2/2004 Oltermanni s. 4 Töissä koneosastolla s. 6 Kiltakummilta s. 8 Edarin kuulumiset s. 10
Pääkirjoitus Mielenosoituksessa Laina on syvältä! Tuki tuntuu hyvältä! innosti pääagitaattori Markus Sipilä opiskelijajoukkoja senaatintorilla. Vähitellen mielenosoittajajoukko lähti kulkemaan aukiolta - jossa ovat edustettuna maan korkein hallitusvalta ja Helsingin yliopisto - kohti korkeimman kansanvallan rakennusta. Kulkiessaan mielenosoituskulkue seisautti liikenteen pääkaupungin pääkadulla. Reitin varrelle oli kerääntynyt jonkin verran ihmisiä seuraamaan akateemista loppututkintoa tavoittelevien opiskelijoiden mielenilmausta mutta arvioni mukaan, mielenosoittajia oli enemmän kuin kulkuetta seuraavia ihmisiä. Lähinnä reitin varrella näytti olevan eläkeläisiä. Lopulta marssi päättyi eduskuntatalolle, jossa mielenosoittajat kerääntyivät talon edustan jäiselle nurmikolle. Portailla opiskelijajoukkoja oli ottamassa vastaan eri eduskuntaryhmien edustajia. Kaikenlaisia lupauksia kuultiin. Myötätunnonosoitukset muuttuivat sitä laveammiksi, mitä pienempi ja mitä kauempana puolue oli hallitusvastuusta. Keskustan edustaja pitäytyi täysin pääministeri Vanhasen liturgiassa. Opiskeluajat lyhyemmiksi ja äkkiä töihin oli sanoma. Näyttää siltä, että Raimo Sailaksen mainostama väite, jonka mukaan pitempi viivähdys yliopistossa on maamme turmio, on muuttunut viralliseksi totuudeksi. Valtion taholta toitotetaan, että tutkimukseen ja teknologiaan on uskominen. Samaan aikaan vaikuttaisi siltä, että maamme hallitukset yrittävät parhaimpansa mukaan vaikeuttaa yliopistojen toimintaa. Aikoinaan valtionvarainministeri Sauli Niinistö oli etunenässä vetämässä eduskunnasta pois hallituksen omaa esitystä, jossa yliopistojen rahoitusta olisi nostettu. Nykyään valtion omistama Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta tilavuokria, jotka noudattava miltein markkinahintoja. Markkinahintaiset vuokrat ovat tietysti hyvä kannustin tilojen käytön tehostamiseksi, mutta yliopistot ovat yhteisöjä, jotka eivät saa tarjoamistaan palveluista markkinahintaisia tuloja. Kaikki raha, joka on pois yliopistoilta, haittaa koulutusta ja tutkimusta, jota ainakin puheissa pidetään niin tärkeänä. Yliopistoja lyhytnäköisesti kuihduttamalla tehdään vahinkoa, joka tuntuu vasta pitkällä tulevaisuudessa. Päätoimittaja Santeri Kontinen 2
Puhis Puhiksen palsta Pääkirjoitus s. 2 Puhiksen palsta s. 3 Oltermanni s. 4 Lukkarin palsta s. 5 Töissä koneosastolla s. 6 Kiltakummi s. 8 Tärkeimmät s. 9 Edari s. 10 Kolehti on Koneinsinöörikillan lehti Painos: 200 kpl Päätoimittaja: Santeri Kontinen Toimittajat: Outi Engman Pentti Häkkinen Johanna Rinne Aleksi Päiväläinen Tuukka Takala Painopaikka: Datacom Mitä, joko se meni? Siis Kuuban Yö. Valitettavasti taas täytyy odottaa vuosi ennen kuin pääsee nauttimaan maan parhaista vuosijuhlista. Juhlat osoittautuivat taas vähintään maineensa veroisiksi. Tästä suuri kiitos kuuluu jokaiselle juhlien järjestelyissä mukana olleille, erityisesti vuosijuhlavastaaville Sarahille ja Lauralle. Vaikka juhlat vaativatkin veronsa, kuten puheenjohtajan äänen, voin joka tapauksessa sanoa jääneeni plussan puolelle. Reilusti. Olo on juhlien jälkeen haikea, ikään kuin koko vuosi olisi jo ohi. Onneksi se ei vielä ole ja ainahan voin käyttää aikani ja energiani seuraavan vuoden Kuuban Yön valmisteluihin, joka ovat jo hyvässä vauhdissa. Ääni hävinneenä otin silti riskin ja menin virkamiesruotsin kokeeseen Kuubiksen jälkeisenä maanantaina. Aiemmin luulin, että koe on todella vaikea ja miltei mahdoton päästä läpi. Eihän se sitä ollut. Varsinkin kun kirjallisessa osiossa saa nykyisin käyttää sanakirjaa. Näin ollen yhden referaatin kirjottaminen ei vaadi enää muuta kuin tunnin verran istumalihaksia. Ja sitten se