METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 9.4.2009

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvitysalue... 3 1.2 Aineisto ja menetelmät... 3 2 MAISEMASELVITYS... 4 2.1 Maisemarakenne... 4 2.2 Maaperä ja topografia... 6 2.3 Ilmasto... 6 2.1 Vesitalous... 7 2.2 Maisemakuva... 7 2.3 Maisemahäiriöt... 11 3 MAISEMAN HISTORIA... 13 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat... 13 3.2 Metsäkylän maiseman ja asutuksen historia... 14 3.3 Maisemalliset arvot... 16 4 YHTEENVETO... 19 4.1 Maisemalliset suositukset... 19 LIITTEET... 20 LÄHTEET... 20 Kannen kuva: Kivirannan vanhoja talousrakennuksia.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 3 (20) 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Metsäkylän osayleiskaava-alue sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa, noin 7 km Ylöjärven keskustasta luoteeseen. Maisemaselvitys laaditaan koko osayleiskaava-alueelle, joka käsittää Metsäkylän taajaman sekä sen länsi-, pohjois- ja itäpuolen. Etelässä alue rajautuu Vaasantiehen, lännessä Hämeenkyrön kunnan rajaan ja idässä voimassa oleviin Elovainion yleiskaavoihin. Selvitysalueen pinta-ala on noin 630 ha. 1.2 Aineisto ja menetelmät Maisemaselvitys on laadittu Metsäkylän osayleiskaavaa varten Ylöjärven kaupungin tilauksesta. Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä selvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi ja työssä avusti agrologi, ympäristösuunnittelija ja maanmittausalan insinööriopiskelija Niina Matkala. Maisemaselvitys perustuu tammi- sekä maaliskuun 2009 aikana tehtyihin maastokäynteihin, peruskarttatarkasteluun sekä aiempiin inventointeihin, joista on koostettu yhteenveto tähän maisemaselvitykseen. Ensimmäisellä maastokäynnillä pyrittiin saamaan yleiskuva alueen maisemasta. Inventointia jatkettiin karttatyöskentelyllä, jonka jälkeen suoritettiin tarkentava maastokäynti ja valokuvattiin alue. Liitekartoille ja raporttiin koottiin alueen maankäytön suunnittelussa huomioitavat maisemalliset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat ja reunaehdot. Lopuksi on annettu suositukset maiseman kannalta rakentamiseen soveltuvista alueista sekä yleisluonteisista menetelmistä alueen maisemahäiriöiden korjaamiseksi.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 4 (20) 2 MAISEMASELVITYS 2.1 Maisemarakenne Maisemamaakunta Seutu kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Seudulla maisemat ovat monimuotoisia ja pienpiirteisiä. Tyypillistä ovat myös laajat savikot sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvat harju- ja saumamuodostumajaksot sekä moreenimaat. Seudun pohjoisosassa maiseman luonteelle ovat tyypillisiä laajat ruhjelaaksojen rikkomat kalliomaat. Seudun kasvillisuus kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja metsät ovat viljavia lehtomaisia ja tuoreita käenkaali-mustikkatyypin ja mustikkatyypin kuusivaltaisia sekametsiä. Seudun vähäiset suot ovat tyypillisesti karuja vedenjakaja-alueiden keidassoita. Kuva: Tyypillinen maatila Ylöjärvellä, kuten koko läntisessä Suomessa, on ollut vuosisatojen ajan useista hirsirakennuksista koostuva pihapiiri peltoalueiden laidalla tai keskellä. Kuvassa Kangasniemen tila. Maiseman peruspiirteet Metsäkylän alue on seudulle tyypillisesti pienpiirteistä ja monimuotoista. Alueen maisemarakenteen muodostavat Ylöjärvenharju etelässä, pohjoispuolella kumpuileva kallioselännejakso sekä näiden väliin jäävä laakso, jossa Iso Työläjärvestä laskeva Työlänoja sivuhaaroineen kulkee. Selvitysalueen keskiosassa maasto on suhteellisen tasaista muutamia kallioisia kumpareita lukuun ottamatta. Maasto viettää itään päin, jonne suuntautuu myös pintavesien valunta. Laaksot sijaitsevat alueella alle 155 metriä meren pinnasta, pohjoisessa ja idässä 143 mmp. Alavissa, viljavissa laaksoissa sijaitsevat alueen pienipiirteiset pellot, joista vanhimmat ovat olleet viljelyksessä 1800-luvulta. Laaksojen alavimpiin kohtiin, laaksopainanteisiin, ovat muodostuneet järvet, ojat sekä suot.