Turun yliopiston kieliohjelma Hyväksytty yliopiston hallituksessa 16.11.2011
Turun yliopiston kieliohjelman lähtökohdat Turun yliopisto on kansainvälinen ja monikielinen tutkimusyliopisto. Yliopistolain mukaan Turun yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi, mutta yliopisto kannustaa muiden kielten käyttöön silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Englannin kieli on käytännössä akateemisen maailman lingua franca ja kansainvälisen tutkimuksen ensisijainen kieli. Turun yliopiston hallintokieli on suomi. Keskeisten hallintopalveluiden tulee kuitenkin kansainvälisten tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan palvelemiseksi olla saatavilla yhdenvertaisesti sekä suomeksi että englanniksi. Viestinnän kieli tulee määritellä kohderyhmän perusteella. Sisäisessä viestinnässä kaikki keskeiset asiakirjat tulee julkaista sekä suomeksi että englanniksi. Ulkoisen viestinnän tulee palvella sekä suomalaista yhteiskuntaa että kansainvälistä tiedeyhteisöä. Rehtorin asettama kieliohjelmatyöryhmä professori Kaisa Häkkinen, puheenjohtaja professori Niina Nummela johtaja Mike Nelson yksikön johtaja Hanna Ruska-Becker erikoistutkija Eleanor Coffey akatemiatutkija Niklas Wahlberg lakimies Elina Reinikainen-Vänni kansainvälisten asioiden suunnittelija Pia Le Grand filosofian ylioppilas Anna Kahra projektisuunnittelija Sonja Vainio, sihteeri
Sisällys 1. Kieliohjelman yleiset linjat ja tavoitteet 2. Kieliohjelman tausta 2.1 Säädöstausta 2.2 Strateginen tausta 2.3 Tausta-aineistot 3. Kielten asema ja suhteet opetuksessa ja tutkimuksessa 3.1 Kielet opetuksen välineinä ja opetuksen kohteina 3.2 Kielet tutkimuksen välineinä ja tutkimuksen kohteina 4. Kielet yliopiston hallinnossa ja hallintopalveluissa 5. Kielet yliopiston viestinnässä 5.1 Kielet yliopiston sisäisessä viestinnässä 5.2 Kielet yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä 6. Kieliohjelman toteuttaminen ja seuranta 3
1. Kieliohjelman yleiset linjat ja tavoitteet Akateemisesta työstä suuri osa tehdään ajattelemalla ja kirjoittamalla. Molemmissa tarvitaan kieltä. Kaikkien alojen tieteellisessä ajattelussa tarvitaan täsmällisiä käsitteitä, jotka ilmaistaan ja määritellään kielen avulla. Tieteellinen tarkkuus ja johdonmukaisuus edellyttävät objektiivisesti ymmärrettävää ja yksiselitteistä ilmaisua. Sama koskee myös yliopiston hallintoa. Akateeminen maailma on perusluonteeltaan kansainvälinen. Suomen kieli on Turun yliopistossa opetuksen, tutkintojen ja hallinnon virallinen kieli, mutta sen rinnalla on välttämätöntä käyttää myös muita kieliä, jotta Turun yliopisto voi täysipainoisesti osallistua kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan ja palvella yliopistossa työskentelevää kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijakuntaa. Akateemisen maailman lingua franca on nykyään englanti. Maailmassa on karkeasti arvioiden noin 7000 eri kieltä, ja näistä kaikista nimenomaan englanti on se, jota yleisimmin osataan vieraana kielenä oman varsinaisen puhuma-alueensa ulkopuolella. Koska yliopiston toiminnassa kaikkia kieliä on mahdotonta ottaa tasapuolisesti huomioon, on ensisijaisena kansainvälisenä kielenä tarkoituksenmukaisinta käyttää sitä kieltä, jota yleisimmin osataan, siis englantia. Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Myös nykyisen yliopistolain mukaan suomen kieli on yliopiston kaikessa toiminnassa ensisijainen kieli. Jo pelkästään tästä syystä on tarkoituksenmukaista kannustaa yliopiston kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijakuntaa opiskelemaan ainakin jonkin verran suomea. Toisaalta suomenkieliselle henkilöstölle ja opiskelijakunnalle on omassa kotiyliopistossaan tarjottava mahdollisuus oppia toimimaan kansainvälisessä tiedeyhteisössä vierailla kielillä. Turun yliopiston kieliympäristöä voidaan kehittää aidosti kansainväliseksi noudattamalla rinnakkaiskielisyyden ja reseptiivisen