Ennakkotiedote lukuvuoden virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa

Transkriptio

1 SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Ennakkotiedote lukuvuoden virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa POHJOISSAAMEN KIELI III, YLIN TASO 10 ov (400h) Pohjoissaamen kieli I, perustaso (10 ov) ja II, keskitaso (10 ov) tai vastaavat opinnot suoritettuina / äidinkielenä osaaminen Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa verkko-oppitunteja (200 h) sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä (200h). Ensimmäinen koulutuskerta sisältää verkkoympäristöihin tutustumisen. Tavoitteet Opiskelija syventää saamen kielen suullista ja kirjallista käyttöään ja taitojaan ja hänellä on valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkija työelämän viestintätilanteissa. Opiskelija hallitsee pohjoissaamen kieliopin, oikeinkirjoituksen ja kielenhuollon keskeiset asiat ja osaa tuottaa erilaisia tekstilajeja saameksi. Opiskelija laajentaa aktiivisesti sanavarastoaan ja osaa kiinnittää tietoisesti huomiota kielensä rikastuttamiseen. Opiskelijalla on myös valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen ylimmän tason tutkinto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Seuraava tutkinto järjestetään Koulutuksen tavoitteena on myös syventää opiskelijoiden tietoa saamelaiskulttuurista, saamelaisten historiasta, saamelaisesta perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan vähemmistö- ja alkuperäiskansana. Kohderyhmä Toteutus Opintojen laajuus on 10 ov ja koostuvat pohjoissaamen kielen (9 ov) ja saamelaisen kulttuurin (1 ov) opinnoista. Opetuskielenä on pohjoissaame. Koulutus on tarkoitettu kaikille saamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutus sopii mm. kuntien ja valtion henkilöstölle, muille julkisoikeudellisia tehtäviä saamelaisalueella hoitaville viranhaltijoille, työntekijöille sekä luottamusmiehille. Kurssi toteutetaan etäopintoina Learnlinc-etäopetusjärjestelmässä. Vaatimuksia osallistumiseen: Pc-tietokone, internetyhteys (laajakaista) ja headsetit (sankaluuri). Lisätietoja opiskeluympäristöstä: ohje tai tero.riskila@sogsakk.fi.

2 Yleiset kielitutkinnot Pohjoissaamen kielessä voi suorittaa perus, keski- tai ylimmän tason yleisen kielitutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta. Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Tietoa kielitutkinnoista, tutkintopäivistä ja -paikoista, ilmoittautumisesta ja tutkintomaksuista löydät soitteesta Sivuilta löydät myös kielitutkintojen taitotasokuvaukset. Testiin voi käydä tuttumassa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilta Yleiset kielitutkinnot. Sivuilla on myös ohjeita testiin tulijoille. Lisätietoja: Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanslia (016) Paikka ja aika Osanottajamäärä Kustannukset Tiedustelut Hakeminen Opinnot käynnistyvät Learnlinc-järjestelmässä elokuun puolivälin /syyskuun alun paikkeilla ja päättyvät huhtikuussa Oppituntien tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Kurssille otetaan 15 opiskelijaa hakemusten perusteella. Osallistujilta peritään mahdollisesti noin 100 :n kurssimaksu. Lisäksi opiskelija kustantaa itse tarvittavat oppimateriaalit. Eeva-Liisa Rasmus, erasmus@sogsakk.fi tai puh Tietoa myös osoitteessa Koulutukseen haetaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa:

