Monitavoitearviointi vaelluskalakantojen kehittämisen hoidon tukena

Samankaltaiset tiedostot
MONITAVOITE- ARVIOINTI YMPÄRISTÖ- SUUNNITTELUSSA

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Oulun vedenhankinnan varmistamisen monitavoitearviointi

Monitavoitearviointi Iijoen vaelluskalakantojen palauttamisen tukena

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus Aleksinkulma

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

IMPERIA-hanke Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Oulun vedenhankinnan monitavoitearviointi. Päätöstukiryhmän kokous nro

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Pohjanlahden lohikantojen tila

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Kuulemistilaisuus Pello

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Jokitalkkari hanke

Askel Ounasjoelle projektit I IV

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Sidosryhmien osallistumisen tuki YVAssa mitä monitavoitearviointi voi antaa?

Sidosryhmien osallistumisen tuki YVAssa mitä monitavoitearviointi voi antaa?

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa VUOSIRAPORTTI

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Sidosryhmien vuoropuhelulla kohti yhteisymmärrystä Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179

Transkriptio:

0 Monitavoitearviointi vaelluskalakantojen kehittämisen hoidon tukena Timo P Karjalainen Oulun yliopisto, Thule-instituutti 24.11.2009 Timo P Karjalainen

1 Yhteistyöverkostolla tuloksia Kemijoen vaelluskalahanke (2000-02) (EAKR) Lapin ympäristökeskus, RKTL, Oulun yliopisto BIREME-SAP projekti (Suomen Akatemia) (2003-06) RKTL, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokeen (2006-7) (EAKR) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (PPO), RKTL, Oulun yliopisto, SYKE, Fortum, kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto Salmon Action Plan Impact Assessment (2008-09) (EU-komissio) RKTL, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, kv-kumppanit Vaelluskalat palaavat Iijokeen (2008-10) (EAKR) PPO, RKTL, Oulun yliopisto, Metsähallitus, kunnat, PVO-Vesivoima Oy, Keski-Perämeren kalastusalue, Iijoen vesistön kalastusalue, (SYKE) Kalatiestrategia/taustaselvitykset (2010-11) Rakennettujen jokien tutkimusohjelma 2011

2 Lähtökohtia esitykselle 1) Suomessa vesipuitedirektiivillä on enemmän päätöksentekoa ohjaava vaikutus eikä niin sitova, normatiivinen rooli, kuin eräissä muissa maissa, 2) Säännöstelyluvat ja voimalaitosluvat ovat suhteellisen pysyviä ja muutosten saaminen niihin ei ole helppoa, 3) Suomessa hankkeita ei voida toteuttaa pelkästään valtion rahoituksella (mm. em. syistä johtuen) tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja vuoropuhelua kuin monissa muissa maissa esim. kalatie- ja kunnostushankkeiden eteenpäin viemiseksi.

3 Vuoropuhelun ja yhteistyön tarve Monitavoitearviointi on osoittautunut erinomaiseksi lähestymistavaksi kun haetaan eri osapuolille hyväksyttävissä olevia ratkaisua Myönteisiä kokemuksia luonnonvarojen hallinnassa ja ympäristösuunnittelussa (vesi-, metsä- ja kalatalous, energiapolitiikka, YVA-menettely) Yhä useammin sovelletaan sidosryhmätyöskentelyn tukena Suomessa sovellettu mm.: SYKE, METLA, metsähallitus, tielaitos ja tiehallinto

4 MONITAVOITEARVIOINTI IIJOEN VAELLUSKALAKANTOJEN PALAUTTAMISEN TUKENA Päätoteuttaja: OY Thule-instituutti (T.P. Karjalainen), yhteistyössä SYKE (M. Marttunen, A-M. Rytkönen) ja RKTL (A. Mäki- Petäys) Osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen hanketta Rahoitus EAKR ja Suomen Akatemia 24.11.2009 Timo P Karjalainen

