Rakenteellinen sosiaalityö nyt ja tulevaisuuden sote-keskuksessa

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

SOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi

Rakenteellinen sosiaalityö osaksi asiakastyötä Cafe Social Eija Hiekka - kommenttipuheenvuoro

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Hankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN

TAUSTATIETO- työryhmä

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Sähköisen hyvinvointikertomus

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Minimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Rakenteellinen sosiaalityö ja tiedontuotanto (ja käyttö) Minna Zechner

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Sosiaalityö ja muutospaineet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Sote-uudistus kehittämistyön uhka vai mahdollisuus

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely. Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Rakenteellisen sosiaalityön tarkoitus ja muodot. Anneli Pohjola Sosiaalialan foorumi / Sociopolis

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

SOTE tietojohtamisen toimeenpanohanke. Mikko Huovila STM / DITI

Sosiaalihuolto muutoksessa EP

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

JÄRJESTÄJÄN TIETOMALLI

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL

Lapsiperheiden palvelut

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Suoran valinnan palvelut.

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim.

Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Aikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

THL:n sote-arviointi

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Transkriptio:

Rakenteellinen sosiaalityö nyt ja tulevaisuuden sote-keskuksessa Pikassos ja SONet BOTNIA 26.5.2021 Erityisasiantuntija Eeva Liukko, THL Kehittämispäällikkö Heidi Muurinen, THL

THL tarjoaa tukea sosiaalihuollon kehittämisohjelman hanketoiminnalle ja kansalliselle kehittämistyölle Sosiaalihuollon kehittämisohjelmalla tuetaan monialaista yhteistyötä ja vaikuttavan sosiaalihuollon kehittämistä, sosiaalihuollon menetelmällistä kehittämistä ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä. Sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa on käynnissä neljä hanketuen kokonaisuutta: 1. Monialainen yhteistyö ja vaikuttava sosiaalihuolto AVAIN-asiakassuunnitelman käytön pilotointi kahdeksalla alueella 2. Sosiaalihuollon menetelmällinen kehittäminen Sosiaalihuollon osallistavien menetelmien kehittäminen kymmenellä alueella 3. Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus tulevaisuuden sote-keskuksessa -työpajat (2021-2022) Asiakas- ja palveluohjaus, monialainen yhteistyö ja asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistaminen 4. Rakenteellinen sosiaalityö Kansallisella tasolla tapahtuva kehittämistyö yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten (ISO, VASSO, POSKE) ja Jyväskylän yliopiston kanssa

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen lähtökohdat sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa Rakenteellinen sosiaalityö on kunnan lakisääteinen tehtävä (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 7 ), mutta sitä on toteutettu kuntakohtaisesti ja vaihtelevin tavoin. Paikoin toteutus on ollut puutteellista. Epäselvä tilanne on vaikeuttanut rakenteellisen sosiaalityön kansallista kehittämistä sekä tiedon tuottamista ja systemaattista hyödyntämistä. Jotta rakenteellisen sosiaalityön toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa, tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan, miten sitä tehdään ja miten siinä tuotettua tietoa hyödynnetään. Yhdessä sovitut jäsentämisen tavat ovat edellytys sille, että rakenteellinen sosiaalityö voidaan liittää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon tuottamisen tietojärjestelmiä ja tietorakenteita. 27.5.2021 3

Lähtötilanne syyskuussa 2020 (1/2) Lähtötilanteen arviointikyselyn* mukaan rakenteellista sosiaalityötä ei toteuteta kattavasti koko maassa: Neljällä hankealueella on käytössä rakenteellisen sosiaalityön malli tai malleja koko alueella. Kymmenellä hankealueella tilanne vaihtelee siten, että rakenteellisen sosiaalityön malleja on käytössä joillakin alueen kunnista tai yhteistoiminta-alueista: osalla alueista malleja on käytössä vain harvakseltaan (8 33 % alueista) ja osalla taas hieman kattavammin (40 59 % alueista). Yhdeksällä hankealueella ei ole lainkaan käytössä rakenteellisen sosiaalityön toimintamalleja. * Koivisto J, Muurinen H, Parviainen L (2021) Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen seuranta ja arviointi: lähtötilanne. Työpaperi 3. THL. 27.5.2021 4

