Kirjan käyttäjälle... 5



Samankaltaiset tiedostot
Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

9.1. Mikä sinulla on?


Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Gynekologinen tutkimus

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Naisten migreeni

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Neurologiset syyt Päänsärky

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

T UU S TO U US T TO T U U S T T T T

Terveyteen Ja Turvallisuuteen oculus.com/warnings

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

VENYTTELYOHJE EVU Mika Laaksonen

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

YKI APTEEKKI. Lämmittely

Minun psori päiväkirjani

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

Tietoa lapselle Nationellt kvalitetsregister för öron-, näs- & halssjukvård, Referensgruppen för tonsilloperation.

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana!

Juhani K. Kysymyksiä ja vastauksia Kysymykset esitettiin Juhanille etukäteen. Juhani vastasi niihin sähköpostilla.

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

VENYTTELYOHJE B-juniorit

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?

HYY:n VIRITYSPÄIVÄ

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

EFFLEURAGE - sivelyhieronta

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

Kuka tietää lääkityksesi?

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Seuranta- ja loppukysely

Osteoporoosi (luukato)

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

o l l a käydä Samir kertoo:

Terveystieto, minimipaketti

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari Tampereella

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, HUS

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä


VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan apa_mv_a7.indd

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

TIETOA HARJOITTELUSTA

Hemodialyysihoitoon tulevalle

esimerkkipakkaus aivastux

ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE

Transkriptio:

Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät... 35 Tulkkaustehtävät... 41 Kappale 2: Asioidaan uudestaan yleislääkärillä... 43 Dialogit... 45 Laktoosi-intoleranssi... 45 Mahahaava... 47 Närästys... 49 Sanastotehtävät... 52 Keskustelutehtävät... 66 Tulkkaustehtävät... 72 Kappale 3: Hammaslääkärissä... 73 Dialogit... 75 Juurenkärkipaise... 75 Ientulehdus... 77 Sanastotehtävät... 80 Keskustelutehtävät... 90 Tulkkaustehtävät... 94 Kappale 4: Silmälääkärissä... 95 Dialogit... 97 Kuivasilmäisyys... 97 Sidekalvon tulehdus... 99 Sanastotehtävät... 101 Keskustelutehtävät... 111 3

Tulkkaustehtävät... 115 Kappale 5: Gynekologin vastaanotolla... 117 Dialogit... 119 Kuukautishäiriöt... 119 Endometrioosi... 122 Sanastotehtävät... 125 Keskustelutehtävät... 135 Tulkkaustehtävät... 139 Kappale 6: Ihotautilääkärin vastaanotolla... 141 Dialogi... 143 Kynsi- ja jalkasilsa... 143 Sanastotehtävät... 145 Keskustelutehtävät... 154 Tulkkaustehtävät... 156 Kappale 7: Lastenlääkärissä... 157 Dialogit... 159 Vesirokko... 159 Angiina... 161 Sanastotehtävät... 163 Keskustelutehtävät... 174 Tulkkaustehtävät... 178 Kappale 8: Lisätilanteita lääkärin vastaanotolla... 179 Teksti: Glaukooma... 181 Sanastotehtävät... 185 Keskustelutehtävät... 190 Tulkkaustehtävät... 192 Teksti: Uniapnea... 193 Sanastotehtävät... 197 Keskustelutehtävät... 202 Tulkkaustehtävät... 204 Nauretaan yhdessä. Vitsejä lääkäreistä ja potilaista.... 205 Terveydenhuollon sanasto... 207 4