5 MONITAVOITEARVIOINTI MUSTIONJOEN KUNNOSTUKSESSA -SIMPUKKA- JA LOHIKANTOJEN ELVYTTÄMISVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI Päätoteuttaja SYKE (M. Marttunen, M. Dufva), RKTL yhteyshenkilöinä A. Saura, T. Vehanen Rahoitus Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergiamerkin ympäristörahasto. Varat rahastoon ovat kertyneet Fortumin Ekoenergia-merkityn sähkön myynnistä. 24.11.2009 Timo P Karjalainen

6 Monitavoitearviointi Multi-Criteria Assessment (MCA), Multi-criteria Decision Analysis (MCDA) Tavoitteena auttaa päätöksentekijää ajattelemaan järjestelmällisesti monimutkaisia ongelmia ratkaistaessa Eri tavoitteiden järjestelmällinen tunnistaminen Vaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi Hajota ja hallitse -periaatteen soveltaminen monimutkaisten ongelmien jäsentämiseen ja arviointiin Lähestymistapaa kutsutaan neuvoa-antavaksi (ei sido päätöksentekoa)

Oulun yliopisto/thule-instituutti Lähtötiedot ja tulokset Mallit Tieto Aiempi tutkimus Arvostukset Edut Arvot Maastotutkimukset Asiantuntijaarviot Maailmankatsomus Monitavoitearviointi Arviot vaikutusten suuruudesta ja merkittävyydestä Kokonaiskuva Käsitys näkemyseroista ja niiden syistä Vaihtoehtojen mieluisuusjärjestys haastateltavittain 7

Oulun yliopisto/thule-instituutti Perusteita monitavoitearvioinnille Ongelman monimutkaisuus Ongelma on niin monitahoinen, että parasta vaihtoehtoa on vaikea päätellä arkijärjellä tai tavallisilla arviointitityökaluilla Monitavoitteisuus Etsitään ratkaisua, joka ottaa huomioon eri osapuolten tarpeet ja tavoitteet (esim. Vesivoima, VPDtavoitteet, kalastus... Vaikutusten yhteismitattomuus Kaikkia vaikutuksia ei voida muuntaa esim. rahallisiksi hyödyiksi Sidosryhmäyhteistyö 8

Monitavoitearviointi Iijoella Tavoite oli selvittää vaihtoehtoisia toimia Iijoen vaelluskalakantojen tilan parantamiseksi sekä arvioida järjestelmällisesti niiden hyötyjä, haittoja, kustannuksia ja toteutettavuutta sidosryhmien tavoitteita ja näkemyksiä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista Asiantuntijaryhmätyöskentely ja tietokoneavusteiset haastattelut Taustaselvitykset ja muu asiantuntijatyö 6 kokousta/työpajaa, 25 haastateltua

Haastatellut sidosryhmien edustajat (25 kpl): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristövastuualue Kainuun ELY-keskus, kalatalous Keski-Perämeren kalastusalue Iijoen vesistöalueen kalastusalue Pudasjärven kunta Taivalkosken kunta Iin kunta Suomen luonnonsuojeluliitto ry. / Iijoen suojeluyhdistys ry Metsähallitus PVO-Vesivoima Oy Voimalohi Oy Yksityinen kalanviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Kotitarvekalastaja Iijokisuu Kotitarvekalastaja keskijuoksu Pudasjärven perhokalastajat ry Kyläyhdistys, Pudasjärvi Kyläyhdistys, Yli-Ii Matkailuyrittäjä, Pudasjärvi Matkailuyrittäjä, Taivalkoski

Mitä saimme selville? Vaihtoehtojen vaikutukset ja mittasuhteet Tutkimustieto, asiantuntija-arviot, paikallistieto Tietoaukot ja epävarmuudet Sidosryhmien tavoitteet ja näkemykset vaihtoehtojen vaikutusten merkittävyydestä Näkemyserot ja niiden syyt Hyvyysarvot vaihtoehdoille haastateltavittain Vaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt Arviot toimenpiteiden toteutettavuudesta

