Pohjois-Savon hyvinvointiraportti

Pohjois-Savon hyvinvointiraportti

2

3 Pohjois-Savon hyvinvointiraportti Kuopio 2012

4 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:75 Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 170 kpl Kuopio 2012 Pohjois-Savon liitto Koljonniemenkatu 2, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 e-mail: kirjaamo@pohjois-savo.fi faksi: (017) 550 1428 ISBN 978-952-5759-60-0 ISSN 1797-4402 ISBN 978-952-5759-61-7 pdf

5 Saatesanat Pohjois-Savossa väestön hyvinvoinnin tila ja ennusteet ovat haastellisia. Korkea sairastavuus, väestön ikääntyminen ja heikkenevä huoltosuhde sekä lastensuojelun, työttömyyden ja toimeentulon ongelmat ovat maan keskiarvoa korkeammat. On havaittavissa myös myönteistä suuntaa lasten ja nuorten elämäntavoissa. Se ennakoi aikuisväestön paranevaa terveydentilaa tulevaisuudessa. Eläkkeellesiirtymisiän nousu 2000-luvulla kuvaa osaltaan väestön parantuvaa terveydentilaa ja toimintakykyä. Maakunnan talouden kehitys vaikuttaa hyvinvointipalvelujen tuottamiseen; voimavarat ovat rajalliset. Haastetta lisää tuleva työvoimatarve väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähetessä. Maakunten aluekehitystyössä ihmisten hyvinvointi on keskeisessä asemassa. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi on omana toimintalinjanaan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 sekä Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014 ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Hyvinvointiteemaa painotetaan myös Itä-Suomen EAKRohjelman toteutuksessa Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELYkeskus suuntaavat siten toimenpiteitä ja hankerahoitusta hyvinvoinnin kehittämiseen. Pohjois-Savon hyvinvointiraportilla Pohjois-Savon liitto haluaa kiinnittää huomiota maakunnan hyvinvoinnin tilaan. Raportti antaa päättäjille aineksia kohdentaa rajallisia voimavaroja. Useissa kunnissa on toimittu aktiivisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ja toimintaotetta on syytä edelleen vahvistaa kaikissa kunnissa. THL:n tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon terveydenhuollon ja vanhustenhuollon hyvinvointipalvelut on kyetty tuottamaan edullisesti (tarvevakioidut ko. menot Pohjois- Savossa indeksi 96, kun koko maa = 100 v. 2009). Raportin laadinnasta on vastannut maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen, kartat ja kuviot on työstänyt tutkimussihteeri Kaija Kämäräinen, jotka ottavat palautetta vastaan sekä antavat tarvittaessa aineistoon liittyvää lisäinformaatiota. Tässä raportissa ei oteta kantaa hyvinvointipalvelujen tuottamis-, ylläpito- tai rahoitusjärjestelmiin. Ne ovat parhaillaan esille useissa valtakunnallisissa uudistushankkeissa. POHJOIS-SAVON LIITTO Jussi Huttunen maakuntajohtaja

6

7 Sisällysluettelo: 1. Tiivistelmä... 9 2. Tausta: väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut aluekehityksessä... 11 3. Nuorten elämäntavat ja hyvinvointikokemukset... 16 4. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen... 23 5. Ikääntymisen haasteet ja hyvinvointi... 28 6. Syrjäytymisuhkaa aiheuttavia tekijöitä... 33 7. Sairastavuus... 37 8. Päätelmiä ja suosituksia... 42 Liitteet 1-5 45... 45

