Luonnonilmiöiden vakuuttamisen haasteita nyt ja tulevaisuudessa? Veli-Pekka Kemppinen 17.5.2011
Keskeisiä muutoksia keskilämpötila nousee sadanta lisääntyy tuulten muutoksissa eniten epävarmuutta Ilmastotiedon luotettavuus paranee ilmiöiden ennustettavuus paranee! Vaikutuksia vakuutuksiin? 2
FK:n tutkimus (turvaa vakuuttamisesta) 3
Esimerkki luonnonilmiöturvasta Kotivakuutuksissa Luonnonilmiöturva Lisäksi AR turvasta korvattaan; maanjäristykset tuhkapilvivahingot rajallisesti Mitä ilmiöitä tyypillisesti ei korvata? Myrsky Rakeet Tulvat Tuulen nopeusraja? Vesistötulva Merivesitulva Rankkasade lumen painon aiheuttamat vahingot, pääsääntöisesti ei korvattavia lumen ja jään liikkumisen aiheuttamat vahingot kattorakenteille jäiden liikkuminen tavanomainen sade maanvyörymä, kun ei kytköstä ilmiöön maan liikkuminen, esim. routiminen tai kuivuus Rakennusten tulee kestää normaalit sääilmiöt! 4
Tulvatyypit, Keskusliiton malliehdon mukaan Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta. Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa. Tulvavahinkona korvataan myös poikkeuksellisen vesistö- ja merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutuneet vahingot.
Luonnonilmiövahinkojen hoitomalleja muualla Norja poolimalli (palovakuutus) luonnonilmiörahasto Iso-Britannia Yksityinen tulvavakuutusjärjestelmä Ruotsi Osana vapaaehtoista vakuutusta Tanska Meritulvat lain perusteella Muut vakuutuksista Baltia Vapaaehtoinen vakuutus Saksa Vapaaehtoinen vakuutus Ei kata kaikkia riskialueita 6
Ilmastonmuutos lisää poikkeuksellisia sääilmiöitä Vaikea olla perustellusti eri mieltä maailmanlaajuisesti. Kuva: Munich Re 7
Mitä vahinkoja viime vuosina on tapahtunut ja mitä opimme? 8
Kesän 2010 rajuilmat mitä vaikutuksia tuotteisiin! Ennätyksellinen hellekesä huipentui laajoja tuhoja kylväneisiin rajuilmoihin. Syöksyvirtausten aiheuttamien metsätuhojen takia ihmiset jäivät eristyksiin ilman sähköjä jopa vuorokausiksi eri puolilla Suomea. Voimakkaat puuskatuulet aiheuttivat myös muita mittavia vahinkoja. Asta 29.-30. heinäkuuta yöllä saapui kaakosta Asta-rajuilma. Se kulki Suomen halki Etelä-Karjalasta kohti Keski-Pohjanmaata. Astassa oli erikoista se, että siihen liittynyt syöksyvirtausparvi esiintyi yöaikaan. Korkein mitattu puuska oli 29 m/s Rantasalmella, mutta paikoin ukkospuuskat ovat voineet olla tätäkin kovempia. Savossa esiintyi mittavia metsätuhoja. Veera Elokuun 4. päivä Veera-rajuilma riehui etenkin maan keskivaiheilla. Ukkoskuuroista aiheutui sekä voimakkaita puuskia että suuria rakeita. Erityisesti otsikoihin nousi Uuraisten leirintäalue, jossa puita kaatui runsaasti ja useita ihmisiä loukkaantui. Suomessa paikannettiin yli 22 000 maasalamaa, mikä on huomattava määrä. Lahja Lahja-rajuilma 7.8. aiheutti vahinkoa melko kapealla alueella maan lounaisosasta Pirkanmaan yli kohti entistä Oulun lääniä. Tampereen Siilinkarilla mitattiin korkeimmaksi puuskalukemaksi 25 m/s. Illan aikana Ilmatieteen laitos antoi kolme viranomaistiedotetta ukkospuuskiin liittyen. Sylvi Rajuimpien ukkosten jakso päättyi sunnuntaihin 8. elokuuta. Iltapäivällä Porin Sonisphere-festivaaleille iski raju ukonilma, jossa yksi ihminen menehtyi ja useita loukkaantui. Pirkanmaalle kehittyneistä ukkossoluista putosi maahan erittäin suuria rakeita, joista suurimmat mitatut olivat halkaisijaltaan 8 cm. Vielä illalla etelästä saapui voimakas, järjestäytynyt ukkoskuuronauha. Niin Porin kuin etelästä tulleessa ukkosessa mitattiin puuskissa jopa 32 m/s. Maasalamoita paikannettiin vuorokauden aikana yli 24 000; tämä on suurin vuorokautinen määrä Suomessa 2000-luvulla. http://ilmatieteenlaitos.fi/ 9
