inter vivos ikkunoita. ulkoasioita. 1/2003
Tukeva ote vaativiin transaktioihin. Hannes Snellman Suomen terävin transaktiotoimisto. Oletko kiinnostunut asianajajan työstä? Voit tutustua työhön käytännössä jo opintojesi aikana. Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy on transaktiotoimisto, jonka painopistealueet ovat yritysjärjestelyt, teknologia, rahoitus ja pääomamarkkinat sekä riitojen ratkaisu ja insolvenssi. Hannes Snellman tarjoaa alasta kiinnostuneelle opiskelijalle eri mahdollisuuksia: lähetiksi tehtävänä juoksevien asioiden hoito joskus myös aivan konkreettisesti. juniortraineeksi työ on kesän aikana kokopäiväistä ja lukukausina osa-aikaista. Juniortrainee avustaa toimiston lakimiehiä eri selvitystöissä ja tiedonhaussa. Työ vaatii tarkkaa luonnetta sekä juridiikan perustiedot. traineeksi kokopäiväiseksi lakimiesharjoittelijaksi toimiston trainee-ohjelman puitteissa. Trainee avustaa lakimiehiä eri toimeksiannoissa, tekee esim. selvityksiä, kerää tietoja ja laatii erilaisia asiakirjoja. Traineen toimenkuva on pitkälti vastaava kuin avustavan lakimiehen. Tehtäviin valmentaa henkilökohtainen tutori. Trainee-ohjelmaan otetaan 8-10 opiskelijaa kerrallaan 3 kertaa vuodessa 4 kk jaksoiksi Helsinkiin, Turkuun ja Maarianhaminaan. Otamme myös yhden KM lakimiestraineen, jolla on mahdollisuus tutustua lähemmin Knowledge Management -toimintoon. Aloitukset ovat tammi-, touko- ja syyskuussa. Jos olet kiinnostunut pääsemään sisään liikejuridiikan maailmaan, ota yhteyttä Human Resource Coordinator Nina Sveholmiin, puh. (09) 2288 4295, nina.sveholm@hannessnellman.fi. Voit myös käydä tutustumassa kotisivuihimme: www.hannessnellman.fi. Yritysjärjestelyt Teknologia Rahoitus & pääomamarkkinat Riitojen ratkaisu & insolvenssi Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Eteläranta 8 00130 Helsinki Puh. (09) 228 841 Fax (09) 177 393 E-mail: etunimi.sukunimi@hannessnellman.fi Helsinki Turku Maarianhamina www.hannessnellman.fi
Sisältö 1/2003 3 Pääkirjoitus 4 Vierailulla:! Puuttua vai olla puuttumatta kas siinäpä ongelma 7 Yhdistyksen puheenjohtajan elämän aakkoset 8 Bonus Pater Familias:! Onko Pykälä demokraattinen tasavalta, Mikko Heinonkoski? 10 Experto Credite:! Kirjoittaminen on kivaa 12 IV testaa 16 Hyypiöiden maailma totta vai tarua? 18 ELSA Ikkuna Eurooppaan 20 The 40th Annual Congress of the International Association of Young Lawyers; Lisbon, Portugal 23 Skål för det nordiska samarbetet! 24 Panopticon 26 [Ulko]suhteellisuuden tajusta 28 Kylässä:! Ikkunoita ja ulkomaailmoja 30 Superkokki Herkules:! Vatkulia viidelle PÄÄKIRJOITUS Tervetuloa uudenlaisen lehden pariin hyvät uskolliset ja uskottomat lukijamme. En malta päästä kertomaan tuulista, jotka viime viikkoina ovat laseja helisytelleet, joten käyn siekailematta suoraan asiaan. Ikkunoita ja ulkoasioita. Uusia juttutyyppejä ja loistokkaita kirjoittajia on putkahdellut kuin mursu ties mistä. Ensimmäisenä mieleeni tulevat uudenlaiset asiantuntijakirjoitukset. Ajattelin nimittäin, että ansaitsisimme hetken siunaaman tenttikirjoilta. Oikeus an sich on kyllä mielenkiintomme kohde numero uno. Mutta nyt saamme tutustua tieteenalaamme aivan uusista kulmista. Nimittäin kirjoittajat, Vierailijat, tulevat tiedekuntamme rajojen, yliopiston tai kenties valtiollistenkin rajojemme ulkopuolelta. Kuka vielä arvaakaan, mitä näemme, kun vanhaksi elämme. Toinen uusia ikkunoita avaava juttusarja kaataa myös tiedekuntien ja tiedonintressien välisiä raja-aitoja, nyt opiskelijamaailmasta käsin. Olen kosinut jo muutamia muikkusia kirjoittajakykyjä muista tiedekunnista, ja he ovat vastanneet myöntävästi, kirkuneetkin luojatiesmiksi. Tämän ensimmäisen numeron Kyläilijä on valtiotieteellisen tiedekunnan asukki. Hän on opintoputkessaan tehnyt kerrassaan tyylikkään liukuman kansantaloustieteestä kehitysmaatutkimukseen ja nyt viimeisimpänä tanssiin. Neidon kriittisen kolumnin tapahtumapaikkana on tuo Jack the Ripperin ja Bouquet n residenssin ikimahtava Lontoo. Sitten vielä, jos sallitte. Loistava Antti Korhonen on ottanut asiakseen hauskuuttaa ja hyödyttää etenkin Teitä, lukusalien ystävät. Tiedossa on kieli poskella tehtyjä testauksia erinäisistä lukusaleista sekä kanta-asiakashaastatteluja. Pitäkää siis kaikki penkikuluttajat varanne, Antin arpasormi saattaa osua juuri teihin! En myöskään saata olla mainitsematta muutamista muista vakkarijutuista: tärkeistä opintoasioista, Mösjöö Pihlajaniemen omintakeisista kudelmista, Superkokki Herkuleksen ruumiillistumasta, ja älyllisemmästä maailmantutkiskelusta, näppäimissä tarkkasilmäinen Anette Alen. Niin. Mitä mainiointa ajanvietettä juuri niihin tunnelmallisiin hetkiin, kun tenttikirjat ovat saaneet ärhäkkää huutia. Nauttikaatten siis Inter Vivoksesta. Teille me tätä lehteä teemme. inter vivos Neljästoista vuosikerta, 1/2003 www.pykala.fi/intervivos intervivos@pykala.fi JULKAISIJA Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Mia Koro Muut kirjoittaja- ja julkaisijatiedot sivulla 31. Kuva: Kaisa Martikainen
VIERAILULLA Puuttua vai olla puuttumatta kas siinäpä ongelma UNTO VESA RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO Kysymys ns. humanitaarisen intervention oikeutuksesta on noussut polttavana esiin erityisesti kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Sen tekee hamletmaisen vaikeastiratkaistavaksi se seikka, että vastakkain on kaksi kansainvälistä järjestelmää ja ihmiskuntaa keskeisesti jäsentävää periaatetta: valtioiden täysvaltaisen suvereenisuuden periaate ja ihmisoikeusperiaate. Edellisen mukaan maailma koostuu joukosta itsenäisiä valtioita, joiden sisäisiin asioihin muilla ei ole oikeus puuttua. Jälkimmäisen mukaan jokaisella ihmisellä on hänelle ihmisenä kuuluvia luovuttamattomia ihmisoikeuksia. Periaatteet törmäävät yhteen, kun jokin valtio näitä ihmisoikeuksia loukkaa ja törmäys on väistämätön silloin, kun niitä räikeästi loukataan. Mitä muut valtiot tai täsmällisemmin kansainvälinen yhteisö voi siinä tilanteessa tehdä noiden ihmisoikeuksien suojelemiseksi? Ollako puuttumatta vai puuttua, ja jos päätetään puuttua, niin miten? Tarvittaessa voimakeinoin? Tämä