suullinen osa. Juttelin toisen koneteekkarin kanssa kymmenen minuuttia asumisesta. Vaikka helppoja noppia saa joskus metsästää oikein työn ja tuskan kanssa, niin tätä yksilöä voisi luonnehtia jopa ilmaiseksi. Nyt voin olla rauhallisin mielin ruotsi orekissa, enhän enää edes kuormita ruotsin kurssien jonoja. Seuraava koe on 3.5. Jos itse onnistuin hoitamaan homman Kuubiksen jälkimainingeissa, pystyt sinä siihen wapun jälkeen. Jos ei onnistu, niin muista, että kokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Ilmaista prepppausta on tarjolla Täffällä ihan niin usein kun sinne jaksaa mennä. Itse treenasin juttelemalla vuosijuhlaviikonlopun ruotsalaisten ja norjalaisten vieraidemme kanssa. Vaikka seuraava vuosijuhla onkin jo tähtäimessä, tulee wappu hyvään saumaan. Taas pääsee juhlimaan oikein urakalla. Wapun päivän hyvä sää on jo tilauksessa. Wappua odotellessa puhiksenne Outi Engman 3
Oltermanni Kolmikulmainen nanosiru Korkeatasoista tutkimusta tehdään jokaisella TKK:n osastolla. Kaikki hankkeet ansaitsevat arvostuksemme, vaikkeivät ehkä ole yhtä mediaseksikkäitä. Lukuisten tutkijoiden pitkät työpäivät on vaadittu siihen, että päästään joskus juhlimaan menestystarinoita. Kuuntelin esityksen nanotekniikasta. Se tekee vaikutuksen niin minuun kuin suureen yleisöönkin. On helppo kuvitella, miten äärettömän vaikeaa on rakentaa kuulalaakeri tai signaalivahvistin, joita tuskin paljain silmin erottaa tai kamera, joka risteilee verenkierron hiussuonissa. Nanotekniikasta ajattelemme: tietenkin TKK:n on välttämätöntä tavoitella kehityksen kärkeä. Tällaisiin ihmeisiin eivät haastajat maailman toisella puolella ihan heti pysty. Parinkymmenen vuoden ajan länsimainen yhteisömme tahkoaa nanoteknologialla rahaa ja hyvinvointia. Syksyllä esiteltiin lehdessä kolmikulmaista jäänmurtajaa. Minulta kysyttiin: Tämäkö epäsymmetrinen venkula on parasta, mihin menneiden vuosien ylpeytemme, telakkateollisuus tänään pystyy? Lapsikin olisi saanut tuollaisen oivalluksen. Vino jäänmurtaja on kuitenkin esimerkki korkean teknologian tuotteesta. Sen murtamiskyky vaihtelevissa jääolosuhteissa on vuosikymmenien perustutkimuksen tulosta. Öljynkerääjänä alus on maailman huippua. Laitteiden mahtuminen matalakulkuiseen runkoon on taidonnäyte. Toimintavarmuus ei salli kompromisseja, kun lähituntumassa peesaava supertankkeri on koko ajan tulossa päälle. Hintakilpailukyky pohjaa pitkäaikaisiin tuottavuusprojekteihin. Luetteloa voisi jatkaa pitkään. 4 Onnistumisen resepti on edelleen sama; neljä ainesosaa yhdistetään huikeat tavoitteet yksilöiden totinen ammattitaito, hilpeä innovatiivisuus ja ryhmätyö, eikä päästetä seosta hetkeksikään väljähtymään. Mediaseksikkäitä ovat raflaavat talousuutiset: Nokia romahti! Paperitehtaita suljetaan Suomessa! Musiikkivienti on maamme talouden uusi tukijalka! Suomalaiselle pörssisijoittamisen maailmanmestaruus! Mutta todella tärkeää on arkipäivän puurtaminen fiksusti toteutettuna. Laajojen kokonaisuuksien projektinhallinta on Suomen teollisuuden vahvin valtti. Kun jokin noista neljästä aineksesta puuttuu tai projektien aikataulusta tehdään leppoisan rento, tulevat Teidän lapsenne löytämään toimeentulonsa Suomessa turistioppaina. Yksi on totinen korpifilosofi, toinen hilpeä jokeri ja kolmas kokoava ryhmänvetäjä. Kiire ei ole enää kellään. * * * Kun yritysstrategioita on tutkittu vuosikymmeniä, luulisi ettei liike-elämässä mokauksia juuri satu. Kuitenkin kuuluisaksi on tullut suuren saksalaisen autonvalmistajan tuore romahdus. Konserniin palkattiin kilpailijalta räväkkäotteinen ostojohtaja. Hän lupasi säästää kasapäin rahaa alihankinnoissa laittamalla toimittajat kuriin. Tuloksia syntyikin nopeasti, autot koottiin osto-osista, joiden laatu ja toimintavarmuus olivat ala-arvoiset.