KAPPALE 1 YLEISLÄÄKÄRILLÄ 9

DIALOGIT SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY Lääkäri: Minkälaista vaivaa teillä on? Potilas: Minua vaivaa erittäin kova päänsärky. Lääkäri: Minkälaista kipu on? Voisitteko kertoa tarkemmin? Potilas: Kipu on repivää, polttavaa ja joskus läpitunkevaa. Tuntuu kuin joku poraisi silmään. Lääkäri: Eli kipu tuntuu kovimmalta silmänseudulla? Potilas: Kyllä, mutta se heijastuu myös päälakeen, poskeen ja leukaan. Lääkäri: Onko teillä muitakin oireita? Potilas: On. Kyynelvuotoa, silmät vuotavat. Myös nenä vuotaa, ja se on tukossa. Nenäerite on kirkasta. Lääkäri: Pieneneekö mustuainen? Potilas: Kyllä. Minulla on myös sidekalvon verestystä. Silmäluomet ovat turvoksissa, koska silmät vuotavat koko ajan. Kasvot hikoilevat usein. Lääkäri: Esiintyykö päänsärky kohtauksina? Potilas: Kyllä. Saan useita kohtauksia saman päivän aikana, ja jokainen kohtaus kestää noin tunnin. Saan kohtauksia joka toinen päivä. Tätä on jatkunut muutaman viikon ajan. Lääkäri: Kuinka monta kohtausta saatte yleensä päivässä? Potilas: Seitsemän tai kahdeksan kohtausta. Kipu alkaa yhtäkkiä, ja se yltyy nopeasti 5 10 minuutissa erittäin kovaksi. Lääkäri: Teillä on siis kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, kasvojen hikoilua ja kyynelvuotoa. Lisäksi kipu esiintyy kohtauksina, ja kivuista tulee sarja. Teillä on niin sanottu sarjoittainen päänsärky. Milloin oireet alkoivat? Milloin teillä oli ensimmäinen kohtaus? 11

Potilas: Kohtaukset alkoivat puoli vuotta sitten. En ymmärrä, mistä ne johtuvat. Lääkäri: Syynä voi olla mikä vain, kuten stressi, tulehdus tai kasvaimet. Potilas: Entä jos minulla on kasvain? Lääkäri: Otetaan röntgenkuva ja tutkitaan asiaa. Särkyjakson aikana pitää välttää päivätorkkuja ja alkoholia. Intensiivinen liikunta pahentaa särkyä. Älkää käykö saunassa tai muissa kuumissa paikoissa. Valot voivat myös ärsyttää. Matkustatteko lentokoneella? Potilas: En. Lääkäri: Hyvä, sillä paineenvaihtelut pahentavat päänsärkyä. Älkää käyttäkö histamiinia tai nitroglyseriinia. Potilas: En käytä kyseisiä lääkkeitä. Mitä lääkettä voisin ottaa kohtauksien varalta? Lääkäri: Määrään teille sumatriptaania. Nauttikaa sitä suun kautta kaksi kertaa päivässä. Määrään myös lidokaiinia kumpaankin sieraimeen kolme kertaa päivässä ja litiumia kaksi tablettia kaksi kertaa päivässä ruokailun aikana. Tässä on resepti. Potilas: Selvä. Kiitos. Näkemiin. Lääkäri: Näkemiin. 12

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY Lääkäri: Mikä tuo teidät vastaanotolle? Potilas: Päätä särkee niin, että en jaksa enää. Lääkäri: Mihin paikkaan teitä yleensä koskee ja millaista kipua teillä on? Potilas: Niskassa on epämukavuuden tunnetta. Sanoisin, että kipu paikallistuu useimmiten ohimoihin ja takaraivoon, mutta päälakeenkin koskee joskus. Päänahka tuntuu kireältä, ja se on aika arka kosketukselle. Kipu on puristavaa, kiristävää ja päässä on sellainen paineen tunne. Kipu tuntuu repivältä ja viiltävältä. Tuntuu kuin vanne puristaisi päätä. Pelkään, että minulla on aivokasvain. Lääkäri: Särky on siis todella kova? Onko kipu molemminpuolista vai toispuoleista? Onko se myös tasaista? Potilas: Yleensä kipu on molemminpuolista ja tasaista. Kipu pahenee iltaa kohti. Lääkäri: Esiintyykö päänsäryn aikana muita oireita esimerkiksi pahoinvointia, oksentelua, huimausta tai jotain muuta? Potilas: Huimausta on kyllä. Yleensä minua huimaa, kun nousen seisomaan ja kun kävelen. Joskus tuntuu siltä, että tasapaino katoaa hetkellisesti. Joskus voi olla käsien puutumista, erityisesti öisin. Kasvoissakin on puutumistuntemuksia. Minulla on myös korvien huminaa. Kun menen illalla nukkumaan, saan helposti unen päästä kiinni, mutta yöllä uni katkeilee ja olen valveilla koko aamuyön. Lääkäri: Pahentaako liikunta särkyä? Potilas: En ole huomannut. Minusta tuntuu, ettei pahenna. Lääkäri: Onko oksentelua? Entä valonarkuutta? Potilas: Ei kumpaakaan. 13

