Päivitetty 7.8.2012 POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš 2011
SISÄLLYS 1. Esittely 1 2. Tavoitteet 1 3. Pohjoissaamen kieli ja yleiset kielitutkinnot 1 4. Opetusmetodit 2 5. Opintoneuvonta 2 6. Opintojen arviointi 3 7. Opintojen kuvaus 3 8. Kurssien kuvaukset 4 8.1. Pohjoissaamen kielen opinnot 2 4 8.2. Saamelaisen kulttuurin opinnot 10 ov 9 8.3. Yleiset opinnot 5 ov 13 8.4. Vapaasti valittavat opinnot 4 ov 16
POHJOISSAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUS (POSAKU) 40 OV 1. Esittely Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen ja kulttuurin koulutus kestää vuoden ja on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Koulutus koostuu pääasiassa pohjoissaamen kielen opinnoista (22 ov), mutta niiden lisäksi on saamelaisen kulttuurin opintoja (9 ov) ja yleisiä ja vapaasti valittavia kursseja. Lisäksi on opintomatkoja ja kieliharjoittelu, joiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Koulutus on tarkoitettu kaikille pohjoissaamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle pohjoissaamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Opintojen vastaavuuden ansiosta saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi jatkaa vaivattomasti Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi myös jatkaa Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnot vastaavat Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saame vieraana kielenä perusopintoja. Opintojen vastaavuus konkreettinen esimerkki Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyöstä. Yhteistyön kautta saamelaisalueella on nyt mahdollista opiskella lähiopetuksena pohjoissaamen kielen yliopisto-opintoja. Yliopisto-opintoja on tarjolla myös SAKK:n virtuaalikoulussa: perus- ja keskitason koulutuksissa on myös saame vieraana kielenä perusopintojen vastaavuus. 2. Tavoitteet Oppiaineen tavoitteena on kouluttaa monitaitoisia kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin, antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito pohjoissaamen kielessä, valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa ja valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen keskitason tutkinto. Opiskelijat, joilla on yleiset edellytykset osallistua ylioppilastutkintoon, voivat suorittaa saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen käytyään myös saamen kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen. Koulutuksen tavoitteena on myös antaa opiskelijoille tietoa saamelaisten historiasta, saamelaisesta perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan vähemmistö- ja alkuperäiskansana. 3. Pohjoissaamen kieli ja yleiset kielitutkinnot Pohjoissaamenkielessä voi suorittaa perus, keski- tai ylimmän tason yleisen kielitutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. 1
Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta. Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Lisätietoja kielitutkinnoista Opetushallituksen sivuilta www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot Kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot tai Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilta www.jyu.fi/hum/laitokset/solki Yleiset kielitutkinnot. 4. Opetusmetodit Opiskelu pohjoissaamen kielen ja kulttuurin perustuu runsaaseen vuorovaikutukseen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Sosiaalisella yhteisöllä on suuri merkitys oppimisessa ja näin vuorovaikutteinen oppiminen ja osaaminen tulevat hyödynnettyä. Myös kulttuurikurssien tekemällä oppiminen -metodi ovat hyväksi havaittuja tapoja oppia kieltä. Opiskelu järjestetään soveltaen kielikylpymenetelmää siten, että koulutuksen alun ohjeita lukuun ottamatta kaikki koulutus toteutetaan pääasiassa pohjoissaameksi. Alussa apukielenä käytetään suomea, mutta alkeiden jälkeen opetuskielenä käytetään yksinomaan pohjoissaamea. Opetus toteutetaan pääosin lähiopiskeluna sekä itsenäisenä opiskeluna. Opiskelijaa pyritään valmentamaan valinnoissaan ja opinnoissaan suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Omaaloitteisuus ja aktiivisuus opiskelussa ovat tärkeitä tavoitteita. 