Lukkarin palsta Nopeasti levisivät tiedot tästä surkeudesta autonostajien keskuuteen. Merkin maine ja myyntiluvut putosivat. Niiden ennalleen palauttaminen kestää kymmenisen vuotta. Edelliseen reseptiin voidaan vielä lisätä tekijöillä olevan ammattitaidon kunnioittaminen. Koneinsinöörikillalle kiitokset hienosta Kuuban yöstä. Teidän opiskelijoiden seurassa en ole vuosien aikana yhtään vanhentunut (tai aikuistunut, sanovat professorikollegat). * * * Äitienpäivä on lähellä, kun tämä Kolehti ilmestyy. Kokeilkaa antaa vanhemmille kannustavaa palautetta. Tavanomaisten onnittelujen sijasta kertokaa heille, missä asioissa he ovat pärjänneet ihan kohtuullisesti. Huomaatte, että kummasti keski-ikäisenkin silmä voi kirkastua. Pentti Oltermanni Häkkinen Muuten hyvä talo, mutta! Lukkarin ääni on ku(u)lunut viime aikoina monessakin tilaisuudessa, mutta häiriköinpä teitä vielä näin kirjallisessakin asussa. Lauluna meillä on tänään perinteinen ja vakavahenkinen Ikuisen Teekkarin laulu. N. Ikuisen Teekkarin laulu Tämä laulu ei ehkä ole kaikille yhtä tuttu kuin viimeksi käsittelemäni Hyvät ystävät, sillä se on aina pöytäjuhlissa viimeinen johdettu yhteislaulu, eli tämän laulun jälkeen lukkarit ikiaikaisia teekkariperinteitä noudattaen pistävät gongin pakettiin ja suunsa suppuun (ainakin kuvannollisesti). Ainahan ei ole ollut näin, vaan joissain piireissä tätäkin laulua on laulettu ja lauletaan ihan tavallisena lauluna muiden joukossa. Me Otaniemeläiset kuitenkin kunnioitamme laulun sanojen sanomaa laulamalla sen viimeisenä lauluna, muistutuksena ja varoituksena venyneiden opiskeluaikojen karikoista. Laulun arvostus kohoaakin yleensä teekkarin mielessä vuosikurssien myötä, samaa rataa kun sen sanoma ja juomat lasissa kirkastuvat. Laulun sävelhän on kuin kansanlaulussa Kun minä kotoani läksin. Mutta se tästä tällä kertaa, nyt lukkarin on riennettävä laulamaan! - Lukkari 5
Töissä koneosastolla töissä koneosastolla. osa 8 N+1 -osaisessa sarjassamme haastattelemme konelafkan työntekijöitä. Teknillisen fysiikan opiskelijasta energiatalouden professoriksi. Tällä kertaa saamme tutustua Energiatalouden ja voimalaitostekniikan laboratorion toiseen professoriin Pekka Pirilään. Pekka on syntynyt Helsingissä ja asunut koko ikänsä pääkaupunkiseudulla, jos ei oteta huomioon ulkomailla työskentelyn aikaista asumista Suomen ulkopuolella. Pekka luki itsensä ylioppilaaksi Helsingin lyseosta, jonka jälkeen hän tuli opiskelemaan TKK:lle Teknillisen fysiikan ja matematiikan osastolle. Opinnot käsittivät tietenkin pääosin matematiikkaa ja fysiikkaa. Koulussa Pekka on lukenut pitkän saksan. Työelämässä tarvittava englannin taito on täydentynyt lukien ja puhuen. Joskus Pekalle on tullut vastaan tilanteita, jossa paremmasta ruotsin kielen taidosta olisi ollut hyötyä. Pekka toimi opiskeluaikanaan niin killan sihteerinä kuin excursiomestarinakin nyt kuitenkin hieman vähätellen osuuttaan kyseisissä toimissa. Tosiasiahan kuitenkin on, ettei ekskulle lähdetä ilman mestaria. Mieleenpainuvana asiana opiskeluajoilta Pekka kertoo myös toimineensa osana ideointityöryhmää, joka sai aikaan Käpy-patsaan pystytyksen. Patsashan on edelleen koristamassa Otaniemen maisemaa Dipolin edustalla. Valmistumisen jälkeen Pekka toimi kymmenen vuotta erilaisissa