kysymys on esitetty viime vuosikymmenellä esimerkiksi Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon ja Ruandan kriisien yhteydessä, mutta se on keskustelemisen arvoinen paljon laajemminkin. Jos puututaan Kosovossa, niin miksei Tsetseniassa? Jos Irakissa, niin miksei Saudi-Arabiassa? Jos Venäjällä, niin miksei Yhdysvalloissa? Tämä kahden periaatteen jännite ilmenee tietysti jo YK:n peruskirjassa. Järjestö perustuu kaikkien jäsentensä täysivaltaisen tasaarvoisuuden periaatteeseen ja mikään tämän peruskirjan määräys ei oikeuta Yhdistyneitä Kansakuntia puuttumaan asioihin, jotka olennaisesti kuuluvat jonkin valtion sisäiseen toimivaltaan, eikä velvoita jäseniä alistamaan tällaisia asioita tämän peruskirjan mukaan selvitettäviksi (Art. 2.7). Ja sitten järjestö kuitenkin perusmääriltään pyrkii toimimaan kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta kuuluvien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista kehitettäessä ja edistettäessä. YK-kirjallisuudessa on aivan oikein huomautettu, ettei järjestön perustajilla 1940-luvun puolivälissä ollut käsitystä siitä, miten YK käytännössä voisi ihmisoikeuksia edistää suvereenien valtioiden järjestelmässä. Mutta maailma on muuttunut. Ihmisoikeuksia on edistetty julistuksin ja sopimuksin ja valvonta- ja valitusmenetelmin. Räikeät ihmisoikeuksien loukkaukset tulevat tietoon, syyllistyttiinpä niihin missä päin maailmaa tahansa. Syylliset valtiot joutuvat ainakin moraalisen paheksunnan ja ehkäpä sanktioidenkin kohteeksi. Se vaikea kysymys nousee esiin sellaisessa tilanteessa, kun tämä ei auta, kun esimerkiksi johonkin vähemmistöön kohdistuu systemaattista sortoa, valtiovallan vainoa ja väkivaltapolitiikkaa. Tässäkin tapauksessa YK: n peruskirja tarjoaa periaatteessa väylän edetä. Tuo edellä lainattu Art. 2.7:n puuttumattomuusperiaate jatkuu nimittäin näin: Tämä periaate ei kuitenkaan saa estää VII luvussa edellytettyjen pak- Kuvat: Mia Koro 4
kotoimenpiteiden soveltamista. Ja VII lukuhan käsittelee toimenpiteitä rauhaa uhattaessa tai rikottaessa taikka hyökkäystekojen sattuessa. Eli mikäli jonkin valtion sisäinen tilanne räikeine ihmisoikeusrikkomuksineen vaarantaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kuten esimerkiksi eteläisen Afrikan rotuerottelupolitiikka teki YK:lla ja erityisesti turvallisuusneuvostolla on oikeus ja velvollisuuskin puuttua asiaan. Ja tässä kohden poliittinen aspekti tulee sotkemaan selkeitä juridisia periaatteita. Politiikka vaikuttaa harkintaan niin turvallisuusneuvostossa kuin kansainvälisessä yhteisössä laajemminkin siten, että toisten rikkomukset otetaan esiin, toisten ei. Toisia vastaan ryhdytään rikkomusten vuoksi voimatoimiin, kun taas toiset pääsevät kuin koira veräjästä. Yhdysvallat ja NATO päättivät sotilaallisella voimalla rangaista Jugoslaviaa sen Kosovossa harjoittamasta sortopolitiikasta, joka toki oli tuomittavaa, mutta kansainvälisessä vertailussa ei räikeimmästä päästä. Samat maat päättivät olla lähettämättä rauhanturvajoukkoja Ruandaan Somalian rauhanturvaoperaation takaiskujen vuoksi vaikka niitä sinne pyydettiin ja vaikka YK:n oman jälkikäteisarvion mukaan niillä olisi pystytty estämään tuhoisa verilöyly. Puuttumattomuutta seuranneen verilöylyn aikana yli puolen miljoonan kenties 800 000 ihmisen arvellaan saaneen surmansa lyhyessä ajassa. YK:n pääsihteeri Kofi Annan on viime vuosina voimakkaasti juuri Ruandan tapaukseen vedoten puhunut humanitaarisen intervention oikeutuksen puolesta. Kansainvälinen yhteisö ei voi eikä saa olla puuttumatta tällaiseen tilanteeseen tai uhkaan. Valtiosuvereenisuuden periaate saa selvästi väistyä. Kysymys on siitä, mihin raja vedetään; kuinka vakava pitää tilanteen tai arvion tulevasta tilanteesta olla, ennen kuin reagoidaan joko ennaltaehkäisevästi tai voimatoimin. Kaksi dilemmaa murentaa humanitaarisen intervention periaatetta. Mikäli sellaiseen voimatoimeen ryhtyy vain osa kansainvälistä yhteisöä kuten Kosovon sodassa NATO ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta, järkkyy kansainvälisen oikeuden universaalisuus. Alueelliset näkökohdat tai voimapolitiikka pääsevät määrittämään, milloin reagoidaan, milloin ei. Ja toisekseen, YK:ssa ei peruskirjankaan pohjalta päästä millään tavalla puuttumaan niihin tapauksiin, joissa turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet syyllistyvät ihmisoikeuksien loukkauksiin tai laittomuuksiin. Vahvojen ja voittajien oikeus on selektiivisyydessään niin kansainvälistä moraalia kuin oikeuttakin jäytävää. Hävinneiden diktaattoreita ja roistoja saadaan kyllä rangaistaviksi, mutta ei vahvojen ja voittajien. Vai pitääkö olla tyytyväinen edes siitä, että osaan rikoksista ja ihmisoikeuksien loukkauksista puututaan ja osa syyllisistä saadaan vastuuseen teoistaan? Onko se kuitenkin lupaus jostakin paremmasta, todella universaalisesta ja yhteisesti toimeenpantavasta kansainvälisestä oikeusjärjestyksestä? # 5
Yhdistyksen puheenjohtajan Elämän aakkoset KATJA PÄTIÄLÄ YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA Vuonna 2003 yhdistyksen puheenjohtajana toimii OTK, LL.M. Katja Pätiälä, hallituksen puheenjohtaja vuodelta 1997 ja spexin äiti. Katja laulaa autossa Tiktakkia ja suhtautuu intohimoisesti muun muassa kahvimainoksiin. S on Stadin Pykälä. A asuntovelallisuus ab B Bon Jovi: Slippery when wet C C-avain Myös Janina Päivänsäde Frostell on sanonut erään laatulehden Elämän aakkoset -sarjassa, että hänen elämänsä C, muusikkona, on ilman muuta c-avain. D Domma Kun luin, luin C-salilla. Tauoilla taisi tosin kulua enemmän aikaa kuin väistellessä sitä ruskeaa mönjää mitä sieltä C:n katosta aina joskus valui. Päivädisko-nimityksen osuvuudesta en ole koskaan ollut ihan vakuuttunut. Viimeiset hitaat eivät jääneet mieleen. E ehkä Ovet täytyy pitää auki mahdollisuuksille. F five hundred twentyfive thousand six hundred minutes 6 How do you measure a year? Kävin katsomassa musikaalin RENT viisi kertaa yhden vuoden aikana. Voisi kai sanoa, että se kolahti. G George Clooney tai joku Brad Pitt ei sytytä yhtään. En ole ikinä tuntenut hallitsematonta vetovoimaa kehenkään mieheen ainoastaan