Lääkäri: Mitä teette työksenne? Potilas: Olen ATK suunnittelija ja joudun istumaan päivittäin tietokoneen ääressä. Lääkäri: Hankalat työasennot pahentavat särkyä. Teidän pitäisi välttää epämukavia työasentoja. On myös syytä harjoittaa taukovoimistelua. Niskan, hartian ja päänahan lihasten jännittyneisyys eli jumiutuminen aiheuttaa päänsärkyä. Teillä on niin sanottua jännityspäänsärkyä. Onko teillä koskaan ollut niskavammaa? Potilas: Ei ole ollut. Mitä lääkettä tulisi käyttää? Minusta tuntuu, että tavallinen päänsärkylääke ei enää auta. Lääkäri: Teidän pitää välttää särkylääkkeiden jatkuvaa käyttöä, koska siitä voi kehittyä särkylääkeriippuvuus. Tässä tilanteessa liikunta on tärkeää. Suosittelen rentoa kävelyä, venyttelyä tai selkäuintia. Tärkeintä on, että liikunta tuntuu miellyttävältä. Potilas: Olen kuullut, että alkoholi auttaa. Lääkäri: Alkoholi helpottaa. Lasillinen viiniä on joskus hyväksi. Fysikaalinen hoito eli kipeiden alueiden hieronta auttaa parhaiten. Niskan ja hartioiden hieronta rentouttaa lihaksia ja helpottaa päänsärkyä. Potilas: Saanko käydä saunassa? Olen huomannut, että saunominen auttaa päänsärkyyn. Lääkäri: Kyllä saatte, sillä lämpö on usein hyödyksi. Kylmyys ja veto taas ovat pahentavia tekijöitä. Yrittäkää välttää kylmää. Potilas: Entä onko vaivaan olemassa lääkettä? Lääkäri: Yrittäkää pärjätä ilman lääkkeitä. Lihasrelaksantit on tarkoitettu jännityspäänsärkyyn, mutta ne ovat pitkäaikaisempaa käyttöä varten. Kokeilkaa ensin hierontaa ja liikuntaa. Taukovoimistelu ja lihasten rentoutus työn aikana ovat tärkeitä. Jos antamani neuvot eivät auta, niin katsotaan sitten uudestaan, mitä voidaan tehdä. 14