Vaihtoehtojen arvioinnissa huomioonotetut tekijät

Tarkastellut vaihtoehdot VEA: Ylisiirrot Lohen (600/v) ja meritaimenen (300/v) ylisiirrot Kalaväylän leventäminen, verkkopyynnin rajoittaminen alaosalla 4 pv/vko ja vanhassa uomassa 2 pv/vko Istutus- ja kutupaikat rauhoitetaan, verkkokalastukselle aikarajoituksia keski- ja yläosalla VEB: Kalatiet ja istutukset Tekninen kalatie 5 patoon (Raasakan vanha uoma käytössä) Raasakan uoman kunnostukset & virtaama +3 m 3 /s kesäaikana Kotiutusistutukset alkuvaiheessa: lohi 250 000 kpl/v, meritaimen 115 000 kpl/v. Verkkopyynti alaosalla 2 pv/vko, yläosalla pääuomassa verkkopyyntikielto VEC: Kalatiet ja laajat toimet Tekninen kalatie 5 patoon (Raasakan vanha uoma käytössä) Raasakan uoman virtaama +7 m 3 /s kesäaikana & laajimmat tulvauomien kunnostukset Lohen (300/v) ja meritaimenen (150/v) ylisiirrot alkuvaiheessa Kotiutusistutukset alkuvaiheessa: lohi 500 000 kpl/v., meritaimen 170 000 kpl/v.. Verkkopyynti alaosalla 1 pv/vko, patopyynti kielletty, yläosalla pääuomassa verkkopyyntikielto Ammattikalastajilla henkilökohtaiset pyyntikiintiöt

Asiantuntija-arviot vaihtoehtojen vaikutuksista eri tekijöihin "Nykytila VEO Ylisiirrot VEA Kalatiet & istutukset VEB Kalatiet ja laajat toimenpiteet VEC Lohi (luonnonsmoltit joessa) 0 20 000-35 000 70 000-120 000 150 000-260 000 Meritaimen (luonnonsmoltit joessa) 0 7000 20 000 38 000 Vaellusiika (kannan tila) 0 0 + ++ Ekologinen tila tyydyttävä tyydyttävä hyvä hyvä Matkailutulo, välitön htv, välitön 1,16 M 6,4 1,28 M 7,0 1,68 M 9,2 1,97 M 10,7 4,64 4,14 3,64 3,64 htv, kokonaistyöllisyys Vesivoimatuotanto tuotannon määrä/v tuotannon arvo/v 825 GWh/v 38,8 M 825 GWh/v 38,8 M 821,3 GWh/v 38,6 M (-176 000 ) 818,5 GWh/v 38,4 M /(-304 000 ) Kalanviljely, työpaikat kpl kalatautiriski 20 0 20 - - 18,5-17 - Paikallisidentiteetti + + ++ Virkistyskalastus - alaosa lupamyynti kalastuksen elämyksellisuus Virkistyskalastus - yläosa lupamyynti kalastuksen elämyksellisuus 900-1 000 975-1 075 +/-0 9 000 9 450 + 1 050-1 150 + 10 800 ++ 1 200-1 300 ++ 11 700 ++ Kotitarvekalastus - alaosa kalastuspäivien lkm kalastajien määrä Kotitarvekalastus yläosa kalastuspäivien lkm 15 200 290 13 700 260 9 100 120 5 300 100 232 000 208 800 185 600 185 600

15 Haastateltavien näkemyksen poikkeaminen asiantuntija-arviosta Näkemys poikkesi Eri suuntainen vaikutus 18 16-14 12 10 8 6 4 2 + + + + - - - + + - - 0

Näkemykset vaikutusten merkittävyydestä - haastateltujen antamat keskiarvopainot, min ja max Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset

Vaihtoehtojen järjestys haastateltavilla Hyvyysarvo Haastateltava (numero) Laaja kalatievaihtoehto on kaikilla haastateltavilla paras, kun kustannuksia ei otettu huomioon