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 5 (20) Alueen keskiosassa sijaitsevat metsäiset kumpareet ovat pienpiirteisiä, kun taas pohjoisessa sijaitsevan selänteen reuna kohoaa jyrkkänä Työlänojan laidalla. Kumpareiden lakialueet ovat yli 150 metrin korkeudella meren pinnasta, kun kallioselänteen lakialueet alkavat noin 160 metrin korkeudelta meren pinnasta. Maisemalliset solmukohdat Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa merkittäviä solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen maisema voi muuttua avaraksi tai joen uoma kulkea kapean, jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse. Alueella maisemallisia solmukohtia on nähtävissä erityisesti pohjoisessa, Työlänojan sekä kallioselänteen yhteydessä. Lännessä Iso-Työläjärvestä alkaa laskuoja, Työlänoja. Metsäkyläntien varrella kohtaavat metsä ja pelto, Työlänoja mutkittelee kumpareiden lomitse ja maisemassa avautuu näkymiä. Koillisessa Työlänoja kulkee kapeassa, jyrkkien kalliorinteiden reunustamassa laaksossa ja sen varrella on ojien risteyskohta keskellä avointa peltoa. Metsäkylän asuinalueelta Työlänojaan laskevan oja kulkee tässä kohdin kahden selänteen välissä. Itäisin solmukohta sijaitsee Leivätönsuon eteläpuolisten selänteiden välisessä kapeikossa. Kuvat: Näkymiä avoimille alueille: talvinen Iso Työläjärvi sekä Laurintien päästä puuston takana avautuva pelto.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 6 (20) 2.2 Maaperä ja topografia 2.3 Ilmasto Metsäkylä ulottuu lounaisrajaltaan Ylöjärvenharjuun, jonka alueella maaperä on hiekkamoreenia. Muodostuma on jatke Pyynikin-Epilän harjulle. Selvitysalueen lounaisosassa on harjun hiekkamuodostumia ja laaksoihin harjun liepeille ovat kertyneet hienojakoisimmat maa-ainekset niiden lajittuessa mannerjään sulaessa jääkauden lopulla. Alavilla laaksoalueilla selvitysalueen keskiosassa maaperä on valtaosaltaan karkeaa hietaa. Työlänojan tuntumassa, aivan selvitysalueen koillisosassa maaperä on muodostunut savesta tai hiesusta. Iso-Työläjärven eteläpuoli on maaperältään rahkaturvetta. Leivätönsuo muodostuu sekä rahka- että saraturpeesta. Laaksoalueen muissa painanteissa maaperä on saraturvetta tai hienoa hietaa. Selänteet ovat kalliomaata, jota peittää korkeintaan metrin paksuinen maakerros. Selänteitä ympäröivät yleensä moreenialueet, mutta esimerkiksi Leivätönsuota elävöittävät siitä nousevat kalliomaa-alueet. Jyrkimmät kohdat sijaitsevat pohjoisessa, kallioselänteen reunalla. Alueen topografia on valtaosaltaan suhteellisen tasaista lukuun ottamatta hyvinkin jyrkkäreunaisia kalliomäkiä alueen pohjoisosassa Työlänojan laitamilla. Suhteellinen maaston korkeusero alueella on enimmillään 31 metriä. Korkein kohta sijaitsee kaava-alueen eteläosassa Vaasantien pohjoispuolella. Tielinjausta varten on jouduttu maastoon tekemään leikkaus, jonka yläreuna kohoaa 169 metriä merenpinnan yläpuolelle. Muutoin selänteiden lakialueet kohoavat Työlänojan pohjoispuolella noin 150-168 mmpy. Selvitysalue rajautuu lännessä Iso Työläjärveen, jonka pinta on keskimäärin 153,6 metriä meren pinnasta. Selvitysalueen alavimmat kohdat sijaitsevat alueen länsiosassa, sekä Työlänojan uoma että raviradan länsipuoli sijaitsevat n. 137 metriä