Lähtötilanne syyskuussa 2020 (2/2) Vastausten perusteella välittyy sellainen kuva, että rakenteellinen sosiaalityö ymmärretään monin eri tavoin ja eritasoisena toimintana. Rakenteellisen sosiaalityön toimintamalleihin on vastauksissa sisällytetty tiedon tuottamisen tapoja ja lähteitä (esim. SPro-ilmoitusten käyttö (SHL 48 ), asiakaskyselyt, tilastot ja laadulliset mittarit), menetelmiä (esim. sosiaalinen raportointi ja asiakasraati) ja vaikuttamisen areenoita (esim. sosiaalityön edustus kuntien HYTE-ryhmässä). Osassa vastauksia rakenteellisena sosiaalityönä on tuotu esille yhteisösosiaalityön tai asiakastyön toimintakäytännöt palvelujärjestelmässä, mutta niihin kytkeytyvää rakenteellisen sosiaalityön toimintamallia ei ole vastauksessa täsmennetty. Kolmessa vastauksessa käytössä olevia toimintamalleja ei ole nimetty. 27.5.2021 5

Rakenteellinen sosiaalityö osana sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa kolme kehittämisosiota 1. Rakenteellisen sosiaalityön määrittely ja nykytilan kartoitus Teoreettis-metodologinen selvitystyö a) Kirjallisuuskatsaus Selvityksessä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön teoreettinen ja metodologinen perusta kirjallisuuden avulla. Ajankohta: maaliskuu kesäkuu 2021 b) Menetelmien ja toimintamallien kartoitus Selvityksessä kartoitetaan Suomessa käytetyt rakenteellisen sosiaalityön menetelmät ja toimintamuodot. Ajankohta: kesäkuu elokuu 2021 Rakenteellisen sosiaalityön kuntakysely Kunnille lähetetyllä kyselyllä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön järjestämisen nykytilaa. Ajankohta: toukokuu 2021 helmikuu 2022 27.5.2021 6

2. Tietojärjestelmiin ja tiedon keruuseen liittyvä selvitys Rakenteellisen sosiaalityön mahdollistavien tietojärjestelmien ja sovellusten kartoitus Selvityksessä kartoitetaan, millaisia tietojärjestelmiä, sovelluksia ja tiedonkeruumenetelmiä voidaan hyödyntää rakenteellisessa sosiaalityössä tulevilla hyvinvointialueilla ja tiedolla johtamisessa. Ajankohta: syyskuu 2021 toukokuu 2022 Ehdotus rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannosta ja tiedon hyödyntämisestä Laaditaan alustava ehdotus siitä, miten rakenteellisessa sosiaalityössä tuotettu tieto saadaan valtakunnallisesti hyödynnettävään muotoon ja voidaan viedä järjestämisen tietomalliin, KUVA-mittareihin ja THL:n asiantuntija-arvioihin. Ajankohta: vuosi 2022 27.5.2021 7

3. Työpajasarja: rakenteellinen sosiaalityö tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa Tavoitteena on muodostaa kansallisesti yhteinen käsitys rakenteellisesta sosiaalityöstä ja yhdessä tuotettavista tietosisällöistä. Työpajoissa viimeistellään myös ehdotusta rakenteellisen sosiaalityön näkökulman lisäämisestä järjestämisen tietomalliin, KUVA-mittareihin ja THL:n asiantuntija-arvioihin. Rakenteellisen sosiaalityön käsitteellinen ja toiminnallinen määrittely Esimerkiksi Mitä on rakenteellinen sosiaalityö? Mitkä ovat rakenteellisen sosiaalityön tavoitteet? Mitä rakenteellisen sosiaalityön menetelmällisyys tarkoittaa? Mitä rakenteellisen sosiaalityön vaikuttavuudella tarkoitetaan? Rakenteellisen sosiaalityön tietosisältöjen ja tiedontuotannon määrittely Esimerkiksi Mitkä ovat kansallisesti koottavat tietosisällöt? Miten ja mistä tietoa kootaan? Miten rakenteellisen sosiaalityön tietoa hyödynnetään esimerkiksi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa? tiedolla johtamisessa? hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? 27.5.2021 8

Kolme näkökulmaa rakenteelliseen sosiaalityöhön 27.5.2021 9

1. Rakenteellisen sosiaalityön määrittely Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolain 7 :ssä: Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu: 1) sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista; 2) tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi; 3) sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi kunnan muiden toimialojen suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen. Mitä rakenteellinen sosiaalityö on ja miten sitä tehdään? Onko sosiaalihuoltolain määritelmä riittävä? Puuttuuko siitä jotakin? Onko siinä jotakin turhaa? 27.5.2021 10