monikielisyyden periaatteita. Rinnakkaiskielisyys tarkoittaa sitä, että yliopistoyhteisön jäseniä kannustetaan kaikessa akateemisessa toiminnassaan suomen kielen rinnalla käyttämään myös muita kieliä silloin, kun se on käytännössä mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Rinnakkaiskielisyyttä voidaan hyödyntää yliopiston kaikilla tehtäväalueilla, niin tutkimuksessa, opetuksessa, hallinnossa kuin yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessakin. Reseptiivisen monikielisyyden perusidea on se, että vieraiden kielten ymmärtäminen on yleensä helpompaa kuin niiden aktiivinen käyttäminen. Omien ajatusten ilmaiseminen käy taas parhaiten omalla äidinkielellä. Etenkin suullisessa kommunikaatiossa, esimerkiksi seminaareissa ja kokouksissa, voidaan noudattaa periaatetta, jonka mukaan osanottajat voivat käyttää kaikkia niitä kieliä, joita mukana olijat ymmärtävät. Kun osanottajat käyttävät niitä kieliä, joita itse parhaiten osaavat, kielenkäytön yleinen taso nousee. Samalla eri kielten rinnakkainen, idiomaattinen käyttö tarjoaa luotettavan ja käytännössä ilmaisen oppimismallin niille yliopistoyhteisön jäsenille, jotka haluavat kehittää omaa akateemista kielitaitoaan entistä monipuolisemmaksi. Usean kielen rinnakkainen käyttö on tarpeen myös yliopiston akateemisten tavoitteiden kannalta. Eri kielten käsite- ja ilmaisujärjestelmät eivät vastaa toisiaan yksityiskohtaisesti, mutta kielten rinnakkainen käyttö antaa mahdollisuuden erojen ja yhtäläisyyksien tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Myös suomen kielen kehittämisen ja akateemisen tutkimustiedon hyödyntämisen kannalta on tärkeää, että kansainvälisen akateemisen kielenkäytön ja suomenkielisen ilmaisujärjestelmän välillä on tiedeyhteisön yleisiin käytäntöihin perustuva yhteys. Yliopiston toiminta sisältää keskenään eriluonteisia osa-alueita. Perustehtävän ja tuloksellisuuden kannalta keskeisen osion muodostavat opetus ja tutkimus. Näitä omilla tavoillaan tukevia osa- 4
alueita ovat hallinto ja viestintä. Koska kieliasioita koskevat vaatimukset ja käytännöt ovat osaalueilla jonkin verran erilaiset, näitä osa-alueita on tarpeen käsitellä kieliohjelmassa erikseen. Kieliohjelman yleisenä tavoitteena on - lisätä kielitietoisuutta ja ymmärrystä kielen merkityksestä sekä kehittää kielenkäytön yleistä tasoa kaikilla akateemisen toiminnan osa-alueilla - edistää toimivan, monikielisen kieliyhteisön kehittymistä ja aktiivista kehittämistä - antaa ohjeita ja suosituksia siitä, miten suomen kieltä ja muita kieliä käytetään hallitusti ja tasapainoisesti akateemisessa opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa - antaa ohjeita ja suosituksia niistä tukitoimista, joita monikielisen akateemisen yhteisön tuloksellinen toiminta edellyttää. 2. Kieliohjelman tausta 2.1. Säädöstausta Yliopistolain (558/2009) 11 :n mukaan Turun yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella (770/2009). Asetuksen 1 :n mukaan yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla. Suomen perustuslain (731/1999) 17 säätää jokaisen oikeudesta käyttää viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Yliopistolain 35 :n mukaan Turun yliopiston hallintokieli on suomi. Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä. Turun yliopiston johtosäännön 32 :ssä kuvattujen yleisten kelpoisuusvaatimuksien mukaan yliopiston tehtävään otettavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja muiden kuin suomen tai ruotsin kielen taitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävän täyttämiseen ryhdytään. Yliopistolain 36 :n mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Pääperiaatteena on, että hakijoihin sovelletaan yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan kuitenkin yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Yliopistolain 46 :n mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan kieli on suomi. Yliopiston hoitaessa julkista tehtävää sovelletaan hallintolakia (434/2003). Lain 9 :ään sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. 5