MIGREENI Lääkäri: Minkälaista vaivaa teillä on? Potilas: Minulla on kova päänsärky. Lääkäri: Kuinka kauan päänsärky on jatkunut? Minkälaista päänsärkyä teillä on? Voisitteko kuvailla sitä? Potilas: Viime aikoina sitä on ollut aika usein. Nyt kipu on jatkunut jo kaksi päivää. Päänsärky on sykkivää ja toispuoleista, mutta joskus se leviää koko päähän. Päänsärky esiintyy ikään kuin kohtauksina. Lääkäri: Onko päänsärky tasaista? Kuinka kauan kohtaus yleensä kestää? Potilas: Säryn voimakkuus ja kesto vaihtelevat. Joskus kohtaus kestää muutaman tunnin, joskus muutaman päivän. Kohtausten väliset ajatkin vaihtelevat. Kohtaus voi alkaa myös yöllä, ja kohtauksia voi olla tiheästi tai harvoin. Lääkäri: Entä esimerkiksi liikunta tai rasitus, pahentavatko ne päänsärkyä? Oletteko päänsärkykohtauksen aikana herkkä hajuille, äänille ja valoille? Potilas: Olen huomannut, että kipu pahenee liikkuessa. Kirkkaat valot, kovat äänet ja voimakkaat hajut ärsyttävät. Minulla on myös pahoinvointia ja aika usein oksentelua. Lääkäri: Entä suolisto, toimiiko se normaalisti? Potilas: Ei aina, joskus vatsakin on sekaisin. Lääkäri: Selvä. Oletteko huomannut, onko teillä ennen kohtausta mitään ennakko-oireita, esimerkiksi makeanhimoa? 15

Potilas: Kyllä, joskus päivä tai pari päivää ennen kohtausta minulla on lisääntynyttä ruokahalua ja makeanhimoa. Toisaalta minua väsyttää ja tunnen itseni uneliaaksi. Haukottelen koko ajan. Lääkäri: Ja ennen itse kohtausta, onko teillä tuntohäiriöitä, visuaalisia oireita tai jotakin muuta? Potilas: Kyllä, valonvälähdyksiä ja sellaisia sahalaitakuvioita tai joskus näkökenttäpuutoksia. Aika usein on pistelyä sormissa ja suun ympärillä, joskus myös raajojen ja kasvojen toispuoleista puutumista. Lääkäri: Entä kun päänsärky menee ohi, onko teillä mitään poikkeavaa sen jälkeen? Potilas: On yleensä oksentelua ja monen päivän ajan ruokahaluttomuutta. Mielialakin vaihtelee. Lääkäri: Teillä on ihan selvästi migreeni. Sitä aiheuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi stressi tai epäsäännöllinen työ- ja unirytmi. Yrittäkää järjestää aikataulut siten, että teillä on riittävästi aikaa unta ja kunnollista lepoa varten. Välttäkää migreenikohtauksia laukaisevia ruoka-aineita, kuten punaviiniä, juustoa, suklaata, kalaa, papuja, appelsiineja ja tomaatteja. Saunominen ei ole myöskään hyväksi. Kun kohtaus tulee, menkää makaamaan johonkin hiljaiseen ja hämärään huoneeseen. Tässä tapauksessa lepo ja nukkuminen helpottavat. Potilas: Olen huomannut, että kylmä kääre otsalla auttaa. Lääkäri: Kyllä se auttaa. Myös akupunktio saattaa auttaa. Oletteko raskaana? Potilas: En ole. Lääkäri: Kysyin raskaudesta, koska raskaana oleville naisille ei saa määrätä tiettyä lääkettä. Minä määrään teille triptaaneja, jotka ovat erittäin tehokkaita migreenikohtauksiin. Nauttikaa kolme tablettia 16

päivässä ruokailun jälkeen kohtauksen aikana. Asetyylisalisyylihappo ei sovi teille, koska teillä on joskus suoliston toiminnan häiriöitä. Diatsepaami on hyvä rauhoittava lääke. Ottakaa sitä yksi tabletti aamuisin. Pahoinvointiin määrään metoklopramidia, kaksi tablettia ruokailun jälkeen, myös aamuisin. Pitäkää päiväkirjaa päänsärystänne, ja kun seuraavan kerran saatte migreenikohtauksen, niin varatkaa aika vastaanotolleni ja ottakaa päiväkirja mukaanne. Katsotaan sitten, mikä olisi teille parasta. Tässä on resepti. Potilas: Selvä. Kiitoksia paljon. Lääkäri: Voikaa hyvin! 17

