Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja
Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700 rakennusta ja n. 6,5 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 4,8 Mrd Kokonaisliikevaihto 535 M Kokonaistulos 113 M Henkilöstö n. 260 htv Investoinnit 250 M Neljä toimialaa: Viisi aluetta: Puolustus ja turvallisuus Etelä-suomi Ministeriöt ja Länsi-Suomi erityiskiinteistöt Keski-Suomi Toimistot Itä-Suomi Kehityskiinteistöt Pohjois-Suomi
Mihin Suomi on sitoutunut? Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2002/91/EY), uudelleenlaadittu (2010/31/EU), voimaan toukokuussa 2010 Direktiiviä (2010/31/EU) / ollaan viemässä kansalliseen lainsäädäntöön kesäkuuhun 2012 mennessä. Direktiivin yleistavoite on sitoutua vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta ja 30 %, jos saadaan aikaan kansainvälinen sopimus. Julkisen sektorin tulee sitoutua siihen, että kaikki julkiset uudisrakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia vuonna 2019. Energiapalveludirektiivi (2006/32/EY) direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 %:n kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia säästötavoite 9 % vuoteen 2016 mennessä lasketaan vuosien 2001-2005 tilastotietojen keskiarvosta. Laskentamenettelyä ei ole harmonisoitu eikä se ole yksikäsitteinen. on varmistettava, että julkisella sektorilla on esimerkkiasema direktiivin, j edellyttämissä toimissa.
Mihin Suomi on sitoutunut? Uusiutuvan energian direktiivi (RES-direktiivi, 2009/28/EY) EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 %:iin energian loppukulutuksesta. Suomen tulee komission ehdotuksen mukaan nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin loppukulutuksesta. Lisäystä nykyiseen tilanteeseen, jossa uusiutuvan energian osuus Suomessa on 28,5 %, on siten 9,5 prosenttiyksikköä. Kaavailtu muutoksia rakentamismääräyksiin uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä sekä vähimmäisosuudesta uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin vuoteen 2015 mennessä. Ecodesign/EuP/ERP-direktiivi (2005/32/EY) Direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista. Direktiivi on puitedirektiivi, jonka nojalla komissio voi antaa tuoteryhmäkohtaiset täytäntöönpanotoimenpiteet. Vähimmäisvaatimuksia on tällä hetkellä yhdeksälle tuoteryhmälle (esim. hehkulamput, kiertovesipumput). Valmistelussa on täytäntöönpanotoimenpiteitä energiaa käyttäville rakennusosille kuten ilmastoinnin komponenteille ja sähkömoottoreille.
Mihin Suomi on sitoutunut? Keskeiset sitoumukset kiinteistöalalla Kasvihuonepäästöjen (CO 2 ) vähennys 20% vuoteen 2020 mennessä Energian kulutuksen vähennys 9% vuoteen 2016 mennessä Uusiutuvan energian osuuden lisäys 9,5% vuoteen 2015 mennessä Valtio on sitoutunut olemaan edelläkävijä Senaatti-kiinteistöillä on toteuttajan tehtävä
Energiankulutuksen vähentäminen uudisrakentamisen avulla - saavutetaanko tavoitteet? Uudisrakentaminen 2011 2020 kohdistuu noin 1-2%:iin koko tilakannasta Lämpöenergian säästö koko tilakannan kulutuksesta: 2016 7,7 GWh (0,8 %) 2020 13,3 GWh (1,4 %) Sähköenergian säästö koko kannan kulutuksesta: 2016 1,8 GWh (0,3%) 2020 3,6 GWh (0,6 %) 2011 2020 uudisrakennettu kanta kuluttaa keskimäärin: lämpöä 35 % nykyisen kannan keskiarvosta sähköä 74 % nykyisen kannan keskiarvosta käyttäjäsähköineen
Yhteenveto energiankulutuksen vähentämisestä rakentamisen avulla Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen suhteellinen yhteisvaikutus verrattuna nykytasoon koko Senaatin hallinnoimassa kannassa (100% = 2010) 101 2010 100% 100 2016 97,7% 2020 95,6% 9.12.2010 99 98 97 96 95 lämpö sähkö kokonais 94 Havaitaan rakentamisen 93 vaatimaton vaikutus tarkasteltavaan 92 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 kiinteistökantaan i tök t (laajuus on 6,5 milj. brm 2 )
KILPAILUN TAVOITTEET ja saako rakennuttaja mitä haluaa? Kilpailun tarkoituksena on löytää innovatiivinen, asetetut tavoitteet optimaalisesti täyttävä ja yhteensovittava KOKONAISRATKAISU, joka: 1. on ekologisesti kestävä, energia- ja ekotehokas, vähintään passiivitalon vaatimukset täyttävä 2. muodostaa toimivaa, tehokasta, työhyvinvointia edistävää, toiminnan luonteeseen sopivaa monenlaisia ja muuttuvia työskentelytapoja tukevaa työympäristöä 3. on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen 4. on kustannustehokas, t k kokonaistaloudellinen k lli ja toteuttamiskelpoinent tt i