Hallintolain 26 :ssä säädetään tapauksista, joissa viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen. Viranomaisen on tietyin edellytyksin järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Oikeudesta maksuttomaan tulkkaukseen säädetään kielilaissa (423/2003), 18. 2.2 Strateginen tausta Turun yliopisto on voimassa olevan strategiansa mukaan kansainvälinen tutkimusyliopisto, joka korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista samanaikaisesti sekä kansainvälisen tiedeyhteisön että suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kieliohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan lainsäädännöstä nousevan suomenkielisyyden ja strategiasta kumpuavan kansainvälistymispaineen väliseen ristiriitaan. Toimintamalli on sopusoinnussa rinnakkaiskielisyyden ideologian kanssa. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut luomaan järjestelmän strategiselle tutkijarekrytoinnille, jolla pyritään kiinnittämään kansainvälisesti meritoituneita tutkijoita ja sitouttamaan heidät yliopistoon. Yliopiston opettaja- ja tutkijakunnan kansainvälistyminen luo entistä paremmat edellytykset rinnakkaiskielisyydelle ja reseptiiviselle monikielisyydelle, mutta toisaalta asettaa myös paineita toimintojen kehittämiselle. Rekrytoinnissa korostetaan laajemminkin kielitaidon ja kansainvälisen kokemuksen merkitystä. Monikielisen työyhteisön puitteissa voidaan esimerkiksi tohtori- ja tutkijakoulutuksessa tarjota valmiudet kansainvälisiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut tohtori- ja tutkijakoulutettavien kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut myös kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin tehostamiseen, vieraskielisen opetuksen laadun kehittämiseen sekä Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämiseen, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus työllistyä ja yliopiston kansainvälinen henkilökunta voi integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan entistä helpommin. Hallinnon osalta strategia korostaa erityisesti toimivien infrastruktuurien merkitystä. Kansainvälisen henkilöstön ja kansainväliseen käyttöön tarkoitetun aineiston kohdalla toimivuus edellyttää, että palveluja ja työskentelyä tukevia järjestelmiä sekä niitä koskevaa käyttäjätukea on tarjolla riittävästi myös englanniksi. Tukipalveluja englannin kielellä tarvitaan myös haettaessa rahoitusta tutkimusja opetushankkeisiin kansainvälisistä rahoituslähteistä. 2.3 Tausta-aineistot Turun yliopiston verkkosivulle on koottu joukko linkkejä käsillä olevan kieliohjelman kannalta keskeisiin taustadokumentteihin. Näitä ovat luvussa 2.1 mainitut säädöstaustaan liittyvät dokumentit, yliopiston strategia, Turun yliopiston henkilöstöpoliittinen ohjelma (tulossa!) sekä Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteistyönä aiemmin laadittu selvitys kieltenopetuksesta ja sen kehittämismahdollisuuksista (31.5.2007). Lisäksi sivulta löytyy linkkejä muiden instituutioiden kielipoliittisiin ohjelmiin, joita on soveltuvin osin otettu huomioon Turun yliopiston kieliohjelmaa laadittaessa. Linkit löytyvät osoitteesta https://intra.utu.fi/yleista/tyoryhmat/kieliohjelmatyoryhma.html 6
3. Kielten asema ja suhteet opetuksessa ja tutkimuksessa Maailman vanhimpana täysin suomenkielisenä yliopistona Turun yliopiston erityisenä kunniaasiana on osallistua akateemisena asiantuntijana suomen kielen kehittämiseen ja samalla pitää huolta suomen kielen käytön korkeasta tasosta oman toimintansa piirissä. Muiden kielten osuus korostuu erityisesti tutkimuksessa, maisteri- ja jatkokoulutustason opetuksessa sekä yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä. Muista kielistä ensisijainen on englanti, mutta koska kansainvälisessä tiedeyhteisössä tarvitaan monia muitakin kieliä, myös