Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2012 2016

Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2012 2016 Hyväksytty Mäntsälän kunnanvaltuustossa 4.3.2013 41

Sisällys Johdanto... 3 1. Asuntokanta ja asuntomarkkinatilanne... 4 1.1 Vuokra-asunnot... 7 1.1.1 Kunnan oma asuntotarjonta... 7 1.1.2 ASO-kohteet ja yksityiset vuokra-asunnot... 9 1.2 Erityisryhmien asumistarpeet... 9 1.2.1 Erityistukea tarvitsevien asuminen... 10 2. Mäntsälän strategiset tavoitteet kaudelle 2012-2016... 12 3. Tuotantotavoitteet kaudelle 2012-2016... 14 3.1 Rakentamisen alueellinen kohdistuminen, kohderyhmät ja toteutusjärjestys... 14 3.2 Haasteet asuntokannan kehittämisessä... 15 4. Kehityksen seuraaminen... 17 Lähteet... 18 Liitteet... 19 Liite 1. Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan (2011)... 19 Liite 2. Asuntokuntien henkilömäärät ja asuntojen hallintamuodot (2011)... 20 Liite 3. Asuntojen hallintaperusteet (2010)... 20 Liite 4. Vuokrakiinteistöt Mäntsälässä (2012)... 21 Liite 5. Vuokrakiinteistöt Mäntsälän keskustassa (2012)... 22 2

Johdanto Kehittyvän ja kasvavan Mäntsälän kunnan tulee kehittää asunto-oloja siten, että asukkailla on käytettävissään niin elämäntilanteeseensa kuin asumistarpeisiinsa soveltuva asunto. Tällä hetkellä Mäntsälän asukasmäärä on noin 20.000 henkilöä ja väestömäärän on ennustettu kasvavan. Sen lisäksi, että väestömäärä tulee kasvamaan, tulee väestö myös ikääntymään, joten asuntokannan kehittämisessä on otettava huomioon niin väestömäärässä kuin väestörakenteessakin tapahtuvat muutokset. Mäntsälän kunnan viimeisin asunto-ohjelma on laadittu vuosille 2004-2008. Nyt laadittu asunto-ohjelma on tehty vuosille 2012 2016 ja ohjelmassa esitetään Mäntsälässä vallitsevien asuntomarkkinoiden nykytilanne, Mäntsälän asuntostrategia sekä keinot strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnanjohtaja on nimennyt 4.6.2012 asunto-ohjelman laatimista varten työryhmän, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:. kaavoitusjohtaja Lauri Pouru asemakaavainsinööri Tapio Sillfors kunnankamreeri Anja Tupamäki vanhustyön päällikkö Minna Koivumäki sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola toimitusjohtaja Rauni Ohvo 3

1. Asuntokanta ja asuntomarkkinatilanne Pääosa Mäntsälän kunnan asukkaista on työikäisiä (tässä luokiteltu 19-64-vuotiaiksi). Alle 18-vuotiaita on 26 % ja yli 65-vuotiaita on 15 %. Huoltosuhteeksi muodostuu siten 69, joka vastaa Suomen keskitasoa. (Kuva 1) Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulee tulevaisuudessa heikkenemään, sillä väestö ikääntyy ja tämän myötä terveydenhuolto- ja sosiaalisektorille muodostuu uudenlaisia paineita. Samanaikaisesti tutkimusten on todettu osoittavan, että ikääntyvät asuvat mieluiten omissa kodeissaan (Ympäristöministeriö 2012). Väestörakenne heijastuu suoraan asuntokantaan ja asuntokannan kehittämiseen: tällä hetkellä työikäisillä on usein mahdollisuus oman asunnon hankkimiseen ja tämä näkyy omistusasuntojen suurena suhteellisena määränä (kuva 2). Ikäjakauma Mäntsälässä (11/2011) 1 % 1 % 5 % 1 % 7 % 8 % 2 % 9 % 4 % 3 % 0-0 vuotta 1-5 vuotta 6-6 vuotta 7-12 vuotta 13-15 vuotta 16-18 vuotta 19-64 vuotta 65-74 vuotta 59 % 75-84 vuotta 85-89 vuotta 90-105 vuotta Kuva 1. Ikäjakauma Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011). Asuntojen hallintaperusteet Mäntsälässä 31.12.2010 1 % 9 % Asukas omistaa talon 0 % 9 % Asukas omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto 7 % Korkotukivuokra-asunto 19 % 55 % Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Kuva 2. Asuntojen omistusmuodot Mäntsälässä vuonna 2010 (Tilastokeskus 2011). 4