tutkijan tehtävissä ympäri maailmaa. Helsingin yliopistolla Pekka toimi teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksella teoreettisen alkeishiukkasfysiikan tutkijana sekä myöskin tutkijana yhteensä noin neljä vuotta Cernissä Sveitsin ja Ranskan rajalla ja Argonne National Laboratoriossa USA:ssa. 80-luvulla Pekka siirtyi energiatutkimukseen VTT:lle, jossa hän työskenteli systeemianalyysin ja energ i a t a l o u d e n parissa. TKK: ssa Pekalla oli myös ollut joitain viransijaisuuksia ja yhteistoimintaa ennen vuotta 1999, jolloin hänet kutsuttiin TKK:lle professoriksi. 6
Töissä koneosastolla Aikoinaan myös itse suunnistusta ja tennistä vapaa-ajalla harrastaneen Pekan pääharrastus on jo k a h d e n k y m m e n e n vuoden ajan ollut suunnistukseen ja muihin urheilulajeihin liittyvien tulospalveluohjelmien ohjelmointi ja tätä nykyä niiden päivitykset. Energia-alan muutoksia pitkän ajan seuranneena Pekka kertoo, että tutkijat olivat jo 80-luvun jälkeen ilmastonmuutoksen jäljillä ja energiakysymys oivallettiin 70-luvun öljykriisien jälkeen. Energia-alan kehitysnäkymät ovat kuitenkin edelleen täysi arvoitus uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoisia energialähteitä etsittäessä. Hyvinä puolina työssänsä TKK:lla Pekka näkee itsenäisyyden, mikä tarkoittaa sitä, että saa tehdä omat ratkaisut tärkeäksi näkemistään asioista. Huonoina puolina hän taas näkee työskentelyn siirtymisen projektipohjaiseen rahoitukseen, jossa vaikeutena on saada alati vaihtuvat henkilöt toimimaan sujuvasti ryhmässä. Vastakohtana tälle Pekka taas näkee hyvänä puolena uusien ihmisten tulon alalle. Viestinä opiskelijoille Pekka haluaa sanoa, että TKK:lla on tarkoitus antaa lähtökohdat elämään. Nämä ovat kuitenkin vain lähtökohtia, jotka antavat mahdollisuuden uusiutua ja kehittyä edelleen työelämän mukana ja vaihtaa tehtäviä sekä tehdä valintoja. Ennen kaikkea ei saa juuttua mihinkään työhön, mistä Pekka itse on loistava esimerkki. Pekasta paljastui haastattelijalle varsin sympaattinen ohjelmointiguru, jonka kanssa keskustelu energiakysymyksistä ei varmasti loppuisi ikinä. Johanna Rinne 7
Kiltakummilta Kiltakummin tervehdys Tervehdys arwon kummikiltani. Moni ei varmaan tiedäkään kuka olen ja miksi olen, joten ajattelin tässä hieman esittäytyä. Olen siis Christian Elg TKY:n hallituksesta ja myöskin KIK:n kiltakummi. Itse tosin opiskelen tietotekniikan osastolla jo kuudetta vuotta. Nyt varmaan ihmettelette, että mikä ihmeen kiltakummi ja mitä joku tietoteekkari kiltalehdessämme höpöttää? Yritän hiukan valaista asiaa. TKY:n ja kiltojen väliin on yhteydenpitoa varten luotu niin sanottu kiltakummijärjestelmä, jossa jokaisella killalla on yksi henkilö TKY:n hallituksesta kumminaan. Kummilla voi olla monta roolia, mutta molemminpuolinen tiedonvaihto on ehkä tärkein, eli kummin kautta voi saada lisää tietoa siitä mitä TKY on ja mitä TKY: lla tapahtuu juurikin tällä hetkellä ja samalla TKY saa tietoa siitä, mikä kiltoja askarruttaa. Kummi pitäisi olla tuttu naama, johon on helppo ottaa yhteyttä, kun mieltä askarruttaa jokin asia koskien TKY:aa tai miksei muutakin. Tästä syystä laitoinkin mukaan naamakuvani, mikäli käytävillä törmätään. Yritän mahdollisuuksien mukaan osallistua joihinkin killan tapahtumiin, mutta eniten