TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-14-4456 Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun 16.6.2014, ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin 1. 2.7.2014. Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1); näistä 33 paikkaa kuului tarkkailuohjelmaan ja 4 paikkaa ohjelmaan vuonna 2010 tehtyyn täydennykseen. Lisäksi näytteet otettiin Aurajoesta Halisista mereen virtaavasta vedestä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuun alussa oli Turun seudulla kesäisen lämmintä, jopa helteistä, mutta kuun puolivälissä ilma viileni. Kuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea, sillä päivälämpötilat olivat matalia, tuuli navakkaa ja sade tuli ajoittain rakeina. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla sää oli edelleen kolea mutta muuttui hyvin nopeasti helteiseksi; jo kuun puolivälissä helle väistyi mutta sää oli lämmin. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu 16.7.2014) Aurajoen Halisissa virtaama oli toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin hyvin pieni (<1 m 3 /s, ). Sitten virtaama nousi hieman mutta oli suurimmillaankin kuun lopulla hetkellisesti noin 5 m 3 /s. Heinäkuun alussa virtaama oli taas hyvin pieni (<1 m 3 /s). Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus oli kesäkuun alkupuolella vedenkorkeus noin -30 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi), mutta kuun puolivälissä vesi nousi nopeasti 0-linjan tuntumaan. Heinäkuun alussa vesi kääntyi jälleen laskuun. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 7). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan (16.6., liite 1) ilman lämpötila oli noin 14 16 ºC, taivas lähes pilvetön tai puolipilvinen ja luoteenpuoleinen tuuli vaihteli kohtalaisesta navakkaan. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan (1. 2.7., liite 2) ilman lämpötila oli 13 21 ºC ja taivas oli puolipilvinen tai täysin pilvessä. Tuuli oli pääosin heikkoa ja pohjoisen lännen puolelta. Näytteenottotiedoissa ei ollut mainintoja poikkeuksellisista havainnoista.

3

4 3.2. Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) 11 16 ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi ei ollut juurikaan lämmennyt. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa veden lämpötila oli pinnassa 13 15 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella vesi oli 4 5 ºC viileämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2004 2013). Ylimmät vesikerrokset olivat lämmenneet muutaman asteen kesäkuun alun jälkeen, ja kymmenen metrin syvyydessä veden lämpötila oli noin 11 12 ºC. Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 4 11 ºC. Matalammilla alueilla Pitkänsalmen Papinsaaren edustalla, Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä lämpötilaero oli noin 2 3 ºC. 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 5,1 6,1 ºC. Turussa jäteveden purkupaikalla suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ), mutta muualla suolaisuuden aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ) tai ei havaittavissa (suolaisuus 6 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 4,3 6,0 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Raisionlahden pojukassa, ja siellä suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Turussa jäteveden purkupaikalla ja Aurajokisuulla Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Muualla suolaisuus oli alentunut lievästi (5,5 5,9 ) tai ei havaittavissa (suolaisuus 6 ). Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,1. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä joki- ja valumavesien määrä oli pieni, ja pinnassa suolapitoisuus aleni lievästi lähinnä Pitkässäsalmessa ja Raisionlahdessa. Myös heinäkuun alussa jokivesiä tuli vähän, ja valumavedet alensivat veden suolaisuutta selvästi Raisionlahden pohjukassa, ja jäte- ja jokivesien vaikutus tuntui Linnanaukon tuntumassa, Pitkässäsalmessa ja myös Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosissa. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 24 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 3,2 26 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Pitkässäsalmessa Uittamolta Katariinanlaaksoon saakka. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pukinsalmen keskiosiin asti ja Pohjoissalmen sisäosassa sekä Pitkänsalmen eteläpäässä. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), eikä lähelle raja-arvoa päästy Airistollakaan edes 10 metrin syvyydessä.