Asuntoja (kpl) Mäntsälän tämänhetkinen asuntokanta koostuu pääosin erillisistä pientaloista, jotka ovat yksityisomistuksessa. Näistä valtaosa on suuria perheasuntoja ja asunnot keskittyvät Kirkonkylään ja Hyökännummen suunnalle (Ohkolan tilastoalue). Pientalojen suosio on näkynyt myös viime vuosien rakentamismäärissä; pientaloasuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän kuin kerrostaloasuntoja. Tästä huolimatta asuntokohtaiset henkilömäärät ovat usein pieniä. (Kuvat 3-5, taulukko 1, liitteet 1-3) Asuntojakauma Mäntsälässä 31.12.2011 (Tilastokeskus 2011) Erillinen pientalo Asuinkerrostalo 2 % Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus Asuntojen määrä Mäntsälän tilastoalueilla 31.12.2011 (kpl) (Tilastokeskus 2011) Sääksjärvi 268 Saari 544 13 % 18 % 67 % Kirkonkylä 4966 Ohkola 1708 Sälinkää 634 Keski- Mäntsälä 722 Kuva 3. Asuntojakauma Mäntsälässä. Kuva 4. Asumisen jakautuminen Mäntsälän Erillisiä pientaloja on 5895, rivitaloja 1200, tilastoalueille. asuinkerrostaloja 1566 ja muita rakennuksia 183. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0-29 30-39 Asuntojen koot talotyypin mukaan Mäntsälässä 31.12.2011 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90-99 100-119 120-139 140-159 160-179 180-200 + 199 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Asunnon pinta-ala (m 2 ) Kuva 5. Asuntojen koot talotyypeittäin Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011). 5

Mäntsälän asuntokanta on kokonaisuutta tarkastellen melko uusi: asunnot on rakennettu pääosin 1970-1990- luvuilla ja sitä myöhemmin. Välillä 2008-2011 Mäntsälän kuntaan valmistui noin 160 asuntoa vuodessa (kuva 5). Kerros- ja rivitaloista pääosa on rakennettu keskustaan ja omakotitaloista 55-60% asemakaava-alueille, pääasiassa keskustan ja rautatieaseman läheisyyteen. Asuinrakentamispaikoiksi merkittyjen kiinteistökauppojen määrät ovat vaihdelleet lähivuosina noin 250-290 kaupan välillä. Rakentamattomia, asuinrakentamispaikoiksi merkittyjä kiinteistöjä näistä on ollut vuosittain noin 60-70 kiinteistöä. (Maanmittauslaitos 2012) Asemakaavojen ja rakennuslupien perusteella Mäntsälän Kirkonkylän alueelle on mahdollista rakentaa lähivuosina noin 380 uutta kerrostaloasuntoa. (Taulukot 1-2, kuva 6) Taulukko 1. Mäntsälässä vuosina 2008-2011 valmistuneet pien- ja kerrostalot. Mäntsälän kunnassa on valmistunut viime vuosina asuntoja seuraavasti: Vuosi Pientaloasunto (kpl) Kerrostaloasunto (kpl) 2008 138 25 2009 106 38 2010 86 75 2011 173 45 Taulukko 2. Rakennuslupiin ja asemakaavatilanteeseen perustuvat rakentamismahdollisuudet Mäntsälän Kirkonkylässä (12/2012). Rakennusluvat on jo myönnetty seuraaville hankkeille: As.Oy Mäntsälän Pilvikirsikka 28 asuntoa As.Oy Mäntsälän Kivistöntie 4 64 asuntoa Vahvistuneen asemakaavan mukaan voidaan rakentaa arviolta seuraavat asuntomäärät: Tiimarin kortteli n. 90 asuntoa Sepäntien alue(msoy) n. 80 asuntoa Asemakaavat ovat loppuvaiheessa seuraavissa hankkeissa (myös arviot): Amizzan kortteli n. 40 asuntoa Apposen kortteli n. 80 asuntoa 6