ulkonäön takia. Parhaiten tehoaa aamun suihkunraikas mies tai windstopper-kerrasto. Okei, Ethan Hawkelle olisi vaikea sanoa ei tilanteesta riippumatta. H Hallitus 2003 osti siivouskoneen! Istuin hallitus 2003:n kokouksessa vierailijana, ja kyllä ilo läikähti sydämessä, kun nämä isänmaan toivot päättivät ostaa teollisuuskiinteistöihin soveltuvan lattioiden siivouslaitteen. Aiheesta väännettiin aikanaan omana hallitusvuonna, mutta kun ei niin ei. Terveisiä vaan tunneihmisenä tunnetulle silloiselle taloudenhoitaja Haloselle. I intohimo Elämässä, rakkaudessa ja seksissä. Valitsin intohimon kuitenkin Pauligin kahvin ja Uolevi Nurmen takia. Olen kuullut eriäviä mielipiteitä kyseisen mainoksen koskettavuudesta, mutta mielestäni tämän artenomipuusepän suhde työhönsä on tavoittelemisen arvoinen. J John Steinbeck: Torstai on toivoa täynnä K Kravitz, Lenny Voisi olla myös K niin kuin kiireettömyys. Suosittelen vilpittömästi opiskelijana viihtymistä, unelmien toteuttamista ja elämänkokemuksen hankkimista ennen työelämään siirtymistä niin pitkään kuin se vain suinkin on mahdollista. Eläkää täysillä tässä ja nyt. Oman ajan eteen kannattaa sitten työelämään siirtymisen jälkeenkin vähän taistella. Painakaa mieleen. Sellaiset kiireettömät sunnuntaiaamut, jolloin voi nousta myöhään ja leipoa Lenny Kravitzin tahtiin sämpylöitä myöhäiselle aamiaiselle ovat ihania. L leivinpaperi Niiden sunnuntaiaamujen ihanuutta saattavat hiukan joskus laimentaa pienet tulipalot uunissa mutta so what. Ihan vähästä en lannistu. M matkustaminen ja Maitolaulu Aina kannattaa lähteä jos voi oppia jotakin uutta. Pidemmät ajanjaksot ulkomailla opettavat, että jos vain antaa itselleen mahdollisuuden, kaikkialla maailmassa odot-
tavat uudenlainen arki, uudet ystävät, kantakahvilat ja kantapöydät. Ja sitten se Maitolaulu. Kokemuksesta voin sanoa, että sen voi heläyttää ihan missä vain. N NEW YORK CITY O opiskelu, oppiminen Oikiksessa luin ja läpäisin tentit pitkälti hyvään ulkomuistiin nojaten. En tullut hirveästi ikinä ajatelleeksi, että näitä juttuja sitten käytän myöhemmin työelämässä. Juridiikkaa työkaluna olen oppinut käyttämään järkevästi vasta töissä. Haluan muistuttaa nuoria opiskelijoita siitä itsestään selvyydestä, että se, miten tätä työkalua käyttää ei todellakaan ole kiinni yksin siitä, mitä ja miten paljon cd juridista kirjallisuutta päähänsä takoo ja millaisin arvosanoin. Liian helppo vastaus on myös sanoa, että se on se valmistumisen jälkeinen työkokemus, joka loppupeleissä painaa jotakin. Yleissivistys ja kaikki muu elämänkokemus ja näkemys reaalimaailman ilmiöistä on hemmetin tärkeää. Itse skippasin aikanaan kirjanpidon luennot enkä todellakaan jaksanut 19- vuotiaana opetella, mitä per tarhaminkit an siitosminkit tarkoitti. Monet jutut upposivat paremmin, kun alkoi sitten iän ja kokemuksen myötä kiinnostaa, miten kaikki business toimii. P Pohjaan siis! En ole halvan- enkä tersen-ihminen. Kuten universaalisti tunnettua on, se loppuliru maistuu pahemmalta kuin ensimmäinen rehvakas kulaus. Tämä pätee ihan yleisluontoisesti. Mihin tahansa ryhtyykin, se kannattaa tehdä niin hyvin kuin vain pystyy, saman tien. Q quod erat faciendum R rohkeus Vuosi 1982: Kuitinmäen ala- ja yläasteen oppilaiden jouluhartaus Olarin kirkossa. Seison punaisessa samettimekossa urkujen vieressä. Uudet mustat kiiltonahkakengät puristavat kamalasti. Miltä korkeudelta haluat laulaa? kysyy kanttori. Varpunen jouluaamuna, minä kuiskaan. Kanttori valitsee turvallisesti c-mollin. Avaan suuni ja laulan niin kovaa kuin pystyn. Poistun välittömästi viimeisen säkeistön jälkeen, urkujen vielä soittaessa loppusoittoa, ja oksennan kirkon pääovien eteen. S Stadin Pykälä Näin seniorin vinkkelistä katsottuna parasta Pykälässä ovat tietysti Pykälä-ajalta saadut hyvät ystävät ja hauskat muistot. Ja tietysti: Pykälän spex on Suomen hienoin speksi. Se on myös parasta ja hienointa, mitä olen tähän mennessä elämässäni tullut alulle pistäneeksi. Ihan ylipäätään Pykälä on loistava instituutio. Uudet sukupolvet ovat hoitaneet asioita todella hyvin, talous on vuosien oivallisen talouspolitiikan tuloksena aika tavalla hyvällä mallilla ja muutenkin meininki vaikuttaa tällä hetkellä älyttömän hyvältä. Kaikkien bileiden, kerhojen ja kv-viikkojen lomassa suomenkielisten oikkareiden edunvalvonnalla on edelleen Pykälän toiminnassa merkittävä rooli oikein. Tämän kunniatehtävän, yhdistyksen puheenjohtajuuden, otin vastaan ilolla ja ylpeydellä. Olen nyt sitten vuoden 2003 aikana ikään kuin Pykälän ja erityisesti hallituksen kummitäti. Yhdistyksen puheenjohtajana vastaan ja neuvon kysyttäessä, tuon toivottavasti jatkuvuutta ja pystyn toimimaan linkkinä sidosryhmiin, mutta en sekaannu yhdistyksen hallintoon sen kummemmin, senioritoiminnasta huolehtimista lukuun ottamatta. T Tiktak Tiktakin Jotain muuta on aivan loistavaa autoilumusaa! Jos olisin jotain 15 v., arvatkaapa kuka haluaisi Pohjois-Helsingin bändikouluun. U U2: One V viinaa, vettä Viinasta: Ensimmäisissä vuosijuhlissani v. 1995 Vanhalla (kyllä, juuri niissä, joissa joku puri tarjoilijaa nilkkaan ja onnistuimme melkein saamaan porttikiellon Museoviraston suojelemaan kohteeseen) ei juomalauluja laulettu kovinkaan montaa. Juomista se ei tosin hidastanut. Kikapoossa pyörin systemaattisesti päin seinää sillä seurauksella, että takaisin piiriin löytäminen ja oman avecin tunnistaminen samannäköisten pingviinien joukosta oli tuskallisen vaikeaa. Vuosi vuodelta juomalauluperinne on kuitenkin meidänkin juhlissamme vahvistunut, ja katso: Pykälistit hallitsevat tänä päivänä jo komean listan lauluja. Kiitos siitä kuuluu pitkälti Mikko Salolle. Vedestä: Olin Karibialla purjehtimassa vähän yli vuosi sitten. En ikinä unohda, minkä väristä vesi siellä oli. W sähköpostiosoite Palautetta ja pattitilanteessa olevia novellin alkuja saa lähettää osoitteeseen kpatiala@whitecase.com. X, Y, Z, Å, Ä, Ö loput Loput eivät ole aina helppoja. Olipa sitten kyse jonkin ajanjakson päättymisestä tai ilmaisen viinan tarjoilun loppumisesta. Pöydän puhdistaminen kuitenkin kasvattaa. On katsottava luottavaisesti eteenpäin. # 7