8

9 1. Tiivistelmä Tausta Väestön ikääntyminen, kuntatalouden rajalliset voimavarat palvelujen tuottamiseen ja maakunnan väestön korkea sairastavuus muodostavat yhtälön, johon tulee löytää uusia ratkaisuja. Huoltosuhteet, sekä taloudellinen että väestöllinen, tulevat merkittävästi heikkenemään tulevaisuudessa. Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksissa on 2000-luvun ajan ollut kasvava trendi ja kasvu 2002 2009 on ollut nopeampaa (55 %) kuin kuntien kaikki toimintamenot (41 %). Kasvulla on voitu vastata myös kasvavaan hyvinvointipalvelujen tarpeeseen. THL:n tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon terveydenhuollon ja vanhustenhuollon hyvinvointipalvelut on kyetty tuottamaan edullisesti (tarvevakioidut ko. menot Pohjois-Savossa indeksi 96, kun koko maa=100 v.2009) Ikääntymisen haasteet kasvavat tulevaisuudessa. 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrän ennustetaan kasvavan v. 2010-2030 noin 26 400:lla vuoden 2010 noin 48 600 henkilöstä vuoden 2030 noin 75 000 henkilöön. Nuorten elämäntavat ja hyvinvointikokemukset (Lähde: Kouluterveveyskysely) Peruskoululaisten 8. ja 9.luokkalaisten humalahakuisuus ja tupakointi ovat vähentyneet 2000-luvulla. Päivittäin tupakoi v. 2000 23,3 % ja v. 2010 15,6 %. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa oli v. 2000 24.6 % ja v.2010 14,2 %. Nuorten terveyskäyttäytyminen polarisoituu peruskoulun jälkeen. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveyskäyttäytymisessä on paljon huolenaiheita. Päivittäin tupakoi 42,3 % ja tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ilmoittaa olevansa 35,9 % (v.2010). Käyttäytymisellä voi olla pitkäaikaisia heijastusvaikutuksia aikuisuudessa. Huumeiden kokeilut ovat nuorten keskuudessa oireellisesti kasvaneet vuodesta 2008, Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista huumeita oli kokeillut jo 17,0 % v.2010. Joka kymmenes nuori potee keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Osuus on hieman pienempi kuin koko maassa. Liikunnan lisääntymisestä huolimatta ylipainoisten nuorten osuus on kasvanut. Fyysistä uhkaa kokeneiden nuorten osuus on huomattava 12-18 %. Lukioiden 1. ja 2. luokalla ja ammatillisissa oppilaitoksissa on vain vähän koulukiusatuksi joutumista, peruskoulun 8. ja 9. luokilla 7 %. Peruskouluikäisten elämäntavoissa on suurta kunnittaista vaihtelua myös olosuhteiltaan muutoin samankaltaisissa kunnissa. Kuntakohtaisiin eroihin johtaneita syitä ei ole selvitetty.

10 Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Humalahakuisesti alkoholia käyttäviä aikuisia miehiä on enemmän kuin joka neljäs (27,4 %). Naisten humalahakuinen juominen on harvinaisempaa (osuus aikuisväestöstä 6,3 %). Päivittäin tupakoivia aikuisia (sekä naiset että miehet) on Pohjois-Savossa enemmän kuin maassa keskimäärin. Ravitsemuksessa on miesten ja naisten välillä eroja. Naiset käyttävät kasviksia hyvin (niukasti kasviksia käyttäviä vain 18,5 %), mutta niukasti kasviksia käyttäviä miehiä on 38,3 %. Ikääntymisen haasteet ja hyvinvointi Pohjois-Savossa on eläkkeensaajia 30.5 % väestöstä (v.2010). Seitsemässä kunnassa eläkkeensaajia on jo yli 40 %. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään Pohjois-Savossa useammin kuin koko maassa, mutta myönteistä on, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen osuus eläkkeensaajista on pienentynyt 2000-luvulla. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 57,4 vuotta ja noussut kahdella vuodella vuodesta 2002. Ikääntyneiden 75 vuotta täyttäneiden palveluissa on tapahtunut rakennemuutosta kansallisen suosituksen (STM, Suomen Kuntaliitto) suuntaan. Laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on vähitellen alentunut ja tehostetussa palveluasumisessa olevien kasvanut. Myös omaishoidon tuen 75+ ikäisten asiakkaiden määrä on kasvanut. Syrjäytymisuhkaa aiheuttavia tekijöitä Lastensuojelullisten toimenpiteiden määrä on kasvanut 2000-luvulla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut huomattavasti (v. 2010 922 lasta ja nuorta, kasvu v.2000-2010 39 %). Avohuollollisten toimenpiteiden tukitoimien piirissä olevien määrä on kasvanut myös huomattavasti (v.2010 lähes 4500 lasta ja nuorta, kasvu v. 2000-2010 38 %). Tuki voi myös eheyttää perheitä. Lastensuojelun kustannukset kunnille ovat lähes lukiokoulutuksen kustannusten suuruiset. Koulutuksen ulkopuolella on Pohjois-Savossa edelleen joka kymmenes nuori. Maakunnassa on noin 13 500 työtöntä, määrä on alentunut noin 5000:lla 2000-luvun alusta. Toimeentulotukea saa Pohjois-Savossa useampi henkilö väestöstä (%) kuin koko maassa. Sairastavuus Pohjois-Savo on korkean sairastavuuden maakunta. Kansantautien esiintyvyysindeksi on 139,2 kun koko maa on sata (ikävakioimaton). Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kääntynyt lievään laskuun vuodesta 2007 lähtien. Päätelmiä ja suosituksia Ks. sivut 42-43.