meren pinnasta. Selvityskartalla esitetyt maaperätiedot perustuvat Geologisen tutkimuskeskuksen 1:20 000 mittakaavaiseen maaperäkarttaan. Rakentamisen kannalta epäedullisia ovat laaksopainanteisiin kerääntyneet savi-, hiesu-, hieno hieta- sekä turvemaat, jotka on esitetty liitekartalla. On mahdollista, että tarkemmissa tutkimuksissa näiltäkin löytyy rakentamiseen soveltuvia alueita. Ilmasto on seudulla melko leuto, hieman mantereisempi kuin rannikolla. Tästä johtuen vuodenaikojen vaihtelu on jyrkempää ja vuotuiset lämpötilaerot suuremmat. Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat pohjoinen ja etelä-lounas. Kallio-, moreeni- ja hiekkamaat eivät pidätä vettä, mutta keräävät lämpöä, jolloin ne muodostavat pienilmastoltaan lämpimän ympäristön. Hienojakoinen maaperä, kuten savi, taas pidättää vettä. Lisäksi sen kerrostumat sijaitsevat alavimmilla alueilla, jotka ovat myös pienilmastollisesti viileämpiä. Ilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat sekä järvenrannat ovat tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Selvitysalueen pellot ja järvet ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia, eikä tuuli pääse niillä yltymään. Lisäksi harju, kallioselänteet sekä laajat metsät tarjoavat suojaa tuulelta. Rinteiden korkeuserot ovat kohtuullisen pieniä, eikä pohjoisrinteistä siten muodostu kovin varjoisia.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 7 (20) Alueella on joitakin mahdollisia kohtia, joissa kylmä ja kostea ilmamassa patoutuu ympäröivien maastonmuotojen sekä kasvillisuuden takia ja jää laaksopainanteisiin paikalleen seisomaan. Tällaisilla kylmänilmanjärvillä pienilmasto on usein muita alueita kylmempi ja kosteampi eikä siten asuinympäristönä suositeltava. Iso Työläjärven laskusuuntaan, itään, ilmamassan vapaan kulun peittävät metsäiset selänteet ja kumpareet. Samoin Isosuon ja Leivätönsuon alueella saattaa kylmä ilma seisoa paikallaan. 2.1 Vesitalous Metsäkylän osayleiskaava-alue rajautuu lännessä Iso Työläjärveen. Sen länsipuolella, Hämeenkyrön kunnan puolella, sijaitsee useita pieniä järviä sekä suoalueita, joista Laihalammin ja sitä ympäröivän suon vedet laskevat Vähä- Työläjärven kautta Iso Työläjärveen. Iso Työläjärvestä laskee Työlänoja kohti itää. Työlänojan yhtyy Vahantajokeen, joka johtaa Näsijärveen kuuluvaan Vahantalahteen. Leivätönsuon pohjoisosan vedet laskevat Työlänojaan ja eteläosan vedet kulkeutuvat Työränojaa pitkin aina Keijärveen, jonka rannalla sijaitsee Ylöjärven keskusta. Ylöjärvenharjun I-luokan pohjavesialue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa. Maasto on paikoin hyvin tasaista ja selänteillä on painaumia. Alueella onkin useita soita, joilla osa alueen pintavesistä viipyy. 2.2 Maisemakuva Tiheimmin asutettua Ylöjärven eteläosan ilmettä hallitsevat suuret tiet ja 1900- luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen rakennukset sekä laajat metsät. Maisemakuva on varsin pienpiirteistä ja avautuvat näkymät lyhyitä. Järvet ja peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia ja pääosa alueesta on metsää. Kuva: Valtatien 3 varren maisematila on sulkeutunut. Tieltä ei avaudu näkymiä selvitysalueen suuntaan.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 8 (20) Alueen keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta ja ilmeeltään yhtenäistä. Uusilla alueilla rakennusten harmoninen väritys luo viihtyisää maisemakuvaa. Metsäkyläntien varrella on kylän vanhaa sekä uutta keskustarakennetta. Kuvat: Viehättäviä ja ilmeeltään yhtenäisiä asuinmiljöitä. Alueella on säilynyt useita vanhoja tilakeskuksia: Työläjärvi, Kiviranta, Seppola, Ahola, Kangasniemi ovat alueen vanhimpia tiloja, joilla viljely on jatkunut jo ainakin 100-200 vuotta. Alueen länsiosassa Työläjärven ja Kivirannan ympäristö on säilynyt maaseutumaisena ja miljöö on harmoninen ja vaalimisen arvoinen. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Alueella on useita hevostiloja, joiden laitumet ja tarhat elävöittävät ja korostavat maaseutumaista maisemakuvaa. Ahola sekä Kangasniemi ovat jääneet uudemman asutuksen keskelle ja niiden pellot ovat pirstoutuneet ja huvenneet ympäristön muuttuessa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Aholan rakennukset ovat heikkokuntoisia ja tyhjillään, Kangasniemen tilan pihapiiri henkii kuitenkin

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 9 (20) edelleen viehättävää vanhan ajan tunnelmaa hyvin säilyneine rakennuksineen. Muualla alueella maisema on metsäistä. Paikoin aukeaa pienialaisia ja vaihtelua tuovia näkymiä peltojen yli. Alueella on kohtuullisen paljon soita. Niillä metsä muuttuu kituliaammaksi ja pienikasvuisemmaksi. Alueella on myös kallioisia kumpareita, joilla kasvaa karumpaa kangasmetsää. Pienialaisetkin pellot ja niityt sekä vaihtelevanluonteiset metsät elävöittämät maisemaa ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta. Avointen alueiden laitamilla kasvavat metsät ovat maisemakuvassa merkittävä tekijä. Erityisesti vanhojen peltojen ja tilakeskusten läheisyydessä oleviin reunametsiin tulisi kiinnittää huomiota. Säilyttämisen ja kehittämisen arvoisia ovat pehmeät, lehtipuita ja -pensaita kasvavat metsänreunat verrattuna talousmetsien korkeiden havupuiden reunustamaan, lajistoltaan ja ilmeeltään köyhään viljelysmaisemaan. Alueella on selkeitä maamerkkejä tai hierarkkisia pisteitä, jotka muodostavat alueella liikuttaessa maiseman kiintopisteitä ja erottuvat ympäristöstään. Tällaisia ovat vanhat tilakeskukset ja Metsäkyläntien varrelle muodostunut palvelukeskittymä. Virkistys ja ekologiset yhteydet Maisemakuva vaikuttaa myös alueen virkistysarvoon ja virkistyskäytön miellyttävyyteen. Mielekkäimpien virkistysreittien varrella maisemakuva vaihtelee ja tarjoaa elämyksiä. Asuinympäristö on mielekäs, kun alueelta on hyvät yhteydet pidemmillekin ulkoilureiteille sekä lähellä on leikkiin ja oleskeluun soveltuva viheralue. Hiekkakuopan alue on nykyisin virkistyskäytössä ja erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Virkistys- ja ulkoilukäytössä ovat lisäksi alueen pohjoiset metsät sekä harjumaasto etelässä. Viher- ja virkistysyhteyksiä näiden alueiden suuntaan tulisi säilyttää. Alueella liikkuu myös eläimiä, jotka tarvitsevat rauhallisia ekologisia viheryhteyksiä elinympäristössään liikkumiseen. Ekologisia yhteyksiä on tutkittu tarkemmin luontoselvitysten yhteydessä. Kuva: Viehättävä miljöö. Kivirannan tila ja vasemmalla avautuva Iso Työläjärvi.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 10 (20) Kuva: Ison Työläjärven rannalla suoalueella kasvavaa männikköä. Kuva: Hiekkakuopan reunaa valtatien varrella alueen etelälaidalla.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 11 (20) 2.3 Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka useimmiten rumentavat maisemakuvaa. Häiriöt ovat kuitenkin maisemoinnilla korjattavissa. Maisemahäiriötä alueella aiheuttaa vanha ja autio kaatopaikka, jota on peitetty täyttökumpareilla alueen itäosassa. Vaasantien varrella on harjuun tehty maastoleikkaus sekä tien varrella on maankaivuun tuloksena hiekkakuoppa. Hiekkakuopassa puusto on kuitenkin jo kasvamassa ja alueen luontainen maisemoituminen on alkanut. Alue on nykyisin myös virkistyskäytössä, erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Väliaikaista häiriötä aiheuttavat myös useat rakennus- ja tietyömaat. Kuva: Maastoleikkaus Vaasantien varrella. Kuva: Vaasantien reunassa olevassa vanhassa hiekkakuopassa on alkanut luonnollinen maisemoituminen puuston kasvaessa alueelle takaisin ja kasvillisuuden peittäessä paljaat rinteet.