olen yhteydessä killan hallituksen kanssa. Mitä TKY sitten merkitsee killalle? Siihen kysymykseen saatte vastata itse, voin ainoastaan kertoa mitä teemme. Ennenkaikkiaan TKY on organisaatio, joka yhdistää meitä kaikkia teekkareita: olemmehan kaikki TKY:n jäseniä ja maksamme jäsenmaksua. Sillä rahalla TKY pyörittää toimintaansa joka koostuu palveluista ja edunvalvonnasta. Edunvalvontapuoli onkin koskettanut monia maaliskuun aikana kovalla lobbaamisella opinto-oikeuksien rajaamista vastaan ja iloksemme voimme todeta, että näyttää tehoavan! Palvelut taas ovat esimerkiksi yhdistyksille myönnetyt toiminta-avustukset ja konsultointia eri asioissa kuin myös asuntola- ja pakettiautopalvelut jäsenille ja paljon muutakin. TKY myöntää myös teekkarilakit ja järjestää tietenkin Dipolibileet joihin osallistuu tuhansia teekkareita. Taustalla siis tapahtuu hyvin paljon muutakin kuin mitä näkyy riviteekkarille. Toivottavasti jaksatte ottaa siitä selvää ja kerrotte tulevassa jäsenkyselyssä missä olisi parantamisen varaa. TKY on olemassa jäsenistönsä hyväksi, kertokaa siis miten voimme palvella teitä. Kaiken TKY-paasaamisen jälkeen haluan vielä todeta että KiK on hieno ja elinvoimainen kilta ja on suuri kunnia saada olla teidän kiltakumminne. Nähdään kampuksella. Christian Elg Kiltakumminne 8
Kaikenlaista tärkeää Joka kodin hyötynurkka Wapun lähestyessä kannattaa erityisesti nenä pitää kunnossa. Tässä muutamia vinkkejä pahimpien sudenkuoppien välttämiseksi. Punainen nenä 1. Henkilöllä, jolla on taipumusta punanenäisyyteen, on kieltäydyttävä lämpimistä juomista ja alkoholista. 2. Punaista nenää on kylvetettävä minuutin ajan kuumassa vedessä ja jauhotettava sen jälkeen riisipuuterilla. Iltaisin hierotaan nenää glyseriinillä, arnikalla tai 1 %:isella salisyylispriiliuoks ella. Jos punainen nenä paleltuu, on sitä kylvetettävä veteen liuotetulla alunalla. 3. Jos nenän punaisuus on oikein pahanlaatuista, on käännyttävä lääkärin puoleen, koska vika voi johtua suolistohäiriöstä. 4. Nenän punaisuuteen on usein syynä joskus tapahtunut paleltuminen, mikä on huonontanut verenkiertoa. Jos vamma on pitkäaikainen on parasta turvautua valohoitoon. Ansiokkaasta toiminnasta killan hyväksi voi tulla palkituksi. Tänä vuonna päätettiin myöntää seuraavat kunnianosoitukset: Nahkakantinen virsu: Tuomo Linnanto Pronssinen ansiomerkki: Marcus Nybergh Tuopit: Mari Lignell Terhi A Hänninen Anssi Pehrsson Antti Niemelä Oikaisu Viime numerosta oli jäänyt pois Koneinsinöörikillan ISO-vastaavan esitely. Päätoimittaja pahoittelee sähläystä. Auringolle arka nenä Jos teillä on arka nenä, jonka kevätaurinko helposti polttaa niin, että nahka lähtee ja nenä alkaa punoittaa, koettakaa jo kevään tullen suojata nenää joko ihovoiteella tai jauheella. Kun se aivan keväästä asti pääsee hiljalleen paahtumaan, ei nahka kesän tullen ole enää yhtään arka. Anna Tiensuu Ensimmäistä kertaa virallisen tittelin alla hääräävä neljännen vuoden kilta-aktiivi. Huolehdin tämän vuoden ISO-henkilöistä ja avustan phuksikapteeneja. Nyt loppui kiltiksen sohvalla laiskottelu :) 9