11 2. Tausta: väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut aluekehityksessä Väestön ikääntyminen, kuntatalouden rajalliset voimavarat palvelujen tuottamiseen ja maakunnan väestön korkea sairastavuus muodostavat yhtälön, johon tulee löytää uusia ratkaisuja. Pohjois-Savon liitto on Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011 2014 ja Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa 2012 2015 hahmotellut kokonaisvaltaista ja strategista maakunnan kehittämistä ja kehittämistoimenpiteitä hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen toimintalinjalla. (Liite 1 ja liite 2) http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/liitetiedostot/maakuntaohjelma/mako_mkv_hyv_7_6_2010.pdf http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/tietopalvelu/julkaisut/totsu_2012-2015_pohjat.pdf

12 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Huoltosuhde (taloudellinen*) v. 2000-2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Pohjois-Savo 1,66 1,64 1,61 1,58 1,57 1,57 1,52 1,46 1,47 1,57 Koko maa 1,32 1,32 1,32 1,32 1,31 1,32 1,28 1,24 1,24 1,34 *) Huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti (Työvoiman ulkopuolella olevat = 0-14-vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset, muut työvoimaan kuulumattomat) Lähde: Tilastokeskus 120 100 Väestöllinen huoltosuhde v. 2010 sekä ennuste vuodelle 2020 2010 2020 80 60 40 20 0 Kuopio Iisalmi Siilinjärvi Varkaus Juankoski Lapinlahti Vieremä Sonkajärvi Keitele Väestöllinen huoltosuhde vertaa lasten (0-14 v.) ja vanhuseläkeläisten (65 v. täyttäneiden) määrää työikäisen (15-64 v.) väestön määrään Lähde: Tilastokeskus Leppävirta Tervo Nilsiä Maaninka Kiuruvesi Tuusniemi Suonenjoki Kaavi Rautalampi Rautavaara Vesanto Pielavesi POHJOIS-SAVO KOKO MAA

13 Huoltosuhteet tulevat heikkenemään tulevaisuudessa - sote-menoissa kasvava trendi Taloudellisella huoltosuhteella mitaten (v. 2009) jokainen pohjois-savolainen työssäkäyvä elättää noin 1,5 henkilöä (1,57). Koko maan vastaava luku on 1,34, joten taloudellinen huoltosuhde on Pohjois- Savossa heikompi kuin koko maassa. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laskea myös ennusteita. Pohjois-Savon väestöllinen huoltosuhde heikentyy jo v. 2020 huomattavasti maakunnan kunnissa ja on ongelmallisempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2020 osassa kunnista väestöllinen huoltosuhde on jo lähellä sataa, joko hieman yli tai hieman alle, eli jokaista 15-64-vuotiasta kohden on sama määrä lapsia ja iäkkäitä. Kuntien sosiaali- ja terveysmenojen trendi on ollut kasvava koko 2000-luvun. Vuosina 2002 2009 Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset ovat nousseet nopeammin (kasvu 55 %) kuin kuntien toimintamenot kokonaisuudessaan (kasvu 41 %). Pohjois-Savon kuntien toimintamenot sekä sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset (1000 euroa) v. 2002-2009 1000 euroa 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 1 011 765 592 338 1 057 146 Toimintamenot 619 038 1 126 829 673 929 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 1 178 222 718 399 1 229 535 757 527 1 271 167 799 663 1 350 905 854 104 1 424 968 916 982 400 000 200 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamenojen kasvulla on myös voitu vastata kasvavaan hyvinvointipalvelujen tarpeeseen ikärakenteen vanhetessa ja siitä syystä sairastavuuden lisääntyessä. Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v. 2009 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä olivat indeksinä 96, kun koko maan luku on 100. Siten Pohjois-Savossa on kyetty tuottamaan ko. hyvinvointipalvelut edullisesti. (Timo Hujanen, Unto Häkkinen, Mikko Peltola, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.2.2011 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2009 ) Palvelujen laatumittareista ei ole tilastoja.