5. Opintoneuvonta Syyslukukauden alussa opiskelija tekee itselleen yhdessä luokanvalvojan kanssa henkilökohtainen opintosuunnitelman (HOPS). Siinä otetaan huomioon oppilaan erityisyys, aikaisemmat opinnot sekä opiskelun tavoitteet. HOPSin käsittelyä varten sovitaan erilliset ajat, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoihin liittyvistä kysymyksistä luokanvalvojan kanssa. Lukuvuoden aikana opiskelija ja luokanvalvoja yhdessä arvioivat ja päivittävät opintosuunnitelmaa. HOPS:n toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan myös Oppimispäiväkirjan ja/tai portfolion avulla. Opinto-ohjaaja neuvoo kaikkia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opintoohjaaja on tavattavissa SAKK:n Inarin toimipaikan työhuoneessa 139 ainakin tiistaisin ja perjantaisin, puhelinnumerosta 040 707 37 93. 2
6. Opintojen arviointi Opiskelun arviointitapoina käytetään itse-, vertais- ja opettajan johdolla tapahtuvaa arviointia. Opiskelijan itsearviointi toteutuu mm. oppimispäiväkirjan ja/tai portfolioiden avulla. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisprosessissa opiskelija joutuu itse arvioimaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan eri aineissa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusaineissa aineenopettaja arvioi opiskelijan taidot opetusaineessa oppimisen arvioinnin kriteerien mukaisesti asteikolla 1 3 tai suoritettu/hylätty. Arvioinnin kriteereinä voidaan käyttää myös Oulun yliopistossa käytössä olevaa asteikkoa 0 5: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, l = välttävä, 0 = hylätty. Yhteneväisten arviointiasteikkojen käyttäminen on erityisen tärkeää kielen kurssien arvioinnissa, koska opiskelija voi hakeutua jatkamaan pohjoissaamen kielen opintoja Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin ja näin opintojen hyväksi lukeminen on helpompaa. 7. Opintojen kuvaus Koulutus koostuu yleisistä, pohjoissaamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja vapaasti valittavista opinnoista. Lisäksi on opintomatkoja ja kieliharjoittelu, joiden avulla opiskelija saa mahdollisuuden tutustua Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Runsaat käsityökurssit tuovat vaihtelua kielen opiskeluun. Yleiset opinnot Tietotekniikka Oppimispäiväkirja ja portfolio Digitaalinen dokumentointi Johdanto saamelaiskulttuuriin Vapaasti valittavat opinnot Pohjoissaamen kielen opinnot Saame I Saame II Saame III Saame IV Saame V Kieliharjoittelu Saamelaisen kulttuurin opinnot Saamelaiskulttuuri Saamelainen ruokaperinne Saamelainen kirjallisuus ja kertomaperinne Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opintomatkat Sisnatyö Hopeatyö Puu-, luu- ja sarvityö 5 ov 2 ov 4 ov 22 ov 5 ov 4 ov 4 ov 4 ov 4 ov 9 ov 2 ov 3
8. Kurssien kuvaukset 8.1. Pohjoissaamen kielen opinnot 22 ov Pohjoissaamen kielen kurssien aihealueet mukailevat Yleisten kielitutkintojen aihepiirejä, ja niiden sijoittelu eri kursseihin on viitteellistä. Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää osaa käyttää pohjoissaamea erilaisissa suullisia ja kirjallisia taitoja vaativissa tehtävissä ja hän kykenee lukemaan erilaisia tekstejä pohjoissaameksi. Opintojen aikana opiskelija saavuttaa sujuvan suullisen ja kirjallisen saamen kielen taidon ja pystyy seuraamaan saamenkielistä opetusta. aihealueet oppimateriaali Saame I 5 ov Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa pohjoissaamen ydinkieliopin ja perussanastoa. Hän lukee helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista aiheista sekä kirjoittaa saameksi lyhyitä