HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 1 (6) LIITE 3. HELSINGIN OSA-ALUEIDEN TYYPITTELY VÄESTÖENNUSTEEN JA SAAVUTETTAVUUDEN PERUSTEELLA Tausta Yleissuunnitelman yhtenä tavoitteena on alueiden välisen sosiaalisen segregaation eli alueellisen eriytymisen hillintä ja ehkäiseminen. Tässä kuvailtu, väestöennusteeseen ja raideliikenteellä saavutettavuuteen perustuva aluetarkastelu on laadittu apuvälineeksi tunnistaa eriytymisen kannalta riskialttiita alueita. Tarkastelu helpottaa toimenpiteiden tarpeen arviointia ja priorisointia. Väestöennusteen käyttö lähtökohtana Tarkastelun lähtökohtana on tietokeskuksen vuoden 2010 väestöennuste (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2010:31). Alueellinen muutos on ennustettu osa-alueittain vuosille 2010 2020, ja tätä kokonaisnettomuutosta on käytetty tässä tarkastelussa. Ennuste perustuu seudun aluetaloudesta johdettuihin väestöprojektioihin sekä Helsingin alueella tarjolla oleviin asuntoihin ja asuntotuotantomahdollisuuksiin, jotka on laskettu talous- ja suunnittelukeskuksessa kaupunkisuunnitteluviraston tietojen pohjalta. Väestönkasvu tai -väheneminen on yksi tekijä, joka ennakoi alueiden tulevaa kehitystä. Kartassa 1 on esitetty sekä absoluuttinen että suhteellinen väestönmuutos 2010 2020 osa-alueittain. Suurin kasvu Helsingissä sijoittuu projektialueille (esim. Länsisatama, Kalasatama, Kruunuvuorenranta). Myös Östersundomin ydinalueelle on ennustettu merkittävää kasvua, samoin kuin täydennysrakentamisen tuottamaa kasvua. On huomattava, että tiettyjen alueiden suuri suhteellinen kasvu johtuu hyvin pienestä väkiluvusta alkutilanteessa. Tämän takia on tarpeen tarkastella sekä absoluuttisia että suhteellisia muutoksia. Tarkastelu perustuu tilastolliseen osa-aluejakoon, koska väestöennuste on laadittu sille tasolle tarkastelu ei siis ota huomioon osa-alueiden sisäisiä vaihteluita. Näin ollen tuloksia on luettava tällä karkeustasolla. Tästä huolimatta tulokset tuovat väestöennusteen ja saavutettavuuden pääpiirteet selvästi esiin.
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 2 (6) Kartta 1: Väkiluvun ennustettu absoluuttinen ja suhteellinen muutos. Osa-alueiden ryhmittely Tarkastelussa on pyritty löytämään maankäytöllisten erityistoimenpiteiden tarpeessa olevat alueet sulkemalla ensin pois väestönmuutokseltaan tai saavutettavuudeltaan hyvät alueet, joiden houkuttelevuus ja kehitys vaikuttavat näissä suhteissa turvatuilta. Tällaisista osa-alueista on tunnistettu viisi eri tyyppiä, ja ne on esitetty vihreän eri sävyin kartassa 2. Kehittyvät alueet: 1) Kasvualue 49 osa-alueen absoluuttinen väestönmuutos on katsottu riittävän suureksi positiivisen kehityksen merkiksi. Projektialueiden (Länsisatama, Koivusaari, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi, Östersundomin keskiosa ym.) ohella nämä painottuvat kaupungin itäosiin monen pohjoisen ja läntisen alueen kehityksen ollessa heikompaa. Näitä selittävät erikokoiset täydennysrakentamisen hankkeet.