14 Ikääntymisen haasteet kasvavat tulevaisuudessa Pohjois-Savossa oli 65 vuotta täyttäneitä 48 606 henkilöä v. 2010. Osuus koko väestöstä oli Pohjois-Savossa 19,6 % ja koko maassa 17,5 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen (vuodelta 2009) mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä olisi kasvanut 75 029 henkilöön Pohjois-Savossa v. 2030. Osuus väestöstä olisi 30,8 %, koko maan vastaavan luvun ollessa 26,1 %. 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä kasvaisi siten noin 26 400:lla kahdessakymmenessä vuodessa. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä suuremmaksi kasvaa hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tarve.

15 75 vuotta täyttäneitä oli Pohjois-Savossa v. 2010 yhteensä 23 703 henkilöä ja määrä kasvaa vuoden 2030 41 831 henkilöön eli noin 18 100 ihmisellä. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli v. 2010 9,6 % ja vuonna 2030 17,2 % väestöstä. (Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2009). Kasvu on sekä määrällisesti että suhteellisesti suurinta kunnissa, joissa nyt on nuorin ikärakenne; voimakkainta kasvu on Siilinjärvellä ja Kuopiossa.

16 3. Nuorten elämäntavat ja hyvinvointikokemukset Koko maassa vuorovuosin suuralueittain tehtävä kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/index.htm ) Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vuosittain kyselyyn vastaa noin 100 000 nuorta. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa ja lukioissa 1990-luvun lopulta lähtien ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 lähtien. Itä-Suomessa viimeisin kysely on toteutettu v. 2010. Pohjois-Savossa v. 2010 kouluterveyskyselyn olivat alueelleen tilanneet vain 12 kuntaa. Siten täyttä vertailukelpoisuutta ei ole esim. vuoteen 2008, jolloin kyselyn oli tilannut 17 kuntaa. Vertailtavuus koko maan tilanteeseen on myös hankalaa, mutta suuruusluokaltaan viimeisimmät Pohjois-Savon tiedot vastaavat koko maan keskiarvoja, merkittäviä eroja ei ole. Siten voidaan sanoa, että maakunnan nuorten elämäntavat pääpiirteissään ja keskimäärin ovat samankaltaiset kuin maassa keskimäärin. Peruskoululaisten humalahakuisuus ja tupakointi ovat merkittävästi vähentyneet Pohjois-Savon peruskoululaisten humalahakuisuus ja päivittäin tupakoivien osuus ovat väheyntyneet 2000 lähtien. Erityisesti niiden peruskoulunuorten, jotka vastasivat olleensa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, osuus on laskenut vuoden 2010 14,2 %:iin, kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2000. Vastaavana aikana päivittäin tupakoivien peruskoululaisten osuus on laskenut 23,3 %:sta 15,6 %:iin. Muutos on tapahtunut erittäin terveeseen suuntaan, mutta silti voidaan arvioida, ettei humalahakuisuutta tai päivittäistä tupakointia tulisi esiintyä lainkaan sen ikäisillä nuorilla. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ko. oppilaitoksen/luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 24,6 20,1 21,3 17,5 16,5 14,2 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 22,7 21,3 25,8 25,9 23,8 21,4 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 39,9 35,9 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely

17 Tupakoi päivittäin v. 2000-2010, % ko.oppilaitoksen/luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 23,3 23,5 18,4 16,5 17,2 15,6 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 22,4 20,9 15,5 13,7 12,2 13,0 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41,7 42,3 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveyskäyttäytymisessä paljon huolenaiheita - tupakoi päivittäin 42,3 % ja tosi humalassa 35,9 % Siirryttäessä toiselle asteelle tapahtuu nuorissa selvä polarisoituminen lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien elämäntavoissa ja terveyskäyttäytymisessä. Lukiolaisten humalajuominen on jossain määrin suurempaa kuin peruskoululaisten, mutta lukiolaistenkin osalta näkyy viime vuosina laskeva trendi. Sen sijaan tupakointi on jopa peruskoululaisia vähäisempää ja pysynyt viime vuodet melko matalalla tasolla, päivittäin tupakoivien osuuden ollessa viime vuosina 12-13 prosenttia. Erittäin huolestuttavaa on ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden muuttunut terveyskäyttäytyminen peruskouluajoista. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ilmoittaa olevansa jopa 35,9 % maakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista (v. 2010). Päivittäin tupakoi ilmoituksensa mukaan 42,3 % (v.2010). Käyttäytymisellä voi olla pitkäaikaisia heijastusvaikutuksia aikuisuudessa. Huumeiden kokeilut ovat oireellisesti kasvaneet vuodesta 2008 Pitkään jatkunut huumekokeiluiden väheneminen on kaikissa kouluterveyskyselyn ryhmissä kääntynyt lievään nousuun v. 2008-2010. Vuonna 2010 laittomia huumeita oli peruskoululaisista kokeillut 5,9 %, lukiolaisista joka kymmenes (9,5 %) ja ammattikoululaisista peräti 17 prosenttia.

18 Kokeillut laittomia huumeita v. 2000-2010, % ko. oppilaitoksen /luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 8,4 7,6 5,8 5,5 4,3 5,9 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 12,7 13,5 11,0 9,0 7,9 9,5 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 13,8 17,0 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely Joka kymmenes nuori potee masennusta Kouluterveyskyselyn mukaan kaikissa koulumuodoissa noin joka kymmenes nuori tai hiukan useampi potee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Osuus on kymmenen vuoden aikana pysynyt suunnilleen samana. Selkeää muutostrendiä suuntaan tai toiseen ei ole havaittavissa. Läheisillä ystävillä on myönteinen merkitys masentuneisuuden ehkäisyssä. Peruskoululaisilla ystävyystilanne on parantunut koko 2000-luvun ajan. Ei yhtään läheistä ystävää ilmoitti kouluterveyskyselyssä v. 2000 12,9 % ja vuonna 2010 8,4 % peruskoulun 8.-9. luokkalaisista. Myös lukiolaisten ja ammattikoululaisten ystävätilanne on melko hyvä ja kehittynyt hieman myönteiseen suuntaan viime vuosina. Pohjois-Savossa keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta potee nuorista hieman pienempi osuus kuin maassa keskimäärin. Ero oli suurin ammatillisten oppilaitosten nuorissa, heillä oli Pohjois-Savossa 1,6 %-yksikköä vähemmän masentuneisuutta. Läheisiä ystäviä Pohjois-Savon peruskoulu- ja lukionuorilla oli kuitenkin hieman vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta ero oli pieni. Ammattikoululaisilla ystäviä oli enemmän kuin maassa keskimäärin.

19

20 Liikunnan lisääntymisestä huolimatta ylipainoisten osuus on kasvanut Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan kerran viikossa harrastavien peruskoululaisten osuus, siis vain vähän liikuntaa harrastavien osuus, on pienentynyt 2000-luvulla. Liikuntaharrastus näyttää lisääntyneen erityisesti peruskoululaisten joukossa. Peruskoululaisista ja lukiolaisista noin joka kolmas harrastaa korkeintaan kerran tai ei lainkaan hengästyttävää viikoittaista liikuntaa (v.2010). Ammattikoululaisista vähän liikkuvien osuus on vajaa puolet nuorista.