näitä pyritään opettamaan ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Eri kielten aktiivista käyttöä suositaan, sillä akateemisen kieliyhteisön luonteva monikielisyys on voimavara, joka hyödyttää jäseniään monipuolisesti. Useiden kielten rinnakkainen käyttö tarjoaa mahdollisuuden luonnolliseen kielenomaksumiseen ja oman kielitaidon parantamiseen syntyperäisten puhujien esimerkkiä seuraamalla omasta äidinkielestä riippumatta. Aktiivisen monikielisyyden lisäksi tulee kiinnittää huomiota käytetyn kielen laatuun. Tämä edellyttää, että tarjolla on eri kielten käyttöä tukevaa yleistä kieltenopetusta ja kielenhuoltoa riittävästi ja monipuolisesti sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tarpeisiin. Päävastuu yleisestä kieltenopetuksesta ja kielenhuollosta on kielikeskuksella. 3.1 Kielet opetuksen välineinä ja opetuksen kohteina Yliopiston opetuskieli on yliopistolain mukaan suomi. Kaikilla opiskelijoiksi hyväksytyillä on oikeus saada korkeatasoista suomenkielistä opetusta ja kirjoittaa opinnäytteensä suomeksi ainakin perustutkintotasolla ja myös jatkotutkintotasolla silloin kun se on tieteenalan kannalta tarkoituksenmukaista. Poikkeuksen muodostavat ne opinto-ohjelmat, -kokonaisuudet ja -jaksot, jotka on lähtökohtaisesti suunniteltu englanninkielisiksi. Opinnäytetöitä voidaan kirjoittaa myös muilla kielillä, kun se on perusteltua. Kaikkien opiskelijoiden, kansainvälisiä opiskelijoita lukuun ottamatta, edellytetään kandidaattivaiheen jälkeen pystyvän käsittelemään omaan tieteenalaansa kuuluvia asioita sekä suullisesti että kirjallisesti hyvällä suomen kielellä ja popularisoimaan alansa tutkimusta suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden mukaisella tavalla. Käytetystä kielestä riippumatta korostetaan sujuvaa ja laadukasta kieltä, ja kykyä laadukkaan tekstin tuottamiseen käytetään yhtenä arviointikriteerinä opinnäytteiden arvostelussa. Erityisen suurta huomiota akateemisen kielenkäytön konventioiden ja oman alan terminologian hallintaan kiinnitetään kypsyyskokeessa. Kielikeskus ja tiedekunnat tarjoavat tätä tarkoitusta palvelevaa kirjallisen viestinnän opetusta. Kieltenopetusta pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan asiasisältöjen opettamiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat jo perustutkintovaiheessa sisäistävät akateemisen kielenkäytön normit ja niiden merkityksen sekä tiedeyhteisön sisäisessä että tiedeyhteisön ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä. Englanninkieliseen jatkotutkinto-opetukseen panostetaan erityisesti aloilla, joilla tutkimuksen kansainvälisyys on keskeistä. Jatko-opintoihin valittavalla tulee olla opintojen suorittamiseen riittävä kielitaito. Yliopisto kiinnittää rekrytointivaiheessa erityistä huomiota englanninkielistä opetusta antavien opettajien kielitaidon tasoon sekä tarjoaa opetushenkilökunnalle säännöllisesti aiheeseen liittyvää koulutusta. Yleisen kieltenopetuksen tavoitteena on taata yliopiston kaikille suomenkielisille opiskelijoille perusvalmiudet käyttää sekä omaa äidinkieltään että toista kotimaista kieltä ja ainakin yhtä vierasta 7
kieltä toimiessaan tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella. Englannin lisäksi tarpeellisia vieraita kieliä esimerkiksi Itämeren alueen akateemisessa yhteistyössä ovat skandinaaviset kielet, saksa, viro ja venäjä. Eurooppalaisessa tiede- ja kulttuuriyhteisössä runsaasti kysyntää on esimerkiksi ranskan, espanjan ja italian kielillä, yhteiskunnalliset ja kaupalliset tarpeet vaativat myös Aasian kielten ja niistä erityisesti kiinan ja japanin kielen taitoa. Yleistä kieltenopetusta järjestävät sekä kielikeskus keskitetysti että tiedekunnat omia erityistarpeitaan varten. Eri tahojen yhteistyötä on mahdollista koordinoida ja kehittää tehokkaan tiedotusjärjestelmän ja työnjaon avulla. Jatkotutkintotasolla opiskelijan edellytetään pystyvän toimimaan sekä suullisesti että