Edarin kuulumiset Vallan valtateillä Teekkariasioista vastaava Katri Junna kertoi, että lähitulevaisuudessa on näkyvissä muun muassa jo pitkään puolivaloilla toimineen Polyteknikkojen UrheiluSeura PUS ry: n toiminnan elvyttäminen. Ylioppilaskunnan edustajisto kokoontui kolmanteen kokoukseensa torstaina 25.3. Asialistalla oli muun muassa esitys uutisryhmien ja sähköpostin käyttökoulutuksesta TKY:n henkilöstölle. Historiallisen tästä esityksestä teki se, että se oli lähtöisin 50 ylioppilaskunnan jäsenen aloitteesta. Kuinkas hallitukselle sitten kävikään? Tuttuun tapaan hallitus tarinoi tekemisistään kokouksen alkupuolella. Ehkäpä eniten on työllistänyt opintoaikojen rajausprosessi. Lisäksi työtunteja on uhrattu tutkintorakenneuudistukselle ja TKK:n rakenteelliselle kehittämiselle. Viestintäsektori laatii parhaillaan kevääksi jäsenkyselyä, jolla kartoitetaan ylioppilaskunnan jäsenistön huolia, murheita ja toiveita. Syksyllä taas teetetään mielipidetiedustelu, jolla selvitetään suuren yleisön mielikuvaa teekkareista. Sampanjaa kaikille Muuten jäykähköön kokoukseen saatiin hieman kuplivaa ilmettä edustajiston myönnettyä vastuuvapauden viime vuoden hallitukselle. Välittömästi päätöksen jälkeen puheenjohtaja evp Antti Myllyksen johdolla avattiin sampanjapullo, josta myös edustajiston puheenjohtaja Marcus Nybergh edellisen pääsihteerin ominaisuudessa sai osuutensa. Nyyssikamppailua Viimeisenä esityslistalla oli ehkäpä kaikkein eniten huomiota herättänyt kohta, eli vaatimus järjestää nyyssikoulutus ja -koe TKY:n henkilöstölle. Huomiota herätti tapa, 10
Edarin kuulumiset jolla asia tuotiin edustajiston käsittelyyn: Kaksi aktiivista rivijäsentä oli kerännyt sääntöjen edellyttämät 50 nimeä. Tällaista järeää tapaa ei ainakaan kukaan läsnäolijoista muistanut käytetyn. Keskustelun aluksi puheenjohtaja Nybergh huomautti tämän olevan oire huonosta tiedonkulusta jäsenistön ja hallinnon välillä. Tämän jälkeen rivijäsenten puhemiehenä toiminut Vesa Ruusunen esitteli ehdotuksen edustajistolle. Hallitus toi seuraavaksi oman vastaehdotuksensa, joka oli pohjaesityksen suuntainen, mutta huomattavasti lievempi. Äänestyksessä hallituksen esitys kuitenkin hävisi luvuin 15-23. Ja näin oli taas saatu yksi luku Otaniemen poliittista historiaa kirjoitetuksi. Itse asiaan enempää puuttumatta on sanottava, että suuret väittelyt ovat kovin laimeita nykypolven aikana. Kun edellisen sukupolven edustajistossa vastustettiin Portugalin kolonialismia, nyt käydään tarmolla taistoon liitetiedostojen lähettämistä vastaan. Jokainen voi päissään pohtia onko kehitys ollut oikeansuuntainen. Ponnahtelua Hyvän kokoustavan mukaisesti tässäkin kokouksessa esitettiin ponsi. Tällä kertaa asialla oli edustajistoryhmä Keltainen Salama. Ehdotuksessa vaadittiin hallitusta selvittämään mahdollisuus tehdä edullinen yhteistyösopimus jonkun bussifirman kanssa kiltojen ja yhdistysten kuljetustarpeita silmälläpitäen. Ponsi hyväksyttiin selvällä ääntenenemmistöllä. Ponnen hyväksymisen jälkeen puheenjohtaja Kuronen totesi ponsien työllistävän hallitusta välillä varsin paljon. Siksi hän esittikin toiveen, että ponsien sijaan edaattorit kertoisivat toiveistaan suoraan hallitukselle. Vallankäyttäjiä vahtimaan Edustajisto kokoontuu seuraavan kerran 28.4. Haluan muistuttaa, että kokoukset ovat jäsenistölle avoimia. Edustajistoryhmä Koneen puolesta kutsunkin jokaisen ylioppilaskunnan asioista kiinnostuneen paikan päälle vahtimaan vallankäyttäjiä. Aleksi Päiväläinen 11