Rakennettujen asuntojen määrä (kpl) Asuntorakentamisen määrän vaihtelu Mäntsälässä välillä 1920-2011 2500 2 163 2000 1500 1400 1237 1 684 1000 500 291 146 190 371 493 443 266 0-1920 1921-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2011 Rakennusvuosi Kuva 6. Asuntorakentaminen Mäntsälässä välillä 1920-2011 (Tilastokeskus 2011). 1.1 Vuokra-asunnot 1.1.1 Kunnan oma asuntotarjonta Mäntsälän kunta tarjoaa vuokra-asuntoja Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n kautta ja vuokrattavia huoneistoja on 544 kpl. Näistä 466 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa ja 78 rivitaloissa. Lisäksi yhtiöllä on isännöitävänä Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti, jossa on 36 asuntoa. Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti fuusioitaneen 31.12.2012 alkaen Mäntsälän vuokraasunnot Oy:öön. Pääosa Mäntsälän kunnan vuokra-asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Kiinteistöt sijaitsevat Heissan, Jurvalan, Keskustan, Koskenrannan ja Mustamäen alueilla. (Kuva 7, liitteet 4-5) Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:lle on valmistunut uusia asuntoja viimeksi vuonna 1991. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n huoneistojakauma vuonna 2012 (kpl) Kolmioita 17 % 4 h+k 2 % Yksiöitä 34 % Kaksioita 47 % Kuva 7. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntojen koot. 7

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntojen hakijamäärät ovat pysytelleet viime vuosien ajan samankaltaisina. Hakemusten määrät ovat vaihdelleet vuosina 2009-2012 148-173 hakemuksen välillä. Suurin osa Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n asunnonhakijoista on aikuisia sekä nuoria ja toiveena hakijoilla on useimmiten yksiö tai kaksio Mäntsälän keskustan tuntumasta. (Taulukko 3) Mustamäen vuokra-asunnot herättävät vähiten kiinnostusta. Taulukko 3. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n hakijat (hlö) ja asuntokunnan asuntotoiveet kesäkuussa 2012. Vuokra-asuntojen hakijat ja haetut asunnot (06/2012) Kaikki voimassa olevat hakemukset 151 Joista vaihtohakemuksia 24 Hakemuksia ulkopaikkakunnilta 20 Hakijoista yli 65-vuotiaita 18 Hakijoista alle 25-vuotiaita 26 Hakijoista 26-64-vuotiaita 107 Hakijoista kodittomia 4 Hakijan toivoma asuntokoko (06/2012) Yksiö 74 Kaksio 52 Kolmio/ Neliö 25 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntokannan kehittämisessä tulee olemaan haasteita, sillä uusia asuntoja on rakennettava poistuvien asuntojen tilalle ja niin erityisryhmien kuin Mäntsälään muuttavienkin asuntotarpeet on otettava huomioon samanaikaisesti. Lisäksi vanhaa asuntokantaa tulee korjata suunnitelmallisesti. Asuntokannan suunnitelmallisessa korjaamisessa on keskeistä tarkastella vanhojen asuntojen käyttötarkoitusta, perusparannusten kannattavuutta sekä Mustamäen alueen kehittämistä. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy päivittää vuosien 2012-2013 aikana kiinteistöille pitkän tähtäimen korjaus- ja perusparannussuunnitelmat kustannusarvioineen ja sisällyttää ne taloussuunnitelmaan 2014-2016. Asunto-ohjelmakauden aikana tullaan purkamaan Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n vuokrakohteita. Näihin lukeutuu tämän hetken (12/ 2012) tilanteen mukaan Isoniityntie 11-13, Sepäntie 5 sekä todennäköisesti Keskuskatu 17-19. Purettavien asuntokohteiden lukumäärän vaikutus vuokra-asuntojen kokonaismäärään otetaan huomioon asuntorakentamisen määrässä. 8

Kunnan vuokra-asumisen kehittämistä helpottaa osaltaan se, että valtioneuvosto päätti lokakuussa 2011 tukea vuokra-asuntorakentamista väliaikaisella asetusmuutoksella. Tämän asetusmuutoksen kautta sellaisten korkotukilainojen omavastuukorko, jotka käytetään vuokra-asuntoja rakentamiseen muille kuin erityisryhmille, puolittuu vuoden 2014 loppuun saakka. Tämän toimenpiteen avulla on haluttu lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. 1.1.2 ASO-kohteet ja yksityiset vuokra-asunnot Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n lisäksi Mäntsälässä on tarjolla sekä yksityisten vuokranantajien kohteita että asumisoikeusasuntoja. Yksityisiä vuokrakiinteistöjä on vuonna 2012 viidessä kohteessa. Asumisoikeusasuntoja on 50 asuntoa kolmessa kohteessa. Tällä hetkellä (11/2012) asumisoikeusasuntoja jonottaa 28 taloutta. Asumisoikeusasuntojen jonotuksen suhteen tilanne on parantunut viime vuoteen nähden, tuolloin hakijoita oli 75 taloutta. (Liite 3) Vuonna 2010 valmistui n. 50 niin sanottua kovan rahan yksityistä vuokra-asuntoa Hemmintie 2:een ja vuonna 2012 48 asuntoa Karhulantie 2:een (Icecapitalin kohteita). YIT:lle on myönnetty vuonna 2012 rakennuslupa 25 asunnon vuokrakerrostalolle Hemmintielle Kirkonkylän keskustaan. Hanketta ei ole vielä aloitettu. 1.2 Erityisryhmien asumistarpeet Erityisryhmät on laissa ryhmitelty kolmeen ryhmään asumiseen olennaisesti vaikuttavien seikkojen perusteella: Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet, kuten esim. asunnottomat ja opiskelijat. Monesti pitkäaikainen asunnottomuus yhdistyy päihde- ja mielenterveys- tai muihin vastaaviin ongelmiin. Toiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita, kuten esim. puutteellisten elämänhallintataitojen vuoksi erityistukea tarvitsevat nuoret sekä mielenterveys- tai päihdepalveluiden käyttäjät. Kolmanteen erityisryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asunto-olojen järjestäminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. Esimerkkeinä erityisryhmistä mainitaan vammaiset, muistihäiriöistä kärsivät sekä huonokuntoiset vanhukset. (Finlex 2012) 9

Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla on järjestää kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Asunnon järjestäminen ei ole osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Vastaavasti tuki- ja hoivapalveluiden järjestäminen asuntoon kuuluu sosiaali- ja terveystoimelle. Kokonaisuuden näkökulmasta vastuunjako kaipaa kunnan sisällä selkiyttämistä. Näkymä valtakunnan tasolla on se, että asuminen ja palvelut erotetaan samoin järjestämisvastuu myös erityisryhmien osalta. Kunnan alueella kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevat erityisryhmien lisäksi myös pienituloiset lapsiperheet ja nuoret. 1.2.1 Erityistukea tarvitsevien asuminen Ikääntyvien asuminen Vanhan Porvoontien ja Osuustien vanhustentaloissa on yhteensä 86 asuntoa. Nämä kohteet eivät täytä esteettömyys- ja paloturvallisuusvaatimuksia, joten molempien talojen osalta tarvitaan korvaavaa asuntokantaa tilanteen korjaamiseksi. Lisäksi lähivuosina on varauduttava asuntomäärän lisäämiseen uusien asuntojen rakentamisen kautta. Erityisesti keskusta-alueelle tarvitaan uusia asuntoja: noin 470 yli 75-vuotiasta ikäihmistä asuu Kirkonkylän ulkopuolella ja kunnan on varauduttava siihen että heistä osa tulee hakeutumaan lähimpien vuosien aikana kyläkeskustaan. Osa muuttajista tulee todennäköisesti hakemaan kunnan vuokra-asuntoa. Ikääntyvien päihdekuntoutujien asumiseen liittyviin haasteisiin etsitään tulevaisuudessa ratkaisua eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ikääntyvien asumisen sijoittaminen sivukylille ei ole nykyisellään realistinen vaihtoehto jos sivukylillä ei ole palveluita. Ikäihmisten asuntojen on tärkeä sijaita kauppojen ja muiden peruspalvelujen (kuten terveydenhoito) välittömässä läheisyydessä, jotta jokapäiväiset arkiset toiminnot voivat jatkua mahdollisimman pitkään. Etäisyys kauppaan tulee olla mielellään alle 200 metriä. Vammaisten ja kehitysvammaisten asuminen Kunnalla ei ole omia kehitysvammaisten tai vammaisten asumispalveluyksiköitä. Asumispalvelut on järjestetty Etevan sekä yksityisten palvelujen tuottajien kautta kunnan alueella. Viisi vammaista henkilöä asuu kunnan alueella toimivissa asumispalveluyksiköissä ja viisi kunnan ulkopuolisissa yksiköissä. Kunnalla on käytössä yksi vammaismitoitettu kerrostaloasunto eikä kunnalla ole näillä näkymin tarvetta erillisille liikkumis- ja toimimisesteisten asunnoille. Olennaista asuntorakentamisessa on asuntojen esteettömyyden takaavat ratkaisut ja omalta osaltaan vammaispalvelulain mukaisilla asunnon muutostöillä turvataan vammaisten henkilöiden asuminen omissa kodeissaan. Etevan kautta järjestetyissä asumispalveluyksiköissä asuu 19 kehitysvammaista ja yksityisten kautta järjestetyissä asumispalveluyksiköissä kuusi kehitysvammaista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kolme kehitysvammaisia. Heistä kukaan ei tule toimeen palveluasunnossa. 10

Lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona asuvia 18 vuotta täyttäneitä kehitysvammaisia on 21 henkilöä. Arvion mukaan heistä noin 15 henkilöä pärjäisi kevennettyä ohjausta sisältävässä ohjatussa asumisessa. Tällainen asuminen sisältää ohjausta aamuisin sekä iltaisin ja siihen yhdistetään työtoiminta. Lopuilla kuudella henkilöllä on tarve tehostetun asumisen palveluille (tarve ympärivuorokautiseen valvontaan). Tällainen asumispalvelu on tarkoituksenmukaista järjestää ostopalveluna. Alle 18-vuotiaita kotona asuvia kehitysvammaisia lapsia/ nuoria on yhteensä 49. Vuonna 2013 tehdään kotona asuvien kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvän palvelutarpeen kartoitus ja toimenpideohjelma hyödyntäen Aspa-Asumuspalvelusäätiön asiantuntijuutta. Nuorten asuminen Tällä hetkellä kunnan lastensuojelun käytössä on kaksi nuorten tukiasuntoa. Lisätarve on kolmelle asunnolle. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asuminen Usein asunnottomuus yhdistyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Päihdeongelmaisten kohdalla saattaa olla kyseessä myös sitoutumattomuus hoitoon eikä kunnalla ole mahdollisuutta tarjota hoitoon sitoutumattomille päihdeongelmaisille omia erillisiä asumisyksiköitä. Heillä on oikeus tavanomaiseen vuokra-asumiseen. Kunnalla on päihdeja mielenterveystyön ohjaaja, joka tukee ko. henkilöitä arjen asioissa mm. varmistaen vuokranmaksun. Sosiaalitoimen tiedossa ei ole asiakkaita, jotka asuisivat ulkona. Kunnalla on käytössä kolme hoitoon sitoutuneille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnattua tukiasuntoa. Tukiasunnot on tarkoitettu kuntoutumisen ajaksi ja tavoitteena on siirtyminen itsenäiseen asumiseen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä kunnan ulkopuolella asuu 9 kuntalaista. Näihin ostopalveluihin on määritelty omat asumispalvelukriteerit ja tavoitteena on kuntoutuminen tukiasuntoihin tai itsenäiseen asumiseen. Käytettävissä oleva tukiasuntomäärä on tällä hetkellä riittävä. Kuluvana vuonna sosiaalitoimiston asiakkaista 18 on ilmoittanut osoitteekseen poste restante (henkilö noutaa kirjepostinsa postitoimistosta). Nämä henkilöt asuvat mm. ystävien luona ja heistä seitsemällä ei ole ollut lähiaikoina sosiaalitoimiston asiakkuutta. Poste restante -asukkaat muuttavat kokemuksen mukaan usein kunnasta ja kuntaan. 11

2. Mäntsälän strategiset tavoitteet kaudelle 2012-2016 Mäntsälän kunnan strategiassa 2009-2012 todetaan asumisesta seuraavaa: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. (Mäntsälän kunta 2009) Mäntsälässä pyritään kaudella 2012-2016 edistämään kohtuuhintaista asumista pitämällä tontti- ja asuntotarjonta riittävänä. Samalla turvataan sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset, vakaat asuntomarkkinat ja edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuutta löytää elämäntilanteeseensa sopiva asumismuoto. Mäntsälän kunnan tavoitteena on 1-2 % vuosittainen väestönkasvu ja kunnan asukasluvun on ennakoitu kasvavan vuoteen 2020 mennessä 3500 asukkaalla. Mäntsälän kunnan laatiman strategian mukaan maankäytön tavoitteena on tiivistää kunnan yhdyskuntarakennetta ja vähentää ilmastonmuutosta lisäävää liikennettä. Näin ollen uusi asuminen tullaan tulevaisuudessa keskittämään jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien alueelle. Tavoite on, että väestönkasvusta 60 % suunnataan Kirkonkylään ja loput 40 % muulle alueelle. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 200-400 uutta asukasta Kirkonkylään ja 80-160 asukasta kyliin. (Mäntsälän kunta 2011) Mäntsälän kunta toimii alueellisesti laajenevassa seutuyhteistyössä. Helsingin seudun kunnat ja valtio allekirjoittivat kesäkuussa 2012 Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen vuosille 2012-2015. Aiesopimuksen tavoitteena on parantaa kaupunkiseudun toimivuutta, kilpailukykyä sekä alueiden tasapuolista kehittämistä. Mäntsälän lähivuosien asuntotuotannon tavoitteena on vastata kunnan strategian tavoitteisiin sekä MAL-sopimuksen vaateisiin rakentamalla vuosina 2012-2015 160 asuntoa vuotta kohden. Koko MAL-sopimuskauden aikana rakennetaan siis yhteensä 640 asuntoa. Vuosien 2012-2015 aikana tämä tarkoittaa 384 asuntoa Kirkonkylään ja 256 asuntoa muihin asutuskeskittymiin. Näistä 640 asunnosta ARA-asuntojen osuus on 20 % eli 32 asuntoa vuodessa. 12