Neljä näkökulmaa 1. Kriittinen näkökulma Korostavat erityisesti epävarmuustekijöiden ja riskien huomioon ottamista kalatautiriski, kalateiden toimivuus ja alasvaelluksen onnistuminen, Itämeren tila ja kalastuksen säätelyn vaikutus kalakantoihin VEA nousee paremmaksi kuin muilla ryhmillä 2. Ympäristönäkökulma Painottavat vesistön tilatekijöitä (ekologisia vaikutuksia), muut sivutuotteita Näkevät riskit ja haitalliset vaikutukset pieninä ja hyväksyttävinä 3. Talousnäkökulma Korostavat positiivisia vaikutuksia vetovoimaisuuteen ja elinkeinotoimintaan Painottavat vesistön tilavaikutuksia muita ryhmiä vähemmän 4. Viranomaisnäkökulma Näkevät eri tavoitteiden yhteensovittamisen tärkeänä hankkeiden etenemisen ja kaikkien osapuolten sitoutumisen kannalta

Vaihtoehtojen hyvyysarvot kriittisen näkökulman edustajalla 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Nykytila Kalanviljely Vesivoima VEB VEA VEC Kalanviljely Identiteetti Kalanviljely VirkKalastus Identiteetti VirkKalastus Matkailu Vesivoima EkolTila Vesivoima Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Meritaimen+Siika Lohi Lohi Nykytila Ylisiirrot Kalatiet+istutukset Kalatiet+laajat toimet Kalanviljely Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Lohi Jos kalatiet ei toimi, A voi nousta paremmaksi, jos toimii tilanne on erilainen riippuu millaisen oletuksen ottaa

Vaihtoehtojen hyvyysarvot ympäristönäkökulman edustajalla 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Nykytila VEA VEB Identiteetti VirkKalastus Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Jos ajatellaan lajien elinolosuhteita tämä ajaa reilusti ohi vaikka saattais joku kalanviljelylaitos mennä Lohi VEC Identiteetti VirkKalastus Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Nykytila Ylisiirrot Kalatiet+istutukset Kalatiet+laajat toimet Lohi Kalanviljely Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Lohi

21 Vaihtoehtojen hyvyys näkökulmien erot Kriittinen näkökulma Ympäristönäkökulma 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Kalanviljely Identiteetti Kalanviljely VirkKalastus Identiteetti VirkKalastus Matkailu Kalanviljely Vesivoima EkolTila Vesivoima Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Vesivoima Meritaimen+Siika Lohi Lohi Nykytila Ylisiirrot Kalatiet+istutukset Kalatiet+laajat toimet Kalanviljely Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Lohi 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Identiteetti VirkKalastus Matkailu Identiteetti EkolTila VirkKalastus Matkailu Meritaimen+Siika EkolTila Meritaimen+Siika Lohi Lohi Nykytila Ylisiirrot Kalatiet+istutukset Kalatiet+laajat toimet Kalanviljely Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Lohi

22 Kustannus-hyötyanalyysi (50 vuotta): herkkyystarkastelu patoallastappio - korkokanta Korkokanta 2 % Korkokanta 4 % Korkokanta 5 % Nettohyöty, miljoonaa 50 40 30 20 10 0 VEA 50 40 30 20 10 0 VEB 50 40 30 20 10 0 VEC -10-10 -10-20 40 50 60 70-20 40 45 50 55 60 65 70 Patoallastappio % -20 40 45 50 55 60 65 7

Monitavoitearviointi - menetelmän tarve ja merkitys Yhteisen tahtotilan ja sitoutumisen saavuttaminen tavoitelähtöinen lähestymistapa edesauttaa tätä Konfliktisuus ristiriitojen kärjistymisen mahdollisuus, jos hankkeen suunnittelussa ei huomioida eri osapuolten tavoitteita Tietoaukot ja epävarmuudet järjestelmällinen lähestymistapa auttaa näiden tunnistamisessa Oppimisprosessi - asioiden mittasuhteiden sekä eri osapuolten tavoitteiden ja näkemysten ymmärtäminen

Kiitos! timo.p.karjalainen@oulu.fi