kirjallisesti vierailla kielillä, ensisijaisesti englanniksi. Yleiseen kieltenopetukseen sisällytetään tätä tukevia opintoja, erityisesti tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisten esitelmien pitämistä käsitteleviä kursseja, joiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Turun yliopiston tutkijakoulu yhteistyössä kielikeskuksen kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille yleinen kieltenopetus tarjoaa tällä hetkellä perusvalmiudet suomen kielessä. Alkeisopetusta järjestetään kielikeskuksessa ja kauppakorkeakoulussa. Suomen kielen ja kulttuurin perus- ja aineopintoja järjestetään humanistisessa tiedekunnassa, jossa opetuskielenä on suomi. Nykyisin tarjolla oleva suppea alkeisopetus ei kuitenkaan riitä esimerkiksi työelämän tarpeisiin. Koska työllistyminen ja integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan edellyttävät suomen kielen taitoa, tulisi yleisen suomen kielen opetuksen resursseja lisätä. Tutkintoihin tähtäävää kielten aineenopetusta annetaan humanistisessa tiedekunnassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa. Pääaineina opiskeltavia kieliä ovat suomen kielen lisäksi indoeurooppalaisista nykykielistä englanti, espanja, italia, pohjoismaiset kielet, ranska, saksa ja venäjä sekä klassillisista kielistä kreikka ja latina. Kauppakorkeakoulussa kielten ja liikeviestinnän oppiaineilla on sivuaineasema. Kansainvälisiä opiskelijoita varten on suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma, jossa opetus annetaan suomeksi. Useissa kieliaineissa on erikseen sekä kielentutkimukseen että kääntämiseen ja tulkkaukseen kouluttava linja. Vaikka yliopistossa ei voida ilman erityistä syytä velvoittaa opiskelijaa suorittamaan opintojaan muulla kuin yliopiston virallisella kielellä, vieraissa kielissä ja toisessa kotimaisessa kielessä opiskeltavan kielen käyttäminen sekä opetuksen että opinnäytteiden kielenä on oppimistavoitteiden kannalta perusteltua. Osa vieraiden kielten opetushenkilökunnasta on opiskeltavien kielten syntyperäisiä puhujia, jotka ovat vapautettuja yliopiston kielitaitovaatimuksesta. Tiedekunta voi antaa omia erityisohjeita opinnäytteiden laajuudesta ja opinnäytetöihin mahdollisesti liitettävistä suomenkielisistä tiivistelmistä silloin, kun työt laaditaan muulla kuin yliopiston virallisella opetuskielellä. Sekä yleistä että tutkintoihin tähtäävää kieltenopetusta täydentää kansainvälinen opiskelijavaihto sekä henkilökunnalle suunnatut vaihto-ohjelmat ja -sopimukset. Englanniksi opetettavien perustutkintovaiheen kurssien määrää tulisi lisätä, jotta Turun yliopisto olisi nykyistä houkuttelevampi kohde kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Tämä parantaisi myös mahdollisuuksia ulkopuolisen rahoituksen saamiseen Euroopan unionilta Marie Curie International Training Networks -verkostoille, joissa englanniksi tarjottavat kurssit pitää määritellä jo hakemusvaiheessa. Lisäksi yliopiston tulee vastata englanniksi opetettavien jatkotutkintovaiheen kurssien kasvaneeseen kysyntään ja tarjota näitä kursseja kansainvälisesti rekrytoiduille tohtorikoulutettaville, jotka tarvitsevat englanninkielisiä kursseja tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. 8
3.2 Kielet tutkimuksen välineinä ja tutkimuksen kohteina Yliopistossa tehdään tutkimusta sekä opinnäytetöiden muodossa että opetuksesta riippumattomana tutkimuksena. Tutkimuksen kieltä ei määritellä yliopistolaissa eikä yliopiston johtosäännössä. Akateeminen tutkimus on perusluonteeltaan vapaata ja tutkijalähtöistä, ja sama koskee tutkimuksen kieltä. Tiedeyhteisö on kansainvälinen, ja tutkimuksen kieli on tarkoituksenmukaista valita sen mukaan, mille kohderyhmälle tutkimus on ensisijaisesti suunnattu. Jatko-opinnoista alkaen tutkimusjulkaisut on usein järkevintä kirjoittaa kansainvälisillä kielillä. Toisaalta suomalaisen yhteiskunnan tarpeita ajatellen on pyrittävä siihen, että ainakin