Tiivistelmä tutkimustuloksista 10.4.2014
1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tämän Lappeenrannan lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia selvittävänä tutkimuksen on toteuttanut Wirma Lappeenranta Oy:n toimeksiannosta MC-Info Oy. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee 400.000 lentomatkustajaa vuodessa. Tutkimuksen menomenetelmä pohjautuu matkailijahaastatteluihin ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin. Tutkimus selvittää matkailijoiden rahankäytön vaikutuksia kohdealueen talouteen, ja tuottaa tulokseksi matkailun tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja kunnallisverotulovaikutukset. Nämä vaikutukset jaetaan vielä välittömiin, välillisiin sekä johdettuihin vaikutuksiin. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentomatkustajien profiilia (mm. asuinpaikka, matkan tarkoitus, matkaseurue), vierailemista ja yöpymistä Etelä-Karjalassa, Lappeenrannan lentoaseman käyttämisen tiheyttä, tyytyväisyyttä lentoaseman nykyiseen toimintaan ja palveluun sekä toiveita ja odotuksia lentoaseman kehittämisen suhteen. matkailutoimialoilla toimivien yrityspäättäjien näkemyksiä Lappeenrannan lentokentän tärkeydestä oman liiketoiminnan ja Etelä- Karjalan vetovoiman kannalta. keskeisten avainhenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia Lappeenrannan lentoliikenteestä 2. Pohjoismainen malli tutkimusmenetelmänä Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu ns. Pohjoismaista mallia, joka on eniten käytetty aluetaloudellisen vaikutusten selvittämiseen sovellettu tutkimusmenetelmä suomalaisessa matkailututkimuksessa. Tutkimusmallin on julkaissut Matkailun edistämiskeskus vuonna 1983, ja se soveltuu erityisesti pienten ja keskisuurten paikallisalueiden tarkasteluun. 2
3. Aineistot ja menetelmät Tutkimus koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta: 1. Kvantitatiivinen lentomatkailijatutkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti 172 lentomatkustajaa Lappeenrannan lentoasemalla maaliskuussa 2014. Haastateltavat poimittiin sekä lähtevien että saapuvien matkustajien joukosta satunnaisesti, ja haastattelut tehtiin venäjän-, englannin- tai suomenkielellä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin menomenetelmän perustana. 2. Kvantitatiivinen yritystutkimus, jossa puhelimitse rekrytoitiin yrityspäättäjiä vastaamaan web-kyselyyn. Yritystutkimuksen aineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen kysely kohdistettiin yrityksille, jotka voivat tarjota tuotteita tai palveluita suoraan lentomatkustajille (majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/ urheilupalvelut). Toisen vaiheen kysely kohdistettiin ensimmäisen vaiheen nk. välituotepanosten toimittajille. Yritystutkimukseen vastasi maaliskuussa 2014 yhteensä 131 yrityspäättäjää, joista 102 edustaa ensimmäisen vaiheen yrityksiä ja 29 toisen vaiheen yrityksiä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin tulomenetelmän perustana. 3. Kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti kymmenen etelä-karjalaista avainhenkilöä maaliskuussa 2014. Haastattelut kohdistettiin organisaatioiden aseman mukaan kolmeen pääryhmään: julkiset instituutiot, elinkeinoelämän järjestöt ja suurimmat matkailuliiketoiminnan yritykset Kvantitatiivisissa tutkimuksissa tulosten virhemarginaali on keskimäärin ±6,4 %-yksikköä, kun tuloksia tarkastellaan tilastollisesti 95 %:n luottamustasolla. 3
Kvalitatiiviseen avainhenkilötutkimukseen haastatellut Yhteensä 10 teemahaastattelua kolmesta ryhmästä Järjestöt Julkishallinto Matkailuliiketoiminta 4
4. Kysely- ja haastattelututkimusten tulokset 4.1. Kyselytutkimukset lentomatkustajille ja yrityksille Kun lentomatkustajilta kysyttiin syitä matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta, ylivoimaisesti useimmin syynä mainittiin lentoreitin edullinen hinta. Tämän syyn mainitsi kolme neljäsosaa kaikista vastaajista. Tämä syy korostuu venäläismatkailijoilla keskimääräistä enemmän (82 %). Kaiken kaikkiaan yli 90 % matkustajatutkimukseen vastanneista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista uskoo lisäävänsä Lappeenrannan lentokentän käyttöä merkittävästi, jos lentoja olisi nykyistä useampiin kohteisiin. Muita vahvemmin merkittävään käytön lisäämiseen uskovat venäläismatkustajat (77 %). Seuraavaksi useimmin syinä Lappeenrannan lentoaseman käyttöön mainitaan lentoaseman sijainti ja sopiva lentoyhteys. Sijaintia korostavat erityisesti Etelä-Karjalassa asuvat sekä vierailijoista ne, jotka yöpyvät maakunnassa lentomatkansa yhteydessä. 5
Lentomatkustajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen vastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 386 kappaletta. Avoimissa vastauksissa toistuvat erityisesti Euroopan suurimmat maat ja kaupungit, yleisimmin Espanja, Ranska, Italia ja Pariisi. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kuusi mainintaa. Kun lentomatkustajilta kysyttiin Lappeenrannan lentoaseman palveluista, matkustajat ilmoittivat kaipaavansa erityisesti ravintolapalveluiden kehittämistä. Jonkin verran tilausta on tulosten perusteella myös kauppa- ja sleeping-palveluille. Muina palveluina mainittiin mm. apteekki, lastenhuone, matkamuistomyymälä, tax free -kauppa, duty free kauppa, wc tuloaulassa sekä Wi-Fi-verkko. 6
Peräti 98 % vastanneista lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Lentomatkailijoilta kysyttiin myös halukkuutta suositella Lappeenrannan lentoasemaa ystäville, sukulaisille ja kollegoille. Asteikolla 0-10 suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5 (0=varmasti en suosittelisi... 10=varmasti suosittelisin). 18 % Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvista lentomatkustajista (27 vastaajaa) ilmoitti yöpyneensä tai aikovansa yöpyä Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Reilu puolet Etelä-Karjalassa yöpyvistä vastaajista yöpyi/aikoi yöpyä hotellissa. Tutkimustulosten perusteella yöpyjät viettävät Etelä-Karjalassa yhdellä käyntikerralla keskimäärin kolme yötä. HALUKKUUS SUOSITELLA 8,5 YÖPYMISET KESKIMÄÄRIN 3 yötä 7
Yritysvastaajista lähes kolme neljäsosaa pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Sen sijaan yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää vain reilu viidennes yritysvastaajista. Valtaosa yritysvastaajista uskoo, että lentoliikenteen ja -reittien lisääminen Lappeenrannasta Euroopan eri kaupunki- ja lomakohteisiin kasvattaisi heidän omaa lomamatkustamistaan Lappeenrannan lentokentältä. Sen sijaan lentoreittien lisäämisen vaikutukset liikematkustamiseen, yritysten liikevaihtoon tai oman alan kilpailutilanteeseen jäävät yritysvastaajien mielestä suhteellisen vähäisiksi. Myös yritysvastaajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen yritysvastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 102 kappaletta. Yritysvastauksissa mainittiin useimmin Lontoo ja Riika. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kolme mainintaa. 8
4.2. Avainhenkilöiden näkemykset Lappeenrannan lentoliikenteestä Luvun 4.2. tulokset perustuvat kymmenen avainhenkilön kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Lentoliikenteen merkitys alueen toimijoille Haastateltavat hahmottivat lentoliikenteessä selkeät neljä ulottuvuutta: 1) Omasta maakunnasta lähtevät, 2) Lähimaakunnista saapuvat läpikulkijat ja vierailijat, 3) Venäläiset läpikulkijat ja vierailijat ja 4) Etelä- Karjalaan muualta Euroopasta saapuvat turistit. Haastatteluissa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Monet uskovat, että vähittäiskauppa ja palvelut hyötyvät lentoliikenteestä, kun osa venäläisistä lentomatkustajista ostaa osana matkaansa tax-free tuotteita Etelä- Karjalasta. Osa matkailutoimijoista kokee, että lentoliikenteellä nykymuodossaan ei ole merkitystä oman liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi venäläiset lentomatkailijat eivät juurikaan näy hotelliyöpymisinä. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Lentoyhteydet johonkin risteyskohteeseen, kuten Riikaan tai Kööpenhaminaan, olisi ihanteellinen ratkaisu liike-elämän tarpeisiin. Aiempi lentoyhteys Lappeenrannasta Riikaan nähtiin haastateltavien keskuudessa toimivana ja yhteyden menetystä harmitellaan laajasti. Yliopistolla lentokenttä koetaan tärkeäksi. Yliopiston henkilökunnalle kertyy vuosittain useita tuhansia ulkomaan matkapäiviä, ja kansainvälisten konferenssien järjestämisen edellytys on kattavat ja toimivat lentoyhteydet. Lisäksi opiskelijoita liikkuu jo nyt paljon halpalennoilla ja tämän liikenteen uskotaan kasvavan voimakkaasti. Useampikin haastateltava totesi, että Etelä-Karjalan elinkeinorakenne on kansainvälistymässä, ja että erilaisten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen pitäisi olla säännölliset ja pysyvät lentoyhteydet. Hyvien lentoyhteyksien nähtiin myös helpottavan yleisö- ja muiden tapahtumien saavutettavuutta sekä luovan mahdollisuuksia tavoitella uusia tapahtumia Etelä-Karjalaan. Moni haastatelluista kokee, että heillä ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa siitä, kuinka moni lentomatkailijoista yöpyy Etelä-Karjalassa tai yleensä käyttää paikallisia palveluja, ja missä määrin palveluja käytetään. Lentomatkustajille kohdistuvan kaupankäynnin ja palvelujen myynnin kautta saatavista tulo- ja työllisyysvaikutuksista ollaan myös hyvinkin epätietoisia. Yleisvaikutelma haastateltavilla on kuitenkin se, että lentoliikenne tuottaa tuloja maakuntaan, mutta niiden todellisesta määrästä ei ole riittävästi tietoa. Lentoliikenne maakunnan vetovoimatekijänä Haastatteluissa tuli vahvasti esille se, että toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Lentoliikenteen kehittämisen painopiste tulee haastateltujen mielestä olla elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden todellisissa tarpeissa, ei niinkään imagotekijöissä. Osa haastatelluista muistutti, että lentoliikenne on Etelä-Karjalan ja lähimaakuntien asukkaille merkittävä etu, jonka avulla säästetään satoja euroja ja tunteja matkailtaessa. Tämän viestin levittäminen ja markkinointi on osan mielestä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. 9
Yritysten sijoittumisen kannalta sekä yliopiston toiminnan näkökulmasta toimiva lentoliikenne alueelle on hyvä lisä, mutta ei välttämättä ratkaisevassa roolissa. Yliopiston imagon kannalta olisi haasteellista, jos kansainvälisellä yliopistolla ei olisi toimivaa lentoyhteyttä. Kansainväliset tapahtumat kulkevat käsi kädessä lentoyhteyksien kanssa. Lisäksi kansainvälisiä tutkijoita ja konferensseja on helpompi houkutella, jos on olemassa sopivat lentoliikenneyhteydet. Monet haastatellut toivat esille sen, että Etelä-Karjalalla ja Saimaan alueella laajemminkin on runsaasti matkailupotentiaalia. Turismin kannalta olisi tärkeää kehittää Saimaan alueen matkailua kokonaisuutena yli maakuntarajojen. Muutamien haastateltujen mielestä Lappeenrannan lentokentän sijasta tulisikin puhua Etelä- Karjalan tai Saimaan lentokentästä. Lentoliikenteen järjestäminen Lappeenrannan lentoasemalla Tällä hetkellä Finavia omistaa Lappeenrannan lentokentän, mutta joidenkin haastateltujen mielestä Finavia ei panosta nykyisin riittävästi kentän kehittämiseen. Monet haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja. Toiminnan uudelleen järjestämisellä, ketterämmällä organisaatiolla sekä nykyistä aktiivisemmalla myynnillä ja markkinoinnilla lentoaseman toiminnasta voitaisiin saada tuloksellisempaa. Lappeenrannan lentokentällä nähdään keskeisen sijaintinsa, rajan läheisyyden ja kansainvälisten yhteyksiensä vuoksi olevan erityisasema muihin alueellisiin lentokenttiin verrattuna. Nämä edut tarjoavat haastateltujen mielestä mahdollisuuden merkittävälle palvelujen kehittämiselle ja uudelleen järjestämiselle. Osa haastatelluista visioi, että nykyisen lentoaseman tilalle voisi rakentaa suuren kauppakeskuksen, josta osa olisi lentoasemaa. Tätä ajatusta tukee lentokentän sijainti kaupungin keskustan tuntumassa. Lisäksi Lappeenrannan lentokenttä voisi toimia vara-, apu- tai nk. ylivuotokenttänä Pietarin sekä Helsinki-Vantaan lentokentille. Tulevaisuuden uhkakuvana nähdään se, että halpalehtoyhtiöt ovat varsin ailahtelevia, eikä reittien pysyvyyteen uskalleta luottaa. Halpalennot Lappeenrannasta perustuvat paljolti venäläisiin ja Venäjän halpalentojen puutteeseen. Niinpä Pietarin oman halpalentoliikenteen kehittyminen nähdään myös uhkana, sillä tällöin liikenne