Tulevalla ARA-uudistuotannolla tulee ensin korvata poistuva asuntokanta ja sen jälkeen lisätä tarjontaa eri kohderyhmille. MAL-aiesopimuksen mukaisesti ollaan mm. käynnistämässä seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja selvitystä vuokraasuntotuotannon lisäämiseksi KUUMA-kunnissa. Mäntsälän kunnan oman asuntorakentamisen toteuttaa kunnan omistama yhtiö Mäntsälän vuokra-asunnot Oy. 13

3. Tuotantotavoitteet kaudelle 2012-2016 Mäntsälän kunnan asuntotuotannossa ensisijaisena tavoitteena on korvata poistuvat asuntokohteet uusilla kohteilla. Toisena tavoitteena on lisätä asuntojen lukumäärää, jotta voidaan nykyistä paremmin vastata kysyntään. Kolmanneksi, Mäntsälässä on pulaa erityisryhmien asunnoista. Näiden rakentamiseen tullaan panostamaan ohjelmakaudella. Ikäihmisten asuntojen osalta Mäntsälän vuokra-asunnot Oy tekee yhteistyötä teknisen toimen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että eritellään ne osa-alueet, joista vastaa vuokraasunnot ja ne, joista vastaa tekninen toimi. Lisäksi määritellään mahdollisen ulkopuolisen toimijan rooli tuottajana (erityisesti silloin, kun kyseessä on tehostettu palveluasuminen). 3.1 Rakentamisen alueellinen kohdistuminen, kohderyhmät ja toteutusjärjestys Kuten luvussa 2 todettiin, Mäntsälässä aiotaan tulevaisuudessa tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja uusi rakentaminen kohdistetaan alueille, joilla on jo asutusta. Ensivaiheessa uudisrakentaminen tapahtuu keskustassa ja rautatieaseman seudulla sekä näiden välialueella, lähellä palveluita. Tavoitteena on rakentaa erityisesti erityyppisiä vuokra-asuntoja, sillä laajalla vuokra-asuntotarjonnalla on mahdollista monipuolistaa Mäntsälän väestörakennetta. Asuntojen sijainteja sekä itse asuntoja suunniteltaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmät, kysytyimmät huoneistokoot, esteettömyys, saavutettavuus sekä palvelujen läheisyys. Vuokra-asuntoja pyritään sijoittamaan aiempaa useampiin naapurustoihin, sillä tavoitteena on saavuttaa sosiaalisesti sekoittunut aluerakenne ja tukea asukkaiden mahdollisuutta valita elämäntilanteeseensa sopivin asuinsijainti. Erityisryhmien asumista parannetaan siten, että Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n rakentaa uusia esteettömiä asuntoja sekä tämän päivän asumistarpeita vastaavia kohteita. Ikääntyville suunnatut asunnot sijoitetaan julkisten palvelujen läheisyyteen keskustaan. Uusien vuokra-kohteiden sijainti tarkentuu kaavoituksen perusteella, mutta alustava toteutusjärjestys, aikataulu ja kohderyhmäjako ovat seuraavanlaiset: Nykyisten poistuvien asuinkohteiden korvaaminen vuokra-asuntotuotannolla 2012-2013 Vuokra-asuntotuotanto 2013-2014 Vuokra-asuntotuotanto 2014-2015 Vuokra-asuntotuotanto sekä Mustamäen alueen kehittäminen 2015-2016 14