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 12 (20) Kuva: Vanha kaatopaikka korkeine täyttömäkineen.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 13 (20) 3 MAISEMAN HISTORIA Jääkauden jälkeen mannerjään alta paljastuneen maan muokkaamiseen ja maiseman muodostumiseen on vaikuttanut luonnonvoimine lisäksi ihmisen toiminta, kulttuuri. Asumisen, eränkäynnin, viljelyn, laidunnuksen, metsätalouden ja teollistumisen jäljet ovat nähtävissä maisemassa vuosisatojen päähän. Kulttuurihistoria on osa paikan identiteettiä ja arvoa. Paikan kulttuuri on sidoksissa seudun kulttuuriperinteeseen. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat Tärkeimpiä syitä ihmisen asettumiseen Ylöjärvelle ovat olleet alun perin Näsijärvi, hyvät pyyntimaat ja harjun läheiset kulkuväylät. Myöhemmin valintoihin ovat vaikuttaneet viljelyyn sopivat rannat ja Tampereen kaupungin läheisyys. Seudulla on lukuisia keskiaikaisia kivikirkkoja sekä talonpoikais- ja kartanorakennuksia. Maisemassa näkyy myös karjatalous vanhoina laidunhakoina, katajaketoina sekä muina perinnemaisemina. Seudun asuttaminen Seudun asutushistoria on pitkä. Vanhimpia ihmisen jälkiä Ylöjärven maisemassa ovat useat kivikautiset asuinpaikat ja pari rautakauden elämästä kertovaa muinaisjäännöstä. Maatalouskulttuurin ajasta Ylöjärvellä on kirkon ja hautausmaan lisäksi edelleen nähtävissä vanhimpia viljelymaisemia kartanoineen ja ratsutiloineen harjun pohjoispuolella. Oman leimansa antavat isojaon 1700- luvun lopulla hajaannuttamat talonpoikaiskylät sekä tilat kulttuurimaisemineen järvien rannoilla, takamaiden pienipiirteiset torpparialueet sekä laiduntamisesta kertovat perinnemaisemat. Keskiajalla muotoutuneita tiiviitä ryhmäkyliä ei Ylöjärvellä enää ole. Sotia edeltäneeltä ajalta selvimmin näkyy 1900-luvun alun vuosikymmenten muutos, jolloin itsenäistyneiden torppien ja varsinkin karjatalouden ansiosta vaurastuneiden tilojen rakennuskantaa uusittiin ja kyliin rakennettiin kouluja ja seurataloja. Nämä vaiheet ovat parhaiten edustettuina haja-asutusalueilla. Teollistuminen Teollisuutta Ylöjärvelle tuli melko myöhään; suurimmat ja vanhimmat teollisuusalueet liittyivät Tampereeseen 1950-luvulla. Muu teollisuus on tullut alueelle enimmäkseen 1960-luvun jälkeen. Suuren kaupungin läheisyys näkyy kuitenkin erityisesti asuinalueina, joissa on kohtalaisen hyvin aikakautensa hengen säilyttäneitä kokonaisuuksia kertomassa niin sotien jälkeisestä asuttamisesta kuin teollisuudenkin roolista asuntorakentamisessa. Tiestöt Päätie Ylöjärvellä on ollut Hämeenkyröstä Harjun markkinoille johtanut, helppokulkuista harjumaastoa pitkin kulkenut tie. Maantienä väylä näkyy jo vuoden 1742 kartassa. Suurimmat muutokset tiestössä tapahtuivat 1960- ja 70- luvuilla liikenteen voimakkaan kasvun myötä koko maassa. Ylöjärvellä vanha Vaasantie tie jäi paikallisliikenteen käyttöön 1960-luvun lopulla uuden, suoran tien valmistuttua. Tien summittaisen iän voi päätellä juuri sen suhteesta maastoon ja vanhoihin tiloihin. Mutkittelevat, kyliä ja tilakeskuksia sivuavat tiet ovat iäkkäämpiä kuin suorat ja leveät, maastoleikkausten ja pengerrysten avulla tasatut tiet. Kylämiljöissä vanhat tielinjat ovat säilyneet ja elävöittävät maisemaa.