Rejlerskonsernin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille tarkoitettu lehti numero syksy/talvi Onnistunut tasapainotus Rautatiekoulussa harjoitetaan teoriaa ja käytäntöä sivu 20 OPETTELE VENÄJÄN MEKANISMIT Rejlers on paikan päällä tukena sivu 4 Varasähkövoima on entistä tärkeämpää Nyt on varauduttava useampia ja pitempiä katkoksia varten sivu 16 Tuulivoimaa mereltä sivu 12 Kattava työkaluvastuu sivu 17 8 Pakina: Peter Carlsson sivu 11 11
pääkirjoitus Me pärjäämme Rejlersin kasvu jatkuu. Uusin kauppamme on ensimmäinen vaihe norjalaisen Nettkonsult-konsulttiyrityksen hankinnassa. Toimintaympäristömme kolmessa Pohjoismaassa takaa, että me pärjäämme edelleenkin, vaikka suhdannetuulet alkaisivat jälleen viilentyä. Vahva ympäristökään ei riitä. Meidän on panostettava yhteistyöhön ja hyödynnettävä toistemme pätevyyttä ja eroavuuksia sekä yrityskulttuurissa että asenteissa. Tarvitsemme toimintamallin, jolla saadaan rajat ylittävää yhteistyötä, mahdollisuuksien oivaltamista, hyvien mallien ja kokemusten jakamista eli sanalla sanoen verkostoitumista. Verkostoituminen on malli, jossa matemaattinen kaava 1+1=3 toimii. Yritystemme monenkeskinen yhteistyö hyödyntää meitä kaikkia, ja samalla hyötyvät luonnollisesti asiakkaamme. Kuluneen vuoden kolmella suurella hankinnalla olemme saaneet hyvän tasapainon asiakasryhmissämme: energia, infrastruktuuri, teollisuus sekä rakennus- ja kiinteistöala. Laaja, ammattitaitoinen osaamisemme tehostaa pätevyyttämme laajentuessamme edelleen muualle maailmaan. Olemme käynnistäneet toiminnan Venäjällä, jossa Rejlersillä on nyt toimisto Moskovassa. Tulevaisuudessa voimme toimia Kiinassakin. Suuret vientiasiakkaamme luovat katseita itään, ja Rejlersinkin on siten seurattava suuntausta. Kasvumme jatkuu ja visiona on vuonna 2015 vähintään 2015 henkeä ja liikevaihto vähintään 2015 msek. Rejlers haluaa toimia maailmassa, jossa ei ole rajoja, vaan rajattomat mahdollisuudet. Tervetuloa tutustumaan uuden Generated Ideas -numeron sisältöön! PETER REJLER TJ JA KONSERNIJOHTAJA VALOKUVAT: ABB SISÄLLYS GENERATED IDEAS NRO 10 SYKSY/TALVI 2011 4 Venäjän markkinat Monet haluavat käydä kauppaa Venäjällä. Rejlers on jo paikan päällä. 8 Ulkoistaminen voittoa kaikille bae Systems keskittyy ydintoimintaansa. 11 Pakina: Peter Carlsson Tällainen oli sähkön tulo Gryksbon kylään. 12 Sähkövirtaa mereltä abb hallitsee offshoretuulivoimapuistot. 16 Parhaat vihjeet varavoimaksi Kun myrsky iskee täydellä voimalla, on oltava omia resursseja. 19 Muotokuva Jörgen Ottosson on usein matkoilla. 20 Koulutus Ängelholmin Rautatieopisto toimii yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. 24 Näköaloja Laatujohtamista Saksan ja Intian projekteissa. 3 ja 23 Lyhyesti ja ytimekkäästi VALOKUVAT: SERGEJ BORISOV / ISTOCK VALOKUVAT: MARTIN EKELUND VALOKUVAT: JACOB HÄRNQVIST REJLERS Suomen Rejlers tarjoaa konsulttipalveluja sähkötekniikan, automaation, mekaniikan, lvi-tekniikan, energian, ympäristötekniikan ja arkkitehtuurin aloilla ja lisäksi kokonaistoimituksia erityisesti suurille teollisuusasiakkaille sekä muille infrastruktuurin, rakennus ja kiinteistöalan sekä energiantuotannon asiakasryhmille. Asiakkainamme ovat muun muassa: teollisuus, infra struktuuri, energia sekä rakennus- ja kiinteistöala. GENERATED IDEAS Generated Ideas -lehteä julkaisee Rejlerkoncernen-yhtymä. Generated Ideas julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Verkkosivut www.rejlers.se Toimittaja Weith Andersson Projektinjohtaja Ingrid Båvsjö, JG Communication Art Director Erik Uppenberg, JG Communication Kansikuva Britt-Marie Thomasson Jacob Härnqvistin valokuvaamana Painopaikka Trycktrean, Gävle, Ruotsi 2011 Repro Citat Jos haluat saada ruotsinkielisen lehden, ota yhteyttä toimitukseen s-postitse: info@rejlers.se tai puhelimitse: +46 26 17 66 68. 2 generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011