5 5,8 Merimasku 5,9 6,0 5,9 Luonnonmaa Rymättylä 5,9 5,9 5,9 Naantali 5,9 5,9 Raisio 4,3 5,8 5,8 5,9 Satava 5,6 5,7 5,6 5,7 5,7 5,6 Kakskerta 5,5 5,2 5,4 5,5 5,5 Kaarina Kuusisto 5,6 5,6 5,8 5,8 5,6 5,7 5,6 5,5 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu 2014 5,5 5,6 5,2 5,2 5,4 5,5 Airismaa 5,9 5,8 5,8 Parainen 5,9 5,9 6,0-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 5,6 Merimasku 3,9 3,2 4,5 Luonnonmaa Rymättylä 5,7 4,6 5,2 Naantali 5,3 5,4 Raisio 11 5,3 9,8 7,2 Satava 15 16 9,6 7,3 7,1 9,1 Kakskerta 17 11 16 25 26 Kaarina Kuusisto 11 5,7 4,3 4,4 9,1 16 15 17 Sameus (FNU), pinta Heinäkuu 2014 13 24 11 12 16 25 Airismaa 3,5 5,6 4,9 Parainen 4,3 4,3 5,1 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2014.

6 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Pohjan läheisistä kerroksista happi oli loppumassa Bläsnäsin syvänteessä (kuva 3), missä happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 20 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli käymässä hyvin vähiin, mutta alusvedessä happitilanne oli parempi kuin Bläsnäsissä. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) Vapparilla Loskarnäsin ja Lessorin syvänteissä lähellä pohjaa. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi pohjan lähellä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l) Vapparin pohjoisosassa, Haarlansalmessa, Kallanpäässä ja Kuparivuorella sekä Askaistenlahdella Väskin edustalla ja Papinluodossa. Muutoin happea oli lohikaloille riittävästi. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa voimakasta hapen ylikyllästystä (happikyllästys>110 %) ei ollut. 54 Merimasku 71 71 54 Luonnonmaa Rymättylä 66 47 73 Naantali 69 72 96 60 73 92 88 77 87 Raisio 86 81 90 76.. 88 Kaarina 74 51 Kuusisto Satava Kakskerta 75 16 57 24 88 73.. 87.... 86 88.. Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu 2014 90 Airismaa 66 60 27 Parainen 59 5 70 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2014.

7 3.5. Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 340 690 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 800 µg/l. Myös nitriitti- ja nitraattitypen määrä oli hyvin korkea Turussa purkupaikalla; Uittamolla määrä oli 140 µg/l mutta muualla alle määritysrajan (<5 µg/l). Ammoniumtyppimäärät olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä 2 500 µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä 1 700 µg/l ja ammoniumtyppeä 14 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli 370 670 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukolla noin 1 000 1 400 µg/l (kuva 4). Turun lähisalmissa ja Raisionlahden perukassa pitoisuus oli noin 600 700 µg/l, Vapparilla ja Askaistenlahdella noin 400 500 µg/l ja muualla hieman alle 400 µg/l. Mineraalityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä lukuun ottamatta Turussa jäteveden purkupaikkaa ja Linnanaukkoa, mutta niissäkin ammoniumtypen määrä oli selvästi alle 100 µg/l (kuva 4) ja nitriitti- ja nitraattitypen määrä noin 200 900 µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet 2004 2013) pienempiä Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla, Raisionlahdessa Hahdenniemessä ja Viheriäistenaukolla. Kuuvannokalla oli kokonaistyppeä tavanomaista enemmän. Muilla intensiivipaikoilla typpimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Etenkin Kirkkoherransaaren edustalla mutta myös Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita saattoi vapautua sedimentistä. Ammoniumtypen määrät olivat korkeita pohjan lähellä Vapparin pohjoisosassa ja Väskin edustalla. Turussa jätevesien vaikutus näkyi purkualueella korkeina kokonaistyppipitoisuuksina, ja jätevedet todennäköisesti nostivat hieman myös ammoniumtyppipitoisuuksia Linnanaukolla. Myös Aurajoki toi alueelle typpikuormitusta, eikä Pitkänsalmen suuntaan voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Paraisten jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden määrissä jonkin verran. Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei näkynyt typpipitoisuuksissa.

8 400 Merimasku 390 380 400 Luonnonmaa Rymättylä 370 410 420 Naantali 420 420 Raisio 610 410 430 430 Satava 670 590 590 470 520 550 Kakskerta 620 1100 950 660 600 Kaarina Kuusisto 520 490 390 440 550 590 670 620 Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu 2014 1100 630 1100 1400 950 660 Airismaa 380 400 410 Parainen 550 440 440 00-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km Merimasku Naantali Luonnonmaa 14 4 Rymättylä Raisio 4 Satava 20 4 15 3 7 Kakskerta 20 44 31 27 7 Kaarina Kuusisto 3 7 4 20 20 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu 2014 34 44 44 31 27 Airismaa Parainen 50 3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2014.