21 Ammattikoululaisissa on enemmän ylipainoisia kuin muissa nuorisoryhmissä, lähes joka neljäs (22,9 %), ylipainoisten lukiolaisten osuuden ollessa 13,7 % ja peruskoululaisten 16.2 %. Trendi on ollut ylipainoisten nuorten osuuden hidas kasvu 2000-luvulla, paitsi ammattikoululaisilla hienoinen osuuden lasku 2008-2010. Liikunnan vähyys ja ylipaino ovat keskenään yhteydessä, mutta kouluterveyskyselyn mukaan ylipainoisten nuorten määrä on lisääntynyt siitä huolimatta, että liikuntaa harrastetaan enemmän. Fyysistä uhkaa kokeneiden nuorten osuus huomattava Varsin suurin osuus nuorista on kokenut fyysistä uhkaa, peruskoululaisista 18.3 %, lukiolaisista 12,5 % ja ammattikoululaisista 16,9 % vuonna 2010. 2000-luvun loppupuolella on uhkaa kokeneiden peruskoululaisten ja lukiolaisten osuus jopa hieman kasvanut. Koulukiusatuksi joutuneiden peruskoululaisten osuus kasvoi vuoden 2008 kyselyyn saakka, mutta on sen jälkeen alentunut vuoteen 2010. Osaltaan voi laajalti v. 2009 jälkeen käyttöönotettu koulukiusaamista ehkäisevä toimintamalli KiVa-koulu vaikuttaa laskusuuntaan. http://www.kivakoulu.fi/ Vuonna 2010 peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisista 7,0 % oli joutunut koulukiusatuksi. Koulukiusaamisen suhteen puhutaan nollatoleranssista. Lukioissa koulukiusaaminen on harvinaista (0,9 %), ammattikouluissa hieman yleisempää (2,8 %).

22 Koulukiusatuksi joutuneet, % ko. oppilaitoksen/luokan opiskelijoista (Pohjois-Savo) % 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 % 8. ja 9. luokkalaisista 6,3 6,5 7,0 7,1 7,4 7,0 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 1,2 1,3 1,3 0,9 1,4 0,9 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,7 2,8 Lähde: THL/Sotkanet, kouluterveyskysely Peruskouluikäisten elämäntavoissa suurta kunnittaista vaihtelua Pohjois-Savon peruskouluikäisten nuorten (8. ja 9. luokkalaiset) elämäntapojen kunnittaista vaihtelua tarkasteltiin Kouluterveyskyselyn v.2008 kattavien tietojen pohjalta (17 kuntaa). Maakunnittaisen keskiarvon takana on huomattavaa kuntakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi päivittäin tupakoi peruskoulun 8.-9. luokkalaisista vähiten Sonkajärvellä 6,9 %, Vieremällä 9,2 % ja Pielavedellä 9,9 %. Vastaavasti toista ääripäätä edustavat Lapinlahti 30,3 %, Maaninka 25,5 % ja Varpaisjärvi 23,6 %, Leppävirta 23,0 % ja Kiuruvesi 23,0 %. (Liite 3) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa vastanneita oli vähiten Nilsiän oppilaista 11,9 %, mutta eniten aiemman Karttulan kunnan oppilaista 30,1 %. Huumeita oli kokeillut Sonkajärvellä 0,0 % ja eniten Karttulassa 7,0 %. Koulukiusatuksi oli joutunut Pielavedellä 2,9 % ja Nilsiässä 3,3 %, mutta Maaningalla 15,4 % ja Kiuruvedellä 13,5 %. Vanhemmuuden puutetta arvioi kokevansa joka neljäs nuori (22,2 %). Vanhemmuuden puutteessa vierekkäiset kunnat edustivat ääriarvoja (Rautalampi 14, 3 %, Suonenjoki 32,2 %). Kuntakohtaisiin eroihin johtaneita syitä ei ole selvitelty. Merkittävää vaihtelua on olosuhteiltaan muutoin samankaltaisten kuntien kesken. Myöskään kaupungistumisaste ei näyttäisi selittävän kunnittaista vaihtelua.