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 14 (20) Kuva: Ote Kuninkaan kartasta1700-luvun lopulta. Metsäkylä on vielä asuttamatonta. 3.2 Metsäkylän maiseman ja asutuksen historia Perinteinen rakennuspaikka Perinteisesti seudulla kylä on rakentunut harjun notkelmaan, paikkaan, josta on hyvät kulkuyhteydet harjua myöten sekä läheisille vesistöalueille. Rakennuspaikan valintaan ovat vaikuttaneet pienimasto, maan viljavuus sekä pohjaveden saatavuus. Asuinrakennukset on tyypillisesti sijoitettu siten, että niistä on muodostunut pitkiä näkymiä ympäristöön, kun taas talousrakennukset on sijoitettu alarinteelle omaksi ryhmäkseen. Vertaamalla vanhimpien tilakeskusten sijaintia maisemarakenteeseen, on nähtävissä, että rakennukset ovat sijainneet laakson ja rinnealueen taitteen paikkeilla, jossa maaperä on jo rakentamiselle edullista ja laakson viljelysalueet ovat lähellä. Varhainen asutus Metsäkylä oli pitkään asumatonta, kunnes sinne perustettiin Ylöjärven kylän torppia 1700-luvun aikana. Ensimmäisinä otettiin käyttöön helpoiten viljeltävät alueet järvien rannoilta ja ojien varsilta. Harjun liepeillä oleva hienojakoinen ja viljava maa-aines, järven ja ojien kasteluvesi sekä hyvät tieyhteydet harjua myöten vaikuttivat seudun asutuksen ja maatalouden kehitykseen. Isojaon jälkeen 1840-luvulla Pinsiössä sijainneista neljästä torpasta muodostettiin kruunun uudistiloja, koska kylällä oli liikamaata. Uudistilat muodostivat

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 15 (20) Metsäkylän ja osan nykyistä Takamaata. Viljelysmaita sijaitsi tuolloin Työläjärven tilan alueella sekä Työlänojan varrella. 1920-luvulla tilojen määrä oli kasvanut ja käyttöön oli otettu viljavat, alavat seudut selvitysalueen keskiosista. 1920-luvun pitäjänkartassa alueella sijaitsee 13 tilaa: Työläjärvi, Kiviranta, Kulmala, Ahola, Onnela, Heikkilä, Alanen, Syrjälä, Hietaniemi, Harmaavuori, Ahola, Kuusela ja Kangasniemi. Soiden turvevarastoja hyödynnettiin karjatalouden tarpeisiin. Varhaisinta pienimuotoista teollista toimintaa edusti alueen itäosassa 1900-luvun alkupuolella toiminut pehkutehdas, joka tuotti turpeesta kuivikkeita eläimille. Pehkusuo onkin saanut tästä nimensä. Turpeennoston loputtua alue otettiin myöhemmin kaatopaikan käyttöön. Sotien jälkeinen aika Seuraava suurempi muutos tilojen määrässä ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Tilojen maista lohkottiin sotien jälkeen asutuslakien mukaan 40 asuntotilaa. Yksittäisiä rakennuksia sekä perinteisiä rintamamiestaloalueita nousi Vanhan Vaasantien sekä Metsäkyläntien varrelle. Esimerkkeinä Pikku-Helsinki sekä Uimarannantien pienet kesäasunnot. Vuonna 1955 Metsäkylään rakennettiin koulu suuria ikäluokkia varten. Koulu sijaitse osayleiskaava-alueen eteläpuolella. Metsäkylän toinen kehitysvaihe alkoi teollistumisen myötä 1960-luvulla, kun Vaasantien varteen rakentui runsaasti teollisyrityksiä ja niiden myötä asuinalueita, mm. Huurre Oy:n työntekijöille muodostui Metsäkylään Huurteila niminen asuinalue. Rakentaminen jatkui kiivaana myös seuraavina vuosikymmeninä. Vuosien kuluessa Metsäkylästä muotoutui oma asuintaajamansa, joka on tiivis yhdyskunta Vaasantien koillispuolella. Metsäkylä on ollut yksi Ylöjärven neljästä virallisesta taajamasta 1970-luvulta lähtien. Kuva: Aholan vanha päärakennus.