3 POHJOISSAAMEN KIELI III, YLIN TASO 10 ov (400h) Opetussuunnitelma Opintokokonaisuus Oppimateriaali Koulutuksen laajuus on 10 ov ja se koostuu pohjoissaamen kielen (9 ov) ja saamelaisen kulttuurin (1 ov) opinnoista. Kurssit muodostavat kokonaisuuden, joissa käsitellään erilaisia arki- ja työelämän aihepiirejä. Saamelaiskulttuurin opetus etenee kielen opetuksen rinnalla saamenkielellä. Suomenkielinen saamelaiskulttuurin opetus ajoittuu keväälle kieliopintojen jälkeen. Opettaja valitsee opinnoissa käytettävän oppimateriaalin. Kurssien kuvaukset Kirjoittaminen Toteutustavat Oppimateriaali 3 ov Opiskelija kirjoittaa eri tekstilajeja saameksi ja ottaa kirjoittaessaan huomioon tekstin sisällön, tehtävän, luettavuuden, kohderyhmän ja rakenteen. Opiskelija tuntee kielenhuollon keskeiset kohdat ja osaa arvioida kirjoittamiaan tekstilajeja myös kielenhuollon kannalta. Hän tuntee myös kielenhuollon kielioppaita ja sanakirjoja. Opiskelija tuntee saamen kielen sanataivutuksen, sanaluokkajaon ja sananmuodostuksen periaatteita ja osaa analysoida ja soveltaa niitä myös omaan kielenkäyttöönsä. Hän osaa verrata saamen ja suomen kielen lauserakenteiden eroja ja yhtäläisyyksiä ja ottaa ne huomioon omassa kielenkäytössään. Yhteiskuntaelämään ja työelämään liittyvien tekstien kirjoittamista ja kielenhuoltoa. Kirjoittamisen suunnittelu, prosessikirjoittaminen, lukijan huomioon ottaminen, tekstijäsennysten tunteminen ja käyttö sekä vakioasettelu. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Henkilökohtaisen sanalistan täydentäminen. Vuolab-Lohi, Káre 2004: Giellagáhttenrávvagat. Logaldatmáŋggus. Sámi Allaskuvla. Guovdageaidnu; Čállinrávagirji 2003: no/nyupload/ Samisk % 20l%C3%A6ringsnett/ Dokumenter/ callinravvagat.pdf; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk, s ; Čállinrávvagat: callinravvagat.html (soveltuvin osin); Hirvonen, Vuokko 1993: Jurddašeapmi giella teaksta; Alasilta, Anja 2000: Näin kirjoitat tehokkaasti: viestintäopas työelämän kirjoittajille; Alasilta, Anja (1998) 2001: Näin kirjoitat tietoverkkoon: viestintäopas paperin maailmasta verkkojen aikaan; Pirjo Linnakylä, Eija Mattinen ja Asta Olkinuora (1988) 1992: Prosessikirjoittamisen opas; Irma Repo ja Tahvo Nuutinen

4 Suoritustavat Harjoitukset ja lopputyö. 1995: Aikuisten viestintätaito; Milja Husu, Elise Tarkoma ja Aino Vuorijärvi 2001: Ammattisuomen käsikirja; Piehl, Elisa 1998: Tekstintekijän käsikirja; Irma Repo ja Taahvo Nuutinen 2003: Viestintätaito. Kääntäminen Toteutustavat 2 ov Opiskelija osaa kääntää eri tekstilajeja suomesta saameen ja osaa analysoida ja vertailla saamen ja suomen eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija täydentää aloittamaansa sanalistaa ja laajentaa aktiivisesti sanavarastoaan. Eri tekstityyppien käännösharjoituksia itsenäisesti ja ryhmissä, aktiivista tuntiosallistumista ja henkilökohtaisen sanalistan täydentämistä. Oppitunnit, käännösharjoitukset ja itsenäistä työskentelyä. Henkilökohtaisen sanalistan laatimista. Oppimateriaali Vest, Jovnna-Ánde 2005: Sámi synonymat; Nielsen, Konrad: Lappisk ordbok I-V. Universitetsforlaget; Vuolab-Lohi, Káre 2004: Giellagáhttenrávvagat. Logaldatmáŋggus. Sámi Allaskuvla. Guovdageaidnu; Čállinrávagirji 2003: no/nyupload/ Samisk % 20l%C3%A6ringsnett/ Dokumenter/ callinravvagat.pdf; Sanakirjat Suoritustavat Käännösharjoitukset ja käännöstyö. Saamelainen kirjallisuus ja kertomaperinne 2 ov Opiskelija tuntee saamelaisen kirjoittamattoman ja kirjoitetun kaunokirjallisuuden historiaa, kehitystä, suuntauksia, lajeja, kirjallisuuden keskeisiä edustajia ja teosten tyylipiirteitä. Opiskelija osaa analysoida kaunokirjallisia tekstejä. Oppitunnit, analyysiharjoituksia, kirjaesittely ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Henkilökohtaisen sanalistan täydentäminen. Toteutustavat Oppitunnit, kirjallisuuden lukemista ja itsenäistä työskentelyä. Oppimateriaali Opiskelijan oman valinnan mukaan ja joitakin seuraavista: Fjellner: Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis; Olaus Sirma: Guldnasaš ja Moarsi fávrrot; Guttorm, Eino 1985: Varahuvvan bálgát; Jalvi, Pedar 1992: Sátnedáidu, s ; Larsen, Anders 1992: Beaiveálgu; Paltto, Kirsti 1989: Guovtteoaivvat nisu; Turi, Johan 1987: Muitalus sámiid birra, s , ; Vest, Jovnna-Ánde 1995: Kapteainna ruvsu; Lukkari, Rauni Magga 1991: Mu gonagasa