23 4. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä saadaan tietoja erillistutkimuksella. Aikuisväestön terveysosoittimia koskevat tiedot perustuvat elintapojen osalta THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveystutkimukseen, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla 1998-2007 riittävän havaintomäärän varmistamiseksi. Tutkimuksen aluejako on maakunta. Humalahakuisesti alkoholia käyttäviä aikuisia miehiä enemmän kuin joka neljäs Aikuisista miehistä Pohjois-Savossa käytti v. 1998 2007 THL:n tutkimuksen mukaan alkoholia humalahakuisesti enemmän kuin joka neljäs (27,4 %). Osuus on samaa suuruusluokkaa maan keskiarvon (28,1 %) kanssa. Naisten humalahakuinen juominen on paljon harvinaisempaa kuin miesten; osuus aikuisväestöstä oli Pohjois-Savossa 6,3 %, mikä on vähemmän kuin koko maan keskiarvo (8,0 %). Alkoholijuomien myynti asukasta kohti alkoi trendinä nousta 2000-luvun alusta lähtien, jolloin sekä Pohjois-Savossa että koko maassa ko. myynti oli 7,0 litraa 100 % alkoholina. Enimmillään määrä oli Pohjois-Savossa v. 2007, 9,0 litraa. Sen jälkeen myynti on hieman alentunut. Luvuissa ei ole mukana ulkomaan tuontia, ainoastaan kotimaassa tilastoitu määrä (Alko, elintarvikeliikkeet, ravintolat, huoltoasemat, kioskit jne.) Pohjois-Savossa alkoholikuolleisuus 100 000 asukasta kohti osoittaa kulutuksen kanssa samansuuntaista kehitystä. V. 2000 kuolleisuusluku oli 31,4 henkilöä 100 000 asukasta kohti; vuonna 2009 luku oli 49,0, mutta hieman laskenut edellisestä vuodesta. Alkoholikuolleisuus on Pohjois-Savossa suurempaa kuin koko maassa keskimäärin; vuoden 2009 luku koko maassa oli 38,7.

24 Alkoholia humalahakuisesti käyttävän aikuisväestön osuus (%) maakunnittain (ajanjakso 1998-2007) Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Itä-Uusimaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Päijät-Häme POHJOIS-SAVO Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa naiset miehet 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: THL/Terveysosoittimet; Elintapoja kuvaavat osoittimet perustuvat THL:n Aikuisväestön terveys-käyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen AVTK, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla 1998-2007 riittävän havaintomäärän varmistamiseksi %

25 Päivittäin tupakoivia aikuisia Pohjois-Savossa enemmän kuin maassa keskimäärin Aikuisväestön päivittäinen tupakointi on Pohjois-Savossa ollut v. 1998-2007 hieman yleisempää kuin tupakointi maassa keskimäärin. Tupakointi on väestötasolla humalahakuista alkoholin käyttöäkin yleisempi terveyshaitta. Naisten päivittäinen tupakointi aikuisväestössä on Pohjois-Savossa selvästi yleisempää kuin naapurimaakunnissa. Pohjois-Savossa osuus on 20,1 %, kun esimerkiksi Kainuussa osuus on 14,1 % ja Keski-Suomessa 14,8 %. Päivittäin tupakoivia miehiä on Pohjois-Savon aikuisväestöstä ollut lähes 29 %, kun vastaava luku koko maassa on 26,7 %.

26 % 60 50 Lihavien, niukasti kasviksia käyttävien ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) naiset (ajanjakso 1998-2007) Lihavien osuus (BMI vähintään 30 kg/m^2) (%) Niukasti kasviksia käyttävien osuus (%) Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) 40 30 20 10 0 Päijät-Häme Kymenlaakso Lappi Etelä-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa KOKO MAA Pohjois-Karjala Etelä-Savo Itä-Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme POHJOIS-SAVO Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kainuu Lähde:THL/Terveysosoittimet; Elintapoja kuvaavat osoittimet perustuvat THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen AVTK, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla 1998-2007 riittävän havaintomateriaalin saamiseksi. % 60 50 Lihavien, niukasti kasviksia käyttävien ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), miehet (ajanjakso 1998-2007) Lihavien osuus (BMI vähintään 30 kg/m^2) (%) Niukasti kasviksia käyttävien osuus (%) Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) 40 30 20 10 0 Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso POHJOIS-SAVO Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Lappi Lähde: THL/Terveysosoittimet; Elintapoja kuvaavat osoittimet perustuvat THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen AVTK, jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolla 1998-2007 Keski-Pohjanmaa KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Itä-Uusimaa Kainuu

27 Naiset käyttävät kasviksia enemmän kuin miehet Liikunnan määrällä ja kasvisten käytöllä on yhteys painonhallintaan, mutta keskimääräisten tilastojen valossa yhteys ei näytä kovin selvältä. Miehistä 38,3 % käyttää niukasti kasviksia ja 28,4 % on vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus. Lihavien miesten osuus on kuitenkin melko pieni, vain 16,6 % (BMI vähintään 30). Naiset käyttävät kasviksia runsaasti, niukasti käyttävien osuus on 18,5 % eli suunnilleen puolet siitä, mitä miehillä. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien naisten osuus on myös pienempi kuin miehillä, 26,0 % eli liikuntaa naiset harrastavat enemmän kuin miehet. Silti lihavien (BMI vähintään 30) osuus on suurempi, 20,2 % kuin miehillä. Lihavia miehiä on Pohjois-Savossa hieman vähemmän ja lihavia naisia hieman enemmän kuin maassa keskimäärin.