ARA-kohteita tullaan rakentamaan seuraavasti: Kaunismäki 28 asuntoa 2012-2013 Sepäntie 5 50 asuntoa 2012-2013 Sepäntie 5 50 asuntoa 2013-2014 Keskuskatu 19 50 asuntoa 2014-2015 Keskuskatu 17 50 asuntoa 2014-2016 3.2 Haasteet asuntokannan kehittämisessä Kokonaisuutena asuntokannan kehittäminen on haasteellista ja siihen liittyy useita näkökulmia, jotka otetaan huomioon samanaikaisesti. Asumisen kehittämisen haasteena tulee olemaan kohtuuhintaisen ja monipuolisen ARA-vuokra-asuntokannan rakentaminen. Myös energiatehokkuuden parantaminen luo haasteita sekä asuntojen uustuotannolle, korjaustoiminnalle että kiinteistönpidolle. Asuntokannan kehittämisen kautta tulisi näiden näkökulmien huomioimisen lisäksi pystyä ehkäisemään sosiaalista segregaatiota ja siihen liittyviä sosiaalisia haasteita. Asunto-ohjelman kautta pyritään vastaamaan haasteisiin seuraavilla keinoilla: 1. Asuntojen neliömäärät ja pohjaratkaisut Nykyiset 1970-1980-luvuilla rakennetut pienet vuokra-asunnot ovat usein neliömääriltään suuria vaikka itse asunto olisi huonemäärältään pieni (esim. yli 60 m 2 kaksio). Asunnon vuokra voi siten usein nousta edullisesta neliövuokrasta huolimatta suureksi. Samalla myös kiinteistön lämmityskulut ovat merkittävät. Tämä vaikuttaa asumiskustannuksiin erityisesti kylminä talvikausina. Vuokrataso sekä asumiskulut pyritään tulevaisuudessa pitämään kestävämmällä tasolla rakentamalla uusia kohteita, joissa asunnot ovat neliömääriltään pienempiä ja pohjaratkaisut nykyistä toimivampia. 2. Uusien kohteiden hyvä suunnitteluttaminen ja vanhojen kohteiden korjaamistarpeiden selvittäminen Uudet rakennettavat kohteet tulevat vastaamaan nykyisiä rakennusstandardeja ja vanhojen peruskorjattavien kohteiden korjaaminen suunnitellaan huolella. Vanhojen kohteiden korjaamista suunniteltaessa selvitetään tarvittaessa saavutetaanko niin asumisen tason, energiatehokkuuden kuin kustannustenkin kannalta parempi tulos korvaamalla vanha kohde uudella rakennuksella vai peruskorjaamalla kyseinen kohde. 3. Asuntojen sijoittaminen eri alueille Segregaation torjumistarpeeseen vastataan asunto-ohjelmassa panostamalla niin kysytyimpien vuokra-asuntokokojen rakentamiseen, asuntokannan 15

monipuolistamiseen sekä vuokra-asuntojen sijoittamiseen muun rakentamisen joukkoon aiempaa tasaisemmin. Uudet rakennuskohteet ovat esteettömiä ja kun asunnot sijoitetaan eri alueille, on niin ikääntyvillä, liikkumis- ja toimintarajoitteisilla kuin muillakin asukasryhmillä nykyistä parempi mahdollisuus valita itselleen sopiva naapurusto. 16

4. Kehityksen seuraaminen Asuntokannan kehitystä on seurattava, jotta asunto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin päästään ja luvussa 3.2 esitetyt haasteet voidaan ohittaa sujuvasti. Erityisen keskeisiä seurattavia teemoja ovat: a. asuntomäärässä yleisesti tapahtuvat muutokset, b. erityisryhmien asumisessa tapahtuvat muutokset, c. Mäntsälään muuttavien asumistilanne, d. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n kohteiden kunnostuksen eteneminen sekä e. Vuokratason seuraaminen. Kuten luvussa 1.1.1 todettiin, Isoniityntie 11-13 sekä Sepäntie 5 tullaan lähitulevaisuudessa purkamaan ja mahdollisena purkukohteena on esitetty myös Keskuskatu 17-19. Isonniityntiellä on 26 asuntoa, Sepäntiellä 12 asuntoa ja Keskuskatu 17-19 puolestaan sisältää yhteensä 64 asuntoa. Kohteiden purkaminen on huomioitava asuntorakentamisen määrässä siten, että asuntojen kokonaismäärä kasvaa siitä huolimatta, että asuntoja puretaan. Erityisryhmien asumisessa on tärkeää parantaa asumisoloja yleisellä tasolla. Asuntomäärien lisäksi olennaista on asumisen laadun tarkkailu ja laadun parantaminen. Vanhusten asunnot osoitteissa Osuustie 2 G (44 asuntoa), Vanha Porvoontie 15 (19 asuntoa) ja Vanha Porvoontie 17 (23 asuntoa) kaipaavat kunnostusta ja näiden kohteiden tilalle on rakennettava uusia asuntoja. Kyseisten kohteiden käyttötarkoitusta mietitään myöhemmin uudelleen. Asunto-ohjelman aikana tulee seurata Mäntsälään muuttavien asunto-oloja ja tarjota heidän tarpeisiinsa soveltuvia kohteita hyvien liikenneyhteyksien päästä. Samalla Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n kohteiden kunnostamissuunnitelmien laatimisesta sekä kunnostamisen etenemisestä on pidettävä huolta. Yksi asunto-ohjelman tavoitteista on varmistaa, että yhä useammalla on mahdollisuus kohtuullisen vuokratason asuntoon. Vuokratason kehitystä tulee seurata aktiivisesti niin remontoitavien kuin uusien kohteiden osalta. Seuraavalla asunto-ohjelmakaudella tulee tarkastella tämän asunto-ohjelman tulosten lisäksi sellaisia teemoja, jotka ovat jääneet nyt laaditussa asunto-ohjelmassa joko täysin huomiotta tai vähälle huomiolle. Tällainen teema on esimerkiksi opiskelijoiden asuminen. Lisäksi tulee pohtia kylien tulevaisuutta ja mahdollisuutta rakentaa vuokra-asumista kyliin, kuten Ohkolaan. 17