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 3 (6) 2) Kantakaupunki Toiminnalliseen, pitkälti raitioteiden määrittelemään kantakaupunkiin on luettu 24 osa-aluetta, joiden väestön ennustetaan pienenevän tai pysyvän suunnilleen ennallaan. Helsingin keskustan ja sen lähialueiden vetovoiman katsotaan olevan niin suuri, että ne säilyvät vetovoimaisina ja monipuolisina asuinalueina jatkossakin. 3) Kantakaupungin laajenemisalue Kahdeksan kantakaupungin rajan tuntumassa pohjoisessa olevaa osaaluetta on katsottu rakennuskannaltaan ja sijainniltaan mahdollisiksi kantakaupungin imussa kehittyviksi alueiksi. Näistä esim. Kivihaka on selvä liikenteellinen väliinputoaja, ja myös Munkkivuoren ja Koskelan houkuttelevuus paranisi raitiotien ulottamisella niihin. Veräjälaakson, Veräjämäen ja Patolan alueisiin vaikuttaa merkittävästi mahdollisen Raide-Jokerin myötä syntyvä raideliikenteen solmukohta Oulunkylän asemalla. 4) Pientaloalueet Pientalovoittoisten alueiden asuntojen kysyntä on katsottu niin suureksi, että nämä 22 osa-aluetta säilyvät houkuttelevina tulevaisuudessakin ja niiden syrjäytymisvaara on pieni. Niiden täydennysrakentaminen ohjautunee omistajavetoisesti ja tonttikohtaisesti. 5) Saaret, metsät, teollisuusalueet yms. 16 osa-aluetta oli pääasialliselta luonteeltaan muuta kuin asuinalueita, kuten teollisuus- ja työpaikka-alueita, metsiä ja viheralueita, saaristoa sekä satamaa. Mukana ovat myös erityistapaukset Suomenlinna, Santahamina ja Malmin lentokenttä.
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 4 (6) Kartta 2: Väkiluvun ennustettu muutos sekä kasvavat ja sijainniltaan hyvät osa-alueet. Taantumisvaarassa olevat alueet: Poissulkevan menetelmän jälkeen jäi kaksi ryhmää osa-alueita, joiden kehittämiseen pitäisi näiden mittarien valossa kiinnittää huomiota. Nämä on esitetty punaisen sävyillä kartassa 3 ennustetun väestön muutoksen kanssa ja koko aluetyypittely synteesinä kartassa 4. 6) Väestöään menettävät radanvarret 11 osa-aluetta sijoittuu asutuksen painopisteiltään raskaan raideliikenteen asemien tuntumaan, mutta niiden väestön ennustetaan pienenevän. Nämä muodostavat viisi kokonaisuutta: Rantaradalla Pitäjänmäen aseman ympärillä Reimarla ja Pajamäki, Vantaankosken-radalla Pohjois-Haaga Lassila Kannelmäki, pääradalla Pukinmäki Malmi Tapanila Tapulikaupunki sekä metroradalla Puotila ja Kallahti Vuosaaren aseman lähistöllä.
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 5 (6) 7) Liikenteelliset väliinputoajat Viimeiset kuusi osa-aluetta ovat pienenevän väestön alueita raideliikenteen ulottumattomissa: Maunula, Pihlajisto, Pihlajamäki, Töyrynummi, Jakomäki ja Roihuvuori. Näistä Raide-Jokeri (Jokeri I) kulkisi kahden ensin mainitun läpi muuttaen niiden asemaa. Myös Jokeri II:lla voisi olla vaikutuksia kaupungin koillisosissa. Kartta 3: Väkiluvun ennustettu muutos ja taantumisvaarassa olevat osa-alueet. Yhteenveto ja johtopäätökset Ennustetun väestömuutoksen ja raideliikenteen saavutettavuuden tarkastelu yhdessä tarjoaa keinon tunnistaa alueita, joilla eriytymisen ja paikallisen taantumisen riski on kohonnut, ja jota voi hyödyntää Esikaupunkien renessanssin tulevia aluesuunnitelmien kohteita valittaessa. On huomioitava, että maankäytöllisiä ratkaisuja ei ole syytä tehdä yksinomaan tämän tarkastelun perusteella.
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 6 (6) Kartta 4: Osa-alueiden tyypittely.