Lappeenrannan lentokentän kautta vähentyisi. Useimmat haastatellut korostavat, että on joka tapauksessa tärkeää löytää pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli, jonka varaan voi rakentaa kestävää toimintaa ja pitkän tähtäimen kehittämistä. Monen haastatellun mielestä Lappeenrannan lentokentän toiminnan järjestäminen voisi olla vahvan maakunnallisen toimijan hallussa. Monia haastateltuja houkutteleekin säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista, ja jossa toimintaa tuetaan suoralla valtion tuella. Osa haastatelluista arvioi, että lentokentän toiminnan kannalta sen omistussuhteilla ei ole suurta merkitystä. Osa taas näkee, että säätiömalli takaisi ehkä turvallisemman ja vakaamman omistuksen ja sitä kautta pitkäjänteisemmän toiminnan. Monen mielestä strateginen ratkaisu kentän kohtalosta tulisi kuitenkin saada aikaiseksi pikaisesti, sillä lentokentän kehittämistyö vaatii aikaa. Lisäksi haastatteluissa tuli selvästi esille se, että on epärealistista ajatella, että lentokenttä pyörisi ns. omillaan vielä ensimmäisten vuosien aikana. Moni haastatelluista pohti, että heillä pitäisi olla käytettävissä enemmän tietoa nykytilanteesta, sekä vaihtoehtoisista toimintamalleista, jotta malleja voisi arvioida monipuolisemmin. 10
5. Lentomatkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten laskeminen Menomenetelmä Menomenetelmän perustana on 172 lentomatkailijan haastattelua. Näistä 68 matkustajaa (40 %) on ns. vierailijoita, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka tekevät ostoja Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Menomenetelmässä laskennan pohjan muodostavat vierailijoiden (N=68) ilmoittamat käyntikertakohtaiset rahamäärät menoryhmittäin henkilötasolla. Tämä sisältää sekä yöpyjät että päiväkävijät. Rahamääristä puhdistetaan pois arvonlisävero kunkin menoryhmän arvonlisäverokannan mukaisesti. Tällä perusteella tutkimusaineistosta saadaan laskettua henkilötason välitön lentomatkailutulo, joka on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Tutkimushypoteesissa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman lentomatkailijoiden kokonaismäärä on 400.000 matkustajaa vuodessa, välitön (brutto)lentomatkailutulo on 24,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomenetelmä Tulomenetelmän perustana on 131 yrityspäättäjän vastausta, mutta osa vastauksista oli laskennan kannalta vajavaisia. Tulomenetelmän laskennan pohjana on 112 laskennan kannalta riittävästi informaatiota sisältävää vastausta, joista 87 on ensimmäisen vaiheen ja 25 toiseen vaiheen yritysten vastauksia. Suurin osa yritysvastaajista ei käytännössä pysty arvioimaan lentomatkailijoiden osuutta liikevaihdostaan, sillä asiakkaista on vaikea tunnistaa lentomatkailijat omaksi ryhmäkseen. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa laskennan pohjatietona käytetään edellä kuvattua menomenetelmän lentomatkailutuloa. Tulomenetelmällä lasketaan sen sijaan muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset. Tulomenetelmän laskennan pohjatietona on käytetty lisäksi toimipaikka- ja liikevaihtotietoja valituilta matkailutoimialoilta, jotka ovat majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/urheilupalvelut. Tulomenetelmän ensimmäisen vaiheen yritykset on valittu näiltä toimialoilta. Tilastokeskuksen 2012 yritystilaston mukaan valituilla toimialoilla on Etelä-Karjalassa yhteensä 1634 toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,55 miljardia euroa vuodessa. Kun yhdistetään menomenetelmän, tulomenetelmän ja Tilastokeskuksen tiedot, saadaan laskettua lentomatkailun aiheuttamat välittömät ja välilliset tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutukset Etelä-Karjalassa tutkimushypoteesin esittämässä tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee 400.000 matkustajaa vuodessa. Lisäksi laskennassa oletetaan, että lentomatkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa 2014. 11