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 16 (20) 3.3 Maisemalliset arvot Säilyneet vanhat tilakeskukset sekä vanhat rakennetut miljööt ovat merkittävä osa maisemallisia arvoja. Tiedot ja numerointi perustuvat aiemmin tehtyyn Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelman Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa julkaisuun (Teivas 2004). Todennäköisesti arvokkaiksi ja tarkemmin inventoitaviksi on merkitty seuraavat kohteet: Arvokkaat rakennetut alueet Huurteila K3.1 Huurteila on ilmeeltään yhtenäinen 1960-luvun omakotirakennusten alue, jonka tontit ja rakennuspiirustukset Huurre Oy myi työntekijöilleen. Yksikerroksiset, harjakattoiset rakennukset ovat hahmoltaan selkeitä. Tyypillinen piha on rajattu orapihlaja-aidalla. Pikku-Helsinki K3.2 Jälleenrakennuskaudelle tyypillisten rintamamiestalojen pieni rakennusryhmä vanhan Vaasan maantien varrella on säilynyt kohtalaisen hyvin yhtenäisenä. Kuvat: Yllä Huurteilan tyypillisiä 60-luvun raknnuksia ja alla Pikku-Helsingin alueella sijaitseva rintamamiestalo.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 17 (20) Arvokkaat rakennukset Tyypillinen maatila Ylöjärvellä, niin kuin läntisessä Suomessa yleensäkin, on vuosisatojen ajan ollut useista hirsirakennuksista koostuva pihapiiri peltoalueiden laidalla tai keskellä. Asuinrakennukset olivat talonpoikaistiloilla yksikerroksisia ja pitkänomaisia. Pienet tilat ja torpat pystyivät aluksi rakentamaan vain yhden asuintuvan, jossa oli porstua eli eteinen ja joskus kamari sen takana. Varojen salliessa rakennusta oli helppo jatkaa toisella tuvalla parituvaksi ja lisätä ehkä vielä kamareitakin. Eri tarkoituksiin oli omat rakennuksensa, joita siirreltiin tarpeen mukaan; etenkin pienet aitat kulkivat nuorikkojen mukana uuteen kotiin. Aitta onkin monilla vanhoilla tiloilla ainoa pitkästä historiasta kertova rakennus. Kangasniemen talo (R3.2) Kangasnimen talo on yksi harvoista vanhoista tiloista, joita Metsäkylässä sijaitsee. Maatilan pihapiiri rajautuu perinteiseen tapaan usealta sivulta. Päärakennus on säilynyt kohtalaisen hyvin. Tila sijaitsee pienen peltoaukean laidalla Vaasantien pohjoispuolella. Metsätupa (R3.3) Metsätupa siirrettiin Metsäkylään vuonna 1972. Sitä ennen Metsätupa eli Räikän entinen pirttirakennus toimi kunnanvaltuuston kokoustilana 1970-luvulle saakka Kiviranta (R3.5) Kivirannan tilan rapattu päärakennus on rakennettu 1920-luvulla. Maatilan pihapiiri rajautuu kolmelta muulta sivulta puisiin talousrakennuksiin. Tila sijaitsee tasaisella rakennuspaikalla idässä Isoon Työläjärveen rajautuvien peltojen laidalla. Työläjärvi (R3.6) Työläjärvi, eli entinen Ylöjärven Pietilän torppa, on sijainnut samalla paikalla jo isojaon aikaan. Työläjärvi oli myös Metsäkylän yksi entisistä kruunun uudistiloista. Tilaa ympäröivä peltoaukeaa on viljelty vähintään 200 vuoden ajan. Tilan pihapiiriin kuuluu mm. vanha luhtiaitta. Kuva: Kangasniemi on yksi vanhimmista alueen tiloista.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 18 (20) Kuva: Työläjärven päärakennus. Kiinteät muinaisjäännökset Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Museovirasto on suorittanut alueella inventoinnin vuonna 2000. Arvokkaat maisema-alueet Alueella ei ole aiemmissa yhteyksissä todettu valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia maisema-arvoja. Tässä maisemaselvityksessä paikallisesti on arvokkaiksi ja vaalimisen arvoisiksi todettu vanhojen tilojen viehättävät miljööt, erityisesti Kivirannan sekä Työläjärven ympäristö viljelysalueineen sekä Kangasniemen ja Seppolan pihapiirit. Arvokkaita ovat myös tilakeskusten yhteydessä olevat vanhat, pitkään viljelyssä säilyneet pellot, jotka ovat osa kulttuurihistoriaa sekä tuovat metsäisellä alueella rikkautta ja monimuotoisuutta maisemakuvaan. Kuva: Kivirannan pellolle avautuva näkymä tuo vaihtelua metsäiseen taajamamaisemaan. Metsänreunaa hallitsevat alueen luonteelle sopivasti lehtipuut, joiden lomasta havupuut erottuvat komeina.