kirjoitelmia. Erilaisia luku-, kirjoitus- ja ääntämisharjoituksia, kielioppia ja tekstinja kuullunymmärtämiseen liittyviä harjoituksia, sanasto, opintomatkoja. Minä ja taustani: Opiskelija osaa kertoa itsestään tai muista ja kysymään heiltä vastaavia tietoja, esim. perustiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sukupuoli, ikä, syntymäpaikka ja -aika), kansallisuus, perhe- ja ystävyyssuhteet, perheenjäsenet, koulutus, kielitaito, ammatti, työpaikka, työttömyys, ulkonäkö, luonne, harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet (kulttuuri, urheilu yms.) Koti ja asuminen: Opiskelija pystyy keskustelemaan asumisestaan ja kysymään muiden asumisesta, esim. kotipaikka, asuminen (vuokra- tai omistusasunto, kerros-, rivi- tai omakotitalo, huoneet, kalustus), asuinalue (kaupunki/maaseutu, palvelut, viihtyisyys, harrastusmahdollisuudet), asuinolosuhteet ja asuntopolitiikka. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: päivärytmi, kellonajat, ostosten teko, kulutustavarat ja ruoat, ruoanlaitto, ateriointi kotona ja ravintoloissa, mitat kuten rahayksiköt, hinnat, koko, paino. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. tutustuminen, tapaaminen ja esittäytyminen, henkilökohtaiset perustiedot, kiittäminen ja hyvästeleminen. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen, mahdollisia opintomatkoja. Länsman, Helmi 2005: Cealkke dearvvuođaid 1; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt 4
kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit. Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. kurssin mini aihealueet Saame II 4 ov Opiskelijalla on perustiedot pohjoissaamen keskeisestä kieliopista ja laaja perussanavarasto. Hän osaa lukea erityyppisiä tekstejä (esim. helppoa asiatekstiä, satuja ja kertomuksia) ja osaa keskustella niiden pohjalta. Opiskelija kirjoittaa saameksi kirjoitelmia ja viestejä (esim. sähköpostiviestejä). Erilaisia luku-, kirjoitus-, ja keskusteluharjoituksia, kielioppia ja tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoituksia. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: palvelujen käyttäminen (pankki, posti jne.), joukkoliikenne ja yksityinen liikenne. Terveys ja hyvinvointi: Osallistujan tulee selviytyä kohdekielellä joutuessaan viestimään esim. seuraavanlaisista asioista: vointi (paha olo, nälkä, jano, väsymys, mieliala, oma vointi, toisten voinnista kysyminen), ruumiinosat, sairastuminen: ensiapu, lääkärissäkäynti, sairaala, tapaturmat ja sairaudet, hätätapauksessa toimiminen, terveydenhuolto, terveyskasvatus. Matkustaminen: Osallistujan tulee pystyä selviytymään matkailuun liittyvissä tilanteissa, esim. tiedonhankinta matkakohteesta ja majoitusmahdollisuuksista, matka- ja majoitusjärjestelyt, matkavakuutus, joukkoliikenne (lähtö- ja saapumisaikojen selvittäminen, lipun osto, reitin ja matkustustavan valinta), kuulutukset ja kyltit kulkuneuvoissa, tulleissa, julkisissa rakennuksissa ja rajalla, maahantulo ja maastalähtö: passi- ja tullivirkailijoiden kanssa keskustelu, matkan tarkoitus ja kesto, tullattavat tavarat, rahanvaihto, hotellissa asioiminen, tutustumiskäynnit, työvierailut ja koulutustilaisuudet, tien neuvominen ja ajo-ohjeet, liikennemerkit ja -säännöt, kulkuvälineen vuokraaminen ja huolto, matkakohteen esittely ja neuvojen antaminen, ongelmatilanteet: tavaroiden katoaminen, varkaudet, onnettomuudet. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. puhelinkäyttäytyminen, kirjalliset viestit tutuille ja tuntemattomille, vierailukutsujen esittäminen, vierialut, tilaisuuksissa isäntänä tai emäntänä ja vieraana esiintyminen, keskustelun aloittaminen, lopettaminen ja keskusteluun liittyminen. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. 5
