Näitä me vaadimme I AMIKSET ESIIN Ammatillisen koulutuksen monipuolista tutkimusta lisättävä, painopisteenä etenkin kasvatustiede. Nuoria koskevien politiikkaohjelmien ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa otettava toinen koulutusaste tarkempaan käsittelyyn; selvityksissä viitataan usein perusasteella sovellettaviin toimintamalleihin. Ammattiin valmistumisen juhlinta esiin mediassa. Ammattiin valmistuvien nimet tulee julkaista valtakunnallisissa medioissa ja ammattiin valmistumisen juhlintaa nostaa enemmän esiin. Ammattiin valmistuu nuoria ympäri vuoden, samoin kuin lukiolaisiakin syksyllä. Muistetaan myös heidän valmistumistaan. Mediassa ja uutisoinnissa päästävä eroon puhetavasta, joilla ylläpidetään tai jopa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen unohtamista ja ohittamista. Kyseenalaistetaan totutut termit, esim. lukioikäinen. Lopetetaan ammattiin opiskelevien niputtaminen yhdeksi ryhmäksi. (Ei ole olemassa yhdenlaista ammattiin opiskelevaa.) Otetaan käyttöön nykyaikaiset termit: mm. ammattioppilaitos, ammattiin opiskeleva, työssäoppiminen. II OPINTOJEN LAADUKAS LÄPÄISY Opintojen läpäisyn tehostamisessa painopiste tutkinnon suorittamisesta laadukkaaseen eli opiskelijalle merkitykselliseen läpäisyyn. Ryhmänohjaajille/luokanvalvojille resurssit opiskelijoiden alkuhaastattelujen tekoon. Opintoihin mahdollisuus kokeilla useiden ammattialojen opintoja ensimmäisenä opiskeluvuonna. III OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Opiskelijan tulee tulla kuulluksi omassa opiskeluryhmässään ja päivittäisessä opiskelussaan. Opiskelijoiden tulee olla edustettuina kaikissa rakenteissa, joissa tehdään opiskelijoita koskevia päätöksiä. Opiskelijoilla tulee olla yhtäläinen äänioikeus muiden osallistujien kanssa. Erilaisten (palaute)kyselyjen yhteydessä huolehdittava, että opiskelijoita informoidaan kyselyn pohjalta tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä.
IV DEMOKRATIAKASVATUS OPINNOISSA JA OPPILAITOKSEN ARJESSA Alakohtainen näkökulma demokratiakasvatukseen; kaikessa opetuksessa otettava käyttöön konkreettisia esimerkkejä vaikuttamisesta omaan alaan liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden tulee opinnoissaan saada riittävästi tietoa työmarkkinajärjestöjen toiminnasta, työehtosopimuksista ja työsuojelusta. Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuutta keskustella demokratiaan ja osallisuuteen liittyvistä asioista. V OPPILASKUNTATOIMINTA Kaikissa oppilaitoksissa tulee olla toimiva oppilaskunta. Opiskelijoita tulee kannustaa osallistumaan oppilaskuntatoimintaan ja siihen tulee antaa mahdollisuus (lupa olla pois opetuksesta osallistumisen aikana). Oppislaskunnilla tulee olla pysyvä rahoitus oppilaitoksen budjetista satunnaisten tulonlähteiden sijaan. Oppilaskunnan on voitava vaikuttaa oppilaitoksen asioihin. Oppilaskunnalle nimettävä vastuualueet joiden päättämisestä he vastaavat itse. Oppilaskuntien ohjaaville opettajille varattava riittävät resurssit. Sähköinen äänestämismahdollisuus otettava käyttöön oppilaskunnan vaaleissa. VI TYÖELÄMÄTAIDOT KÄYTTÖÖN JO OPISKELUAIKANA Työelämän sääntöjä, taitoja ja tietoja opetettava ja harjoiteltava jo opiskelun aikana. Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan tulisi toimia opiskelijan lähiesimiehenä; molemminpuolinen kunnioitus aseman suhteen korostuu. Esimies- ja alaistaidot osaksi arkielämää oppilaitoksissa; käyttäydytään ja toimitaan kuten työpaikalla jo opiskeluaikana, esimerkkinä opiskelijan työajanseuranta. Ryhmänohjaajien / luokanvalvojien ja opiskelijoiden väliset kehityskeskustelut käyttöön. Opiskelijoilla oltava mahdollisuus vaikuttaa opetus- ja työmuotoihin. Terveystietoa tulee opettaa työelämälähtöisesti. Oppilaitosten tiloihin panostettava samoin kuin työpaikan työskentelytiloihin. Työergonomiaa ja työviihtyvyyttä seurattava ja kehittävä samalla tavoin kuten työelämässäkin seurattaisiin ja kehitettäisiin. Oppilaitoksessa olevien opiskelijoiden tauko- ja sosiaalitilojen riittävyys ja viihtyisyys; vastattava työelämän tasoa.
