Helsingin seudun MAL -yhteistyö ja miten etenemme?, Helsinki MAL-seminaari 9.10.2007, Siuntio
Helsingin seutu Väkiluku 31.12.2005 Yhteensä 1 274 746 asukasta Helsinki 560 905 asukasta PKS 988 347 asukasta
Helsingin seudun väestökehitys ja ennuste 2040 1 000 000 Muu seutu (13 kuntaa) 750 000 500 000 Helsinki 250 000 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040
Organisaatiokaavio PKS PKS- NEUVOTTELUKUNTA HELSINGIN SEUTU H:GIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PKS-neuvottelukunta Kuuma-kunnat Kuntaryhmä Neloset KOORDINAATIO- RYHMÄ TEKNINEN TYÖVALIOKUNTA PKS-KAUPUNGIN- JOHTAJAT KUNTAJOHTAJIEN VALMISTELUKUNTA PKS-VALMISTELU- SIHTEERISTÖ VALMISTELU- SIHTEERISTÖ MAL-NEUVOTTELU- KUNTA TYÖRYHMÄT (14) MAL-JAOSTO
Asumista selvittävien työryhmien tehtävät 1/2 PKS-MAL (tr5) -työryhmän tehtävät: 1. Myötävaikuttaa Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen osallistumalla vuoteen 2050 ulottuvaan vision laadintaan. 2. Laatia PKS-maankäyttöohjelma 2017, joka on kärkihankkeiden ja pääkaupunkiseudun maankäytön ja asumisen kehittämisvyöhykkeiden ja uusien laajempien asuntotuotantoalueiden aikataulutettu toimenpideohjelma. 3. Laatia PKS-asunto-ohjelma 2017, josta käy ilmi kunnittain mm. seuraavat tavoitteet: asuntotuotannon kokonaistavoitteet Ara-tasoinen tuotanto erityisryhmien tuotanto vanhusten palvelutuotanto toimenpiteet asunnottomuuden vähentämiseksi turvataan seudulla eri elämäntilanteisiin sopiva korkeatasoinen tuotanto tiivistyvät kaupunkimaiset alueet riittävästi pientalovaltaisia alueita houkuttelevat kerrostaloratkaisut 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen. Raide- ja muut liikenneväylät toteutetaan PLJ 2007:n mukaisesti.
Asumista selvittävien työryhmien tehtävät 2/2 Asuntoasiain (tr6) työryhmän tehtävät: Selvittää voidaanko pääkaupunkiseudulle luoda uusi, yhdistetty suuri toimija asuntorakennuttamiseen, vuokra-asuntojen hallinnointiin, ylläpitoon ja asunnonjakoon. Erityisenä haasteena yhdistämiselle on nykyisten organisaatiomallien erilaisuus ja toiminnallinen hajanaisuus. Tehtävää tarkastellaan seudullisen kilpailukyvyn ja asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta
MAL-suunnitelmat HELSINKI PKS HELSINGIN SEUTU VALTIO KVSTO PKS- NEUVOTTELUKUNTA H:GIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS KAUPUNGIN STRATEGISET TAVOITTEET Helsingin Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008-2017 Asuntopoliittiset linjaukset Toteutusosa Talousarvio PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSOPIMUS Nk. Paraslaki Helsingin seudun Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2017 PLJ 2007 Kehyli Kaupunkiseutusuunnitelman MAL-osio HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOP. Greater Helsinki Vision 2050 -kansainvälinen ideakilpailu Kansainvälisen kilpailun tulosten perusteella Visio 2050 MAL-strategia; yhteinen yleiskaavallinen suunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (aie)sopim ukset VAT:n uudistaminen metropolipolitiikka liikennepoliittinen selonteko ARA:n varojen käyttö
Seudulliset suunnitelmat Koko Helsingin seutua koskeva, MAL-jaoston vastuulla oleva Greater Helsinki Vision 2050 -kansainvälinen ideakilpailun kilpailuaika päättyi 31.5.2007. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä runsas 100 kpl. Helsingin seudun yhteistyökokouksen 9.11.2006 päätöksen mukaisesti Paras-lain 7 :n mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) MAL-osio tuli laatia koko Helsingin seutua koskevana. Valmistelu tapahtui MAL-jaoston johdolla, pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot hyväksyivät asiakirjan yhteiskokouksessaan 19.6.2007. Osioon sisällytettiin 30.3.2007 MAL-neuvottelukunnassa hyväksytty yhteisvastuullisen asuntopolitiikan käsite. Koko Helsingin seudulle on sovittu laadittavan yhteinen MA-2017-ohjelma (MALjaoston päätös 21.5.2007). Liikenneasiat ovat ohjelmassa mukana siinä määrin kuin niillä on vaikutusta toteutettavaan maankäyttöön. Liikennehankkeet otetaan mukaan PLJ 2007 ja Kehyli:n mukaisina. Tavoiteaikataulu Helsingin seudun MA-2017- ohjelmaehdotukselle on 31.12.2007. Koko Helsingin seutua koskeva yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään seuraavalla suunnittelukierroksella osana MAL -strategiatyötä, joka käynnistetään yhteisen vision 2050 pohjalta.
Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan käsite 1/2 Tavoitteena on, että alueen kunnissa uustuotannosta on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa 20 %. Tavoitellun 20 %:n osalta pitäydytään termissä valtion tukema vuokraasuntotuotanto, joka sisältää erityisryhmille tarkoitetun vuokra-asuntotuotannon mutta painottuu työvoiman saatavuutta tukevaan vuokra-asuntotuotantoon. Tavoitteen toteutusta ja seurantaa voidaan tarvittaessa harkita tehtäväksi myös kuntaryhmittäin. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon 20 prosentin tavoitteen tarkempi, kysyntää vastaava sisältö täsmennetään vuoden 2007 loppuun mennessä yhdessä valmisteltavassa Helsingin seudun MA 2017-ohjelmassa. Ohjelmassa käsitellään myös asuntotuotannon edellyttämät liikenne- ja palveluinvestoinnit, joiden toteutus vaatii valtion vahvaa sitoutumista ja osallistumista tähän metropolipolitiikan keskeiseen osaan. Tulevaisuudessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena.
Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan käsite 2/2 Korkeat asumiskustannukset ovat muodostumassa suureksi ongelmaksi Helsingin seudulla. Seudulla huolehditaan erityisryhmien ja muiden tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asumistarpeesta yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja yhteisesti sovituilla kriteereillä. Asunnottomuuden vähentäminen on myös tulevaisuudessa yksi osa yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa. Kuntien toisiaan täydentävät mahdollisuudet asuntotarjonnassa on yksi seudun vahvuuksista. Olemassa olevan asuntokannan ja asuinalueiden elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä huolehditaan mm. kehittämällä uusia rahoitusmalleja perusparantamiseen yhteistyössä valtiovallan kanssa. Seudullisena tuotantotavoitteena vuosina 2008-2017 on keskimäärin 12 000 13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Tavoitteet jakautuvat kuntaryhmittäin Pääkaupunkiseutu 8 000 8 500 asuntoa, Neloset 1 900 2 000 asuntoa, Kuuma-kunnat 2 000 2 300 asuntoa.
Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja pääkaupunkiseudulla 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 asuntojen lukumäärä Helsingin seutukunta Pääkaupunkiseutu Seppo Laakso Lähde: Tilastokeskus
Tonttitarjonta Helsingin seudulla 2008-2017 Tilanne muuttumassa merkittävästi Helsinki Jätkäsaari Sörnäisten- Hermannin ranta (Kalasatama) Kruunuvuorenranta Keski-Pasila Muu PKS Espoon kartano Suurpelto Marja-Vantaan alue Lisäksi Kehyskunnissa tulossa uusia rakentamisalueita täydennysrakentamisen volyymi suuri Lähde: Seppo Laakso
Tonttitarjonta riittää HAASTEITA Tonttimaan saattaminen rakentamiskelpoiseksi mm. likaantuneet maat, infran rakentaminen Rakennusalan mahdollisuudet riittääkö kysyntä Työvoiman saanti? Kaupunkitutkimus TA Oy:n Seppo Laaksolta on tilattu asiantuntija-arvio asuntomarkkinoiden tilasta ja asuntotuotantomahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla. Lähde: Seppo Laakso