tärkeimpiä tutkimustuloksia tuodaan julki myös suomeksi. Monilla aloilla, esimerkiksi oikeustieteessä ja ns. kansallisilla aloilla, tutkimusta tehdään alun pitäenkin erityisesti kotimaan tarpeisiin, ja silloin ensisijaisena julkaisukielenä on tarkoituksenmukaista pitää suomen kieltä. Englanti on kuitenkin usein akateemisen tutkimuksen työkielenä, ja englannin laajaan käyttöön tieteellisessä viestinnässä rohkaistaan, sillä englantia ymmärretään laajasti. Kielten tutkimusta tehdään humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa. Se kouluttaa kieliin, kulttuureihin ja viestintään perehtyneitä asiantuntijoita ja tutkijoita. Laitoksessa tehdään monialaista tutkimusta, erityisesti seuraavilla yliopiston strategian alueilla: oppimisen ja koulutuksen tutkimus, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten vuorovaikutusprosessien tutkimus ja keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus. Tutkimusjulkaisujen tuottaminen on tutkimusprosessin olennainen osa. Julkaisuja on usein välttämätöntä laatia kielellä, joka ei ole kirjoittajan oma äidinkieli. Toisaalta syntyperäinen kielitaitokaan ei takaa sitä, että kirjoittaja tuntee oikeakielisyysnormit ja oman alansa tieteelliset kirjoituskonventiot. Tutkimusten julkaisumahdollisuuksia parantaa olennaisesti se, että tutkijoilla ja tutkijaryhmillä on mahdollisuus saada tukea julkaisujensa kääntämiseen tai kielentarkastukseen. Erityisen akuutti ongelma on jatko-opiskelijoiden kohdalla. Tuen puute saattaa pakottaa kirjoittamaan esimerkiksi väitöskirjan kielellä, joka rajoittaa tutkimuksen hyödyntämistä kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Kieliasun heikko taso saattaa estää varttuneenkin tutkijan sisällöllisesti erinomaisen julkaisun pääsyn kansainvälisen kustantajan arviointiprosessiin. Monissa yliopistoissa kielikeskus tai sitä vastaava yksikkö tarjoaa henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille käännös- ja kielentarkastuspalvelua. Vastaava toiminta tulisi käynnistää myös Turun yliopistossa mahdollisimman nopeasti. 4. Kielet yliopiston hallinnossa ja hallintopalveluissa Turun yliopiston hallintokieli on yliopistolain mukaan suomi, ja jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään suomen tai ruotsin kielellä. Englanti on ensisijainen vieras kieli myös hallinnossa erityisesti siltä osin kuin se palvelee kansainvälisiä tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Yliopiston kansainväliselle henkilökunnalle tarjotaan englannin kielellä kaikki ne järjestelmät ja palvelut, joiden käyttäminen kuuluu työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin. Näitä järjestelmiä ja palveluja ovat ainakin SoleTM, Personec HR, Travel, tekstinkäsittely- ja muut vastaavat tiedonhallintajärjestelmät sekä koko henkilökunnalle suunnatut, palvelussuhdeasioita koskevat ja muut keskeiset määräykset, ohjeet ja tiedotteet. Suomenkielisellä henkilökunnalla on oikeus saada käyttöönsä kaikki vastaavat järjestelmät ja palvelut suomen kielellä. 9
Englanninkielissä hallintopalveluissa pyritään ylläpitämään sama taso kuin vastaavissa suomenkielisissä palveluissa. Myös muita kieliä voidaan käyttää tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli yliopistoon rekrytoitu työntekijä ei pysty hyödyntämään suomen- tai englanninkielistä aineistoa, työntekijän rekrytoinut yksikkö on velvollinen itse järjestämään tarpeellisen käännös- tai tulkkausavun. Opintohallinto vastaa siitä, että kaikilla opintojaksoilla ja opintosuorituksilla on englanninkieliset nimet. Yliopiston tutkintokieli on suomi, mutta kaikista tutkintotodistuksista annetaan myös englanninkielinen käännös tai todistuksen liite kansainvälistä käyttöä varten (Diploma Supplement). Osa yliopiston palveluista, esim. kirjastopalveluista, on avoinna myös yliopiston ulkopuolisille käyttäjille. Näissäkin tapauksissa palveluja edellytetään tarjottavan sekä suomeksi että englanniksi ja tarvittaessa ruotsiksi. Muita kieliä käytetään mahdollisuuksien mukaan. Hallinnon piirissä sovelletaan suullisessa viestinnässä samaa rinnakkaiskielisyyden ja reseptiivisen monikielisyyden periaatetta kuin akateemisessa toiminnassakin silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Virallisissa asiakirjoissa käytetään kuitenkin suomea, ja asiakirjoja käännetään englanniksi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. 