Kaupunki HYYn edustajiston hyväksymä 2.12.2015 CAMPUS OY
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kaupunkiohjelman tavoitteena on tarjota suuntaviivat opiskelijoiden kaupunkipoliittiselle vaikuttamiselle tulevana valtuustokautena. Unelmamme on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä pääkaupunkiseutu. Ohjelma toimii sekä linjaavana asiakirjana että vaikuttamismateriaalina ja HYYn kaupunkisektorin työtä ohjaavana dokumenttina. Vaikuttamisen kohteena on erityisesti Helsinki, jossa asuu kaksi kolmasosaa jäsenistöstämme. HYY on luonut myös yhteiset päätavoitteet kunnallisvaikuttamiseen muiden pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien kanssa lähes 100 000 opiskelijaa edustavassa World Student Capital- verkostossa (WSC). Tavoitteet ovat syntyneet verkoston järjestöjen linjausten ja teettämämme Opiskelijan kaupunki - tutkimuksen tulosten pohjalta, ja yhteinen edunvalvonta täydentää HYYn omaa työtä. WSC-verkostoon kuuluvat AYY, HELGA, HYY, LAUREAMKO, METKA, SHS, TAIYO, ASK, O Diako ja HUMAKO. Lisää tietoa verkostosta löydät verkkosivulta worldstudentcapital.fi. 1. Asumisen hinta alas - lisää kaupunkia pääkaupunkiseudulle! Kaipaamme kunnianhimoa sosiaaliseen asuntotuotantoon. Pääkaupunkiseudun opiskelija-asuntojen uustuotantoa on lisättävä siten, että uusia opiskelija-asuntoja valmistuu vähintään 500 vuodessa ja ARA-vuokra-asuntoja vähintään 3000 vuodessa. Kampusten läheistä opiskelija-asuntorakentamista on lisättävä huomattavasti. Tiheä rakentaminen ja järkevä liikennesuunnittelu mahdollistaa myös arvokkaiden virkistysalueiden säilyttämisen; esimerkiksi Helsingissä liikenneväylät vievät 25 % maapinta-alasta. Asuntorakentamisen autopaikkanormia on huomattavasti lievennettävä opiskelija-asumisen kohdalla. Kohtuullinen normi olisi 1/1000 k-m2. 2. Sujuva liikenne, lyhyet matkat. Maankäyttöä ja joukkoliikennettä on suunniteltava yli kuntarajojen yhä enemmän raideliikenteeseen painottuen, ja suuria kokonaisuuksia on rahoitettava ja suunniteltava keskitetysti. Joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteestä tulee nostaa kolmeenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tavoite onnistuu tehokkaimmin siirtämällä poikittaisliikennettä raiteille ja lisäämällä asuntorakentamista raideliikenteen ulottuville. Näin sujuvoitetaan myös opiskelijoiden liikkumista kampusalueiden välillä. Tarvitaan myös pääkaupunkiseudun yhteinen pyöräliikenne- ja baanaverkosto ja lisää pyöräteitä. 3. Maailman paras kaupunki elää ja opiskella - hyvät palvelut kaikille. Etenkin nuorten ja pienituloisten kaupunkilaisten kuten opiskelijoiden palvelut, terveys ja hyvinvointi on taattava. Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kitkemisessä pääpainon tulee olla ennaltaehkäisyssä, ja esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava huomattavasti. Ensimmäinen hoitokontakti on saatava kaikkialla vähintään kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta. Perheellisten opiskelijoiden asemaa on parannettava ottamalla käyttöön pääkaupunkiseudulla osa-aikainen päivähoito, joka mahdollistaa opiskelun ja luennoilla käymisen poistamatta oikeutta kotihoidontukeen. Kaikki palvelut on saatava kolmella kielellä.