Johtopäätöksiä Helsingin seutu kilpailukykyinen alue, jolla potentiaalia vahvempaan kasvuun ja korkeampaan työllisyyteen Asuntomarkkinat rajoittavat työmarkkinoiden toimintaa PKS:n uudet rakentamisalueet parantavat asuntotuotannon edellytyksiä lähivuosina PKS:n kaupunkien on perusteltua pyrkiä nostamaan asuntotuotannon tasoa ketjuvaikutusten kautta positiivinen vaikutus asuntomarkkinoiden toimivuuteen ja hintatasoon luo edellytyksiä muuttoliikkeelle ja työvoiman tarjonnalle kaupunkirakenteen eheytyminen Riskejä rakennusalan kuumeneminen rakennusalan työvoiman saatavuus Lähde: Seppo Laakso
MA-2017 LÄHTÖKOHDAT Kuvataan (lyhyesti) suunnittelutilanne seudulla (Maakuntakaava ja nykyiset yleiskaavat, PLJ 2007, Kehyli, asunto-ohjelmat) ja keskeiset suunnitteluperiaatteet Kuvataan seudun MAL-yhteistyötä ja sen tavoitteita, ml. VAT-kärkihankkeet ja kehittämisvyöhykkeet Esitetään seudulliset ennusteet ja yleis- ja asemakaavojen kaavojen mitoitus Lähde: Matti Pallasvuo 13.10.2006 16
Helsingin seudunvat-kärkihankkeet ja kehittämisvyöhykkeet 17
1. Kehäradan (Marjaradan) kehittämisvyöhyke 2. Länsimetron ja Länsiväylän kehittämisvyöhyke, Länsiväylän jatkaminen Kirkkonummelle, KT 51:n parantaminen 3. Vuosaaren sataman maankäytöllisten ja liikenteellisten vaikutusten hyödyntäminen seudulla (kaupallisteollinen vyöhyke Vuosaaren satama Helsinki- Vantaan lentoasema Kehä III sekä Keravan, Tuusulan ja Hyvinkään hankkeet) 4. Kehä II:n maankäyttövyöhyke (Uusmäki Myyrmäki - Kuninkaantammi) Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä 5. Pääradan kehittämisvyöhyke, johon kuuluu mm. pääradan kapasiteetin ja lähijunatarjonnan parantaminen Keravalta pohjoiseen ja siihen tukeutuva asuntotuotannon lisäys 6. Asuntotuotannon lisäämisen edellyttämät infra- ja palvelurakentamisen kehittämistoimet Helsingin seudulla 7. Rantaradan kehittämisvyöhyke ja uusi ratayhteys Turkuun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) SEUDUN KÄRKIHANKKEET 1(2) 19
SEUDUN KÄRKIHANKKEET 2(2) 8. Pohjois-Espoon kehittämisvyöhyke (mm. Porintien länsipuolinen alue) 9. Kaupunkirakenteen jatkaminen Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava-Nikkilä- radan hyödyntäminen 10. Lahden oikoradan kehittämisvyöhyke ja siihen liittyvät Mäntsälän asunto- ja logistiikka-alueiden yhteydet 11. Malmin lentokentän muuttaminen asumiseen ja lentokenttätoimintojen hajasijoittaminen tai sijoittaminen korvaavalle kentälle seudulla 12. Kehä IV:n vyöhyke (Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoinen poikittaisyhteys, Tuusula ja muut Kuuma-kunnat) 13. Klaukkalan radan vyöhyke (Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää) 20
Ns. kärkihankkeet pks:lla ja muita merkittäviä hankkeita sekä alueiden asemakaava- ja yleiskaavavaranto 400 000 500 000 1 100 000 600 000 200 000 1 700 000? 500 000? 900 000 0 100 000 1 900 000 200 000 200 000 1 100 000 200 000 900 000 500 000 900 000
YLEISKAAVOJEN YHDISTELMÄ 2007
VARANNOT KUNNITTAIN (asemakaava ja yleiskaava) Asemakaavavaranto (kem 2 ) Yleiskaavavaranto (kem 2 ) Asuminen Työpaikat Asuminen Työpaikat Helsinki 2 486 116 8 570 362 5 295 000 3 101 000 Espoo 2 453 719 4 129 824 4 793 442 1 262 713 Vantaa 1 882 485 6 096 335 3 132 664 3 127 792 Yhteensä 6 822 320 18 796 521 13 221 106 7 491 505 PKS:n vuotuinen asuntokerrosalan tuotanto 600 000-700 000 kem 2