SANASTOTEHTÄVÄT 1. Poimi dialogeista tuntemattomat lääketieteen termit ja käännä ne omalle äidinkielellesi. 2. Etsi sopivat adjektiivit seuraaville sanoille: päänsärky: kipu: 18

3. Valitse oheisiin substantiiveihin sopivia verbejä: päänsärky: mustuainen: silmät: kohtaus: liikunta: valot: kipu: tasapaino: uni: alkoholi: hieronta: haju: suolisto: ruokahalu: mieliala: lepo: Verbit: alkaa, auttaa, esiintyä, helpottaa, kadota, katkeilla, kestää, laajeta, lisääntyä, pahentaa, paikallistua, pienetä, rentouttaa, toimia, vaihdella, vaivata, vuotaa, ärsyttää. 19

4. Tee yhdyssanoja. Yhdistä viivalla sanan alku- ja loppuosa. Alkuosa silmä työ särky side tunto nenä kyynel tauko pää Loppuosa häiriö laki asento vuoto luomi jakso kalvo erite voimistelu 20

5. Täydennä lauseet annetuilla sanoilla ja käytä sanoja oikeissa muodoissa. a) Kipu on repivää, polttavaa ja joskus. On sellainen tunne kuin joku silmään. Kipu tuntuu kovimmalta. Kipu myös päälakeen, poskeen ja leukaan. Nenä ja se on tukossa. Yöllä uni ja olen valveilla koko aamuyön. Minulla on myös sidekalvon ja silmäluomet ovat turvoksissa. Kasvot usein. Onko kipu molemminpuolista vai? Esiintyykö päänsärky? On syytä harjoittaa. Intensiivinen liikunta myös särkyä. Valot myös. Sanoisin että kipu useimmiten ohimoihin ja takaraivoon. Päänahka tuntuu ja se on aika kosketuksille. Hankalat pahentavat särkyä. Tasapaino hetkellisesti. Ikään kuin vanne 21

päätä. Kipu iltaa kohti. Yleensä minua huimaa, kun seisomaan ja kun kävelen. Joskus voi olla käsien, erityisesti öisin. Kasvoissakin on. On myös korvien. Särkyjakson aikana pitää päivätorkkuja ja tietenkin alkoholia. Sanat: arka heijastua hikoilla humina kadota katkeilla kireä kohtaus läpitunkeva nousta pahentaa paheta paikallistua porata puristaa puutuminen puutumistuntemus silmänseutu taukovoimistelu työasento vuotaa verestys välttää ärsyttää toispuoleinen 22

b) Suosittelen rentoa kävelyä, tai selkäuintia. Suosittelen teille fysikaalista hoitoa eli kipeiden hierontaa. Hieronta lihaksia ja helpottaa päänsärkyä. Lämpö on usein, kylmyys ja veto taas ovat tekijöitä. Päänsärky on ja toispuoleista, mutta joskus se koko päähän. Onko päänsärky? Säryn voimakkuus ja kesto. Kohtauksia voi olla tai harvoin. Oletteko kohtauksen aikana hajuille, äänille ja valoille? Onko ennen kohtauksia mitään esimerkiksi makeanhimoa tai jotain muuta? Minulla on ruokahalua ja makeanhimoa. Tunnen itseni ja haukottelen koko ajan. Onko teillä tai niin sanottuja oireita tai jotain muuta? On ja sellaisia sahalaitakuvioita tai joskus näkökenttäpuutoksia. On aika usein sormissa ja suun ympärillä. On 23

myös joskus ja kasvojen toispuoleista puutumista. Kohtauksen jälkeen minulla on yleensä oksentelua ja monen päivän ajan. Välttäkää migreenikohtauksia laukaisevia, kuten punaviiniä, juustoa, suklaata, kalaa, papuja, appelsiineja ja tomaatteja. Kun tulee, menkää makaamaan johonkin hiljaiseen ja hämärään huoneeseen. Tässä tapauksessa ja nukkuminen helpottavat. Nauttikaa kolme tablettia päivässä jälkeen kohtauksen aikana. Teillä on joskus suoliston häiriöitä. Sanat: alue ennakko-oireet herkkä hyöty kohtaus lepo levitä lisääntynyt pahentava pistely raaja rentouttaa ruoka-aine ruokahaluttomuus ruokailu sykkivä tasainen tiheästi toiminta tuntohäiriö unelias vaihdella valovälähdys venyttely visuaalinen 24