9 3.6. Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 17 66 µg/l. Pitoisuudet olivat korkeimmat Uittamolla, Hahdenniemessä ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Salmi- ja lahtialueilla fosforia oli hieman yli 20 µg/l ja Airistolla noin 18 µg/l. Fosfaattifosforia oli alle 10 µg/l lukuun ottamatta Hahdenniemeä ja Uittamon edustaa, jossa fosfaattifosforia oli noin 20 30 µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 44 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 20 64 µg/l (kuva 5), joten matalilla savisameilla alueillakin määrä oli varsin pieni. Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli tyydyttävä välttävä, sillä pienimmilläänkin pitoisuudet olivat hyvän tyydyttävän rajalla. Missään tila ei ollut huono. Fosfaattifosforia oli 3 10 µg/l paitsi Aurajokisuulla, Linnanaukolla ja sieltä salmien sisäosiin noin 15 20 µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa selvästi pienempi Hahdenniemessä ja myös Pitkässäsalmessa ja Vapparin pohjoisosassa. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä paitsi Kuuvannokalla hieman tavallista korkeampi. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Vapparilla Lessorilla ja Bläsnäsinlahdella, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Turussa jätevedenpurkualueella ei veden fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, ja n sillan lähellä sekä Uittamolla fosforipitoisuus nousi todennäköisesti savisameuden vuoksi. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 25 Merimasku 20 20 22 Luonnonmaa Rymättylä 22 26 26 Naantali 25 26 Raisio 64 31 38 32 Satava 38 41 39 30 29 45 Kakskerta 42 39 43 58 61 Kaarina Kuusisto 41 29 23 25 45 41 38 42 Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu 2014 42 64 39 44 43 58 Airismaa 21 24 25 Parainen 29 28 29 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa 2014. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. 3.7. Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,6 25 µg/l. Määrä oli selvästi muita korkeampi Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkänsalmen eteläosassa, missä vesi oli Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan laadultaan välttävää. Muualla laatu oli tyydyttävä. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,8 22 µg/l (kuva 6). Korkeimmat pitoisuudet olivat Lemunaukolla ja Kuuvannokalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi luokiteltavia alueita. Merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan, sillä hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin juuri ja juuri vain Vapparin keskiosassa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (v. 2004 2013) selvästi korkeampi Kuuvannokalla. Keskiarvoa selvästi pienempi klorofyllipitoisuus oli Pitkänsalmen eteläpäässä, Hahdenniemessä, Viheriäistenaukolla ja Naantalinsalmessa.

11 Turussa purkupaikalla ei ollut selvästi havaittavissa jätevesien aiheuttamaa klorofyllimäärän nousua. Paraisten jätevesien purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ei ollut eroja vertailualueisiin nähden. 5,8 Merimasku 4,6 5,0 5,6 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 7,3 6,5 Naantali 5,8 5,3 Raisio 12 7,3 7,5 6,8 Satava 19 10 20 9,8 7,9 13 Kakskerta 10 8,1 9,3 19 13 Kaarina Kuusisto 8,9 22 9,3 5,9 13 10 19 10 Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu 2014 6,0 6,6 8,1 8,5 9,3 19 Airismaa 5,6 5,8 3,8 Parainen 6,9 6,5 7,5 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 6. Klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa 2014. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 56 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 560 kpl/100 ml (kuva 7). Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Linnanaukolla ja Aurajokisuulla hygieeninen tila oli jonkin verran heikentynyt ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävä. Pohjoissalmen sisäosassa ja Raisionlahden pohjukassa tila oli tyydyttävä ja muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran purkupaikalla ja lievästi Linnanukolle ja Aurajokisuulle saakka. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat lievästi vaikuttaa veden hygieeniseen tilaan. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku 0 0 0 6 28 Naantali 1 Luonnonmaa 4 1 Rymättylä 1 Raisio 98 4 12 6 Satava 40 <10 18 0 1 12 Kakskerta 56 560 100 36 10 Kaarina Kuusisto 3 0 1 2 12 <10 40 56 Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu 2014 130 10 560 220 100 36 Airismaa 0 0 0 Parainen 0 3 0 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa 2014. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2014 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun 16.6.2014 ja keskikesän laajan tarkkailun 1. 2.7.2014. Aurajoen virtaama pysyi alku- ja keskikesän taitteessa pienenä, sillä sademäärät olivat pieniä. Heinäkuun alussa Halisista otettujen näytteiden perusteella jokivesi oli sameaa ja etenkin typpi- mutta myös fosforipitoisuus selvästi korkeampi kuin merivedessä. Hygieeninen laatu oli tyydyttävä. Koska virtaama oli pieni, merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli pieni kesäkaudelle tyypilliseen tapaan. Kesäkuun puolivälissä vesi ei ollut juurikaan lämmennyt kuun alkuun verrattuna. Heinäkuun alkuun tultaessa veden lämpötila oli pinnassa 13 15 ºC, ja intensiiviasemien perusteella vesi oli 4 5 ºC viileämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2004 2013). Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 4 11 ºC, joten vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa noin 4,3 6,1. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien määrä oli pieni, ja etenkin kesäkuun puolivälissä suolaisuuden aleneminen oli lievää. Heinäkuun alussa suolaisuus oli alentunut voimakkaasti vain Raisionlahden pohjukassa (suolaisuus <5 ), ja Turussa jäteveden purkupaikalla ja Aurajokisuulla Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Heinäkuun alun tulosten mukaan syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,1. Sameusarvoja ja happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alussa. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU). Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin syvänteessä, ja myös alusvedessä happitilanne oli huono. Myös Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli käymässä hyvin vähiin. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) Vapparilla Loskarnäsin ja Lessorin syvänteissä lähellä pohjaa. Monin paikoin etenkin salmialueilla pohjan lähellä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l), mutta muutoin happea oli lohikaloille riittävästi. Tuotantokerroksen ravinnetuloksissa erot kesäkuun puolivälin ja heinäkuun alun kesken olivat pieniä. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 2 500 µg/l ja kokonaisfosforin 110 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (1 700 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä (14 µg/l) oli varsin pieni. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli 370 670 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukolla noin 1 000 1 400 µg/l. Turun lähisalmissa ja Raisionlahden perukassa pitoisuus oli noin 600 700 µg/l, Vapparilla ja Askaistenlahdella noin 400 500 µg/l ja muualla hieman alle 400 µg/l. Mineraalityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä lukuun ottamatta Turussa jäteveden purkupaikkaa ja Linnanaukkoa, mutta niissäkin ammoniumtypen määrä oli selvästi alle 100 µg/l.