BONUS PATER FAMILIAS Heinonkoski? Onko Pykälä demokraattinen tasavalta, Mikko JUHA PIHLAJANIEMI Sovimme tapaamisen Pykälä ry:n hallituksen uuden puheenjohtajan, Mikko Heinonkosken kanssa Porthanian alaaulaan hyiseksi aamuksi, keskiviikkoiseksi sellaiseksi. Vihdoin, eli noin kolme minuuttia yli yksitoista, herra Heinonkoski saapui paikalle ja päätimme mennä kahville Maantietoa: Olet Amsterdamissa Oletko silloin a) helvetissä, b) Hollannissa, vai c) Pilvessä? (epäuskoista naurua) Heti aamutuimaan hyviä kysymyksiä. Mun täytyy vastaa tylsästi, että aa Hollannissa. Jos saisit valita maailman kartalta minkä tahansa valtion, mikä se olisi? Varmaan Monacon. Miksi? No, mä en oo koskaan käynyt siellä ja se näyttää telkkarikuvissa niin mukavalta paikalta. Elämänviisautesi? Nyt tulee oikeesti pahoja hmm, yksi sellainen elämänviisaus vois olla, mitä itse toteutankin melko paljon: miksi tehdä tänään jotain, jos sen voi jättää huomennakin tekemättä. Onko Pykälä demokraattinen tasavalta? On, väittäisin sen olevan. Miten aiot turvata sen tulevan vuoden aikana? Kenties jotain uutta tulossa? Mitään uudistuksia ei ole luvassa, jos nyt ajatellaan siis tätä demokraattista tasavaltapuolta. Mutta demokratia toteutuu, sillä ensinnäkin meillä on loistavat keskusteluyhteydet hallituksen, valiokuntien ja toimikuntien välillä. Voisin ihan käsi sydämellä vakuuttaa, että demokratia toteutuu, sillä ei ole olemassa mitään yhtä tai kahta diktaattoria vaan asiat päätetään yhdessä ja tarpeen mukaan sitten äänestetään. Seuraavaksi perinteinen setti: Miksi juuri sinut valittiin hallituksen puheenjohtajaksi? Sitä mä en tiedä ilmeisesti siksi, ettei ollut vastaehdokkaita. Keksi rimmaava lausepari seuraavalle: Minä olen nyt pykälän pomo (naurua) Tässä taitaa olla havaittavissa tiettyä tarkoitushakuisuutta. (lisää naurua) Anna kun mietin hetken. Mä veikkaan, että sä arvaat, mitä mulla pyörii mielessä. (ihmeellistä naurua). Mä luulen, että mä joudun passaamaan tän jutun. Kaduilla kulkee huhu, että hallitus käyttää runsaasti tuotteita, joihin on salakavalasti lisätty alkoholia. Huolestuttaako tulevaisuus? Ei huolestuta. Homma on hanskassa. Teettekö koskaan päätöksiä tuiskeessa? Ei, ei tehdä. Se on ihan periaate. Selvinpäin kokoustellaan ja muuten ollaan huppelissa. Oletko koskaan käyttänyt sukkahousuja? Olen. Ahaa. Missä ja miksi? Päässä. Se oli joku kriminaali kv-tapahtuma, joku rosvokuvio. Jotkut bileet ja sukkahousut oli päässä. Jalkaan en ole sellaisia laittanu. Mitä kansainvälisyys sinulle merkitsee? Tälleen aamukahvin ääressä hirveen vaikeita kysymyksiä. Pitäs varmaan keksii jotain tosi fiksuu ja hienoo. Mä en oo silleen hirveen kansainvälisorientoitunut tyyppi. Korvasin vaihtoonlähdönkin hallitusvuodella ja kv-opinnotkaan ei oo kovin lähellä sydäntä. Toisaalta, toisaalta mä en oo mikään kosmopoliitti, vaikka onkin tullut aika paljon reissattua. No, kumpi olisi parempi urheilukilpailussa: se, että urheilijat edustaa tiettyä kansallisuutta vaiko vain itseään? Joo, kyllä mun mielestä toi nykyinen järjestelmä tulis säilyttää. On siinä se oma juttunsa, vaikka isot pojat asuukin aina jossain Monacossa. Kyllä joo tulis säilyttää. Kuka seuraavista olisit mieluiten: George W. Bush, Paavo M. Petäjä vai Kelju K. Kojootti? Kelju K. Kojootti!! Nyt vaaditaan perustelut. No mä en haluis olla kumpikaan noista ensiksimainituista. Jos sinulle joskus muodostuu liikanimi, kuten Iivana Julma tms., mikä se olisi? Hyvä kysymys. Erittäin hyvä. Sen varmaan pitäs olla joku epätoivoinen tai toivoton. (miettii ankarasti). Se voisi olla kuitenkin joku Mikko Pykälä Heinonkoski, eiku hei!! Mua on jo kutsuttu Skodaksi, koska ajan Skodaa ja oon saanut kaksi kertaa Pykälän Vappubooleilla mr.skoda palkinnon. Eli siis Skoda. Mitä haluaisit sanoo kaikille pykälisteille juuri nyt? Kiitos vois olla aika hyvä. Kiitos, koska homma on toiminut todella hyvin. Ihan selkeesti, kiitos. Kiitos siitä, että ootte muodostamassa tän yhdistyksen, jonka hommissa saa olla. Kuva: Mia Koro 8
Hallituksen puheenjohtaja kirjoitti nimensä muotokuvaan. Mitä on tapahtunut jos heräät aamulla Jalmari Sasin ja Jerry Hultinin välistä, eikä pääkään ole kipeä? (naurua) Jotain todella pahaa on tapahtunut. (toistelee kysymystä) Veikkaan, että mä oon silloin kuollut. Osaatko lausua alkua Finlandiahymnistä? Olikse jotenkin oi maamme suomi tai sinnepäin. (hervotonta naurua) Toi on Maammelaulu. En mä muista miten Finlandia-hymni alkaa. Okei, tänks. # 9
EXPERTO CREDITE Kirjoittaminen on kivaa! OLLI NORROS OPINTOVASTAAVA $ Monella, varsinkin opintojen alkuvaiheessa olevalla opiskelijalla on se käsitys, että OTK-tutkinnon keskeisin sisältö on isojen kirjatenttien suorittaminen, jota voi onneksi vähän helpottaa luentoja käymällä. Kirjoittaminen koetaan usein pelottavaksi opintojen loppupään koetinkiveksi. Pyrin tällä kirjoituksellani muuttamaan näitä käsityksiä ja rohkaisemaan opiskelijoita kehittämään kirjoitustaitoaan jo opintojen alkutaipaleilta lähtien. Miksi kirjoitustaito on niin tärkeä? Ylivoimaisesti suurin osa juristin viestinnästä on erilaisten muistioiden ja kommenttien kirjoittamista. Tv-sarjoista voisi päätellä, että tärkeimmät edellytykset sille, että juristi saa asiansa perille, olisivat loistelias, tunteisiin vetoava puhetaito ja E-kupin tissit. Tosielämässä tahtonsa saa varmimmin läpi se kaljamahainen kuivakka lakimies, joka osaa kirjoittaa lyhyesti, selkeästi ja täsmällisesti. Jokainen juridisten asiakirjojen kanssa työskennellyt tietää hyvin, että lakimiesten kirjoitustaidossa on suuria eroja. Järkevätkin mielipiteet ja hienot oivallukset jäävät merkityksettömiksi jos niitä ei osata esittää siten, että myös muut pystyvät ne vaivatta ymmärtämään. Kuten asianajajasetäni kerran totesi, asianajajan keskeisintä osaamista on taito esittää monimutkaisetkin oikeudelliset ongelmat ja niiden ratkaisut siten, että ne on helppo ymmärtää. Kirjoitustaito onkin eräänlainen pullonkaula; se määrää viime kädessä juristin kyvykkyden tason. Opiskelijoille korostetaan jatkuvasti kielitaidon merkitystä. Tällä tarkoitetaan siis ensisijaisesti ulkomaisten kielten osaamista. On kuitenkin huomattava, että tällöin