Koti kaikille - asumisen hinta alas Vähemmän autoja, enemmän elämää - liikkumisen pakosta liikkumisen vapauteen Toimivat palvelut, toimintakykyinen opiskelija Kansainvälinen kaupunki Yhteisöllinen ja vastuullinen kaupunki - äänestä lähellä, vaikuta kauas Valmistelu: Alviina Alametsä ja Sofia Lindqvist
OY CAMPUS Koti kaikille asumisen hinta alas Pääkaupunkiseudulle 500 uutta opiskelija-asuntoa vuodessa Vuokrakustannukset nielevät keskimäärin 72,4 % yksin asuvan opiskelijan käytettävissä olevista tuloista. 1 Lisäksi vuonna 2013 Helsingissä oli yli tuhat asunnotonta alle 25-vuotiasta. 2 Opiskelijan kohdalla asunnottomuus on äärimmäisen suuri epävarmuustekijä niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoista 8 % on itse kokenut asunnottomuutta opiskeluaikanaan, ja 35 % kertoi tuntevansa lähipiiristään jonkun, joka on ollut asunnoton. 3 Kaupungin on taattava jokaiselle korkeakouluopiskelijalle mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Asuntopulan ratkaisu on tehokas rakentaminen: tiiviit korttelit, talojen välinen täydennysrakentaminen ja tarvittaessa korkea rakentaminen. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion on varmistettava kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto ja se, että uusia opiskelija-asuntoja valmistuu vähintään 500 vuodessa. 4 Perheasuntoja tulee jatkossa suunnitella yhä enemmän niin, että ne ovat valjastettavissa myös yhteisöasumiskäyttöön. Uusia yhteisöasumisen muotoja tulee kehittää. Lisäksi pääkaupunkiseudulle on luotava ARA-tuotannon yhteinen asunnonhakujärjestelmä, jossa mukana olisivat esimerkiksi HOAS, pääkaupunkiseudun kaupunkien vuokra-asunnot, opiskelijajärjestöt ja asuntoja tarjoavat säätiöt. Asuntojen hakuun on oltava selkeät kriteerit, ja eri toimijoille on laadittava selkeät ohjeet siitä, miten opiskelijoille viestitään ja vastataan yhdenvertaisesti. Lisää kaupunkia Helsinkiin: bulevardisointia ja tiivistä kaavoitusta Helsingin moottoritiemäisten sisääntuloväylien kuten Hämeenlinnanväylän, Itäväylän ja Tuusulanväylän bulevardisointi tiivistäisi kaupunkia, toisi jopa 100 000 uutta asuntoa ja arviolta satojen miljoonien eurojen verotulot. 5 Määräaikaisesti tyhjiä maa-alueita on hyödynnettävä konttiasumiseen ja muuhun väliaikaiseen asumiskäyttöön. Joustavuutta lisäämällä esimerkiksi tyhjillään olevaa toimistotilaa voitaisiin saada asuinkäyttöön. Tilan käyttötarkoituksen muuttamisen tulisi olla huomattavasti helpompaa, ja kaavoituksessa tulisi 4
tehdä sallivampia käyttötarkoitusrajauksia, kuten asuntovaltainen korttelialue. Vuonna 2013 laskettiin, että pääkaupunkiseudulla on yhteensä yli miljoona neliömetriä tyhjillään olevaa toimitilaa, johon voisi sijoittaa jopa 25 000 asukasta. 6 Lisää asuintilaa saataisiin myös lieventämällä autopaikkanormia huomattavasti. Autopaikkojen rakentaminen on huomattavan kallista, ja HYYn jäsenistä lähes 90 % käyttää autoa vain harvoin tai ei koskaan. 7 Kuvio 1. Lapsiperheiden ja muiden opiskelijoiden keskimääräiset asumismenot ja asumismenojen osuus käytettävissä olevasta tulosta (mallinperusteisesti kovarianssikorjattu) pääkaupunkiseudulla. 1 Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Opiskelijabarometri 2014 2 Selvitys 2/2014, 17.2.2014, ARA. Koonti: Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012 2015), Nuorisoasuntoliitto ry (https://www.nal.fi/binary/file/-/id/15/fid/1064) 3 Opiskelijan kaupunki, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, 2015 4 Opiskelija-asuntoselvitys 2012, Mikko Sedig 5 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:25: Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi 6 Ympäristöministeriö (2014): Tyhjät tilat: Näkökulmia ja keinoja olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöön 7 Julkaisematon raportti HYYlle perustuen Opiskelijan kaupunki -tutkimukseen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, 2015 5