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 19 (20) 4 YHTEENVETO Selvityksen perusteella on maankäytön suunnittelua varten esitetty liitekartalla suositukset maiseman kannalta rakentamiseen sopivista uusista alueista ja alueista, jolle rakentamista ei suositella maisemallisista syistä. Ensisijaisesti rakennettavilla alueilla rakentaminen aiheuttaa vähiten vaikutuksia maisemassa. Rakentaminen sijoittuu nykyisen rakennetun taajaman yhteyteen. Maaperä ja maasto ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja pienilmasto edullinen. Toissijaisena on suositeltu alueita, joille rakentaminen aiheuttaa maisemassa suurempia muutoksia ja olemassa oleva rakennuskanta ja ympäristö asettavat uudelle rakentamiselle vaatimuksia. Alueelle voi suositella harkittua hajaasutusluonteista rakentamista, jotta olemassa oleva arvokas miljöö ei muutu. Kartalla on alueita, joille rakentamista ei suositella maisema-, maasto- ja ympäristötekijöiden vuoksi. Näillä alueilla maaperä, maasto, pienilmasto, rinteiden jyrkkyys ja hankala saavutettavuus asettavat rakentamiselle rajoitteita. Yksittäiset rakennuspaikat ja pienialaiset rakennetut alueet voivat olla mahdollisia toteuttaa. 4.1 Maisemalliset suositukset Vanhat peltoalueet on suositeltavaa säilyttää viljelyskäytössä ja avoimina. Vanhojen tilakeskusten läheisyydessä rakentamisen tulisi huomioida olemassa oleva ympäristö. Rakennusten ja pellon välissä on suositeltavaa säilyttää puustoa, jotta vanhojen peltojen ilme ei muutu. Perinteisesti pellon laidalla ovat sijainneet vain yhden tilan rakennukset. Peltoalueilla metsänreunat on suositeltavaa pehmentää pensain ja lehtipuin. Pienialaiset maanottopaikat tai täyttömäet eivät näy suurmaisemassa, mutta niiden rinteitä on mahdollista muotoilla luonnollisemmaksi ja istutuksin maisemoida niiden säilyessä viheralueina. Ne voidaan myös muotoilla tai täyttää alueen mahdollisen rakentamisen yhteydessä. Helsingissä 9.4.2009 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi projektijohtaja maisema-arkkitehti, YKS-359

Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 9.4.2009 20 (20) LIITTEET Maisemarakenne Maisemakuva Maaperä ja topografia, pienilmasto Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot Maisemalliset suositukset Karttasarja 1700-luvulta nykypäivään LÄHTEET Teivas (2004) Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa. Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma. Rakennettu kulttuuriympäristö (1993). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. Maisemanhoito (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Arvokkaat maisema-alueet (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Kallio & Keskitalo (12/ 2007, täydennetty 04/2009) Metsäkylän osayleiskaavaalueen luontoselvitys. Maaperäkartta 1:20 000. GTK. Historialliset kartat: - Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, Tekijät: Alanen, Timo (kirjoittaja), Kepsu, Saulo (toim.) (kirjoittaja), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1989 - Isojakokartat - Pitäjänkartta 1926 - Taloudellinen kartta 1931 - Peruskartat, 1953, 1955, 1980, 1982, 2000, 2001

Tornivuori Tunturavuori Iso Työläjärvi a noj lä Työ Leivätönsuo MERKINTÖJEN SELITYKSET Laakso, alle 143 mmp Laakso, alle 155 mmp Laaksopainanne Rinnealue, 143-155 mmp Selänteen lakialue, yli 150 mmp Selänteen lakialue, yli 160 mmp Maisemallinen solmukohta Oja Teivaalanharju Järvi Rakennettu alue Selvitysalueen raja YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS MAISEMARAKENNE Meritullinkatu 11 C 00170 HELSINKI puh 0108 354 200 fax 0108 354 249 25.2.2009 www.eriarc.fi

Kiviranta Näkymä peltojen yli järvelle Seppola Työläjärvi MERKINTÖJEN SELITYKSET Merkittävä näkymä Maamerkki, hierarkkinen piste Nykyistä keskustarakennetta Vanha kaatopaikka Ahola Hierarkkinen alue Harmoninen ja kaunis maisema Hiekkakuoppa Maisemahäiriö Pelto, avoin maisematila Vesistö, avoin maisematila Säiytettävä ekologinen yhteys Kangasniemi Kylän vanha keskusta Maastoleikkaus Säilytettävä viher-/ virkistysyhteys Merkittävä, säilytettävä reunavyöhyke Selvitysalueen raja YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 25.3.2009 MAISEMAKUVA Meritullinkatu 11 C 00170 HELSINKI puh 0108 354 200 fax 0108 354 249 www.eriarc.fi