oletuksena on se, että opiskelija hallitsee hyvin oman kielensä. Olennaisinta onkin mielestäni osata käyttää omaa äidinkieltään mahdollisimman hyvin, vieraat kielet ovat vasta toissijaisia sinänsä kyllä hyvin tärkeitä nekin. Kielioppi on eräänlainen yhteiskunnallinen viestintäsopimus. Tietyillä rakenteilla ja taivutuksilla viitataan määrättyihin lauseessa esiintyviin sanoihin. Onkin tärkeää osata kirjoittaa siten, että näitä yhteisiä viestintäsääntöjä noudatetaan muuten voi tulla ymmärretyksi väärin. Tästä syystä juristin on hallittava myös kielioppia kohtuullisella tavalla. Harjoitusseminaarit hui! Valitettavan monen opiskelijan käsitys harjoitusseminaarista on seuraavanlainen. Ensin professori antaa jonkun kolmisanaisen teoreettisen kuuloisen otsikon. Sitten opiskelija työskentelee öitä myöten yrittäen löytää jonkun nimekkään tutkijan käsityksiä asiasta. Kun niitä vihdoin alkaa löytyä, opiskelija kirjoittaa ne täysin kritiikittömästi omaan työhönsä itse tutkija A:han sanoi niin! Opiskelija saattaa myös heittolaukauksen kaltaisesti kirjoittaa työnsä loppuun pari omaa varovaista arvausta. Lopulta professori pilkkaa työtä koko ryhmän edessä muiden osanottajien katsellessa seinille. Juristin vuorovaikutustaidot -kurssin valtaisan suosion yksi salaisuus lienee se, että se korvaa yhden kolmesta harjoitusseminaarista. Liian harva ymmärtää ajoissa seminaa- Kuva: Ilkka Norros 10
Tv-sarjoista voisi päätellä, että tärkeimmät edellytykset sille, että juristi saa asiansa perille, olisivat loistelias, tunteisiin vetoava puhetaito ja E-kupin tissit. Tosielämässä tahtonsa saa varmimmin läpi se kaljamahainen kuivakka lakimies, joka osaa kirjoittaa lyhyesti, selkeästi ja täsmällisesti. rien suuruuden hyvät seminaarit ovat tiedekuntamme opetuksen parasta antia. Paitsi että niissä oppii kunnolla aiheena olevan asian ne myös antavat arvokasta palautteellista kirjoituskokemusta. Vetämällä seminaareissa siitä mistä aita on matalin -periaatteella opiskelija saattaa tehdä itselleen todellisen karhunpalveluksen. Harjoitusseminaarit eivät kuitenkaan ole ainoa opetusmuoto jossa tiedekuntamme opiskelijat voivat harjoitella kirjoittamista. Myös täydentävien opintojen kirjatenteissä on yleistynyt käytäntö, että jonkin tutkintovaatimuskohdan voi korvata lyhyellä kirjoituksella. Viime vuodesta alkaen tiedekunta on myös tarjonnut mahdollisuuden kirjoittaa lyhyt essee eräiden julkisten seminaarien ja paneelikeskustelujen pohjalta. Kirjoitukset on palkittu hyvityspisteillä tai jopa korvaavuudella. Parhaillaan neuvotellaan mahdollisuudesta saada vastaava esseenkirjoitusmahdollisuus myös Pykälän seminaaritoimikunnan järjestämien liikejuridiikkaa käsittelevien seminaarien yhteyteen. Selvää lienee, että kirjoittamista voi harjoitella muutenkin kuin tiedekuntamme valvonnassa. Monet opiskelijat saavat kirjoituskokemusta työnsä kautta. Tämäkin on todella arvokasta oppia, mutta opiskelijan on kohtuullisella tavalla hallittava myös varsinainen tieteellisen kirjoittamisen tyyli. Tätä oppii parhaiten juuri harjoitusseminaareissa. Saa suorittaa! Kirjoitusharjoitusten aloittamista ei kannata pantata opintojen loppupuolelle asti. Harjoitusseminaareihin voi yleensä osallistua kun kyseisen oppiaineen aineopintotentti on suoritettu. Jos kynnys tuntuu liian korkealta, tulikasteen voi ottaa myös jonkin täydentävän tentin yhteydessä kirjoitettavalla lyhyemmällä työllä tai sopivalla hyvityspiste-esseellä. Ei kenenkään tietysti ole pakko kiinnostua oman kirjoitustaitonsa kehittämisestä. Virosta saa halpaa silikonia ja tunteisiin vetoavaa puhetaitoa voi opetella baarissa viimeisten hitaiden jälkeen. Silloin on kuitenkin alistuttava siihen, että ammatissa saattaa joutua todella pahasti vietäväksi. # P. S. Legendaarinen harjoitusseminaarien pitäjä ja arvostettu opettaja, siviilioikeuden professori Antti Kivivuori siirtyi eläkkeelle helmikuun alussa. Esitän vielä tässä suuret kiitokset opiskelijoiden hyväksi tehdystä työstä! 11
testaa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto ANTTI KORHONEN Hyvää päivää, iltaa, huomenta tai mitä vaan arvoisat lukijat! Inter Vivoksen uudistuksen yhteydessä on perustettu arvovaltainen testiryhmä. Testiryhmä ei ole mikä tahansa puoskareiden kerho vaan lukusalien tieteelliseen testaukseen erikoistunut ansioitunut tiedemiesyhteisö. Jotta testit saisivat täydellisen tieteellisen kredibiliteetin ja näkökulmaan saataisiin oikeustieteellistä otetta, on testiryhmän johtaja kirjautunut sisään oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Inter Vivoksen testiryhmä tulee kuluvan vuoden aikana tutustumaan yliopisto-opiskelijoiden käyttämiin toinen toistaan mielenkiintoisampiin lukusaleihin. Testiryhmä imee vaikutteita mm. Tekniikan maailma, Tiede tänään ja Seitsemän päivää -lehdistä. Ensimmäisessä testissämme asetamme syyniin toistaiseksi vielä Fabianinkatu 26:ssa sijaitsevan tiedekuntamme kirjaston ja siihen kuuluvan lukutilat. Testeissä pyritään tuomaan esiin teknisiä faktoja (sijainti, aukioloajat, tilavuus) ja testiryhmän objektiivisia ja ammattitaidolla tehtyjä havaintoja (meluisuus, lukijakunta, ilmapiiri) tarkasteltavasta kohteesta. Testiryhmä saattaa turvautua työssään myös tarkastelun kohteena olevan lukusalin vakiokäyttäjien haastatteluihin, mikäli testikohteen luonne tätä vaatii. Vol I: Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto. Loskakelit ovat taas vaihtuneet Siperian paukkupakkasiin, kun testiryhmämme saapuu Porthaniaan aikeinaan testata oikeustieteelli- sen tiedekunnan kirjaston lukutiloja. Lukupaikkkoja kohteesta löytyy 175 kappaletta. Toukokuun puolen välin jälkeen testikohteessamme olisi enää hikisiä remonttimiehiä, ja lukurauha olisi varmasti tipotiessään. Käydessämme sisään pomminpaljastajien läpi kirjaston tiloihin testiryhmämme joutuu jo 12 vuoden kokemuksella kirjastonsedän virkaa toimittaneen Marko Turpeisen syyniin. Vakuutettuamme hänet aikeittemme kunniallisuudesta ja siitä, että mukana tuomamme tutkimuslaitteet eivät vaurioita hänen kirjastoaan saamme kulkuluvan. Kapuamme turbulaattori, mekaionisaattori ja lukulaattori kantamuksinamme suoraan kirjaston ylimpään kerrokseen, ennakkohuhujen mukaan hikkekerrokseen. Kuvat: Mia Koro 12