VII TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS Jokaiselle opiskelijalle tulee taata työssäoppimispaikka. Työssäoppimispaikan vastaanottamista eri puolilta Suomea tuettava ohjauksellisesti ja taloudellisesti. Työssäoppimisjaksoilla vastuu opiskelijan työelämätaitojen opiskelusta on myös työssäoppimispaikalla. Työssäoppimispaikkojen tulee kiinnittää omalta osaltaan huomiota hyvän työelämäkulttuurin edistämiseksi (työolot, tauot, ruokailu, jne.). Vastuu työelämätaitojen opetuksesta tulee olla myös työssäoppimis paikan tarjonneella toimijalla. Työssäoppimisen ohjaus laadukkaaksi eli huomioitava opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja oppimistavat. VIII KASVATUSVASTUU KUULUU KAIKILLE Väittely siitä, kuuluuko kasvatusvastuu kodille vai koululle on lopetettava; kaikilla nuoren elämässä olevilla aikuisilla on mahdollisuus ja vastuuta vaikuttaa nuoren hyvinvointiin. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden tukemiseen kiinnitettävä enemmän huomiota ja konkreettisia toimia. Oppilaitosten tulee vahvistaa yhteydenpitoa nuorten opiskelijoiden huoltajiin esimerkiksi järjestämällä vanhempainiltoja, avoimia ovia ja ryhmänohjaajan tapaamisia ja tarjoamalla mahdollisuutta sähköiseen yhteydenpitoon (esimerkiksi muistutustekstiviestit vanhempainiltojen ajankohdista). Aloitustietolomakkeissa voisi kerätä suostumukset yli 18-vuotiaiden vanhempien kanssa käytävään yhteydenpitoon. Yhteistyömahdollisuudet alueen erilaisten järjestöjen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien järjestäjien kanssa kartoitettava vuosittain. Opiskelija-asuntoloiden olosuhteisiin, valvontaan ja toimintaan kiinnitettävä enemmän huomiota. Asuntolaohjaukseen on panostettava, siihen on saatava yhtenäisempää koulutusta sekä tehtävä ohjeistus ohjauksen järjestämisestä (työntekijöiden koulutus, toiminnan määrä ja laatu, harrastetoiminta asuntolassa). Asuntolaolosuhteet saatava riittävän hyvälle tasolle (tavoitteena homeettomat, vedottomat ja toimivat tilat). Asuntolapaikkojen saatavuus myös kesällä varmistettava (joillakin opiskelijoilla ei ole kesällä muuta asuinpaikkaa).
