Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja
TEM konsernin tehtäväkenttä
Työtä vai työelämäosallisuutta? N. 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä, 40 000 halukas työskentelemään vähintään osa-aikaisesti N. 25 000 uutta työkyvyttömyyseläkeläistä vuosittain, vain muutamia satoja jättää vuosittain eläkkeensä lepäämään Työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle edellisistä n. 6 000 Työkyvyttömyyseläkkeellä ja työssä n. 6 000 10 000 15 000 työtoiminnassa (ml. avotyötoiminta) Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun 2013 lopussa 292 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 34 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Joulukuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 10 300:lla. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin tammikuun aikana 55 500, mikä on 4 400 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuussa avoinna 79 400 työpaikkaa, mikä on 6 100 vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikoista täytettiin tammikuun aikana 32 700, joista 7 900 työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla.
Vammaiset, osatyökyiset ja pitkäaikaissairaat ovat työvoimareservi vs. vammaisilla, osatyökyisillä ja pitkäaikaissairailla on oikeus työtä tekemällä turvata toimeentulonsa
Työvoiman määrä, elinajanodote ja osallistumisaste 2007-2047 2 800 Tuhatta 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 Elinajanodotetta vastaava työurien kehitys Pohjoismainen konvergoituminen Ikä- ja sukupuolikohtaiset osallistumisasteet pysyvät v. 2006 tasolla 2007 2012 2017 2022 2027 2032 2037 2042 2047 Lähde: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK Julkaisuja 1/2009 (22.1.2009) 5
Pitkäaikaissairaan tai vammaisen ongelmia kun pyrki työhön Työvoiman kysyntä on tarjontaa vähäisempi Kannattaako työ? Yksilöllinen palvelutarve, mutta samaa palvelua kaikille ja toisaalta nähdään erityispalveluiden tarvetta liiankin herkästi ( Koska vammainen on vain työtä vailla? ) Palvelua saa, mutta milloin kuntoutus tulee liian myöhään pitää toimia heti työttömyyden alussa kuntoutuksen tulee olla oikea-aikaista ennen työtä pitää kokeilla Epäselvää kuka järjestää mitäkin ja mitä milloinkin
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun ratkaisut em. ongelmiin Muutoksen tavoitteet julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskeva lainsäädäntö selkeytyy osa palveluista uudistuu sisällöllisesti asiakkaiden yhdenvertaisuus paranee työ- ja elinkeinotoimistojen yrityspalvelu vahvistuu 1. Palveluverkko uudistetaan vuoden 2013 alusta lukien jokaisen ELYkeskuksen alueella on yksi hallinnollinen TEtoimisto ja tarpeellinen määrä toimipaikkoja 2. Palvelumallin kehittäminen asiakkuuksien hallinta uudistetaan - TEtoimiston palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden vahvistamiseen kaikkien asiakkaiden palvelut järjestetään palvelulinjoilla, joita ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut osaamisen kehittämispalvelut tuetun työllistymisen palvelut 3. Palvelukanavien kehittäminen palveluja tarjotaan monikanavaisesti kasvokkain tapahtuva palvelu, puhelinpalvelu (ml. asiakaspalvelukeskus) ja verkkopalvelut (mm. virtuaalinen TE-toimisto) 4. Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen
Käsitteistä Osatyökykyiset, jotka saavat työkyvyttömyysetuutta ovat kokeneet vaikeuksia päästä TE-toimistojen asiakkaaksi -> laista poistettu työttömän määrittelystä työkykyisyyttä ja työkyvyttömyysetuuden saamista koskevat ehdot o työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole päätoiminen opiskelija Käsite vajaakuntoinen, jota vammaiset ja osatyökykyiset ovat pitäneet vanhanaikaisena ja loukkaavana, käsite poistettu laista
Palvelumalli TE-toimiston palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan sekä yrityslähtöisyyden vahvistamiseen 1. Työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Osaamisen kehittämisen palvelut 3. Tuetun työllistymisen palvelut Yhdenvertaisuus Kaikki henkilöasiakkaat sijoitetaan palvelutarpeensa perusteella johonkin kolmesta palvelulinjasta. Ei subjektiivista oikeutta johonkin palveluun, harkinnanvaraisuus, lakisääteisten palvelujen ensisijaisuus Palvelumalli ei perustu erityispalveluihin tai asiakasryhmittäisiin erillisyksiköihin (Normalisaatio-periaate) Ei erityisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja 9
Uudistettu palveluvalikoima Työnvälitys Tieto- ja neuvontapalvelut Osaamisen kehittämispalvelut Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut Asiantuntija-arvioinnit
Keskeiset muutokset Koulutus ja valmennus työvoimakoulutuksen profiilia selkeytetään työvoimakoulutuksena tarjotaan ammatillista koulutusta, kotoutumiskoulutusta (ml. perusopetus, lukio-opinnot ja kielikoulutus) ja aikuisten perusopetusta valmentava/ohjaava koulutus muutetaan työnhakuvalmennukseksi ja uravalmennukseksi uravalmennuksella tuetaan ja ohjataan henkilöasiakasta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Valmennukseen voi sisältyä lyhytkestoista tutustumista työtehtäviin työpaikalla. työhönvalmennuksen käyttömahdollisuus laajennetaan kaikkiin henkilöasiakkaisiin
Työkokeilu ei-työsuhteisen työn pelisääntöjen selkiyttämiseksi ja palvelun tavoitteiden kirkastamiseksi nykyiset työmarkkinatoimenpiteet yhdistettiin työkokeiluksi työkokeilun käyttötarkoitukset Ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittäminen nuoret ja muut ammatillista koulutusta vailla olevat alaa tai ammattia esim. rakennemuutostilanteessa tai terveydellisistä syistä vaihtavat Työmarkkinoille paluun tukeminen Henkilöt, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muun syyn vuoksi päivittäisestä ja vuosittaisesta työaikasuojelusta säädetään lailla
Työnantajatuet Palkkatuen kestoa koskevaa säädöstä selkiytetty o Jos henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, palkkatukea voidaan myöntää ajaksi, joka henkilön alentunut työkyky ja muut työllistymismahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Työolosuhteiden järjestelytuen säädöksiä selkiytetty o Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. o Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua. o Tukitasoa korotettu o Toisen työntekijän antama avun korvaus tuntiperusteiseksi siten, että peruste syntyy apua antavan tosiasiallisesta avusta (riippumattomuus avustettavan työajasta)
Kaikki hyvin? säädökset ja palvelut muuttuivat entäpä asenteet ja käytännöt Mahdolliset kielteiset seuraukset jäävätkö jotkut vaille tarvitsemiaan palveluja, kun TE-hallinto ei enää paikkaa Onko nykyinen järjestämismalli järkevin kuntakokeilu, kehyspäätökset Muuta?