oppimateriaali Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 2; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit. Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. aihealueet oppimateriaali Saame III 4 ov Opiskelija palauttaa mieleen edellisillä kursseilla oppimansa asiat ja soveltaa niitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Opiskelija osaa lukea vaativampia tekstejä pohjoissaameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella pohjoissaameksi niiden pohjalta. Lukuharjoituksia, tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Työ: Opiskelijan pystyy kertomaan työstään sekä kysymään toisten työstä esim. perustiedot (työpaikka, työtoverit, esimiehet, kokoaikatyö, osaaikatyö, työtyytyväisyys), päivittäinen rutiini (työpäivän pituus, alku, loppu, vaiheet, tauot, vapaa-aika, työajan seuranta), työvuosi (työjaksot, lomat, vuodenaikojen vaikutus työhön), työkokemus (työtehtävien kuvaus, pätevyysvaatimukset), oman työn vaatima kielitaito (posti, faksi, puhelin, sähköposti jne.), oma ammatti, ammattiala ja lähialat, palkkaus, arvostus, ilmapiiri ja työssä viihtyminen, urakehitys ja uratoiveet, työturvallisuus ja ergonomia, vaaratekijät, työllisyys ja työttömyys, ammattiyhdistystoiminta (palkat ja työsuhde-edut), kokoukset ja neuvottelut. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista, pääuutistapahtumista ja kulttuurista: elämäntavat (omat ja yleiset), kulutustavarat ja ruoat, ajankohtaiset tapahtumat (ymmärtäminen), joukkoviestimet. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa. Oppitunnit, kirjallisia ja suullisia harjoituksia ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 3; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu 6
váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit. Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame. aihealueet oppimateriaali Pohjoissaame. Saame IV 4 ov Opiskelija osaa keskustella ja kirjoittaa pohjoissaameksi. Hän osaa soveltaa aikaisemmin oppimaansa tietoa suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöön ja kehittää sanavarastoaan. Hän osaa lukea vaativampia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi niiden pohjalta. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja lyhyitä, valmisteltuja suullisia esityksiä eri aiheista. Painopiste on arki- ja työelämään liittyvässä kielenkäytössä. Keskusteluharjoituksiin valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista, pääuutistapahtumista ja kulttuurista: elämäntavat (omat ja yleiset), kulutustavarat ja ruoat, ajankohtaiset tapahtumat (ymmärtäminen), joukkoviestimet. Ympäristö ja maantuntemus: Osallistujan tulee pystyä kuvaamaan omaa maataan ja sen ympäristöoloja. Lisäksi tulee tuntea tärkeimpiä kohdekielisen alueen piirteitä ja pystyä kysymään niistä lisää, esim. luonto, ympäristö ja ympäristönsuojelu, ympäristöuhat, väestö, elinkeinot, sää, ilmasto, vuodenajat, luonnonvarat. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa. Oppitunnit ja suulliset ja kirjalliset harjoitukset. Länsman, Helmi 2008: Cealkke dearvvuođaid 4; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit. Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. 7
aihealueet: oppimateriaali Pohjoissaame. Saame V 4 ov Opiskelija syventää ja kehittää pohjoissaamen kielen suullista ja kirjallista taitoaan ja kykenee käyttämään pohjoissaamea monenlaisissa tilanteissa. Hän kehittää tietoisesti sanavarastoaan ja osaa hakea itsenäisesti tietoa saamenkielisistä lähteistä. Hän tuntee myös saamen kielen sananmuodostusopin perusperiaatteita. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija pitää esitelmän valitsemastaan aiheesta. Esitelmään valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Painopiste on (saamelaiseen) yhteiskuntaan, ympäristöön ja maan- ja kulttuurintuntemukseen liittyvässä kielenkäytössä. Yhteiskunta: Osallistujan tulee pystyä välittämään ja vastaanottamaan tietoa oman ja toisen maan yhteiskuntajärjestelmästä, esim. väestö (enemmistöt, vähemmistöt), maan sijainti (naapurimaat, kansainväliset yhteydet), koulutusjärjestelmä (tavoitteet, tehtävät, erilaiset oppilaitokset jne.), uskonnot ja maailmankatsomukset, kieliolot, poliittinen järjestelmä (kansanedustuslaitos, hallitus ja valtion päämies, valtion ja kuntien hallinto, luottamusmiehet, virkamiehet), historia (keskeiset vaiheet ja niiden vaikutukset), talouselämä (tärkeimmät elinkeinot, työmarkkinat, yksityinen kulutus, julkinen talous, verotus, markkinatalous, EU ja globaalistuminen), sosiaaliturvajärjestelmä (hyvinvointiyhteiskunta, tuki kansalaisille), oikeusturvajärjestelmä (oikeuslaitos, ihmisoikeudet, lainsäädäntö), tasa-arvo (sukupuolten ja alueiden välinen, enemmistöt ja vähemmistöt), kulttuuri. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa. Oppitunnit ja suulliset harjoitukset. Saamelainen yhteiskunta, ympäristö ja maan- ja kulttuurintuntemus: ks. kurssin Johdanto saamelaiskulttuurin oppimateriaali- ja oheismateriaalilistaa. Sananmuodostus: Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk Esitelmä, kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Kieliharjoittelu ajankohta Kevätlukukaudella, helmi-maaliskuussa. Opiskelija tutustuu työelämään ja sen vaatimuksiin ja soveltaa oppimaansa työtehtävissä, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa. Opiskelija tutustuu viikon ajan sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa ja kielen kirjallista tai/ja suullista käyttöä. Hän soveltaa ja käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä. Harjoittelupaikka voi olla Suomessa tai ulkomailla. Opiskelija kirjoittaa pohjoissaamenkielisen sivun pituisen 8
arviointi raportin, jossa kertoo harjoittelustaan (esim. tekemistään työtehtävistä) ja pohtii harjoittelun yhteyttä ja merkitystä opintoihinsa. Harjoittelu ja raportti. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. 8.2. Saamelaisen kulttuurin opinnot 9 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kuvata saamelaisten historiaa, saamelaisesta perinteistietoa, nykykulttuuria ja yhteiskunnallisia erityispiirteitä. Hän osaa tehdä saamenkäsitöitä. oppimateriaali Saamelainen kirjallisuus ja suullinen kertomaperinne Opintojakson aikana perehdytään pohjoissaamenkieliseen kaunokirjallisuuteen eritoten kielen näkökulmasta. Kurssin suoritettuaan opiskelija on lukenut ainakin yhden pohjoissaamenkieliseen (lasten)kirjallisuuteen luukuvan teoksen. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, kirjallisuuden luvun ja kirjallisuudesta keskustelua, lukupäiväkirjan tai kirja-arvostelun tai kirjaesittelyn laatiminen. Oppitunnit, keskustelua, ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus: yksi saamenkielinen (lasten)kirja opiskelijan oman valinnan mukaan ja sopimuksen mukaan joitakin seuraavista (soveltaen): Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1981: Girdinoaiddi bárdni, Sápmelaš máidnasat; Harald Gaski, Harald Solbakk, John T. Solbakk, Aage 2004: Min njálmmálaš árbevierru, Máidnasat, myhtat ja muitalusat; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita; Gaski, Harald 2008: Ivdnesuotna, sámi čáppagirjjálašvuođa čoakkáldat; Sárá, Máret (doaimm.) 2007: Sátnevádjasat; Stien, Laila Gaup, Mikkel A. 1993: Loga eambbo; Gaup, Káren Elle 2001: Girjji-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat; Berg. Tholeif 1986: Muitalusat, maidnasat ja cukcasat; Fjellner: Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis; Olaus Sirma: Guldnasaš ja Moarsi fávrrot; Jalvi, Pedar 1992: Sátnedáidu, s. 23 46; Larsen, Anders 1992: Beaive-álgu; Paltto, Kirsti 1989: Guovtteoaivvat nisu; Turi, Johan 1987: Muitalus sámiid birra, s. 11 135, 181 188; Lukkari, Rauni Magga 1991: Mu gonagasa gollebiktasat; Valkeapää, Nils Aslak 1989: Beaivi Áhčážan; Saba, Isak: Sámisoga lávlla. Giellavealgu; Utsi, Paulus 1980: Giela gielain; Somby, Marry A. 1976: Ammul ja alit oarbmealli. Kirjallisuusteoria: Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuođahistorjá; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgat jahkeduhátmolsumis, Ođđaset sámi girjjálašvuohta; Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára; Helander, Nils Øyvind Gaski, Harald 1989: Čálli giehta ollá guhkás, Sámi girjjálašvuođa birra; Gaski, Harald 2008; Čáŋa gillii! 1 Sámi girjjálašvuohta. 9
