ROVANIEMI, RANUA KUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKKEEN ALUEVAIHEEN II VASTAUKSET 2. KUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANNALTA KESKEISET ALUEEN ERITYISPIIRTEET 2.1 Mitä sellaisia erityispiirteitä ja kehityssuuntia maakunnassanne on, jotka tulisi ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa? Väestömäärä 2 0 0 4 2 0 1 0 R a n u a 4 869 5 000 Rovaniemi 57 500 5 8 500 Yli 65 - vuotiaiden osuus nousee Ranualla 15,9 %:sta 16,5 %:iin. Vastaavasti Rovaniemellä 14:stä 15:sta prosenttiin. Lasten osuu s väestöstä on vastaavasti laskeva seutukunnassa. Työpaikat R a n u a 1 367 1 370 Rovaniemi 2 4 200 2 5 200 Työttömyysaste R a n u a 19,3 % 16,0 % Rovaniemi 16,0 % 14,7 % (2006) Työllisyysaste Rovaniemen tavoite on nostaa työllisyysastetta 3 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 mennessä eli 5 9, 3 % : s t a 62,4 %:iin. Pinta- ala ja asukastiheys Maa Pinta- ala k m 2 Asukkaita/m a a- k m 2 R a n u a 3 464 km 2 1, 4 Rovaniemi 7 601 k m 2 7, 6 Muita erityispiirteitä Ranuan keskustan etäisyys keskus tasta on 82 km. Seutukunnan kylien lukumäärä on n. 70. Rovaniemien yhdistymisen myötä alueella on uudistettu kuntarakenne. Seutukunnan alueella palveluita tuottavia järjestöjä on paljon. Palveluja tarvitsevien erityisryhmien o s u u s kokonaisväestöstä mm. vaikeasti vammaiset on suuri. 2.2 Mitä kuntien yhteistyöhön liittyviä hankkeita tai hyviä käytäntöjä alueellanne on meneillään Rovaniemi ja Ranua tekevät elinkeinopoliittista yhteistyötä hallituksen elinkeinojaostossa, jossa Ranualla on edustus. Jaosto päättää elinkeinopolitiikan linjoista ja käytännön toteutus tapahtuu kuntien omistamassa elinkeinoyhtiössä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on hankeyhteistyötä mm. perhepalvelukeskushanke, mielenterveys - j a p äihdepalveluiden kehittämishanke sekä lasten psykososiaalisten palveluiden hanke. Rovaniemien yhdistymisen jälkeen ei ole muita kuntien yhdistymiseen tähtääviä selvityksiä vireillä. 1
3. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN ERI VAIHTOEHTOJEN NÄKÖKULMASTA Sosiaali- ja terveystoimi Rovaniemen kaupunki on yhdistyneenä riittävän iso järjestämään ja tuottamaan ennaltaehkäisevät s e k ä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse ja/tai eri palvelujen tuottajien kanssa, lukuun ottamatta erikoissairaanhoidon palveluja. Rovaniemi voi sen lisäksi toimia alueellisesti palvelujen tuottajana myymällä sopimusperusteisesti palveluja maakunnan kunnille. Ranua hankkii Rovaniemeltä joitakin erityispalveluja ja Rovaniemellä käytössä oleva sopimusohjaus mahdollistaa sopimusperusteisen yhteistyön jatk ossakin ja entistä laajempana mikäli tarvetta on. Ranuan peruspalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana tuotantona, erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin järjestämänä. Opetus- ja kulttuuritoimi Perusopetus: Kunnat tuottavat ja järjestävät perusopetuspalvelut itse. Kuntien yhteistyötä toteutetaan r a j a- alueilla, missä oppilasmäärät ovat vähentyneet ja kouluja o n lakkautettu. Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus Ranualla on oma lukio. Rovaniemen lukiot tuottavat palveluja kaupungin tarpeita vastaavasti ja lukiot voivat tuottaa palveluita lapin läänin muillekin kunnille. Ranualla ei ole omaa ammattikoulua, vaan ammattikoulutus toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen j a Kittilän kanssa. Tavoitteena on, että Lapissa ammatillisessa koulutuksessa on k olmen ammatillisen koulutuksen järjestäjän malli, jossa opetus hajautetaan eri alueille. Alueen kansanopistot tuottavat osan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Ammattikorkeakoulutus Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä tulee lisätä. Maak untakorkeakoulun asemaa ja toimintaa on vahvistettava. Kulttuuri-, kirjasto -, liikunta-, ja nuorisotoimen palvelut Liikunta- ja nuorisotoimen perusp alvelut tuotetaan ja järjestetään alueella peruskuntien lähipalveluina itse ja/tai yhdessä eri tuottajien kanssa. Autokirjaston toiminnassa alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia tulee selvittää. Maakuntakirjaston rooli on ja tulee olla keskeinen kirjastopalveluiden kehittämisessä koko maakunnassa. Kulttuurin erityispalveluita tuotetaan keskitetysti. Tekninen toimi, elinkeinojen kehittäminen Kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvissä palveluissa Ranua hankkii asiantuntijapalvelut vapailta markkinoilta ja koordinoi sekä päättää kaavoitus ja maankäyttöasiat itse. Rovaniemi toimii näissäkin palveluissa vahvan peruskuntamallin mukaan, mutta voi tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myyd ä palveluita aluettaan laajemmalle. Myös muissa teknisissä palveluissa toteutuu edellä mainittu periaate. Kuntien yhteistyötä tehdään yhtiöiden toimesta järjestettävissä palveluissa, esim. kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö jne. Yhteistyötä voidaan lisätä esim. eri yhtiöiden omistuspohjaa laajentamalla. Elinkeinopolitiikkaan ja alueelliseen kehittämiseen liittyvät palvelut hoidetaan kuntien yhteistyönä, kuten kohdassa 2.2 on todettu. 2