5. Kielet yliopiston viestinnässä Yliopiston viestintä palvelee sekä yliopiston sisäistä tiedonkulkua että tiedon liikkumista toisaalta kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä, toisaalta tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välillä. Viestinnän tehtävien moninaisuus edellyttää sekä suomen että englannin rinnakkaista käyttöä useimmissa toiminnoissa, joskin suomenkielinen viestintä on käytännössä laajempaa. Kielestä riippumatta laadukas kielenkäyttö on perusedellytys luotaessa mielikuvaa asiantuntevasta ja tieteellisesti uskottavasta akateemisesta yhteisöstä. Nämä vaatimukset otetaan huomioon sekä viestintäyksikköön rekrytoitaessa että sitä resursoitaessa. 5.1 Kielet yliopiston sisäisessä viestinnässä Yliopiston sisäisen viestinnän ensisijainen kieli on suomi. Kaikki keskeiset asiakirjat, pysyväismääräykset ja ohjeet, joiden hyödyntämistä henkilöstön työsopimuksen mukaiset tehtävät edellyttävät, julkaistaan kuitenkin myös englanniksi. Sisäisestä viestintäjärjestelmästä (sähköposti, sähköinen työpöytä yms.) tulee olla käytössä sekä suomen- että englanninkielinen versio. Yliopiston sisäisen viestinnän kohderyhmänä on koko yliopisto eli kaikki yliopistossa työskentelevät ja opiskelevat henkilöt riippumatta siitä, ymmärtävätkö he suomea. 5.2 Kielet yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä Yliopiston viestintäyksikkö tiedottaa aktiivisesti merkittävistä tutkimustuloksista, tapahtumista ja toimintamuodoista sekä suomeksi että englanniksi yksiköiden toimittaman taustamateriaalin pohjalta. Suomessa toimivan suomenkielisen yliopiston keskeisenä tehtävänä on palvella suomalaista yhteiskuntaa tuottamalla ja tekemällä tunnetuksi uutta tutkimustietoa yhteiskunnan valtakielellä. Kansainvälisen tiedeyhteisön osana yliopistolla on erinomaiset mahdollisuudet välittää ja arvioida 10
myös muualla tuotettua tietoa ja saattaa sitä suomen kielellä suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Monikielinen ja monikulttuurinen yliopisto näyttää muulle yhteiskunnalle hyvää esimerkkiä siitä, miten eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat, opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta voivat muodostaa tuloksekkaasti toimivan, tasa-arvoisen ja jatkuvasti kehittyvän työyhteisön. Sekä tutkimusta tuottavat yksiköt että yliopiston viestintäyksikkö välittävät tietoa yliopiston toiminnasta ja saavutetuista tutkimustuloksista kansainväliselle tiedeyhteisölle niillä kielillä, jotka kussakin tapauksessa ovat tarkoituksenmukaisia. Kansainväliselle tiedeyhteisölle ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattu aineisto laaditaan englanniksi, mutta materiaalista tuotetaan myös suomenkielinen versio kun se on tarpeen tai lain mukaan välttämätöntä. On tärkeää että sisältö ja terminologia säilyvät yhteismitallisina ja helposti vertailtavina molemmilla kielillä. Kaikessa aineistossa pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri idiomaattisuuden aste. Kaikilla yliopiston yksiköillä, toimielimillä, työtehtävillä, opetusaloilla ja muilla pysyvillä instituutioilla on sekä suomen- että englanninkieliset nimet. Kaikilla yliopiston yksiköillä on sekä suomeksi että englanniksi laaditut verkkosivut, joilta käy ilmi ajantasaisella tavalla yksikön yhteystiedot, toiminnan keskeiset muodot sekä tutkimustoiminnan sisältö pääpiirteittäin. Yliopiston keskeiset esittelymateriaalit laaditaan sekä suomeksi että englanniksi ja molempia päivitetään säännöllisesti. Yliopistokampuksen kaikki opasteet ja kyltit pyritään laatimaan sekä suomeksi että englanniksi. 