13
Monen kerroksen väkeä 3 Ylimmässä, eli kirjaston kolmannessa kerroksessa on selkeästi vielä yli puolet lukupaikoista tyhjillään. Tähän ylimpään kerrokseen saakka kapuaminen ei ilmeisesti ole niitä suosituimpia liikuntamuotoja, mitä en ihmettele testivälineiden kantamisen jälkeen lainkaan. Hissiä testiryhmämme ei uskaltautunut sen negatiivisten energiavirtausten vuoksi käyttämään. Herkkä testivälineistö olisi saattanut vaurioitua. Testiryhmämme käy kokenein ottein testikohteen kimppuun. Turbulaattorin huristessa tasaisesti pikahaastattelemme kerroksessa lukijoita. Heidän mukaansa tässä kerroksessa on raikkain ilma ja vähiten hälinää. Paikka on kuulemma oivallinen niille, jotka tulevat oikeasti lukemaan. Toisessa kerroksessa käyttäjien mielestä liian meluisaa, ja ensimmäisessä kerroksessa on varsinainen sirkus käynnissä. Toiset kerroksen käyttäjät taas kertovat, että kolmosesta (tämä kolmonen lienee eräänlainen käyttäjien tuntema katu- tai slanginimitys kerrokselle) löytyvät kaikki kaverit. Testiryhmämme havaitsikin noin seitsemän ylioppilaan äänekkään seurueen eteisessä. Omituisin tekemämme huomio oli sonnien lukuisa määrä kerroksessa. Sekä vallassa oleva että edellinen oikissonni näyttävät laiduntavan kolmosessa. Kyseessä lienee siis jonkinlainen sonnikerros. Lehmien osuutta asiaan epäillään. 2 Testiryhmämme laskeutuessa toiseen kerrokseen ilmastonmuutos on huomattava. Heti eteisessä on joukko ylioppilaita vilkkaasti keskustelemassa tai tietokoneiden noiden mullistavien laitteiden kimpussa. Kaikki lukupaikatkin ovat muutamaa hajapaikkaa lukuun ottamatta käytössä. Tässä kerroksessa vaihdamme haastattelutekniikan psyykkisesti äärimmäisen raskaaseen syvähaastatteluun. Käyttäjistä valtaosa painottaa kerroksesta löytyvän parhaat kaverit, ja lukemisenkin sujuvan tästä huolimatta hyvin. Muuan entinen Pykälän hallituslainen ei ilmeisesti ole vielä aivan ymmärtänyt pöydälleen avatun kirjan funktiota, sillä hän erehtyy kehumaan ikkunasta avautuvaa hienoa maisemaa. Testiryhmän havaintojen mukaan häiriötekijät ovat kerroksessa ilmiselvästi kolmannessa potenssissa. Tämän ilmaisee jo hälyttävästi nakuttava lukulaattori. Kaavalla x( + 2z k) 3 jossa x = lukupaikat, = pykälä-aktiivien määrä, z = nautitun Unicafe-lounaan väsyttävyys ja k = juotujen kahvikupillisten määrä saadaan häiriötekijöiden lopullinen määrä selville. Mikäli kerroksen käyttäjät todella menestyvät opinnoissaan, täytyy heidän joko olla hyperlahjakkuuksia tai tenttikysymyksissä jotain pahasti vialla. Testiryhmä epäilee lukijoiden käyttävän kaiken lisäksi dopinginaan ns. viikonloppulukemista. 1 En voi sanoa oloani helpottuneeksi laskeutuessani takaisin ensimmäiseen kerrokseen. Kirjastonsedän virkaa tällä hetkellä toimittavan Kampin työmaan kokoisen opiskelijan tuijottaessa epäilevästi testivälineitämme livahdamme sisään ensimmäisen kerroksen lukutiloihin. Hädissäni etsin tuttua naamaa, jota haastatella, sellaista kuitenkaan löytämättä. Keitä nämä ihmiset ovat? Mitä he täällä tekevät? Onko tämä jokin salaliitto? Pakenen kirjaston tiloista painavia testivälineitä kantaen avustajien juostessa perässäni. 14
HYVÄÄ + hyvä lukurauha + raikas ilma HUONOA saksalaiset monografiat Testiryhmä!!!½ Lukijat!!!!+ HYVÄÄ + sosiaalista elämää HUONOA sosiaalista elämää huono ilma Testiryhmä!!½ Lukijat!!!! HYVÄÄ + ei kiipeämistä HUONOA meluisuus sokkeloinen Testiryhmä!! Lukijat!!!½ Siirrymme ravintola Belgeen sulattelemaan kokemaamme muutaman luostarioluen ääreen. Juotuamme kylliksemme pyhää juomaa palaamme rohkeutta pullistellen takaisin kirjastoon. Mikä helpotus! Nyt kykenen jopa tunnistamaan muutamista kasvoista inhimillisiä piirteitä. Sykkeeni palaa taas normaaliin ja suoritan haastattelut varmalla rutiinilla. Lukijat vaikuttavat vilpittömän tietämättömiltä muissa kerroksissa lukevien ennekkoluuloista heitä kohtaan. Yleisiä havaintoja Lähes kaikki vastanneet kertoivat lukevansa aina samassa kerroksessa. Useimmat jopa istuen aina samalla paikalla. Erät haastateltavat eivät muistaneet edes koskaan käyneensä muissa kerroksissa. Yleisesti ottaen kotikerrosrakkaus osoittautui hyvin tavanomaiseksi ilmiöksi. Takinkääntöjäkin tapahtuu toisinaan. Esimerkiksi oik. yo Markus Kääriäinen kertoi vaihtaneensa kolmoskerroksen kakkoseen, ainakin täksi kevääksi. Kaveripiirin painostuksen epäillään vaikuttaneen asiaan. Haastatelluista varsinaiseksi joka kerroksen tuntijaksi osoittautui tällä kertaa ykkösestä tavoitettu Pykälä ry:n hallituksen yleisvastaavanakin toiminut oik. yo Sanna Hämäläinen. Hän kertoo lukeneensa jokaisessa kerroksessa ja vaihtavansa nykyäänkin kerroksia sujuvasti. Sanna arvosti alimman kerroksen kolmen, kakkosen kahden ja kolmosen yhden tähden arvoisiksi. Kolmannessa on kuulemma niin pirun kylmä. Sannalla on ilmeisesti tähdet huomattavasti tiukemmassa kuin muilla haastatelluilla. Kaavalla x( + 2z k) 3 jossa x = lukupaikat, = pykäläaktiivien määrä, z = nautitun Unicafe-lounaan väsyttävyys ja k = juotujen kahvikupillisten määrä saadaan häiriötekijöiden lopullinen määrä selville. Jäikö suosikkisalisi testaamatta? Haluatko Inter vivoksen Testiryhmän käyvän Sinunkin suosikkilukusalissasi? Haluatko antaa palautetta testistämme? Testiryhmän tavoitat ositteesta ivtestiryhma@yahoo.com. # 15