Kirjallisuuden lukeminen, keskustelua ja kirja-arvostelu tai -esittely. Pohjoissaame. arviointi Saamelainen ruokaperinne Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee saamelaisia perinneruokia ja niiden valmistustapoja. Perinneruokien valmistusta käytännössä itse tekemällä ja vierestä seuraamalla, keskustelua ja tarinointia. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista portfoliossaan. Osallistuminen, ruuanlaittoa, aineiston keräämistä (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Osallistumien ja portfolio. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. arviointi Opintomatkat Opiskelija täydentää saamelaisen kulttuurin ja Saamenmaan tietämystään ja luo mm. kontakteja kieliharjoittelua varten. Opintomatka/opintomatkat lähialueille. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa matkasta portfoliossaan. Matkat, aktiivinen osallistuminen, portfolio ja opintomatkaraportti. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. Saamelaiskulttuuri 2 ov Opiskelija syventää saamelaiskulttuurin tuntemustaan. Kurssilla keskustellaan sopimuksen mukaan erilaisista aiheista ja opiskelija tekee saamenkielisen esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta tai esimerkiksi seuraavista: saamelainen kuvataide, elokuva ja teatteri, shamanismi, mytologia, historia, yhteiskunta, oikeudet, saamelaisuusliike, saamelaispolitiikka, perinteiset elinkeinot, joikuperinne, maailmankuva, saamelainen nykytaide, saamelainen kuvataide, Suomen koululaitos ja sen vaikutukset saamelaisiin ja saamen kieleen, saamelaisten arvoja, perinteitä ja tapoja, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, saamelainen evakko, perinteistieto, tarinaperinne, Saamenmaan kansallinen herääminen, yhdistyvä Saamenmaa, poronhoidon historia ja kehittyminen, poron korvamerkit, riekonpyynti, kalastus, vanha aika. Kurssi voi sisältää myös haastattelun, jonka voi tehdä koskien saamelaista perinnäistietoa tai nykypäivän elämää ja haastatella voi minkä tahansa saamelaisryhmän edustajaa. 10
oppi- ja oheismateriaali Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Magga, Máret-Ánne Magga, Ristenrávdná 2009: Borramušat bohccos. Sámediggi, Anár; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Heiken, Máret Bongo, Marit G. 2000: Sámi biepmut jagi 2000; Aikio, Niiles Jouni Kulrula Timo Marjomaa Anne 2006: Niiles-Jounin saamelaisia makuja. Kassiopeia Finland Oy; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 41 103; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 167 177; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut 142 155; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, 338 363; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina 2004 2006. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, 359 371; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika, Saamelaisia satuja. WSOY, Helsinki; Nettiartikkeli kolttasaamelaisista: http://www.samimuseum.fi/saamjiellem/suomi/tieto_etusivu.html; Nettiartikkeli inarinsaamelaisista: http://www.samimuseum.fi/ anaras/index.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat 1600 1751. Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, Aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár 2005: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; Lohiniva; Leena: Govvan, saamelaisesta kuvataiteesta; Saamelaista nykytaidetta, Rovaniemen taidemuseo; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. 11