6. Kieliohjelman toteuttaminen ja seuranta Turun yliopiston kieliohjelman sisällöstä päättää yliopiston hallitus. Hallituksen hyväksymä kieliohjelma julkaistaan yliopiston verkkosivulla sekä suomeksi että englanniksi. Verkkosivulle avataan kieliohjelmaa ja siihen liittyviä taustadokumentteja varten oma WWW-sivusto. Sivustolle sijoitetaan myös jatkuvasti käytössä oleva lomake kieliasioita koskevan sähköisen palautteen antamista varten. Palautteen vastaanottajasta ja käsittelytavoista päättää palvelujohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö tai työryhmä. Kieliohjelma otetaan huomioon suunniteltaessa yksiköiden toimintaa, rekrytoitaessa uusia työntekijöitä sekä päivitettäessä yliopiston strategiaa ja yksikköjen toimintakäsikirjoja. Ohjelman toteutumista seurataan sekä sähköisen palautteen että yksikköjen toimintaa koskevien itsearviointien ja vuosiraporttien avulla. Seurannasta vastaa käytännössä palvelujohtajan nimeämä henkilö tai työryhmä, jolla on selkeästi määritelty toimikausi, tehtävät ja toimivalta. Kieliohjelma arvioidaan perusteellisesti uudestaan jokaisen uuden strategiakauden alussa. Ohjelman arvioinnista ja uudistamisesta vastaa palvelujohtajan nimeämä työryhmä. 11
Liite Turun yliopiston kieliohjelmaan Toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia Sisäinen ja ulkoinen viestintä Kaikilla yliopiston yksiköillä on verkkosivut sekä suomeksi että englanniksi. Suomen- ja englanninkielisten sivujen ei tarvitse olla yhtä laajat. Yliopiston tärkeimmät esitteet ovat sekä suomeksi että englanniksi kohderyhmän tarpeiden mukaan. Yliopiston strategia ja muut keskeiset asiakirjat laaditaan suomen lisäksi myös englanniksi. Kaikki keskeiset sisäiset asiakirjat, joissa annetaan ohjeita tai tietoa henkilökunnalle, laaditaan suomen lisäksi myös englanniksi. Asiakirjan kieli tulee määritellä sen kohderyhmän perusteella. Hallintopalvelut Yliopiston tulee tarjota suomen lisäksi myös englannin kielellä kaikki työtehtävien kannalta keskeiset järjestelmät ja palvelut (näitä ovat ainakin SoleTM, Personec HR, Travel, Viikkoposti). Yliopistossa on tarvetta käännös- ja kielenhuoltopalveluille sekä suomen että muiden kielten osalta. Näistä tehtävistä huolehtimiseen tulee ohjata resursseja ja määritellä vastuutahot selkeästi. Nimet Yksiköillä, toimielimillä, työtehtävillä, opetusaloilla ja muilla pysyvillä instituutioilla on suomenkielisten nimien lisäksi myös englanninkieliset nimet. Yliopistoon tulee perustaa terminologiatyöryhmä, jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa yliopistossa käytettävää terminologiaa. Kyltit, opasteet ja kartat Yliopistokampuksen kaikki kyltit, opasteet ja kartat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Kielikurssit Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen resursointiin tulisi kiinnittää huomiota. Ulkomaalaisille suunnattu suomen kielen opetus ei nykyisellään riitä opiskelun, työllistymisen ja Suomessa työskentelyn tarpeisiin, eikä opetusta pystytä tällä hetkellä tarjoamaan kaikille halukkaille opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille.
Englantia lukuun ottamatta kaikissa kielissä on havaittu opiskelijoiden lähtötason heikkenemistä. Koska monipuolinen kielitaito on kuitenkin akateemisessa ympäristössä tarpeen, on tutkittava mahdollisuuksia valmentavien kurssien järjestämiseksi, vaikka yliopisto ei itse järjestäkään tällaisia kursseja. Toteuttaminen ja seuranta Rehtori on vastuussa kieliohjelman toteuttamisesta. Henkilö tai työryhmä, jolla on selkeästi määritelty toimikausi, tehtävät ja toimivalta, vastaa toteuttamisesta ja seurannasta käytännössä. Kieliohjelma arvioidaan perusteellisesti uudestaan jokaisen uuden strategiakauden alussa. Kieliohjelman WWW-sivustolle tulee lomake kieliasioita koskevan sähköisen palautteen antamista varten.