IX HENKILÖKUNNAN (TÄYDENNYS)KOULUTUS Ammatillisessa opettajakoulutuksessa ja/tai täydennyskoulutuksessa tulee huomioida paremmin ryhmänohjaamisen taidot sekä valmiudet kasvatustyöhön. Asuntolaohjaajille tulee järjestää yhtenäinen koulutus, esimerkiksi nuorisotyön koulutuksen opintokokonaisuutena. Henkilökunnan koulutusta tulisi tarkastella yhtäläisesti sekä opettajan että oppilaan näkökulmasta. X YHTEISÖLLISYYDEN RAKENTAMINEN Opiskelijoiden ryhmäyttämiseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Ryhmän rakentaminen aloitetaan heti uusien opiskelijoiden aloittaessa ja ryhmän hyvän hengen ylläpitoa jatketaan läpi koko opiskelun. Ryhmäyttämisessä (leirit, tutustumispäivät, tms.) lisätään yhteistyötä alueen nuorisotyön ja harrastejärjestöjen kanssa. Ryhmänohjauksen toteuttamiseen tarkoitettuja materiaaleja ja menetelmiä hyödynnetään enemmän oppilaitoksen arjessa. XI RYHMÄNOHJAUS Ryhmänohjaajien tulee saada riittävä perehdytys tehtävään sekä toimintamalleja/sisältöjä ryhmänohjaustunteihin. Ryhmänohjaamisen tunnit jaettava tasaisesti koko opiskelun ajalle, ei vain opintojen aloittamisen ensimmäisille viikoille. Ryhmänohjaustunneille on saatava tuntimääräsuositukset ja sisältösuositukset. Ryhmänohjaajalle on taattava resurssit haastatella jokainen aloittava opiskelija. XII NUORISOTYÖ AMMATTIOPPILAITOKSIIN Nuorisotyön ammattiosaamista on hyödynnettävä oppilaitoksissa enemmän. Nuorisotyöntekijän tulee saada osallistua opiskeluhuoltoryhmän toimintaan. Nuorisotyöntekijän ammattitaitoa ryhmän ohjaamisessa ja ryhmäyttämisessä hyödynnettävä enemmän. Lisäksi nuorisotyöntekijä voi toimia ns. työparina opettajan kanssa, jos jollakulla opiskelijalla on haastavampi elämäntilanne. Opiskelijoilla tulee olla oikeus saada nuorisotyön palveluita opiskelupaikkakunnallaan (vrt. terveydenhuoltopalvelut).
XIII PALVELUOHJAUS AMMATTIOPPILAITOKSIIN Opiskelijoiden tulee saada tukea opiskeluun ja arkeen liittyvissä asioissa (asuminen, toimeentulo, ihmissuhteet, hyvinvointi). Uusien opiskelijoiden tulisi saada oppilaitokseen ja ympäristöön perehdyttävä tutor/kummioppilas. XIV OPISKELIJAHUOLTO SUOSITUSTEN / LAIN TASALLE Opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut tulee saada suositusten ja lakien tasalle. Opiskeluhuoltoryhmiin tulee saada lisäksi mm. nuorisotyöntekijöitä ja asuntolaohjaajia. Opiskeluhuoltoryhmien vuosittainen toiminta tulee saada suunnitelmallisemmaksi. Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan on kytkeydyttävä oppilaitoksen strategioihin ja linjauksiin. XV EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ AMMATTIOPPILAITOKSESSA Työpaikan (oppilaitoksen, kunnan, koulutuskuntayhtymän) päihdeohjelma tulee saada osaksi oppilaitoksen henkilökunnan perehdytystä. Ehkäisevää päihdetyötä tulee toteuttaa oppilaitoksissa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Oppilaitoksen savuttomuustyön tueksi panostettava opiskelijoiden tauko- ja sosiaalitilojen viihtyvyyteen ja otettava opiskelijat mukaan toimintatapojen suunnitteluun. XVI OPPILAITOSTEN HYVINVOINTITYÖTÄ TULEE MITATA JA SEURATA Jokaisen oppilaitoksen tulee laatia hyvinvointistrategia, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Strategian laadinnassa tulee kuulla opiskelijoita. Kouluterveyskyselyjen oppilaitoskohtaiset tulokset maksuttomiksi oppilaitoksille. Koulukohtaiset sijoittumisseurannat käyttöön; seurattava minne opiskelija jatkaa opintojen jälkeen. Oppilaitoksissa tulee olla toimivat palaute- ja kannustinjärjestelmät sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Opiskelijoiden hyvinvointi yhdeksi ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen indikaattoriksi.