bus Vähemmän autoja, enemmän elämää liikkumisen pakosta liikkumisen vapauteen Vapaampaa liikkumista: opiskelijat tahtovat pyöräilyä, yöliikennettä ja baanoja Opiskelijan kaupunki- tutkimuksen opiskelijavastaajista 31 % kertoi pyöräilyn olevan heille mieluisin liikkumismuoto. Lähes 90 % vastaajista koki, että uusia kevyen liikenteen väyliä eli baanoja tulisi rakentaa lisää. 71 % opiskelijoista kokee, ettei pääkaupunkiseudulla ole riittävästi lukittavia pyörätelineitä. Helsingin on helpotettava pyöräilyä huomattavasti tarjoamalla niin pyörätelineitä, kuin turvallisia pyöräteitäkin. Opiskelijan kaupunki- tutkimuksen vastaajista kaksi kolmasosaa haluaisi kaupungin tavoitteeksi autottoman keskustan, ja kaksi kolmasosaa opiskelijoista olisi valmis rajoittamaan autoilua Helsingissä. 8 Autottomia vyöhykkeitä tarvitaan yhä enemmän koko pääkaupunkiseudulle. Julkisen liikenteen on oltava ympärivuorokautista, ja yömetro on palautettava. 9 Opiskelijoiden luontevaan liikkumiseen kuuluvat myös joukkoliikenteen opiskelija-alennukset, joiden tulee olla vähintään 50 % lippuhinnoista, ja jotka tulee ulottaa myös jatko-opiskelijoille ja 30-vuotta täyttäneille opiskelijoille. 6 Joukkoliikenteen osuutta pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteestä tulee nostaa 30 %:iin vuoteen 2025 mennessä Opiskelijan kaupunki- tutkimuksessa pääkaupunkiseudun opiskelijoista 67,8 % piti kysyttäessä hyviä julkisia liikenneyhteyksiä toiseksi tärkeimpänä kriteerinä asuinpaikan valinnassa hinnan jälkeen. 10 Poikittaisen joukkoliikenteen puute pidentää matka-aikoja pääkaupunkiseudulla, ja pääkaupunkiseudun opiskelijoista puolet pitää poikittaisliikenteen kehittämistä tärkeimpänä pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen kehittämiskohteena. 11 Jatkossa liikennesuunnittelussa tuleekin panostaa yhä enemmän kampusten välisiin joukkoliikenneyhteyksiin ja raideliikenteeseen esimerkiksi Viikin kampukselle. Erityisesti raideliikenne on myös ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto: liikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen ja katupölyn aiheuttaja. Helsingin pinta-alasta noin 25 % on pinnoitettua tieliikennealuetta, ja maankäyttöä voitaisiin tehostaa siirtymällä yhä enemmän joukko- ja raideliikenteen käyttöön.
Kuvio 2. Toivomukset pyöräily-yhteyksistä. Kuvio 3. Vastaukset kysymykseen Mikä olisi sinulle mieluisin liikkumismuoto (olettaen, että tarjolla olisi suora bussiyhteys ja hyvät kevyen tai autoliikenteen väylät)?. 8 Opiskelijan kaupunki- selvitys, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, 2015 9 Opiskelijan kaupunki- tutkimuksessa toiseksi tärkeimmäksi joukkoliikenteen kehittämiskohteeksi nousi vastauksissa tiheämpi tai toimivampi liikenne öisin ja viikonloppuisin. 10 Opiskelijan kaupunki- selvitys, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, 2015 11 Opiskelijan kaupunki- selvitys, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, 2015 7
Toimivat palvelut, toimintakykyinen opiskelija Matalan kynnyksen palvelut nuorille ja opiskelijoille Korkeakouluopiskelijoiden psyykkiset ongelmat ovat 2000-luvun aikana yleistyneet. 12 Miespuolisista korkeakouluopiskelijoista 26 % ja naisista jopa 37 % kokevat vähintään viikoittain joitain psyykkisiä oireita, kuten uniongelmia, keskittymisvaikeuksia, jännittyneisyyttä, masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. 13 Terveyspalveluiden pariin on päästävä helposti ja yksinkertaisesti yhdeltä luukulta. Esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia on palkattava riittävästi jokaiselle terveysasemalle. Ensimmäinen hoitokontakti on saatava kaikkialla vähintään kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta. Helsingin on panostettava erityisesti ennaltaehkäisevän ja etsivän sosiaalityön riittäviin resursseihin, ja toiminnan kehittämiseen uusin avauksin. Lisäksi kaupungin on pidettävä huolta nuorten hyvästä yleisterveydestä, ja tarjottava maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Opiskelijavanhemman arki helpommaksi - osa-aikaisia päivähoitopalveluita Vajaalla 10 %:lla korkeakouluopiskelijoista on huollettavinaan lapsia. 14 Kaupungin tulee tarjota osa-aikaista päivähoitoa, joka mahdollistaa opiskelun ja luennoilla käymisen poistamatta oikeutta kotihoidontukeen. Tavoitteena on Helsinki, jossa myös opiskelija voi perustaa perheen. Esteettömyys on ihmisoikeus: saavutettava Helsinki Esteetön kaupunki helpottaa niin näkövammaisten, liikuntarajoitteisten, kuulovammaisten, vanhusten kuin perheellistenkin arkea. Pääkaupunkiseudulla saavutettavuuteen tulee panostaa ottamalla kaikessa suunnittelussa huomioon nämä erityisryhmät. Fyysistä es- 8
