ESINEOIKEUS 7.3.2005 OTK-tutkinnon aineopintotentti (4,5 ov) - kysymykset 1, 2, 3, 4 ja 5 ON-tutkinnon aineopintojen täydennystentti - kysymykset 2, 3 ja 5 Ruotsissa JUK-tutkinnon suorittaneet - kysymykset 2, 3 ja 4 Vastausohjeet - Merkitse aluksi ne kysymykset joihin tulee vastata - Kukin vastaus eri arkille - Jokaiseen kysymyspaperiin tulee vastaajan nimen ja tehtävänumeron lisäksi merkitä joko opiskelijanumero tai syntymäaika - Vastaustilaa on yksi sivu kysymystä kohden, ylimenevää osaa ei lueta - Jätä sivun oikeaan laitaan yhden ruudun levyinen marginaali - Nimettömiä tai huonolla käsialalla kirjoitettuja vastauksia ei oteta huomioon - Jos johonkin kysymykseen ei vastata, on kuitenkin palautettava arkki, josta ilmenee tehtävänumero, nimi ja opiskelijanumero tai syntymäaika Korvaavuudet Dosentti Johan Bärlundin kevätlukukaudella 2003 tai 2004 pitämän kiinteistönkauppaa koskeneen kurssin hyväksyttävä suoritus korvaa kysymyksen numero kolme. Korvaavuuden käyttävien opiskelijoiden tulee jättää vastauspaperi, josta ilmenee kurssista saatu pistemäärä. TULOKSET yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja esineoikeuden internetsivulla viimeistään keskiviikkona 23.3.2005 klo 16.00.
1) Selosta lyhyesti seuraavat käsitteet ja ilmaisut (max 1,25p./kohta) a) Julkinen esine b) Vindikaatioperiaate c) Traditio brevi manu d) Sanarajaperiaate e) Lohkominen f) Julkivarmistus g) Constitutum possessorium h) Etenevä sivullissuhde 2 2) Uuden konkurssilain 5 luvun 6 ja 7 :t kuuluvat seuraavasti: 6 Sivullisen omaisuus Velallisen hallinnassa oleva sivullisen omaisuus, joka voidaan erottaa velallisen omaisuudesta, ei kuulu konkurssipesään. Sivullisen omaisuus on luovutettava omistajalle tai tämän määräämälle sellaisin ehdoin, joiden täyttämistä konkurssipesällä on oikeus vaatia. 7 Omistuksenpidätys ja takaisinotto-oikeus Mitä 6 :ssä säädetään, koskee jäljempänä tässä luvussa säädetyin poikkeuksin myös irtainta omaisuutta, johon omaisuuden luovuttajalla (myyjällä) on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoon perustuva oikeus. Jos omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdosta on sovittu sen jälkeen, kun omaisuuden hallinta on luovutussopimuksen perusteella siirtynyt velalliselle, ehto on konkurssipesää kohtaan tehoton. Jos velallisella on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdosta huolimatta oikeus luovuttaa omaisuus edelleen, liittää se muuhun omaisuuteen tai muutoin määrätä omaisuudesta omistajan tavoin, ehto on niin ikään konkurssipesää kohtaan tehoton a) Havansi kritisoi teoksessaan Esinevakuusoikeudet aiemmin voimassa olleen konkurssisäännön vakiintunutta tulkintaa omistuksenpidätysehdon ja takaisinottoehdon suhteesta. Mitkä olivat kritiikin perusteet ja millä tavoin kritiikki on huomioitu konkurssilain 5 luvun 7 :n sääntelyssä? b) Kyseiset lainkohdat on kirjoitettu silmällä pitäen rahavelallisen (esimerkiksi luottokaupassa tavaran ostajan) konkurssia. Oletetaan, että konkurssiin meneekin ostajan sijasta myyjä, joka on myynyt pätevällä omistuksenpidätysehdolla tavaraa ostajalle. Kauppasumma on konkurssin alkamishetkellä maksamatta, joten esineen omistusoikeus on edelleen myyjällä. Voiko myyjän konkurssipesä vaatia esineen palauttamista itselleen vedoten omistusoikeuteensa? Mikä merkitys asiassa on sil-