28 5. Ikääntymisen haasteet ja hyvinvointi Pohjois-Savossa eläkkeensaajia 30,5 % väestöstä Eläkettä (kaikki eläkelajit) sai Pohjois-Savossa v. 2010 kaikkiaan 75 734 henkilöä, 30,5 % väestöstä. Koko maassa eläkkeensaajia oli pienempi osuus, 26,1 % väestöstä. Kunnittain tilanne vaihteli paljon. Vähiten eläkkeensaajia oli Siilinjärvellä 23,3 % väestöstä ja Kuopiossa 25,6 %. Eniten eläkkeensaajia oli Rautavaaralla 47,5 % ja Vesannolla 45,3 %. Seitsemässä kunnassa eläkkeensaajien osuus oli jo yli 40 %. Ikärakenteen edelleen vanhetessa meille muodostuu lähivuosina kuntia, joissa eläkkeellä on puolet väestöstä tai enemmän.

29 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä on Pohjois-Savossa suurempi kuin koko maassa Kaikista eläkkeelle siirtyneistä siirtyi Pohjois-Savossa työkyvyttömyyseläkkeelle v. 2010 45,8 %, kun vastaava luku koko maassa oli huomattavasti alempi 35,1 %. Vain Pohjois-Pohjanmaalla osuus oli Pohjois-Savoa suurempi. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli Pohjois-Savossa v. 2010 kaikkiaan hieman yli 17 000 henkilöä, kun vastaavasti vanhuuseläkkeellä oli noin 53 500 henkilöä. Vuonna 2000 oli vanhuuseläkkeellä noin 45 300 henkilöä, joten määrä on kymmenessä vuodessa merkittävästi kasvanut. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on pysynyt lähes samana tai aivan hieman alentunut. Vuonna 2000 heitä oli hieman yli 17 500. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen osuus kaikista eläkkeensaajista on Pohjois-Savossa alentunut vähitellen vuoden 2000 25,2 prosentista vuoden 2010 22,7 prosenttiin. Myös koko maassa on alenemista tapahtunut, vastaavina ajankohtina 21,3 prosentista 18,5 prosenttiin. Tavoitteena tulisikin olla työkyvyttömyyttä aiheuttavien tekijöiden vähentyminen. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeen perusteet Pohjois-Savossa olivat v. 2010: -mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, 7809 henkilöä - tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudosten sairaudet, 4866 henkilöä - verenkiertoelinten sairaudet, 1042 henkilöä Mielenterveyden häiriöt ovat Pohjois-Savossa merkittävästi yleisempi työkyvyttömyyseläkettä saamisen syy kuin koko maassa keskimäärin. Kaikista Pohjois-Savon 16-64-vuotiaista henkilöistä sai mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 4,9 %, kun vastaava koko maan luku oli 3,4 %. Jopa aivan nuorista, 16-24-vuotiaista, 1% eli 265 henkilöä sai Pohjois-Savossa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyistä.

30 Työikäisestä väestöstä työkyvyttömyyseläkkeellä on Pohjois-Savossa huomattavasti enemmän henkilöitä kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Savon indeksi on 146, kun koo maa=100 (v. 2010). Työkyvyttömyyseläkkeiden runsas määrä on itäsuomalainen ja lappilainen ilmiö. Pohjois-Savossa työkyvyttömyyseläkkeellä on työikäisestä väestöstä kaksinkertainen osuus Uusimaahan verrattuna.

31 Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuodesta 2002 lähtien Sekä Pohjois-Savossa että koko maassa on keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ollut vuodesta 2003 lähtien noususuunnassa. Pohjois-Savossa siirryttiin v. 2002 eläkkeelle keskimäärin 55,6 -vuotiaina, kun v. 2010 eläkkeellesiirtymisikä oli noussut jo kahdella vuodella 57,4 vuoteen. Pohjois-Savossa siirrytään eläkkeelle kuitenkin yli vuoden nuorempina kuin koko maassa keskimäärin.