Rakenteellisen sosiaalityön neljä ydinaluetta Pohjolan* mukaan 1) Tietotyö tiedon tuottaminen ja välittäminen Tietoa tuotetaan sosiaalisista elinolosuhteista, hyvin- ja pahoinvointikysymyksistä sekä palvelujen toimivuudesta eri tavoin, muun muassa käytäntötutkimuksena ja tieteellisenä tutkimuksena. Olennaista on välittää tieto kansalaisille ja päättäjille. 2) Strategiatyö hyvinvointipalveluiden ja sosiaalisen yhteiskuntapolitiikan edistäminen Edistetään hyvinvointipalveluja ja sosiaalityön suunnitelmallisuutta sekä vaikutetaan yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin ja lainsäädäntöön. Toiminnassa hyödynnetään tietotyön tuottamaa tietoperustaa. 3) Inkluusiotyö kansalaisia osallisuuteen ja vaikuttamiseen kiinnittävä työ Yhteisöllisyyttä ja kansalaisten yhteenliittymiä hyödynnetään tavoitteellisesti sosiaalisen hyvinvoinnin rakenteiden kehittämisessä. Yhteisöt voivat olla paitsi työn päämäärä myös rakenteellisen työn väline yhteiskunnallisessa muutostyössä. 4) Oikeudenmukaisuustyö sosiaalisten oikeuksien edistäminen Painopiste on ihmisten perus- ja sosiaalisten oikeuksien huomioon ottamisessa kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, palveluissa ja päätöksenteossa. Pidetään yllä keskustelua oikeus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteista yhteistyössä muiden toimintasektoreiden ja kansalaistoiminnan kanssa. *Pohjola, A. (2011) Rakenteellisen sosiaalityön aika. Teoksessa A. Pohjola, & R. Särkelä (toim.) Sosiaalisesti kestävä kehitys. STKL, 207 224. 27.5.2021 11

2. Rakenteellinen sosiaalityö eri tasoilla Rakenteellinen sosiaalityö jäsentyy eritasoisina toimintoina, jotka sisältävät: Tiedon tuottamisen tapoja ja lähteitä Esimerkiksi asiakaskyselyt, asiakastietojärjestelmän tilastot, laadulliset mittarit, epäkohtailmoitukset, tieteelliset tutkimukset, erilaiset selvitykset (esim. ARA: asunnottomuustilastot, kaupunkitutkimusyksikön raportit, hyvinvointikertomus), sosiaaliset raportit ja käytäntötutkimukset, muut rekisterit (esim. Kelasto, Sotkanet) Tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen menetelmiä tai toimintamalleja Esimerkiksi sosiaalinen raportoinnin malli, yksikön rakenteellisen sosiaalityön työryhmä, asiakasraadit ja yhteiskehittämisryhmät, käytäntötutkimusyhteistyö, hyvinvointistrategiat ja -kertomustyöskentely Vaikuttamisen areenoita Esimerkiksi oman yksikön kehittämisryhmä tai johtoryhmä, sosiaalityön edustus kuntien HYTE-ryhmässä, yhteistyörakenteet esimerkiksi kaupungin asuntotoimen tai Kelan kanssa, sovittu tapa käsitellä sosiaalisia raportteja johtoryhmässä ja valtuustossa, julkinen keskustelu ja sosiaalinen media Mitkä ovat rakenteellisen sosiaalityön haasteet ja mahdollisuudet asiakastyössä esimiestyössä johdossa kunnassa ja hyvinvointialueella sekä kansallisella tasolla? 27.5.2021 12

Mitä on rakenteellisen sosiaalityön tieto? Toimialue ja kunta/hyvinvointialue Tiimi ja asiakkaat Sosiaalipalvelutoimisto Kansallinen taso, STM & THL Työntekijä ja asiakas Työntekijöiden kokemustieto Asiakkaiden kokemustieto Asiakastietojärjestelmät ja rekisterit Tutkimus- ja arviointi

3. Rakenteellisen sosiaalityön kansallisesti yhteinen tietosisältö Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 29 *: Hyvinvointialueen on seurattava alueensa a) väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin, b) järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, c) asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä d) sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta. Hyvinvointialueen on verrattava tätä tietoa vastaavaan muita hyvinvointialueita koskevaan tietoon ja hyödynnettävä sitä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa. Mitä tietoa rakenteellisen sosiaalityön keinoin näihin asiasisältöihin olisi mahdollista tuottaa? Mitä tietoa olisi mahdollista tuottaa yhtenevällä tavalla kaikilta alueilta? *soteuudistus.fi 27.5.2021 15

Ota yhteyttä Yhteydenotot: etunimi.sukunimi(at)thl.fi Yleiset palautteet ja tiedustelut: tulevaisuudensote(at)thl.fi Heidi Muurinen kehittämispäällikkö Pekka Karjalainen erityisasiantuntija Minna Kivipelto tutkimuspäällikkö Eeva Liukko erityisasiantuntija 27.5.2021 16

Lue lisää soteuudistus.fi thl.fi/sote-uudistus» Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus Seuraa aihetta somessa #sote #tulevaisuudensote 27.5.2021 17