HYYpiöiden maailma totta vai tarua? Kommentti Hannes Saarisen artikkeliin Inter Vivoksessa 4/2002 Hannes Saarinen kirjoitti Inter Vivoksessa 4/02 HYYpiöiden maailmasta. Monista artikkelin vertauskuvista tunnistin HYY:n omaksi rakkaaksi ylioppilaskunnakseni, jossa väännetään kättä ja istutaan kokouksissa nuoruuden tarmolla pienen ikuisuuden kestäviä aikoja. Saarisen huumori oli välillä terävää ja osui poliittiseen hermooni niin, että naureskelin ääneen. Artikkelista oli kuitenkin helppo havaita, ettei sitä ollut kirjoittanut ulkopuolinen tarkkailija. Sen oli kirjoittanut tietyn ryhmän edustaja, jossa toisten ryhmien toiminta herätti sekä närkästystä että avointa ivailunhalua. Jutussa poliittiset ryhmät esitettiin pikkupolitikointiin sortuvina hörhöinä, kun taas kirjoittajan oma ryhmä HELP nähtiin järkevänä ja oikeustieteilijän asiaa ajavana neutraalina toimijana. Eniten pahoitin mieleni Hannes Saarisen väitteestä, että me oikeustieteilijät olemme HYY:ssä edustettuina valtaosin HELP:n riveissä. Sen perään Saarinen toteaa, että lisäksi oikeustieteilijöitä löytyy vähäisessä määrin muiden ryhmien riveistä. Rivistöistä puhuttaessa yleensä puhutaan edustuksesta ylioppilaskunnan edustajistossa, joka on HYY:n ylin päättävä elin. Viime edustajistovaaleissa syksyllä 2001 edustajistoon valittiin seitsemän oikeustieteen ylioppilasta. Heistä Jerry Hultin, Hanna-Mari Mäkinen ja Tuomas Ruohonen edustavat HELP:ä, Johanna Hautakorpi ja Liisa Selvenius HYY: n Vihreitä, Antti Pätiälä Kansallisia ylioppilaita ja Mira Danielsson Svenska Nationer och Ämnesföreningaria. Mielestäni ei voida hyvällä tahdollakaan arvioida, että me oikeustieteilijät olisimme valtaosin edustettuna HELP: n kautta, kun oikeustieteilijöitä löytyy muista ryhmistä itse asiassa suurempi määrä. HELP oikeustieteilijöiden edunvalvojana HELP on jo pitkään pyrkinyt kantamaan oikeustieteilijöiden edunvalvojan manttelia harteillaan suhteessa HYY:hyn. Oikeustieteilijät eivät kuitenkaan nykyisessä tilanteessa muodosta yhdenkään edustajistoryhmän enemmistöä. Valiokunnista ja talouspaikoilta löytyy oikeustieteilijöitä niin HELP:stä kuin muistakin ryhmistä. HELP ei myöskään ole taannut oikeustieteen opiskelijoiden edustusta HYY:n hallituksessa, joka käytännössä pitkälti ohjaa HYY:n toimintaa. Viimeksi vuonna 2000 ainoa oikeustieteen opiskelija HYY:n hallituksessa edusti osakuntien edustajistoryhmää. Useimpina viime vuosina oikeustieteilijöitä on noussut HYY:n hallitukseen myös muiden ryhmien kautta, vuonna 2002 jopa kaksin kappalein. Lähes jokaisessa viime vuoden edustajiston ja hallituksen kokouksessa paikalla olleena arvioni on, että HELP:n oikeustieteilijöiden painoarvo oikeustieteen opiskelijoiden edunvalvojana ei ole sen suurempi kuin muidenkaan ryhmien oikeustieteilijöiden. Monissa asioissa on vaikea nähdä, mikä se yksi ja kiistaton oikeustieteilijöiden etu on ja kuinka sitä ajetaan. Onko lapsiparkin rahoituksen lisääminen oikeustieteilijöiden etu? Pitäisikö HYY:n muodostaa kanta Irakin sotaan? Kenet pitäisi valita Ylioppilaslehden päätoimittajaksi? Miten paljon rahaa budjetoidaan ympäristötoimintaan? Neutraali vs. konservatiivi Useimmissa edustajistoa jakaneissa asioissa HELP:n oikeustieteilijät ovat näyttäneet löytävän yhteisen sävelen oikeistoryhmien kanssa. Uskon, että oikeustieteen opiskelijoista suuri osa kannattaa konservatiivista suhtautumista poliittisesti ristiriitaisiin kysymyksiin. On silti harhaanjohtavaa väittää HELP:n olevan politikoinnin ulkopuolinen tarkkailija. Uskon ja toivon, että myös äänestäjät ymmärtävät tämän. Esimerkiksi päätoimittajan valinnassa HELP:n oikeustieteilijät kävivät pitämässä kannatuspuheenvuoroja oikeiston ehdokkaan puolesta. Mielestäni kahden oikeustieteilijän nousu punavihreästä siivestä edustajistoon kertoo, etteivät kaikki oikeustieteilijät ole löytäneet sitoutumattomista tai oikeistoryhmistä samaistumiskohteita. 16
file: imakinen 1. Nimi, ikä ja ph-arvo? Hanna-Mari, 23 vuotta ja harvoin hapan. 2. Poliittis-strategiset mitat? Oman itsen näköinen ja kokoinen, pykälän verran puolueellinen. Olen samaa mieltä Saarisen kanssa siitä, ettei HELP ole useinkaan agitaattorin roolissa. Mielestäni aloitteellisuus ja toimintaan kannustaminen ovat ylioppilaskunnassa toimivalle ryhmälle kuitenkin enemmän vahvuus kuin heikkous. Jos HELP olisi aloitteellisempi, olisi ehkä helpompi myös havaita sen toiminnan oikeustieteilijöiden etuja ajava luonne. Edustajistossa olisi mahdollista nostaa esiin kaikkia mahdollisia asioita, tehdä kannanottoja ja ponsia. Omalle vihreälle ryhmälleni tärkeitä teemoja ovat mm. rauhaan, tasa-arvoon ja ympäristöön liittyvät kysymykset, ja olemme mielestäni nostaneet näitä asioita onnistuneesti esiin. Uudessa hallitusohjelmassa ajetaan mm. autotonta ydinkeskustaa ja vaaditaan rekisteröidyille pareille samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin aviopareille. HELP:n oikeustieteilijät voisivat halutessaan nostaa oikeustieteilijöiden erityiskysymyksiä hyvinkin voimakkaasti keskusteluun. Monissa asioissa kannatusta varmasti löytyisi myös muiden ryhmien oikeustieteilijöiltä, jotka puolestaan voivat hankkia asialle laajempaakin ymmärrystä. Johanna Hautakorpi Oikeustieteen ylioppilas HYY:n Vihreän edustajistoryhmän jäsen HYY:n hallituksen jäsen 2002 johanna.hautakorpi@syl.helsinki.fi 3. Mitä se oikein on, mitä HYY:ssä teet? Olen HYY:n hallituksen jäsen. Vastuullani on kuvainnollisesti ylioppilaskunnan valtiovarainministerin salkku eli ylläpidän budjettikuria. Toimin myös talousvaliokunnan (TVK) puheenjohtajana. TVK:n tehtävä on mm. valvoa ja valmistella ylioppilaskunnan talousasioita sekä jakaa järjestöavustukset. Pyrin olemaan mukana myös poikkisektoraalisessa työssä. Tällä hetkellä työn alla ovat eduskuntavaalikarnevaalit. HYY Yhtymän puolella olen hallituksen työvaliokunnan jäsen. 4. Kenen vieressä istut kokouksissa? Riippuu kokouksesta. Koska niitä riittää, vieruskaveri vaihtuu vinhaan. Tykkään istua keskellä, mutta TVK:ssa istun luonnollisesti pöydän päässä. 5. Miten rohkenit alunperin lähteä koneiston rattaisiin? Halusin olla opiskelijan asian ajaja. Olin utelias ja uskoin vaikutusmahdollisuuksiin HYY:ssä eikä ole tarvinnut katua. 6. Idolisi HYY:ssä ja vaikka elämässäkin? En ryhdy nimeämään ketään yksittäistä, koska HYY:ssä on toiminut ja toimii yhä monia merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Oman elämän esikuva löytyy sen sijaan läheltä. Se on isosiskoni. 7. Mikä on tylsintä HYY:ssä? Kiire. 8. Kuinka monta tuntia viikossa omistat organisaatiolle ja miten ne kulutat? Työ on laskettu puolipäiväiseksi, mutta välillä touhu menee ympäriöiseksi. Monta tuntia siis. Kulutan ne viikkorutiineissa (mm. kulujen seuranta, laskujen hyväksyntä ja yleinen hallitustyö) ja vuodenajasta riippuen esimerkiksi talousarvion tai järjestöavustusten parissa. Lisäksi istun kokouksissa ja pidän yhteyttä eri tahoihin eli edustan. 9. Vaalilauseesi? Vuonna 2001, kun minut valittiin edustajistoon, korostin opiskelijan asemaa, järjen ääntä ja sydämen sykettä. Näin valtakunnallisenakin vaalivuonna yleinen vaalilause voisi olla äänestyskehotus: Käytä valtaasi ja vaikuta! 10. Mitkä ovat HYY:n hallituksen tavoitteet vuonna 2003? Opiskelijan kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkein teemamme. Mielekkäät opinnot, edullinen opiskelijaruoka, toimiva terveydenhuolto ja riittävät opintososiaaliset edut ovat muun muassa asioita, joita pyrimme edistämään. Haluamme tuoda opiskelijan hyvivointiin liittyvät kysymykset esille ja saada opiskelijan äänen kuuluviin. (M. K.) #