teettömyyttä voidaan edistää selkeillä ohjeilla ja käytännöillä kohti esteetöntä rakentamista esimerkiksi muokattavin asunnoin: kevytrakenteisuus mahdollistaa seinien siirtämisen ja oviaukkojen laajennukset. HSL:n tulee jatkossakin tarjota ilmainen joukkoliikenne liikuntavammaisille asukkaille, ja esteettömyys tulee huomioida keskeisenä osana joukkoliikenteen kehittämistä. Kaikissa liikennevälineissä tulee viestiä moniaistisesti sekä kuulutuksilla että teksteillä. Korkeat raitiovaunut ja junat sekä pysäkit tulee madaltaa, ja korvata esteettömillä kulkuvälineillä vuoteen 2025 mennessä. Kaavasuunnittelussa tulee myös huomioida lähipalvelujen saavutettavuus kaupasta kirjastoon alueen asukkaille. Kysyimme opiskelijoilta Helsinkiin, Vantaaseen ja Espooseen liitettäviä mielikuvia. Helsinkiä luonnehtivat vahvimmin mielikuvat: kaupunki on auki 24 tuntia vuorokaudessa, monipuolinen ravintola- ja kahvilatarjonta sekä hyvä kulttuuritarjonta. Vantaata luonnehti vahvimmin käsite lapsiystävällinen. Käsitteet, jotka oli liitetty useimmin Helsinkiin, luonnehtivat Vantaata harvimmin. Espoon osalta yleisimmät mielikuvat olivat niin ikään lapsiystävällinen, sekä rauhallinen ja turvallinen. Vain harvat mainitsivat Espoon kohdalla kaupunki on auki 24 tuntia vuorokaudessa tai monipuolinen ravintola- ja kahvilatarjonta. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Kaupunkien mielikuvien värikartta. 12 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, s. 45 13 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, s. 41 14 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, s. 86 9
Kansainvälinen kaupunki Maahantulopalvelut yhdeltä luukulta, palvelut aidosti kolmella kielellä Tervetuloa Helsinkiin. Välkommen till Helsingfors. Welcome to Helsinki! Tehdään Helsingistä paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita elämään, yrittämään ja oppimaan yhdessä muiden kanssa. Pääkaupunkiseudulla on vuosittain noin 10 000 kansainvälistä korkeakouluopiskelijaa, joista tutkinto-opiskelijoita on lähes 7 500 ja vaihto-opiskelijoita alle 3000. Kaupungin palveluiden on kohdattava kansainväliset asiakkaat: kaiken materiaalin on oltava saatavilla kolmikielisesti. Helsinkiin on perustettava International House Helsinki, kaupungin yhden luukun neuvontapiste maahan saapuville opiskelijoille ja työntekijöille, josta on saatavilla palvelut verotoimistosta maistraattiin. Työnhaku tasavertaiseksi: nimettömyys kunniaan 10 Helsingin yliopiston selvittäessä kansainvälisten opiskelijoiden kokemia työllistymisen esteitä vastaajista 86 % ilmoitti esteeksi riittämättömän suomen tai ruotsin kielitaidon. Esteeksi koettiin myös esimerkiksi oikeiden kontaktien ja verkostojen puute (51 %) ja etninen syrjintä rekrytoinneissa (32 %) sekä riittämätön uraohjaus korkeakouluissa (26 %). Esimerkiksi Kanadassa ongelmia on ratkottu yhdistämällä kielikoulutusta, mentorointia ja harjoitteluohjelmia, minkä avulla on saavutettu 80 %:n työllistymisaste. 15 Kaupungin kielikurssien laatua on parannettava ja määrää kasvatettava. Sisältöä on syvennettävä siten, että se palvelee aitoa kielen oppimista ja työelämässä oleellista sanastoa. Nimettömästä työnhausta tulee tehdä kaupungin rekrytoinneissa johdonmukainen käytäntö etenkin maahanmuuttajien ja naisten tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Esimerkiksi Institute for Labour Market Policy Evaluationin tutkimuskokeilussa työhaastatteluun kutsumisen todennäköisyys lisääntyi viidelläkymmenellä prosentilla ei-länsimaalaisten hakijoiden kohdalla, kun käsiteltävät työhakemukset olivat nimettömiä. 16 15 VALOA-hankeselvitys Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions (2012) Helsingin yliopisto, urapalvelut 16 Åslund & Skans 2007: Do anonymous job application procedures level the playing field?, Institute for Labour Market Policy Evaluation, Working paper 2007:31, http://www.ifau.se/upload/pdf/se/2007/wp07-31.pdf