6. Poimi dialogeista lääketieteen termit ja kirjoita ne laatikoihin annettujen otsikoiden mukaan. a) Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. OIREET AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA SYYT HOITO 25

b) Potilaalla on jännityspäänsärky. OIREET AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA SYYT HOITO 26

c) Potilaalla on migreeni. OIREET AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA SYYT HOITO 27

7. Lääkäri kysyy ja potilas vastaa. Valitse sopiva vastaus. Kipu on repivää, polttavaa ja joskus läpitunkevaa. Minkälaista kipua sinulla on? On kyynelvuotoa ja silmät vuotavat. Kipu alkaa äkkiä ja se yltyy nopeasti 5 10 minuutissa erittäin kovaksi. 8. Potilas kysyy ja lääkäri vastaa. Valitse sopiva vastaus. Mikä voisi olla syynä päänsärkyyn? Stressi, tulehdus tai kasvaimet aiheuttavat päänsärkyä. Särkyjakson aikana pitää välttää päivätorkkuja. Sinulla on niin sanottu sarjoittainen päänsärky. 28

9. Potilaalla on jännityspäänsärky. Pane lääkärin ja potilaan repliikit oikeaan järjestykseen. Numeroi repliikit. Lääkäri aloittaa. Minulla on kova päänsärky. Pahentaako liikunta särkyä? Mitä lääkettä minun tulisi käyttää? Tavallinen päänsärky lääke ei enää auta. Hei. Minkälaista vaivaa sinulla on? Yleensä kipu on molemminpuolista ja tasaista. Sinun pitää välttää särkylääkkeiden jatkuvaa käyttöä. En ole huomannut. Vaikea sanoa. Millaista kipua sinulla on? Kipu paikallistuu useimmiten ohimoihin ja takaraivoon. Kipu on puristavaa ja kiristävää. Onko kipu molemminpuolista vai toispuoleista? 29

10. Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Pane lääkärin ja potilaan repliikit oikeaan järjestykseen. Numeroi repliikit. Lääkäri aloittaa. Kipu on repivää, polttavaa ja joskus läpitunkevaa. Tuntuu, kuin joku poraisi silmään. Onko teillä muita oireita? Pieneneekö mustuainen? Kyllä. Kipu tuntuu kovimmalta silmänseudulla. Minkälaista vaivaa teillä on? Minua vaivaa päänsärky. Hei. Minkälaista kipua teillä on? Voisitteko kuvailla sitä? Heijastuuko kipu myös päälakeen tai leukaan? En ymmärrä, mistä vaiva johtuu. Kyllä. Minulla on myös kyynelvuotoa, silmät vuotavat. Nenäkin vuotaa ja kasvot hikoilevat. Teillä on niin sanottua sarjoittaista päänsärkyä. 30

11. Potilaalla on migreeni. Pane lääkärin ja potilaan repliikit oikeaan järjestykseen. Numeroi repliikit. Lääkäri aloittaa. Kirkkaat valot, kovat äänet ja voimakkaat hajut ärsyttävät kyllä. Hei. Kuinka kauan teillä on ollut päänsärkyä? Millaista se on? Kyllä. Kohtaus voi kestää muutaman tunnin. Onko teillä ennen kohtauksia minkäänlaisia ennakko-oireita? Ei aina, vatsakin on joskus sekaisin. Esiintyykö kipu kohtauksina? Viime aikoina sitä on ollut usein. Kipu on jatkunut nyt pari päivää. Päänsärky on sykkivää ja toispuoleista. Toimiiko suolisto normaalisti? Ennen kohtausta minulla on lisääntynyttä ruokahalua ja makeanhimoa. Oletteko kohtauksen aikana herkkä hajuille, äänille ja valoille? 31