Tuotantotavat Yhdistyneen Rovaniemen tuotanto perustuu vahvaan peruskuntamalliin. Ohjausjärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen, jossa sovelletaan tilaaja tuottaja mallia kaupungin sisäisessä ohjauksessa. palvelutuotanto - osasto voi tarjota palveluita sopimusperusteisesti tu otettavaksi muillekin kunnille ja siten lisätä kapasiteettinsa hyödyntämistä. Näin on mahdollista alueellisesti lisätä yhteistyötä ja parantaa tuottavuutta esim. päällekkäisiä kiinteitä kuluja vähentämällä. Rovaniemi on asettanut tavoitteeksi alentaa viranomaistehtävien ja palveluiden tuotantokustannuksia 3 % vuoteen 2010 mennessä. Mikäli piirimallia sovelletaan, tulee rahoitusvastuu järjestää aiheuttamisperiaatteen ja palvelujen käytön mukaan. Erikoissairaanhoidon ohjauksessa esitetään selvitettäväksi tilaaja tuottaja mallin soveltaminen. Ranuan kunta ottaa kantaa tuotantotapoihin Ranuan kunnan omassa kannanotossa. 4. 5. KUNTA - JA MUUT ALUEJAOT, MALLIEN KEHITTÄMINEN Rovaniemien yhdistyminen oli paikallinen ratkaisu kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja perustuu vahvaan peruskuntaan. Rovaniemi jatkaa kehittämistä uuden tekemien kehittämislinjausten kautta. Ranua laatii omat kannanotot aluejakoihin ja hankkeen eri mallien kehittämiseen liittyen. Rovaniemen kaupunki Ranuan kunta Ari Ruotsalainen Mikko Sarajärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja 3
3.1 3.6 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / Miten järjestäisitte alueellanne? Ennaltaehkäisevät palvelut Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli Rovaniemen uusi kaupunki perustuu vahvaan peruskuntamalliin, jossa Rovaniemi on riittävän suuri yksikkö järjestämään ja tuottamaan sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Lisäksi Rovaniemi voi toimia alue- tai isäntäkuntana, joka aluettaan toimielimenä. laajemmin voi tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita muille kunnille sopimusperusteisesti. Rovaniemen Kaupunki järjestää palvelut kaupungin oman tuotantoorganisaation tuottamana lähipalveluna ja/tai muiden palveluiden tuottajien tuottamina palveluina. Ranua järjestää ja tuottaa palvelut itse. Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Rovaniemen kaupunki järjestää ja hankkii perusterveydenhuollon palvelut sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti tekemällä palvelusopimuksen kaupungin oman terveyspalvelukeskuksen kanssa. Ranua tuottaa perusterveydenhuollon palvelut itse terveyskeskuksessaan. Tällä perusteella Rovaniemi ei jäljempänä ota kantaa piirimalliin lukuun ottamatta erikoissairaanhoidon osuutta. vrt. ed. Päivystyksen järjestäminen alueellisesti sairaanhoitopiirissä. Erikoissairaanhoidossa tulee tehdä aiempaa tarkempaa tarkastelua työnjaon suhteen huomioiden väestön ikärakenteen aiheuttama palvelutarpeen muutos. Esitetään selvitettäväksi Tilaaja tuottaja mallin soveltaminen, muodostamalla kuntia edustava tilaajarengas (sairaanhoitopiiri). toimielimenä. Sopimusohjausjärjestelmä antaa mahdollisuuden järjestää ja tuottaa palveluita myös Rovaniemen kaupunkia laajemmalle alueelle. Terveyspalvelukeskus voi toimia liiketoimintaperiaatteella palvelujen myyjänä.
Sairaalat laitoksina jäävät puhtaasti tuottajan asemaan. Tuottajilla on liiketaloudellinen vastuu toiminnastaan. Tilaajarengas kilpailuttaa ja laatii palvelusopimukset eri tuottajiin. Sosiaalihuolto Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli vrt. kuten ed. ennaltaehkäisevät palvelut. Perustason sosiaalipalvelut järjestetään ja tuotetaan kuntien lähipalveluina omien organisaatioiden toimesta. Selvitettävä piirimallin mukaisesti järjestetty sosiaalipäivystys. toimielimenä. Palvelut voidaan myydä liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti sopimusperusteisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut peruspalvelut tuotetaan yhdellä tuotanto-osastolla, jossa ei ole hallinnollisia esteitä toimivien palveluketjujen rakentamiselle. tuotantoorganisaatio voi toimia myös palvelujen myyjänä omaa aluettaan laajemmin. Palveluketjujen määrittelyn jälkeen Rovaniemen kaupunki on riittävän suuri peruskunta järjestämään palvelut eri tuottajien kanssa toimiviksi palveluketjuiksi. Ranuan kanta: Ketjut on rakennettava tarve- ja palvelukohtaisesti. Ketjujen toiminnan kannalta selkein on piirimalli. toimielimenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut palvelujohtokunnan alainen tuotantoorganisaatio voi tuottaa ja sopia erityispalveluiden tuottamisesta seudullisesti ja myydä palveluita eri kunnille niiden tarpeiden mukaan. Erityispalvelut voitaisiin hankkia erikoissairaanhoidon kohdalla esitetyn tilaajarenkaan hankkimina keskitettyinä palveluina. Vrt. erikoissairaanhoito.
Palveluitten tuottamisessa on pyrittävä suurempaan väestöpohjaan (Ranua). toimielimenä.