ELSA o LSA ooppaan oppaan KAISU RAISU AHTOLA The European Law Students Association jotain kansainvälisyyteeen liittyväähän se oli? Ja ne aktiivit, ne taisivat olla tyttöjä? Niin, jotain käsittämättömiä kirjainsarjojakin taisi asiaan liittyä. Kyllä vain ja paljon muuta. Lähdetäänpä kahlaamaan ennakkoluulojen ja lyhenneviidakon läpi ja yritetään selvittää mistä koko touhussa oikeastaan on kysymys. Kaikki lähti unelmasta... ELSA perustettiin Keski-Euroopassa reilut 20 vuotta sitten. Tuolloin haaveena oli luoda verkosto, jonka kautta oikeustieteen opiskelijat eri maissa voisivat tutustua toisiinsa ja vieraisiin oikeuskulttuureihin. Unelma lienee toteutunut paremmin kuin kukaan vielä vuonna 1981 rohkeni toivoa; nykyään ELSA on paljon muutakin kuin mahdollisuus tutustua ulkomaalaisiin ihmisiin. Yhdistyksen perimmäinen tavoite on edistää suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta maailmassa komea tavoitelauselma kuuluukin: A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity. Erilaisia projekteja Suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen kehittämiseksi ELSA:lla on myös yksilöidympiä tavoitteita. Vuonna 1995 yhdistyksen toimintaan liitettiin ihmisoikeudet (tai siis Human Rights eli HR, kansainvälisessä yhdistyksessä on totuttu kommunikoimaan englanninkielisin termein). Tämän lisäksi yhdistys valitsee kolmen vuoden välein jonkin tietyn ajankohtaisen oikeudellisen aiheen, johon pyritään toimintaa järjestettäessä perehtymään. Näistä jaksoista käytetään nimitystä IFP (International Focus Programme). Mutta EL- SA:n toiminta ei rajoitu vain omien projektien kanssa puuhasteluun. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi YK:n ja Euroopan neuvoston kanssa. Vuosien saatossa ELSA onkin saavuttanut näiden organisaatioiden elimissä nk. neuvoa antavan statuksen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdistyksen ääni kuuluu monissa kansainvälisissä kokouksissa muiden kansalaisjärjestöjen, esimerkiksi Amnestyn rinnalla. Toiminta käytännössä ELSA on melkoisen jäsennelty yhdistys. Kansainvälisen tason hallitus Brysselissä apunaan jäsenmaiden kansalliset hallitukset valvoo, että kaikki pyörii yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Toiminta luokitellaan kolmeen ryhmään: AA:iin (Academic Activities), S&C:in (Seminars and Conferences) ja STEP:een (Student Trainee Exchange Programme), joka lienee toiminnan muodoista tunnetuin ja tärkein. Luokittelu saattaa kuullostaa oudolta ja byrokraattiselta; käytännössä toiminta on kuitenkin ihan rentoa, excut ovat excuja vaikka ne paperilla AA:ksi kirjattaisiinkin. Kansainvälisen tason kommunikaation mahdollistamiseksi monimutkainen käsitteellistäminen on tarpeellista. ELSA pähkinänkuoressa on siis suuria visioita ja monia konsteja niiden saavuttamiseksi. Ohessa vähän faktaa siitä, miten sinä voit ottaa lisää selvää järjestön tarjoamista mahdollisuuksista! # Kirjoittaja oli markkinointivastaava ELSA Helsingissä vuonna 2001 ja ELSA Finlandissa vuonna 2002. 18
Unelma lienee toteutunut paremmin kuin kukaan vielä vuonna 1981 rohkeni toivoa; nykyään ELSA on paljon muutakin kuin mahdollisuus tutustua ulkomaalaisiin ihmisiin. KV-ELSA www.elsa.org ELSA Helsinki www.helsinki.fi/jarj/elsa ELSA Helsingin toimisto Mannerheimintie 5 B, 5. kerros hallitus: elsa-hallitus@helsinki.fi Harjoittelijavaihtoon liittyvät asiat STEP-vastaava Henna Kinnunen henna.kinnunen@helsinki.fi STEP-haku verkossa www.elsa-online.org Harjoittelupaikkaa voivat hakea vain ELSA:n jäsenet. Pykälän verran parempi vaihtoehto Oikeustieteen kandidaatti ja pk-yrityksen toimitusjohtaja Pykälän hallituksen puheenjohtaja 1988 Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sauli Niinistön ja Pertti Salolaisen entinen erityisavustaja Vapaavuori Oikea helsinkiläinen, Aito oikeistolainen. www.vapaavuori.net Kokoomus, Helsinki 19
Congress The 40th Annual of the International Association of Young Lawyers Lisbon, Portugal HENNA KINNUNEN Portugalin pääkaupunki, Lissabon, oli saanut osalleen kunnian isännöidä AIJA:n (L Association International des Jeunes Avocats) 40. vuosittaista kongressia kesällä 2002. Nelipäiväinen kongressi keräsi yhteen yli 200 nuorta juristia ympäri maailman. Hotelli Ritz tarjosi puitteet kongressin aikana pidettävillä lukuisille seminaareilla ja work shopeille, mutta kaiken kaikkiaan tapahtuman osanottajat mukaan lukien mahdollisesti heidän puolisonsa ja lapsensa valloittivat Lissabonin katukuvaa kongressin vapaa-ajan ohjelman puitteissa varsin laajasti. Itse juristien keskittyessä tarjolla olevaan muodollisempaan ohjelmaan, mukana olleille perheenjäsenille oli varattu myös omaa ohjelmaa Madeiran matkasta ratsastukseen. Kongressin ammattitaitoa vaativat järjestelyt oli uskottu ne hyvin hallitsevien ammattilaisten käsiin. Heidän ja järjestelyistä vastaavan komitean, joka koostui portugalilaisista AIJA:n jäsenistä, lisäksi tarjollla oli kuitenkin myös tilaisuus yhdelletoista eurooppalaiselle oikeustieteen ylioppilaalle päästä seuraamaan kongressin tapahtumia lähietäisyydeltä ja siinä sivussa myös avustamaan kaikessa tarvittavassa. Valintaprosessi tapahtui ELSA:n STEP-harjoitteluvavaihto-ohjelman puitteissa. Halukkaiden jätettyä hakemuksensa ELSA on-lineen, työnantaja valitsi niistä mieleisensä ja yhdelletoista innokkaalle avautui mahdollisuus päästä kokemaan kongressin upea kansainvälinen ilmapiiri ja seuraamaan mielenkiintoisia luentoja ja seminaareja liittyen kansainvälisiin, oikeudellisiin kysymyk- 20