3 lä, onko osapuolten välillä sovittu omistuksenpidätys- vaiko takaisinottoehdosta? Vastauksen arvostelussa kiinnitetään erityistä huomiota tapaan, jolla se on perusteltu. 3) Yksityishenkilö A myi 31.8.2004 Pohjan kunnassa sijaitsevan kiinteistönsä B:lle. Kiinteistönvälittäjänä toimi myyntitoimeksiannon perusteella elinkeinonharjoittaja C. Myyjä teetti ennen kauppaa kuntokartoituksen elinkeinonharjoittaja D:llä. Kuntokartoitus maksoi 845,60 euroa. Kuntokartoitusraporttiin kirjattiin erehdyksessä paikkansa pitämätön tieto siitä, että kiinteistöllä olisi porakaivo. Saman tiedon kiinteistönvälittäjä laittoi myös myyntiesitteeseen. Myyjä A ei huomannut virheellistä tietoa ennen kuin B otti häneen yhteyttä ja ilmoitti virheestä helmikuussa 2005. B on nyt vaatinut, että: 1) A huolehtii siitä, että kiinteistölle tulee porakaivo toukokuuhun mennessä; tai vaihtoehtoisesti 2) A maksaa virheen vuoksi porakaivon perustamiskuluja vastaavaa 6 000 euron vahingonkorvauksen. A tulee nyt huolestuneena luoksesi. A haluaa tietää, mihin B:llä on oikeus virheen johdosta maakaaren säännösten mukaan. Jos A joutuu hyvittämään B:tä virheestä, mitkä ovat A:n mahdollisuutensa saada hyvitystä C:ltä? Perusteltu vastaus!
4) Yritys A sopii B:n kanssa 100 000 euron luotosta 7.2.2005 puolen vuoden maksuajalla. Vakuusjärjestelyjen osalta menetellään seuraavalla tavalla: (1) Yritys antaa B:lle pantiksi velkakirjan, josta käy ilmi sitoumus, jonka mukaan C:n pitää maksaa velkakirjan haltijalle vuoden viimeisenä päivänä 50 000 euroa. B saa velkakirjan välittömästi haltuunsa. (2) B saa panttioikeuden yrityksen edustusautoon, joka panttauksesta sovittaessa on yhtiön talousjohtajan hallussa. Toimitusjohtaja ilmoittaa saman tien panttauksesta puhelimitse Euroopassa automatkalla olevalle talousjohtajalle, joka kertoo saapuvansa takaisin Suomeen vajaan kahden viikon kuluttua. (3) B saa panttioikeuden asunto-osakkeisiin, jotka panttauksesta sovittaessa ovat A:n toisinaan käyttämän kiinteistönvälittäjän hallussa. Toimitusjohtaja yrittää soittaa kiinteistönvälittäjälle ilmoittaen tälle panttauksesta, mutta ei onnistu tavoittamaan tätä. Toimitusjohtaja sopii B:n kanssa siitä, että B itse mitä pikimmiten ilmoittaa asiasta kiinteistönvälittäjälle. Yritys A saa B:ltä 100 000 euroa heti 7.2.2005. Yrityksen talousjohtaja saapuu Suomeen tasan kahden viikon kuluttua. Hän kuitenkin toimittaa auton B:n hallintaan vasta 28.2.2005, koska hän tarvitsee autoa vielä kesämökillä käyntiä varten. B soittaa 8.2.2005 kiinteistönvälittäjälle, jonka hallussa asunto-osakkeet ovat. Kiinteistönvälittäjä, jolle B kertoo panttauksesta, lupaa mitä pikimmiten toimittaa asunto-osakkeet B:n hallintaan. Kiinteistönvälittäjä toimittaa asunto-osakkeet B:n hallintaan kuitenkin vasta 21.2.2005 tarkistettuaan juuri ennen tätä yrityksen A toimitusjohtajalta sen, että asunto-osakkeet todella oli pantattu B:lle. Yritys A asetetaan konkurssiin 7.3.2005. Anna perusteltu arviosi siitä, mikä on B:n oikeusasema konkurssissa. 4