Lähteet Aluesarjat (2010). Asunto- ja rakennuskanta. 04.09.2010 http://www.aluesarjat.fi/ Finlex (2012). Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. 11.12.2012. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041281 HSY (2012). Helsingin seudun asuntoraportti 2012 - luonnos. Maanmittauslaitos (2012). KTJ rekisterinpito. 8.11.2012. http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-ja-palvelut Mäntsälän kunta (2009). Mäntsälän kunnan strategia vuosille 2009-2012. 05.11.2012. http://www.mantsala.fi/tiedostot/suunnitelmat_ja_raportit/kuntastrategia-2009-2012.pdf Mäntsälän kunta (2011). Mäntsälän kuntastrategia. 02.11.2012. http://www.mantsala.fi/tiedostot/suunnitelmat_ja_raportit/kuntastrategia_kvalt_ 20_06_2011.pdf Tilastokeskus (2012). Väestötilastopalvelu. 02.09.2012. http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html Ympäristöministeriö 2012. Ikääntyneiden asuminen. 30.11.2012. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1862&lan=fi 18

Liitteet Liite 1. Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan (2011) Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan Mäntsälässä 31.12.2011 (Tilastokeskus 2012) Rakennustyyppi 1 huoneen asuntoja (kpl) 2 huoneen asuntoja (kpl) 3 huoneen asuntoja (kpl) 4 huoneen asuntoja (kpl) 5 huoneen asuntoja (kpl) 6 huoneen asuntoja (kpl) 7+ huoneen asuntoja (kpl) Erillinen pientalo Tilava 0 0 0 305 539 228 156 Normaali 63 349 793 1 261 766 190 62 Ahdas 83 136 139 167 73 27 17 Tuntematon 57 96 81 68 41 22 12 Rivi- tai ketjutalo Tilava 0 0 0 4 5 0 0 Normaali 82 485 305 85 8 1 1 Ahdas 14 36 57 14 1 0 0 Tuntematon 20 43 15 7 2 0 0 Asuinkerrostalo Tilava 0 0 0 6 0 0 0 Normaali 295 717 234 28 0 0 0 Ahdas 19 30 35 5 1 0 0 Tuntematon 63 90 21 3 0 1 0 Muu rakennus Tilava 0 0 0 3 1 0 0 Normaali 37 28 31 5 1 0 0 Ahdas 14 7 2 1 0 0 0 Tuntematon 9 0 1 0 0 3 3 Asumisväljyysluokitus: Tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun). Ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun). Normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin. Vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot luokitellaan asumisväljyydeltään Tuntemattomiin. 19

Liite 2. Asuntokuntien henkilömäärät ja asuntojen hallintamuodot (2011) Asuntokuntien henkilömäärät Mäntsälässä v. 2011 (Tilastokeskus 2011) 1 2 3 4 5 6 7+ 2 % 1 % 6 % 14 % 31 % 14 % 32 % Liite 3. Asuntojen hallintaperusteet (2010) Asunnot talotyypin, hallintaperusteen mukaan Mäntsälässä 31.12.2010 (Aluesarjat 2010) Asuntojen määrä (kpl) Erilliset pientalot Rivi- tai ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon talotyyppi Omistaa talon 4 768 3 2 27 Omistaa asunnon osakkeet 432 819 425 5 Aravavuokra-asunto 2 86 537 1 Korkotukivuokra-asunto 0 0 24 9 Muu vuokra-asunto 127 167 327 127 Asumisoikeusasunto 10 17 23 0 Muu tai tuntematon hallintaperuste 468 106 179 28 20

Liite 4. Vuokrakiinteistöt Mäntsälässä (2012) 21

Liite 5. Vuokrakiinteistöt Mäntsälän keskustassa (2012) 22