelijoille soveltuvista työpaikoista Alayhdistyksillä on kansainvälistä toimintaa Kv-kummitoiminta Kv-kummitoiminta Selvitetään mahdollisuus kääntäjän palkkaamiseksi ylioppilaskunnalle. Järjestetään 1-2 edustajiston iltakoulua ja jaoston kokousta tempausluontoisesti englanniksi. Kv-tutoreille sama koulutus kuin suomalaisille tutoreille. Kiltoja kuullaan kv-tutoreiden valinnassa Jokainen kv-tutkinto-opiskelija kuuluu johonkin kiltaan tai ammattiainekerhoon. Ylioppilaskunta keksii keinoja tavoittaa ne Pirkanmaalaiset yritykset, joilla voi olla mahdollisuus palkata kvopiskelijoita. Kansainvälisesti toimivat yritykset mainostavat työpaikkoja TTYY:n ylläpitämillä listoilla. Jokaisella alayhdistyksellä on nimetty henkilö, joka hoitaa kv-yhteydenotot. Kummitoiminta käynnistetään. Suurimmalla osalla kv-tutkintoopiskelijoista on suomalainen kummi. syksy 2012 Vuodesta 2013 lähtien lukuvuoden 2013 2014 kaikkien tutoreiden koulutus on yhtenevä lukuvuoden 2013 2014 tutorit lukuvuodesta 2012-2013 alkaen vuodesta 2013 alkaen vuodesta 2013 alkaen kalenterivuodesta 2012 alkaen lukuvuodesta 2011 2012 alkaen kalenterivuodesta 2013 alkaen Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 7/8
Suunnitelman seuranta ja päivitys Päävastuu suunnitelman seuraamisesta ja päivityksestä on TTYY:n kansainvälisten asioiden sektorilla. Hallituksen kansainvälisistä asioista vastaava tarkastelee suuunnitelman totetutumista vuosittain. Uusi suunnitelma tehdään viimeistään vuonna 2015, tarvittaessa aikaisemmin. Suunnitelman hyväksyminen Suunnitelma hyväksytään ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa 33/2012. Suunnitelma tuodaan edustajiston tiedoksi Teekkaritoiminta vuosille 2013-2015 liitteenä edustajiston kokouksessa 8/2012-2013. Päivitetty: Jette-Britt Naams 18.10.2012 Sivu 8/8