12. Potilaalla on pää kipeä. Lääkäri kysyy ja potilas vastaa. Kirjoita mahdolliset potilaan vastaukset. a) Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Minkälaista kipua sinulla on? Voisitko kertoa tarkemmin? 1. 2. 3. b) Potilaalla on jännityspäänsärky. Onko teillä muita oireita päänsäryn aikana? 1. 2. 3. 32

c) Potilaalla on migreeni. Millaista päänsärkyä sinulla on? Voisitko kuvailla sitä? 1. 2. 3. 13. Potilaalla on pää kipeä. Potilas kysyy ja lääkäri vastaa. Kirjoita mahdolliset lääkärin vastaukset. a) Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Miten päänsärkyä hoidetaan? Mitä pitäisi välttää? Mikä auttaa päänsärkyyn? 1. 2. 3. 33

b) Potilaalla on jännityspäänsärky. Mikä pahentaa päänsärkyä? Mikä helpottaisi kipua? 1. 2. 3. c) Potilaalla on migreeni. Mitä ruoka-aineita kannattaa välttää? Onko saunominen hyväksi? 1. 2. 3. 34

KESKUSTELUTEHTÄVÄT LÄÄKÄRI KYSYY 1. Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Parisi esittää lääkärin kysymykset ja sinä vastaat potilaana. Vaihtakaa sitten rooleja. Minkälaista kipua sinulla on? Voisitko kertoa tarkemmin? Tuntuuko kipu kovimmalta silmänseudulla? Heijastuuko kipu esimerkiksi päälakeen? Pieneneekö mustuainen? Esiintyykö päänsärky kohtauksina? Hikoilevatko kasvot? Onko kipu toispuoleista vai molemminpuolista? Kuinka monta kohtausta saat yleensä päivässä? Onko nenä tukossa? Vuotavatko silmät? Ovatko silmäluomet turvoksissa? Koska ensimmäiset kohtaukset alkoivat? Tuleeko kivuista sarja? Alkaako kipu yhtäkkiä? Kuinka kauan kohtaus kestää? 35

KESKUSTELUTEHTÄVÄT POTILAS KYSYY 2. Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Parisi esittää potilaan kysymykset ja sinä vastaat lääkärinä. Vaihtakaa sitten rooleja. Kipu alkoi puoli vuotta sitten. Mikä voisi olla syynä kipuun? Miten lääkettä pitää nauttia? Otanko sitä ruokailun jälkeen vai ruoan kanssa? Onko lääkkeellä sivuvaikutuksia? Onko minulla kasvain? Johtuuko kipu stressistä? Voinko saada lääkettä päänsärkyyn? Mitä lääkettä? Voiko liikunta pahentaa särkyä? Vaikuttaako alkoholi kipuun? Tuleeko päänsärky aina kohtauksina? Saanko käydä saunassa? Liittyykö kasvojen hikoilu jotenkin päänsärkyyn? Entä kyynelvuoto? 36

KESKUSTELUTEHTÄVÄT LÄÄKÄRI KYSYY 3. Potilaalla on jännityspäänsärky. Parisi esittää lääkärin kysymykset ja sinä vastaat potilaana. Vaihtakaa sitten rooleja. Mihin paikkaan koskee? Millaista kipua teillä on? Pahentaako liikunta särkyä? Onko valonarkuutta? Onko teillä koskaan ollut niskavammaa? Mitä te teette työksenne? Tuntuuko päänahka kireältä? Mihin kipu paikallistuu? Saatko helposti unen päästä kiinni? Katkeileeko uni yöllä? Onko kipu molemminpuolista vai toispuoleista? Onko se tasaista? Onko käsien puutumista? Entä korvien huminaa? Onko päänsäryn aikana muita oireita? Onko pahoinvointia, oksentelua, huimausta tai jotain muuta? 37