arviointi Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat ja opintomatkat, saamenkielinen esitelmä. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. oppimateriaali arviointi Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opiskelija osaa kertoa inarin- ja kolttasaamelaisista, heidän kielestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Opintomatkoja esim. Nellimiin ja/tai Sevettijärvelle, vierailu inarinsaamen kielen kielipesässä, esitelmiä, luentoja, tarinoita. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista portfoliossaan. Oppitunnit, opintomatkat, vierailut, keskustelua omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen ja portfolio. Ks. kohta Johdanto saamelaiskulttuuriin; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Opintomatka, vierailu, luennot, tarinat ja portfolion täydentämistä. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame/suomi. Pohjoissaame. Sisnatyö Opiskelija osaa tehdä sisnasta esim. käsityölaukun tai tossut. Käsitöiden tekoa, keskustelua ja tarinointia käsityönperinteen taitajan kanssa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista portfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, lopputyö ja portfolio. Hopeatyö Opiskelija osaa käyttää oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hän osaa käyttää hopeatyöhön liittyviä työkaluja kertoa hopeasta käsityömateriaalina, sen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Hopeatyön tekoa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista portfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, lopputyö ja portfolio. Pohjoissaame/suomi. 12
Pahka-, luu ja sarvityö Opiskelija osaa käyttää oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hän osaa käyttää työkaluja ja työstö- hiontakoneita ja kertoa poronluusta (poron sääriluista ja koparoista), sarvista ja pahkasta käsityömateriaalina; niiden ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Opiskelijan oman materiaalivalinnan mukaan seuraavista: luun tai sarven sahausta, viilausta, hiontaa ja hienohiontaa tai pahkan sahausta ja/tai veistämistä, aihion muotoilua, kovertamista, hienohiontaa, parkkivärjäytystä, öljyämisen käyttöä ja huoltamista. Harjoitustyönä opiskelija tekee luupuikon, voi- tai paperiveitsen, sarvikorut tai pettukuloimet. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistuminen ja portfolio. Harjoitustyön/-töiden teko, loppukoe ja portfolio. Pohjoissaame/suomi. 8.3. Yleiset opinnot 5 ov Yleisiä opintoja on yhteensä 5 ov: Johdanto saamelaiskulttuuriin, Tietotekniikka, Oppimispäiväkirja ja portfolio ja Digitaalinen dokumentointi 2 ov. Yleiset opinnot varmistavat, että opiskelija hallitsee opintojen menestyksekkääseen suorittamiseen tarvittavat opiskelutaidot ja perustiedot. oppimateriaali ja oheismateriaali Johdanto saamelaiskulttuuriin Opiskelijalla on kurssin käytyään yleistä tietoa saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Hän perehtyy saamen kielien asemaan saamelaisessa yhteiskunnassa sekä niihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka ovat johtaneet kielien ja kulttuurin nykytilaan. Hän osaa nimetä saamelaisryhmät ja saamelaiset elinkeinot ja kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Hän tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Opiskelija perehtyy myös saamen kielien revitalisaatiokeinoihin sekä niiden välittömiin vaikutuksiin kieliyhteisössä. Esitelmiä, luentoja, kirjallisuutta, luentoja ja opintopäiväkirja tai tentti. Pennanen, Jukka ja Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan, Solbakk, Aage ja Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus 13