6. Lentomatkailun taloudelliset vaikutukset 400.000 lentomatkustajalla 6.1. Lentomatkailun välittömät tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO 24 526 000 Palkkavuoto lentomatkailutulosta - 585 000 Ostovuoto lentomatkailutulosta - 4 813 000 VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO 19 128 000 6.2. Lentomatkailun välilliset tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO 3 108 000 Palkkavuoto välillisestä lentomatkailutulosta - 74 000 Ostovuoto välillisestä lentomatkailutulosta - 610 000 VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO 2 424 000 VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkustajien ostoina Etelä-Karjalaan jättämä rahamäärä (alv 0 %) tilanteessa, jossa on 400.000 lentomatkustajaa vuodessa. Yhden vierailijan keskimääräinen käyntikertakohtainen kulutus on 155,23. Vierailijoiksi on määritelty ne lentomatkustajat, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka käyttävät rahaa Etelä-Karjalassa lentomatkan yhteydessä. PALKKAVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä-Karjalan ulkopuolelle. VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistettu lentomatkustajien Etelä-Karjalan aluetalouteen jättämä rahamäärä (alv 0 %), tilanteessa, jossa on yhteensä 400.000 lentomatkustajaa vuodessa. VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkailijoille tuotteita ja palveluja myyvien yritysten ostojen lisäys Etelä-Karjalaan sillä osuudella, joka kohdistuu lentomatkustajille tapahtuvaan myyntiin. Tätä voidaan kuvata myös termillä paikalliset välituotehankinnat. PALKKAVUOTO VÄLILLISESTÄ LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä- Karjalan ulkopuolelle. VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistetut paikalliset lentomatkailun välituotehankinnat ns. toisen vaiheen yrityksissä tilanteessa, jossa on 400.000 lentomatkustajaa vuodessa. 12
6.3. Lentomatkailun työllisyysvaikutukset 6.4. Lentomatkailun palkkatulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO Lentomatkailun välitön Työllisyysvaikutus HTV 113 Välillinen työllisyysvaikutus HTV 14 Lentoaseman suora työllistävyys * HTV 20 Lentomatkailun työllistävyys YHTEENSÄ HTV 147 LENTOMATKAILUN VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Lentomatkailutulon aiheuttama työllisyyden lisäys ns. ensimmäisen vaiheen yrityksissä. VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Välituotepanoksia toimittavien ns. toisen vaiheen yritysten työllistäminen välillisten lentomatkailutulojen osuudella. LENTOASEMAN SUORA TYÖLLISYYS * - Lentoasemalla ja lentokentällä suoraan työllistyvien määrä. Lähteenä NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma 2.12.2013. LENTOMATKAILUN TYÖLLISTÄVYYS YHTEENSÄ - Lentomatkailun aiheuttama työllisyyden lisäys Etelä-Karjalassa yhteensä tilanteessa, jossa on 400.000 lentomatkustajaa vuodessa. AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön palkkatulovaikutus 4 048 000 Välillinen palkkatulovaikutus 513 000 Johdettu palkkatulovaikutus 445 000 Lentoaseman suoran työllistämisen palkkatulovaikutus 716 000 PALKKATULOVAIKUTUS YHTEENSÄ 5 722 000 VÄLITÖN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuville työntekijöilleen maksama nettolentomatkailutulon aiheuttama palkkatulojen lisäys. VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöilleen Etelä-Karjalaan maksamat palkat siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU PALKKATULOVAIKUTUS - Lisäpalkkasumma, joka syntyy, kun Etelä-Karjalassa asuvat työntekijät kuluttavat itse ansaitsemaansa palkkatuloa Etelä- Karjalassa sijaitsevissa yrityksissä. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Pohjoismainen malli, jossa palkkakerroin 0,11. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden vuosittainen palkkatulo, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma 2.12.2013. 13