Viime kesän lasku vakuutusalalle? Myrskyt (rajuilmat) aiheuttivat laajaa tuhoa. Vakuutusyhtiöiden kustannukset noin 81,5 miljoonaa euroa (viimeisin Finanssialan Keskusliiton arvio) metsävahingot n 60%, rakennus- ja irtaimistovahinkoja moottoriajoneuvovahinkoja Keskusteluissa asetettu yhtiöille paineita kehittää etenkin metsävakuutuksia! Korvausmääriä pidettiin julkisuudessa liian pieninä. Vakuuttamattomat kohteet, etenkin metsät ja infravahingot mukaan luettuna kokonaisvahinkomäärä merkittävästi suurempi. 10
Korvatut suurvahingot luonnonilmiöistä viime vuosina 90 000 000 80 000 000 81 500 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 Kittilän tulvavahingot Korvattiin Valtion toimesta Vakuutusala 20 000 000 12 000 000 10 000 000 0 3 450 000 7 700 000 Tammikuu 2005 Kittilä, Ounasjoki Pori Asta, Vera ja Lahja 11
River flood in Kittilä 29.5.2005 (1/100a) 12
Taajamatulvia Suomessa (FKL) Vaasa 2003 (24 kiinteistöä vaurioitui) Riihimäki 2004 (55 kiinteistöä vaurioitui) Kouvola 2004 (50 kiinteistöä vaurioitui) Helsinki 2005 (meriveden nousu) Kotka 2005 (meriveden nousu) Pirkkala 2005 (40 kiinteistöä vaurioitui) Pori 2007 (yli 1000 vahinkoilmoitusta) Taajamatulva esiintyy lähes vuosittain jossain osassa Suomea! Voiko syöksyvirtaus tai trombi iskeä taajamaan? 13
Mitä Porin rankkasadetulva 12.8.2007 opetti? Poikkeuksellinen rankkasade mahdollinen missä vain Suomessa! Pori oli ensimmäinen tämän mittakaavan vahinko Suomessa. (Vettä satoi 140 mm kolmessa tunnissa, keskimäärin 40 mm koko elokuussa) Vakuutusalalle; kaupunkitulva riskinä Suomessa vahingontorjunnan mahdollisuudet keskivahinkoihin vaikuttavat tekijät korjaus- ja kuivaustekniikan rajallisuus asiakkaiden odotuksista vakuutuksilta yhtäaikaisuus jokitulvan kanssa Viranomaispuolella tunnistettiin yhteistyön kehittämistarpeita sekä pelastustoimen, että varautumisen puolella. Kunnallistekniikan haasteet selkeästi esille. Kaupunkisuunnittelun merkitys. Selkeä tarve parantaa ennustamista ja tiedottamista. 14
Keskivahinkoja erilaisissa luonnonilmiössä! Laaja-alainen myrskyvahinko Asta, Vera ja Lahja Rankkasadetulva Pori Vesistötulva Kittilä, Ounasjoki Keskivahingossa mukana paljon metsävahinkoja, muuten tyypillisiä myrskyn aiheuttamia särkymisvahinkoja Omakotitalojen kastumisia taajama-alueella, niin maan pinnalta kuin viemäreiden kauttakin Keskivahingossa mukana myös infravahingot Merivesitulva Tammikuu 2005 Rakennusten kastumisia, näissä mukana paljon vapaa-ajanasuntojen vahinkoja 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 Voimakas myrskyvahinko asutuskeskuksessa? Viemäreiden kautta tulvimiset sekaviemäröidyt alueet? Rannikkotulvan laajuus? 15
Arvio suurtulvaraportin perusteella vesistötulvien EML:stä Vesistötulvat Suomessa 1/250 Keskivahinkoarvio 4500 Rivers Arvio kuinka monta rakennusta vaurioituu (kpl) Total Vuoksi 8092 36 414 000 Kymijoki 5933 26 698 500 Kokemäenjoki 3332 14 994 000 Paatsjoki 992 4 464 000 Tornionjoki 894 4 023 000 Kemijoki 886 3 987 000 Laihianjoki 769 3 460 500 Ähtärinjoki 736 3 312 000 Kyrönjoki 667 3 001 500 Lapuanjoki 531 2 389 500 Kiiminginjoki 445 2 002 500 Kuivajoki 325 1 462 500 Närpiönjoki 240 1 080 000 Laskelmassa mukana kaikki rakennukset. 16