14 Kokonaisfosforipitoisuus oli 20 64 µg/l, joten matalilla savisameilla alueillakin määrä oli varsin pieni. Ravinteita vapautui sedimentistä heikon happitilanteen vuoksi syvänteissä Vapparilla Lessorilla ja Bläsnäsinlahdella. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä 3,6 25 µg/l ja heinäkuun alussa 3,8 22 µg/l. Kesäkuun puolivälissä Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkänsalmen eteläosassa määrä oli selvästi korkeampi kuin muualla, ja heinäkuun alussa korkeimmat pitoisuudet olivat Lemunaukolla ja Kuuvannokalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi luokiteltavia alueita. Merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan, sillä hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin juuri ja juuri vain Vapparin keskiosassa. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli 56 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli 0 560 kpl/100 ml. Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Linnanaukolla ja Aurajokisuulla hygieeninen tila oli jonkin verran heikentynyt ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävä. Pohjoissalmen sisäosassa ja Raisionlahden pohjukassa tila oli tyydyttävä ja muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla selvästi typpiyhdisteiden suurina määrinä sekä suppealla että laajalla tarkkailukerralla. Heinäkuun alussa jätevedet nostivat typpipitoisuuksia ja heikensivät jonkin verran hygieenistä tilaa Linnanaukolla. Klorofyllipitoisuus nousi purkualueen tuntumassa ilmeisesti vain vähän. Turussa purkupaikan ulkopuolella fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, sillä fosforimäärät olivat varsin pieniä savisameisiin vesiin verrattuna. Naantalinsalmessa jätevedet eivät vaikuttaneet havaittavasti veden laatuun, mutta Paraisilla jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla typpiyhdisteiden määrissä jonkin verran. Turussa 18. heinäkuuta 2014 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelu/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Paraisten kaupunki/petri.huovila@pargas.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo/jouko.tuomi@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.6.2014 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,5 1030 5,9 0-4 390 <5 24 5 5,8 16.6.2014 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,6 970 5,6 0-4 520 <5 4 46 7 14 16.6.2014 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,1 960 5,5 0-2 690 140 10 66 23 8,8 16.6.2014 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,0 1030 5,9 0-6 360 <5 6 18 3 5,6 16.6.2014 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,1 1040 6,0 0-6 340 <5 19 2 5,4 16.6.2014 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,0 1050 6,1 0-6 350 <5 18 3 4,8 16.6.2014 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,6 1030 6,0 0-4 370 <5 31 9 7,4 16.6.2014 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,0 1010 5,8 0-2 430 <5 61 27 6,9 16.6.2014 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 12,1 1030 5,9 0-6 380 <5 5 22 4 3,6 16.6.2014 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 10,7 1060 6,1 0-4 390 <5 7 23 4 4,4 16.6.2014 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,8 1060 6,1 0-4 360 <5 5 17 3 4,8 16.6.2014 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,9 1040 6,0 0-4 390 <5 4 23 5 6,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.6.2014 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,9 900 5,1 0-2 1800 1000 10 58 7 25 16.6.2014 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16,7 1020 5,9 0-4 390 <5 3 23 4 6,7 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 2.7.2014 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,1 9,7 97 4,3 1010 5,8 8,0 390 6 22 4 1 5 13,7 5,6 1020 5,9 10 12,0 5,2 1020 5,9 7,7 350 10 13 24 13 20 10,4 6,1 57 1030 5,9 500 40 120 45 29 0-4 390 5 23 3 9,3 2.7.2014 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,2 8,9 90 4,9 1010 5,8 8,0 400 26 0 5 14,1 4,8 1010 5,8 10 11,2 8,4 80 5,6 1040 6,0 7,8 350 21 21 9,0 3,0 27 1030 5,9 770 96 0-4 410 5 25 4 3,8 2.7.2014 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,4 9,9 100 4,4 1010 5,8 8,0 420 26 2 5 14,3 4,8 1020 5,9 10 11,1 7,6 72 11 1030 6,0 7,7 400 34 19 7,9 2,8 24 1020 5,9 850 110 0-4 440 5 25 4 5,9 2.7.2014 