Hallituksen tavoitteena on ihmisten asumisen toiveiden ja tarpeiden, yhteiskunnan tarpeiden ja kestävän kehityksen yhteensovittaminen. Ihmisten haluavat asua 1. pientalossa 2. nykyistä halvemmin 3. nykyistä väljemmin Yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tarpeet liittyvät 1. kilpailukykyyn, osaavan työvoiman saatavuuteen 2. yhdyskuntarakenteen eheyteen ja 3. autoriippuvuuden vähentämiseen Lähde: Kangas Pekka,YM
Tarpeiden yhteensovittaminen edellyttää seudun kunnilta 1.Riittävää asunto- ja tonttitarjontaa 1. Monipuolista tonttitarjontaa 2. Aktiivisempaa ja pitkäjänteisempää maapolitiikkaa 3. Yhteen sovitettua seudullista ajattelua 4. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista 5. Ekologisesti kestäviä ratkaisuja Lähde: Kangas Pekka,YM
Asuntojen hinnoista Korkeat hinnat selittyvät ennen muuta suhdannetilanteella ja rahan saatavuudella, joka on synnyttänyt sellaista kysyntää, ettei siihen tarjonnalla ole pystytty vastaamaan. Hintojen nousua pystytään hillitsemään vain asuntotarjontaa lisäämällä, joka edellyttää riittävää tonttitarjontaa, rakennustarvikkeiden ja työvoiman saatavuutta ja alalla rakentamishaluja. Näiden edellytysten on toteuduttava samanaikaisesti. Lähde: Kangas Pekka,YM
Kuntien tueksi hallitusohjelmassa tarjotaan 1. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja riittävän tonttitarjonnan korostamista asuntopolitiikan toimenpideohjelmassa, suurkaupunkipolitiikassa ja metropolipolitiikassa 2. Kuntien ja valtion yhteistyötä (aiesopimukset ja yhteiset ohjelmat) 3. Uusien asuntoalueiden rahoitusmallien käyttöä 4. Infra-avustusten suunnattua käyttöä 5. Valtion maiden kohtuuhintaista luovuttamista 6. Kilpailun toimivuuden varmistamista rakennusalalla Lähde: Kangas Pekka,YM
Havaittuja ongelmia: - yhteistyörakenteet ovat osin päällekkäisiä PKS:n ja Helsingin seudun välillä -toiminta, toimeksiannot ja selvitystehtävät ovat päällekkäisiä em. Ja myös YTV:n, maakuntaliittojen ja ympäristökeskuksen/ym:n kanssa - yhteistyörakenne on jo nyt raskas ja silti kunnissa koetaan puutteita edustautumisessa - ristiriitojen ratkaisumekanismia ei ole, vain kompromissit - yhteistyöalue ei kata koko nk. työssäkäyntialuetta tai metropolialuetta
Miten jatkamme? Vuoden 2008 lopussa pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyötä arvioidaan saavutettujen tulosten valossa Tällöin arvioidaan jatketaanko vapaaehtoista seutuyhteistyötä vai aletaanko selvittää kuntaliitosten edellytyksiä (PKS) Jos vapaaehtoista yhteistyötä päätetään jatkaa, harkitaan yhteistyörakenteiden toimivuutta, ml. uusien kuntakumppanien mahdollinen mukaantulo (esim. Lohja, Porvoo, Riihimäki jne)
Väestömäärä ja väestöntiheys 2005/2006 Helsinki 560 905 as. 3010 as./km2 Espoo 231 704 743 Vantaa 187 281 779 Kauniainen 8 457 1436 Hyvinkää 43 848 136 Järvenpää 37 505 998 Kerava 31 544 1030 Kirkkonummi 33 581 92 Mäntsälä 18 226 31 Nurmijärvi 37 391 103 Pornainen 4 760 33 Sipoo 18 719 51 Tuusula 34 890 159 Vihti 25 935 50 PKS-seutu 998 347 1330 Helsingin seutu (14) 1274 746 339
Commuter traffic to and from Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen
Polytechnics in Uusimaa and East-Uusimaa Region
Oma kantani Jos yhteistyökuntien piiriä laajennetaan, - yhteistyömuotoja pitää selkeyttää ja uudistaa - ja harkita jonkinlaista ristiriitojen ratkaisumekanismia. Lisäksi MAL-asioissa toimivien organisaatioiden lukumäärää ja toimivaltaa pitää pohtia metropolihallinnon tehokkuuden näkökulmasta