Mitä viranomaispuolella on menossa? 17
Tulvadirektiivin edellyttämät viranomaistekemiset 2011 loppuun mennessä tehdään tulvariskien alustava arviointi, eli tunnistetaan ne vesistö- ja rannikkoalueet, joilla tulvariski on merkittävä. 2013 loppuun mennessä laaditaan tunnistetuille tulvariskialueille tulvavaara ja tulvariskikartat. 2015 loppuun mennessä laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tyypillisesti tulvavaarakartat laaditaan Suomessa toistuvuusajoille kerran 20, 50, 100, 250 ja 1000 vuodessa. Laki tulvariskien hallinnasta. Laki tulvavahinkolain kumoamisesta 18
Ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi 1.4.2011 ELY keskukset ovat tehneet ko. ehdotukset (Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukset) Tulvariskilain mukaan (voimaan 2010) Osa tulvadirektiivin vaatimuksia Yhtenäinen arviointi yli maan koskien vesistöja rannikkotulvia. MMM vahvistaa lopulliset tulvariskialueet. Tulvariskien hallintasuunnitelmat toimenpiteet estämiseksi ja vähentämiseksi tulvien ennustaminen ja varoittaminen pelastustoimien suunnittelu Kunnat arvioivat hulevesien tulvariskit. Pori arvioitu pahimmaksi tulvariskialueeksi. 19
Tulvariskialueet; Porin keskusta Tulvakartta kertoo minne tulva voi levitä ja mitä kohteita voi vaurioitua. Pori arvioitu pahimmaksi tulvariskialueeksi! 20 000 asukasta ja monia Rovaniemen kaupungin ja Helsingin Espoon rannikkoalueiden tulvariskit myös merkittäviä. Mistä löytyy: www.ymparisto.fi 20
Tulevaisuudenkuvaa vakuutusnäkökulmasta Vakuutukset kattavat merkittävät luonnonilmiöt myös tulevaisuudessa! Tuotteiden oltava kannattavia myös näiltä osin. Riskien arviointi yhtiöissä tarkentuu ja hinnoittelu kehittyy nykyistä riskinmukaisemmaksi. Frekvenssi ja vahinkomäärä voivat kasvaa? Haasteita vahinkojen tarkastukselle sekä kuivaus- ja korjausresursoinnille laajoissa vahingoissa. Tulevaisuuden haasteena myrskyt ja tulvista etenkin kaupunkitulvat! Myrskyihin ja rannikkotulviin varautuminen osittain mahdotonta. Tulvissa haasteeksi nousevat vanhat vääriin paikkoihin rakennetut rakennukset Metsävakuutukset noussevat tulevaisuudessa pohdittaviksi myös muiden mahdollisesti lisääntyvien riskien osalta, kuten tuhohyönteiset, sienitaudit, roudattomuus. Varautuminen luonnonilmiöihin paranee lainsäädännön kautta - tuloksen kannalta oleellista. Roolitukset selkeiksi julkisen puolen ja omistajien välillä pidetään kiinni! Kuntien ja muu julkinen vastuu keskeistä kaavoitus, viemäröinnit, hulevedet Haasteena rakennetun ympäristön sopeutuminen! Omistajien vastuu korostuu vaikutus vakuutusturvaan mahdollinen! Jälleenvakuuttajia kiinnostaa nyt vain myrskyt, mutta tulevaisuudessa kiinnostus muihinkin ilmiöihin lisääntynee Suomessa. 21
Miten kiinteistönomistajan tulee varautua tulviin? Rakennusmääräysten noudattaminen. Pihan kallistukset kuntoon! Salaojien ja avo-ojien kunnossapito! Lumien läjitykset kauemmas rakennuksista! Liityttävä kunnalliseen hulevesiverkkoon! Takaiskuventtiilit viemäritulvien estämiseksi! Tiedottamishaaste! Asennehaaste! Kellarivarastossa irtaimisto sijoitettava vähintään 10 cm:n korkeudelle lattian pinnasta Kiinteistön tavanomainen huolto ja kunnossapito pääsääntöisesti riittää! Vaatimukset korostuvat tulvariskialueilla. 22