6.5. Lentomatkailun verotulovaikutukset alueen kunnille AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön verotulovaikutus 826 000 Välillinen verotulovaikutus 104 000 Johdettu verotulovaikutus 91 000 Lentoaseman suoran työllistämisen verotulovaikutus 146 000 VEROTULOVAIKUTUS YHTEENSÄ 1 167 000 VÄLITÖN VEROTULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuvien työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat nettolentomatkailutulosta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot. Etelä-Karjalan kuntien 2014 kunnallisverojen painotettu keskiarvo on 20,40 %. VÄLILLINEN VEROTULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU VEROTULOVAIKUTUS - Johdetun palkkatulon verotulovaikutus alueen kuntien verotuloihin. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN VEROTULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä, Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma 2.12.2013. 6.6. Yhteenveto (tilanteessa, jolloin Lappeenrannan lentoasemalla on 400.000 matkustajaa vuodessa) AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN LENTOMATKAILUTULO 19 128 000 VÄLILLINEN LENTOMATKAILUTULO 2 424 000 PALKKATULOVAIKUTUS 5 722 000 VEROTULOVAIKUTUS ALUEEN KUNNILLE 1 167 000 TYÖLLISTÄVYYS HTV 147 Haastattelututkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suurin osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskoo, että arvio 400.000 vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, vaikkakin haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää haastattelujen perusteella merkittäviä kehittämistoimia Lappeenrannan lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3-4 vuoden kuluttua 400.000 vuodessa, eivätkä matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä- Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin. 400.000 lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 14
7. Tutkimuksen yhteenveto Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee 400.000 lentomatkustajaa vuodessa. Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu Pohjoismaista mallia, jonka ns. menomenetelmä pohjautuu lentomatkailijahaastatteluihin (N=172) ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin (N=131). Lisäksi tutkimuksessa on tehty kymmenen avainhenkilöiden teemahaastattelua. Kaikki tutkimustiedot on kerätty maaliskuussa 2014. Lentomatkailijoista noin puolet on ns. läpikulkijoita, jotka asuvat Etelä-Karjalan ulkopuolella, ja jotka eivät käytä rahaa Etelä- Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Noin 40 % matkustajista on rahaa käyttäviä vierailijoita ja noin 10 % Etelä-Karjalassa asuvia. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista asuu Venäjällä ja neljännes Suomessa. Kolme neljäsosaa matkustajista ilmoitti lentoreitin edullisen hinnan syyksi matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta. Yli 90 % matkustajista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Peräti 98 % lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Asteikolla 0-10 Lappeenrannan lentoaseman suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5. Sekä lentomatkustajat että yritysvastaajat haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä erityisesti Euroopan suurimpiin maihin ja kaupunkeihin. Yleisimmin kohteiksi mainittiin Espanja, Ranska ja Italia sekä Pariisi ja Lontoo. Kolme neljäsosaa yritysvastaajista pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää kuitenkin vain reilu viidennes yritysvastaajista. Avainhenkilöiden teemahaastatteluissa tuli esille, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Haastateltujen avainhenkilöiden mielestä toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Useimmat haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja sekä pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli. Monia haastateltuja houkuttelee ns. säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista. Avainhenkilöhaastattelujen perusteella arvio 400.000 vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, mutta haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä kehittämistoimia lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Pohjoismaisen mallin menomenetelmän perusteella henkilötason välitön lentomatkailutulo on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset on laskettu mallin tulomenetelmällä. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä 400.000 vuodessa, ja matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa 2014, lentomatkailu tuottaa Etelä-Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin. 400.000 lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 15