LYHYeSti ja YtimekkääSti Yhdessä valloitamme Norjan Rejlers otti syyskuussa ensimmäisen askeleen etelänorjalaisen energiaja sähköverkkoalan konsultointiyritys Nettkonsultin hankinnassa. Norja valloitetaan yhdessä. Nettkonsult, jonka pääkonttori on Kristiansandissa, suunnittelee projektitöinä korkeajännitelaitoksia voimalaitoksille, rautateille ja tieliikenteeseen. Yrityksen liikevaihto on miljoonaa Norjan kruunua, ja siten se on Norjan suurin sähköenergia-alan yritys. Tällä hetkellä työkohteena on Ofotbanen-verkko eli Norjan ja Ruotsin välisen rautatien uusi voimajohto, Nettkonsultin tj Kjell Myrann kertoo uusimmasta projektista. Junat tarvitsevat uuden energiajärjestelmän ja me toteutamme sen. Sopimuksen arvo on miljoona Norjan kruunua, mutta arvelemme sen poikivan lisätöitä. Nettkonsultin tj Kjell Myrann enteilee Norjan Rejlersille hyvää tulevaisuutta. Myrann laskee, että Ofotbanenprojektissa tarvitaan myös Rejlersin resursseja. Siitä tulee ensimmäinen yhteistyöprojektimme, hän lisää. Muuallakin kuin rautateillä tarvitaan tulevina vuosina sähköalan osaamista. uudistuva energia on kehittyvä ala, jossa Myrann arvioi tulevaisuuden olevan lupaava myös Rejlersille. Norjaan aiotaan rakentaa VALOKuVAT: TOR ERNST useita tuuli- ja pienempiä voimalaitoksia, ja ne on kytkettävä yhteen valtakunnan siirtoverkon kanssa. Myrann suhtautuu tulevaisuuteen luottavasti monine mielenkiintoisine projekteineen ja Rejlersin kaltaisen suuren toimijan kanssa myös Nettkonsultin asema parantuu. Vaikka Nettkonsult on aikaisemmin keskittynyt pääasiassa Etelä-Norjan kohteisiin, yritys on saanut viime vuosina useita kiinnostavia töitä muualtakin maasta. Yksi niistä on ollut sähköverkon toimintakyvyn varmistaminen Lofooteilla Pohjois-Norjassa. He olisivat voineet valita paikallisen yrityksen, mutta me saimme urakan kokemuksemme ansiosta, Myrann kertoo. Hän ennakoi uusia vastaavia toimeksiantoja, joiden saaminen on myös Rejlersin tavoitteena toiminnan laajentamiseksi Norjassa. Yhdessä Rejlersin kanssa valloitamme koko Norjan, Myrann innostuu. Toimintasuunnitelmia ei ole vielä laadittu, mutta Oslon ympäristö on mielenkiintoinen muun muassa suunnitteilla olevien tie- ja rautatiekohteiden johdosta, ja kaikki kotitaloudet tarvitsevat sähköä. Mielestämme on hienoa olla kehittämässä Norjan liiketoimintaa, ja Rejlersin koon ja pitkän kokemuksen ansiosta olemme varmoja tulevien vuosien mielenkiintoisista hankkeista. Me olem me entistä kiinnostavampi työpaikka tulevaisuuden insinööreille. TEKSTI TORUNN HANSEN-TANGEN Näin pitkä tulee metreissä Euroopan pisimmästä kävely- ja pyöräsillasta, jonka rakentamisen PEAB on juuri aloittanut Sölves- borgissa. Siltaa kannattavat kaaret ovat korkeudeltaan metriä. KuVA: AFOS Tervetuloa Rejlersiin, Nitek! Nettkonsult ei ole ainoa uusi Rejlersin konsernin yritys. Toinen tulokas on Nitek, jolla on pitkä kokemus kaivosten, tunneleiden ja muiden haas tavien Kaivostuuletin. kohteiden ilmanvaihtojärjestelmien projektoinneista. Yritys perustettiin vuonna Luulajassa, ja nimi on lyhenne sanoista Norrbottens Industriteknik. Yrityksen palveluksessa on 7 henkilöä ja hankinnan myötä Rejlersin henkilöstömäärä on Luulajassa nyt n. 25. VALOKuVAT: NITEK generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 3
tulevaisuuden markkinat Muutuva kaupunki. Yllä oleva silta johtaa Moskvan kansainväliseen liikekeskukseen. Paikallinen asiantun 4 generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011