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,5 10,0 102 4,3 1020 5,9 8,1 450 25 3 5 13,6 4,2 10 11,6 7,3 70 6,2 1030 5,9 7,7 390 25 20 5,6 4,9 41 1030 5,9 570 38 25 4,5 0,67 5 1040 6,0 28 4,1 0,68 5 1030 6,0 800 320 0-4 440 5 3 28 3 6,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 1.7.2014 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,6 9,7 99 5,6 1010 5,8 8,0 410 25 0 5 13,5 6,1 1020 5,9 10 10,8 9,0 84 4,2 1030 6,0 7,8 310 21 20 9,1 8,3 75 1040 6,0 360 27 28 8,0 6,9 60 1040 6,0 440 55 0-4 400 8 24 5 5,8 2.7.2014 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,0 9,4 97 5,1 1040 6,0 8,0 390 24 0 6 13,6 7,0 70 11 1030 5,9 7,7 380 33 0-4 440 6 29 7 7,5 2.7.2014 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,4 10,0 103 5,7 970 5,6 8,1 480 5 28 0 5 13,5 8,8 88 5,4 1000 5,8 10 12,0 7,4 71 8,0 1030 5,9 7,6 370 7 27 15 11,4 6,9 66 1020 5,9 20 7,3 3,8 33 1020 5,9 610 10 34 25 6,5 3,2 27 1020 5,9 30 6,1 2,7 22 1020 5,9 860 51 32 6,0 1,9 16 1020 5,9 980 14 68 0-4 490 6 29 3 22 2.7.2014 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,2 9,9 102 11 970 5,6 8,1 500 5 40 6 3 5 13,0 7,7 75 21 1020 5,9 400 46 6 13,0 7,6 75 25 1020 5,9 7,7 400 7 12 55 24 0-2 520 9 3 41 5 8,9 2.7.2014 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,8 7,7 79 26 960 5,5 7,7 540 65 10 2 14,6 7,5 76 30 960 5,5 7,7 570 56 0-2 600 50 7 61 17 13 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 2.7.2014 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,5 9,1 91 25 950 5,5 7,9 650 180 24 54 22 36 2 13,5 9,1 90 28 960 5,5 7,8 680 56 0-2 660 170 27 58 22 19 2.7.2014 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,4 9,3 92 16 940 5,4 7,8 1200 39 100 5 12,9 18 980 5,6 7 12,6 8,8 86 24 990 5,7 7,8 640 37 0-2 950 440 31 43 15 9,3 2.7.2014 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,4 15 980 5,6 630 38 40 0-2 670 190 20 38 10 19 2.7.2014 TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,2 9,4 96 7,1 990 5,7 7,9 430 28 1 5 13,8 8,3 83 9,0 1010 5,8 10 12,1 5,3 51 15 1020 5,9 7,4 500 87 36 0-4 520 6 29 5 7,9 2.7.2014 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,5 10,3 103 16 990 5,7 8,1 580 41 <10 5 12,6 16 1000 5,8 10 12,0 9,1 88 18 1020 5,9 8,0 450 34 0-2 590 88 4 41 9 10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 1.7.2014 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 10,8 108 9,6 970 5,6 8,1 600 68 5 41 7 18 5 13,3 8,4 1010 5,8 10 11,6 9,0 86 8,2 1030 5,9 7,9 330 9 19 21 9 20 8,9 8,2 74 1040 6,0 390 41 21 8,8 8,3 74 1040 6,0 400 14 41 53 35 0-2 590 69 15 39 6 20 1.7.2014 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,9 10,3 103 5,3 1020 5,9 8,1 380 23 4 5 13,2 6,9 1020 5,9 10 11,4 9,1 87 7,2 1030 5,9 7,8 330 24 20 8,0 8,4 74 1030 6,0 40 7,0 8,3 71 1040 6,0 360 34 52 7,0 8,0 69 1040 6,0 390 43 0-4 420 7 14 25 5 5,8 1.7.2014 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 9,9 79 5,7 1020 5,72 5,9 8,1 380 7 23 4 1 4,8 1,1 5 13,1 4,1 1020 5,9 10 12,3 9,5 92 4,2 1030 5,79 5,9 8,0 350 7 19 6 4,4 0,91 20 9,5 9,0 82 1040 6,0 320 9 15 20 11 40 6,7 8,7 74 1050 6,1 330 14 34 28 18 51 6,7 7,8 66 1050 5,90 6,0 380 17 45 52 39 2,3 0-4 370 7 22 4 6,0 1.7.2014 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 9,9 79 3,5 1030 5,76 5,9 8,1 380 7 23 5 0 4,7 0,94 5 13,4 3,4 1020 5,9 10 12,6 9,5 92 3,0 1030 5,80 6,0 8,0 350 7 18 6 4,5 0,86 20 10,4 9,1 85 1040 6,0 320 9 17 18 10 40 8,1 9,0 79 1070 6,2 310 11 14 24 16 60 7,3 8,3 72 1060 6,1 340 15 28 33 23 79 6,8 7,7 66 1060 5,93 6,1 400 18 44 53 36 2,2 0-4 380 7 21 4 5,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 1.7.2014 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 14 C; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,2 9,1 90 17 970 5,5 7,8 630 160 11 41 8 56 1,5 13,1 9,0 88 18 970 5,6 7,8 610 44 0-2 620 140 20 42 13 10 1.7.2014 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 14 C; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,6 10,8 108 9,1 970 5,6 8,1 590 62 7 43 6 12 5 12,6 11 1010 5,8 9,5 11,9 7,6 73 25 1020 5,9 7,6 450 14 48 46 20 0-2 550 43 7 45 6 13 1.7.2014 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 11,0 110 7,3 990 5,7 8,1 470 30 0 5 13,0 7,6 1020 5,9 10 11,7 8,0 76 19 1020 5,9 430 36 13 10,9 6,4 60 1020 5,9 7,6 430 42 0-2 470 16 3 30 6 9,8 1.7.2014 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 0,8 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 0.5 15,6 9,3 96 11 760 4,3 8,0 67 98 0-0.5 610 6 64 10 12 1.7.2014 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 9,7 97 9,8 1000 5,8 8,0 400 7 35 10 12 2,5 13,2 9,3 92 11 1020 5,9 7,9 380 7 3 36 11 0-2 430 7 38 10 7,5 1.7.2014 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,1 10,0 101 7,2 1020 5,9 8,1 460 30 6 5 12,7 7,8 1020 5,9 24 9,5 11,6 8,1 77 14 1020 5,9 7,8 370 35 0-2 430 7 4 32 7 6,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 1.7.2014 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,2 10,5 106 5,3 1010 5,8 8,1 430 7 10 32 3 4 5 13,6 6,9 1010 5,8 9 11,4 8,5 81 16 1030 5,9 7,8 360 10 16 33 15 0-2 410 7 31 3 7,3 1.7.2014 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14,3 10,4 105 5,4 1020 5,9 8,1 380 24 1 5 12,9 5,9 1020 5,9 10 10,6 8,8 82 8,9 1030 5,9 7,8 350 26 20 8,9 8,6 77 1030 6,0 7,8 350 27 31 8,2 8,2 72 1040 6,0 400 44 0-4 420 7 26 5 5,3 1.7.2014 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14,0 10,2 102 5,2 1030 5,9 8,0 390 6 25 4 28 5 13,2 5,7 1020 5,9 10 11,6 8,9 85 8,2 1020 5,9 7,9 360 11 33 26 12 20 9,4 7,9 71 1030 5,9 400 47 24 9,2 8,1 73 1030 6,0 400 15 55 43 28 0-4 420 7 26 4 6,5 1.7.2014 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,1 10,0 101 4,6 1020 5,9 8,0 400 25 6 5 13,9 5,2 1010 5,8 10 11,0 8,6 81 8,8 1020 5,9 7,8 350 25 20 7,5 6,0 52 1040 6,0 23,5 7,5 5,5 47 1030 5,9 620 58 0-4 410 7 26 3 7,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 1.7.2014 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,2 10,6 107 3,2 1040 6,0 8,2 370 6 22 3 1 5 14,1 3,2 1030 5,9 10 11,4 9,5 90 3,7 1040 6,0 7,9 350 7 17 7 20 7,4 8,6 74 1040 6,0 340 27 28 6,7 8,3 71 1050 6,1 370 38 0-4 380 8 4 20 5 5,0 1.7.2014 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,7 10,0 102 4,5 1020 5,9 8,0 410 7 23 3 0 5 14,6 5,1 1010 5,8 10 10,5 8,0 75 7,1 1020 5,9 7,7 350 9 21 24 13 15 9,1 7,1 63 1020 5,9 17,5 8,4 6,1 54 1030 6,0 520 20 130 39 25 0-4 400 7 22 3 5,6 1.7.2014 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,3 9,9 100 5,6 1010 5,8 8,0 390 23 0 5 12,9 7,3 1020 5,9 10 11,1 8,1 76 6,1 1020 5,9 7,7 380 23 15 9,4 6,7 61 1020 5,9 19 8,5 6,0 54 1030 5,9 550 36 0-4 400 7 25 5 5,8 1.7.2014 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 10,1 101 3,9 1030 5,9 8,1 360 19 0 5 13,5 3,4 1030 5,9 10 12,3 9,7 94 3,3 1040 6,0 8,0 330 17 20 7,8 30 6,7 8,6 73 1050 6,0 350 28 42 6,7 8,4 71 1050 6,0 390 43 0-4 390 7 20 5 4,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 2.7.2014 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,4 13 960 5,5 1100 43 130 0-2 1100 540 34 42 15 6,0 2.7.2014 TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,6 12 920 5,2 1700 41 220 0-2 1400 880 44 44 13 8,5 2.7.2014 TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,4 24 970 5,6 610 57 10 0-2 630 73 64 18 6,6 2.7.2014 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,0 9,2 90 11 910 5,2 7,5 1700 1000 53 43 15 560 5 12,5 14 990 5,7 37 9 12,4 8,9 87 16 990 5,7 7,9 640 47 0-2 1100 540 44 39 14 8,1 2.7.2014 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,4 9,6 99 4,3 1020 5,9 8,0 400 5 24 3 0 5 13,5 4,7 1010 5,8 10 11,3 7,1 67 8,9 1010 5,8 7,6 630 100 150 35 21 15 10,0 6,5 59 1030 5,9 460 11 90 38 21 0-4 550 59 50 29 7 6,9 1.7.2014 TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 11,0 24 2500 1700 14 110 44 56 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8