arviointi saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 41 103; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 167 177; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut 142 155; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, 338 363; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004 2006. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, 359 371; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika, Saamelaisia satuja. WSOY, Helsinki; Nettiartikkeli kolttasaamelaisista: http://www.samimuseum.fi/saamjiellem/ suomi/ tieto_etusivu.html; Nettiartikkeli inarinsaamelaisista: http://www.samimuseum.fi/ anaras/index.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat 1600 1751. Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, Aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár 2005: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, luennot, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, esitelmät ja oppimispäiväkirja tai tentti tai kirjallisuuspohjainen tentti. Suoritettu/hylätty. Suomi. Tietotekniikka Kurssin käytyään opiskelija hyödyntää erilaisia toimisto-ohjelmia ja käyttää Internettiä hyödyksi kirjallisten opiskelutehtävien, esim. opintopäiväkirjan ja erilaisten sanalistojen laatimisessa. Harjoitustehtäviä, laitteen käyttö ja hallinta, tietoturva, 14
Wordin, Excelin ja PowerPointin peruskäyttö, Internet ja sen hakupalvelut, sähköposti. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, kurssilla tehdyt työt kootaan portfolioon. Suomi. Oppimispäiväkirja ja portfolio Opiskelija kokoaa portfolioonsa omia töitään/opiskelutehtäviään, jotka ovat olleet hänelle merkittävimpiä oppimiskokemuksia, ja arvioi ja analysoi samalla omaa oppimistaan ja osaamistaan. Konkreettisesti portfolio voi olla kansio, salkku, tietokonelevyke, videokasetti tai jotakin muuta - rajana on vain opiskelijan luovuus. Sisältönä voi olla oppimistehtäviä, tenttejä, työharjoitteluraportteja, oppimispäiväkirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä tai projektisuunnitelmia ja raportteja. Portfolio siis sisältää todistuskappaleita kaikesta siitä, mitä opiskelija on oppinut ja mitä hän osaa ja minkä kautta hän pystyy osaamistaan analysoimaan. Portfolion työstämisprosessi aloitetaan heti koulutuksen alettua, itsenäistä työskentelyä, portfolion kokoamista ja laatimista. Portfolion esittely lukuvuoden lopulla. Pohjoissaamen ja suomi. Suomi. Digitaalinen dokumentointi 2 ov Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tallentaa ääntä digitaalisesti ja editoida äänittämäänsä materiaalia. Hän osaa soveltaa käytäntöön valokuvauksen ja kuvankäsittelyn teoriaa ja työkaluja, digitoida valokuvia ja käsitellä digitaalista kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa väriavaruuden, resoluution ja tallennusmuodot huomioon ottaen. Hän saa valmiuksia portfolion tekemiseen. Digitaalisen nauhoituslaitteen tekniset ominaisuudet ja käyttö, äänitallenteen ominaisuudet, tallennusmuodot ja editointi. Valokuvalla viestiminen, digitaalisen kameran tekniset ominaisuudet ja kameran käyttö, valokuvan rajaus, tarkennus, valotus, syvyysterävyys, digitaalisen kuvan ominaisuudet ja tallennusmuodot, valokuvan digitointi, digitaalisen kuvan korjailu ja käsittely, tekijänoikeustietojen tallennus ja kuvan pakkaus, portfolion laatimista. Oppitunnit, äänitteiden tekeminen, valokuvien ottaminen ja portfolion laatiminen. 15
8.4. Vapaasti valittavat opinnot 4 ov Tavoitteet: Vapaasti valittavat opinnot vahvistavat kurssista riippuen opiskelijan kulttuurinja/tai kielentuntemusta. Ne antavat opiskelijalle mahdollisuuden osallistua oppilaitoksen koulutustarjontaan myös oman oppiaineiden ulkopuolella. Vapaasti valittavien opintojen puitteissa tarjottavat kurssit vaihtelevat. Kurssitarjotin luodaan osin opiskelijoiden toiveiden ja osin aikaisempien vuosien tuoman kokemuksen pohjalta. 16