5 Suoritustavat gollebiktasat; Valkeapää, Nils Aslak 1989: Beaivi Áhčážan; Saba, Isak: Sámisoga lávlla. Giellavealgu; Utsi, Paulus 1980: Giela gielain; Somby, Marry A. 1976: Ammul ja alit oarbmealli; Vuolab, Kerttu 1990: Čeppari čáráhus. Kirjalluusteoria: Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuoñahistorjá; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgát jahkeduhátmolsumis, Oññaset sámi girjjálašvuohta; Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára; Pentikäinen, Juha (ed.) 2000: Sami Folkloristics; Gaski, Harald (ed.) 1997: In the Shadow of the Midnight Sun. Contemporary Sami Prose and Poetry. oppitunnit, kirjallisuuden lukemista, keskustelua ja kirjailija- ja kirjaesittely. Puhuminen 2 ov Opiskelija osaa keskustella saamen kielellä ja esittää ja perustella mielipiteitään. Opiskelija kehittää aktiivisesti sanavarastoaan. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskusteluharjoituksia ja valmisteltuja suullisia esityksiä eri aiheista. Painopiste on työ- ja yhteiskuntaelämään liittyvässä kielenkäytössä. Keskusteluharjoituksiin valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Kirjallisia harjoituksia käytetään suullisten harjoitusten tukena. Toteutustavat Oppitunnit ja suulliset harjoitukset. Oppimateriaali Oppitunneilla jaettava materiaali. Suoritustavat Keskusteluharjoitukset ja suulliset esitykset. Saamelaiskulttuuri 1 ov Opiskelija syventää saamelaiskulttuurin tuntemustaan. Opiskelija tekee saamenkielisen esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta tai esimerkiksi seuraavista, ja kurssilla keskustellaan sopimuksen mukaan seuraavista: saamelainen kuvataide, elokuva ja teatteri, shamanismi, mytologia, historia, yhteiskunta, oikeudet, saamelaisuusliike, saamelaispolitiikka, perinteiset elinkeinot, joikuperinne, maailmankuva, saamelainen nykytaide, saamelainen kuvataide, Suomen koululaitos ja sen vaikutukset saamelaisiin ja saamen kieleen, saamelaisten arvoja, perinteitä ja tapoja, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, saamelainen evakko, perinteistieto, tarinaperinne, Saamenmaan kansallinen herääminen, yhdistyvä Saamenmaa, poronhoidon historia ja kehittyminen, poron korvamerkit, riekonpyynti, kalastus, vanha aika.

6 Kurssi voi sisältää myös haastattelun, jonka voi tehdä koskien saamelaista perinnäistietoa tai nykypäivän elämää ja haastatella voi minkä tahansa saamelaisryhmän edustajaa. Toteutustavat Oppi- ja oheismateriaali Oppitunnit ja suulliset harjoitukset. Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut ; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, ; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, ; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika. WSOY, Helsinki; Saamelaisia satuja: Nettiartikkelit kolttasaamelaisista tieto_etusivu.html ja inarinsaamelaisista yleistietoa.html; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander- Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; Lohiniva; Leena: Govvan, saamelaisesta

7 kuvataiteesta; Saamelaista nykytaidetta, Rovaniemen taidemuseo; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Suoritustavat Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, saamenkielinen esitelmä. Pohjoissaame ja suomi.