KESKUSTELUTEHTÄVÄT POTILAS KYSYY 4. Potilaalla on jännityspäänsärky. Parisi esittää potilaan kysymykset ja sinä vastaat lääkärinä. Vaihtakaa sitten rooleja. Kipu on puristavaa, kiristävää ja ikään kuin vanne puristaisi päätä. Onko minulla aivokasvain? Minusta tavallinen päänsärkylääke ei enää auta. Mitä lääkettä minun tulisi käyttää? En nuku hyvin öisin. Johtuuko se päänsärystä? Voinko käydä saunassa? Olen huomannut, että se auttaa päänsärkyyn. Voinko käyttää alkoholia? Joskus tuntuu siltä, että tasapaino katoaa hetkellisesti. Liittyykö se päänsärkyyn? Olen kuullut taukovoimistelusta. Mitä se on? Kannattaako sitä harjoittaa? Joudun istumaan päivittäin tietokoneen ääressä. Voiko hankala työasento pahentaa särkyä? 38

KESKUSTELUTEHTÄVÄT LÄÄKÄRI KYSYY 5. Potilaalla on migreeni. Parisi esittää lääkärin kysymykset ja sinä vastaat potilaana. Vaihtakaa sitten rooleja. Minkälaista vaivaa teillä on? Mihin paikkaan koskee? Onko teillä päänsärkyä? Onko tuntohäiriöitä tai visuaalisia oireita? Onko pistelyä sormissa tai suun ympärillä? Onko päänsärky tasaista? Kuinka kauan kohtaus yleensä kestää? Oletteko herkkä hajuille, äänille ja valoille? Onko pahoinvointia tai oksentelua? Minkälaista päänsärkyä teillä on? Voisitteko kuvailla sitä? Kuinka kauan sitä on jatkunut? Pahentavatko liikunta ja rasitus päänsärkyä? Toimiiko suolisto hyvin? Voiko kohtaus alkaa yöllä? Onko kohtauksia tiheästi vai harvoin? Onko ennen kohtauksia minkäänlaisia ennakko-oireita? 39

KESKUSTELUTEHTÄVÄT POTILAS KYSYY 6. Potilaalla on migreeni. Parisi esittää potilaan kysymykset ja sinä vastaat lääkärinä. Vaihtakaa sitten rooleja. Kovat äänet ja voimakkaat hajut ärsyttävät minua. Liittyykö se päänsärkyyn? Minulla on joskus suoliston toiminnan häiriöitä. Minkälaiset lääkkeet sopisivat minulle? Kirjoitanko päiväkirjaan kaiken, mikä liittyy päänsärkyyn? Vatsani on usein sekaisin. Johtuuko sekin päänsärystä? Auttaako kylmä kääre otsalla? Entä akupunktio? Mielialakin vaihtelee. Aiheuttaako stressi migreenikohtauksia? Helpottavatko lepo ja nukkuminen? Saanko käydä saunassa? Pidän saunomisesta. Kannattaako välttää joitain tiettyjä ruoka-aineita? Entä alkoholi, saanko juoda joskus lasillisen punaviiniä? 40

TULKKAUSTEHTÄVÄT 1. Kuvaile tautia/sairautta omin sanoin ensin omalla äidinkielelläsi ja sitten suomeksi. 2. Keksi omat dialogit suomeksi ja tulkkaa dialogit omalla äidinkielelläsi. 3. Näyttele parisi kanssa tilanteet lääkärin vastaanotolla. Tulkkina on joku muu. Vaihtakaa rooleja. 4. Tulkkaa toisten dialogit. 41