5) Veljekset Kauhanen Oy harjoittivat kiinteistöllään konepaja- ja sementtivalimotoimintaa. Yrityksellä oli Pankki Oyj:stä viiden vuoden luotto suuruudeltaan 1 miljoona euroa. Pankilla oli vakuutena luotosta kiinteistöön kohdistuvia panttikirjoja 12 kpl a 100.000 euroa ja 200.000 euron omavelkainen yhteisvastuullinen takaus Veljekset Kauhanen Oy:n kolmelta omistajalta Matilta, Pekalta ja Ristolta siihen saakka, kunnes velka on maksettu kokonaan takaisin. Lisäksi Rahoitusyhtiö Oy:llä oli 300.000 euron edestä yrityskiinnityksiä yhtiön irtaimeen yritysomaisuuteen rahoitusyhtiön myöntämän 200.000 euron luotosta. Yhtiö oli sittemmin myynyt 20.000 euron kauppahinnasta kiinteistöstään 1000 neliömetrin määräalan omakotitalon rakentamiseksi Niemisten avioparille, jotka rakensivat alueelle omakotitalon. Veljekset Kauhanen Oy:n liiketoiminnan halusi ostaa sijoitusyhtiö. Tämän vuoksi Veljekset Kauhanen Oy päätti myydä liiketoimintansa rakennuksineen erillisellä kauppakirjalla perustettavalle yhtiölle. Lisäksi he myivät kiinteistön toisella kauppakirjalla sijoitusyhtiölle perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun pidättäen kuitenkin itselleen isohkon määräalan, jolla sijaitsi tyhjäksi jäänyt teollisuushalli, jota Veljekset Kauhanen Oy:n oli tarkoitus ryhtyä vuokraamaan. Kauppakirjojen mukaan sijoitusyhtiö otti vastatakseen Kauhanen Oy:n luotoista. 5 Selvitä, mikä on oikeusjärjestyksemme mukaan eri toimijoiden oikeudellinen asema, kun mainittujen oikeustoimien jälkeen sijoitusyhtiön yritystoiminta ei onnistunutkaan, vaan sijoitusyhtiön perustamat yhtiöt haettiin parin vuoden päästä konkurssiin ja omaisuus tulee nyt realisoitavaksi. (1) Pankki Oyj vaatii välittömästi kolmea veljestä takaajina yhteisvastuullisesti maksamaan 200.000 euroa erääntyneen luoton lyhentämiseksi. (2) Pankki Oyj vaatii lisäksi myytäväksi luottonsa kattamiseksi kantatilaa ja molempia määräaloja rakennuksineen laillisessa järjestyksessä. (3) Rahoitusyhtiö Oy vaatii yrityskiinnityksen kattamista kaikesta irtaimesta omaisuudesta mukaan luettuna rakennukset, jotka oli myyty erikseen sijoitusyhtiölle perustettavan yhtiön lukuun. (4) Niemisten aviopari katsoo, että heidän määräalansa, josta ei ole vielä kaavoituksellisista syistä saatu muodostettua itsenäistä tilaa ja joka tapauksessa määräalalle pystyttämänsä omakotitalo tulee jättää realisoinnin ulkopuolelle, koska ne eivät kuulu velalliselle. (5) Veljekset Matti, Pekka ja Risto katsovat, etteivät he ole enää takausvastuussa, kun velkoja on vaihtunut ja koska heidän vastuunsa on esinevakuuteen nähden alisteista.