Yhteisöllinen ja vastuullinen kaupunki äänestä lähellä, vaikuta kauas Asiattoman oleskelun vallankumous vapaata ja elävää kaupunkitilaa Pääkaupunkiseudun on omaksuttava rooli kaupunkilaisten kasvavan aktiivisuuden mahdollistajana ja kasvualustana. Kaupunkitilaa tuleekin hyödyntää oleskelutilana ja esimerkiksi kaupunkilaisdemokratian kehittämisessä: vapaat ilmoitustaulut ja julkiset kohtaamispaikat mahdollistavat yhteisöjen keskinäistä toimintaa. Kulttuuri- ja kaupunkitapahtumilta edellytettävän byrokratian ja julkisten tilojen vuokrien on pysyttävä kohtuullisina, ja kaupunkia elävöittävään toimeliaisuuteen kannustavina. Kokeilukulttuurin hengessä kaupungin on luotava avoimia katutiloja. Lisäksi kaupungin tulee valmistautua ja vaikuttaa Suomen hallitusohjelmassa linjatun perustulokokeilun toteuttamiseksi Helsingissä. Kaupungin toiminnan keskiössä tulee olla hyvä viestintä hyvistä päätöksistä, jotta esimerkiksi kokeilut saisivat aidosti kokeilijoita, mikä ei ole yömetrokokeilun tai autottomuuskokeiluiden tapauksessa täysin onnistunut. Kaupungissa myös elämisen merkit saavat näkyä: esimerkiksi musiikkitapahtumien meluaikojen suhteen tulee ottaa sallivampi ja joustavampi linja. Pääkaupunkiseudun kaupunkien on tunnustettava opiskelijoiden asema aktiivisina kulttuurin tuottajina ja kulttuurin kuluttajien erityisryhmänä: Helsingin kaupungin tuleekin tarjota vähintään 50 % opiskelija-alennus omista museoistaan ja muusta kulttuuritoiminnasta. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä metropoli, vaikuttavat kansalaiset Tulevaisuuden Helsingin tulee olla hiilivapaa, ja niin energiankäytön kuin kaupunkisuunnittelunkin tulee tukea tätä tavoitetta. Tiiviin rakentamisen avulla tulee säilyttää myös pääkaupunkiseutua virkistävät keskeiset luontoalueet: opiskelijoille erityisen tärkeitä ovat esimerkiksi kaupunkipuistot, virkistyskäytössä olevat pienmetsäalueet, retkeilylle avoimet saaret ja viherkatot. 17 Kaupungin tulee edistää ruokahävikin vähentämistä ja kestävää 11
kierrättämistä niin omassa, kaupunkilaisten kuin yritystenkin toiminnassa. Ylioppilaskunnassa on jäseniä yli kuntarajojen, eikä arkielämä rajoitu kuntien sisälle: HYY kannattaa pääkaupunkiseudun kuntien kuntaliitosta. HYY on mukana vaikuttamassa koko pääkaupunkiseudun kehitykseen ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien yhteisessä World Student Capital- verkostossa. 18 Pääkaupunkiseutu kaipaa tasa-arvoista kuntalaisdemokratiaa, jossa vaikuttaminen toimii vahvemmin osallistavien valmistelukuulemisten ja kuntalaisaloitteiden kautta järkevien päätöksien aikaansaamiseksi. Avoimuutta tulee edistää esimerkiksi ottamalla käyttöön avoi- met kokoukset lautakunnissa, ja kansalaisten kyselytunnit valtuuston kokousten yhteydessä. Lähidemokratiaa tulee vahvistaa esimerkiksi osallistavan budjetoinnin keinoin. Demokraattisten osallistumismuotojen on oltava saatavilla kolmikielisesti. Opiskelijat ja nuoret muovaavat kaupunkia ja etenkin sen tulevaisuutta. Nuoria onkin kuultava päätöksenteossa huomattavasti nykyistä enemmän. Esimerkiksi World Student Capital -verkosto toivoo kasvavaa yhteistyötä kaupunkien kanssa selkeiden vaikuttamismahdollisuuksien ja vaikuttamiskanavien luomiseksi, opiskelijoiden kaupunkifoorumeista säännöllisiin valtuustotapaamisiin. Kuvio 4. Vastaukset kysymykseen Miten tärkeänä pidät seuraavia tekijöitä viihtyisän kaupunkiympäristön kannalta?. 17 Opiskelijan kaupunki, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, 2015 18 www.worldstudentcapital.fi, www.facebook.com/worldstudentcapital 12