Detta är en Vinjett Venäjän markkinoille ei kannata lähteä soitellen. Investoinnin suunnittelussa ja johtamisessa on ratkaisevaa hyödyntää tukea paikalliselta toimijalta, joka hallitsee länsimaisten ja venäläisten toimintamallien erityispiirteet. Rejlersin Suomen tytäryhtiö Rejlers Oy osti Insinööritoimisto Lausamo Oy:n osake-enemmistön marraskuussa, ja viime keväästä lähtien suomalaisyritys on ollut kokonaan Rejlers Oy:n omistuksessa. Kauppa toi Rejlersille myös oman Venäjän-toimiston, sillä Moskovassa toimiva llc Lausamo Project siirtyi emoyhtiönsä mukana osaksi konsernia. Tämän vuoden mittaan olemme perehtyneet Lausamo Projectin toimintaan, ja nyt olemme suunnittelemassa ensimmäisiä yhteisiä tavoitteita. Ennen tätä yritysostoa Rejlers on toiminut Venäjällä yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Meillä on kokemusta Venäjän markkinoista, mutta oma paikallinen toimisto antaa toki uudenlaista näköalaa, kertoo Rejlers Oy:n toimitusjohtaja Seppo Sorri. Hänen mukaansa Venäjän markkinoilla on omat erityispiirteensä, joiden hallinnassa Lausamo Project on merkittävä vahvistus Rejlerskonsernille. Yritys on kerännyt kymmenen toimintavuotensa aikana vankan paikallismarkkinan tuntemuksen ja osaa sovittaa yhteen länsimaisen ja venäläisen toimintamallin. tija tasoittaa tietä generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 5
tulevaisuuden markkinat Tarvitaan välittäjä, joka ymmärtää sekä länsimaiden että Venäjän markkinoiden pelisäännöt. Säästimme pitkän työrupeaman, kun saimme oikopäätä tiimiimme tämän kokeneen ja osaavan hengen porukan, jolla on näyttöä jo vuosikymmenen ajalta, Sorri arvioi. Moskovassa Lausamo Projectin toimistoa johtava Petri Ruokonen luonnehtii työtä tulkkaamiseksi. On vaikeaa, ellei peräti mahdotonta, tulla suoraan lännestä viemään läpi projektia yhdessä venäläisten suunnittelijoiden kanssa. Tilanne on sama, jos venäläisille markkinoille tullaan pelkästään länsimaisella Seppo Sorri Petri Ruokonen suunnittelulla. Mukaan tarvitaan välittäjä, joka ymmärtää sekä läntisten että venäläisten markkinoiden pelisäännöt, ja siinä me olemme vahvoja. Lausamo Projectin asiakkaat ovat pääosin suomalaisia ja muita pohjoiseurooppalaisia yhtiöitä, jotka tilaavat suunnittelupalveluja Venäjällä toteutettaviin rakennuskohteisiinsa. Viimeaikaiset projektit ovat liittyneet muun muassa elintarvikeyhtiö Myllyn Paras Oy:n tuotantolaitokseen, tavaratalokonserni Stockmannin logistiikkakeskuksen siirtoon ja tukkuyhtiö Onninen Oy:n jakelukeskukseen. Toisena asiakasryhmänä ovat budjettirahoitteiset, Venäjän julkisen sektorin organisaatiot. Meneillään on esimerkiksi kaksi terveydenhuoltoalaan liittyvää kiinteistöremonttiprojektia. Paikallisista toimeksiannoista on tullut meille yhä merkittävämpi toimintalinja, ja panostamme siihen jatkossakin. Näkemyksemme on, että erityisen huomattava kasvupotentiaali piilee juuri paikallisilla markkinoilla, sanoo Ruokonen. Sorri toteaa, että näkymät Venäjän toiminnassa kaikkiaan ovat hyvät, ja suunta on yhä parempaan. Markkina on iso, ja ajan kanssa on mahdollista kasvaa paljon. Myös Ruokosen tilannearvio on maltillisen optimistinen. Äkkinäistä kasvua ei ole aihetta odottaa, mutta tasaiseen, pitkään jatkuvaan nousuun on lupaavat mahdollisuudet. Taloustaantuma ei lopulta aiheuttanut Venäjän valtiontalouteen kovin syvää kuoppaa. Öljyn hinta on taas varsin korkealla. Nyt odotetaan, että euromaat saavat asiansa järjestykseen, jotta eurooppalaiset toimijat palaisivat Venäjän markkinoille. 6 generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011
FAKTATIETOA VENÄJÄSTÄ Asukasluku: 141 800 000 Pääkaupunki: Moskova, noin miljoonaa asukasta Pinta-ala: 17 075 000 km 2 Rajanaapurit: Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidzhan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea Väestön jakautuminen: Venäläisiä 81,5 %, tataareja 3,8 %, ukrainalaisia 3 %, tšuvasseja, %, bashkiireja %, valkovenäläisiä % ja muita 8 %, Kielet: Venäjä (virallinen kieli), vähemmistökieliä Uskonto: Venäjän-ortodoksinen kristin-usko, islam, buddhalaisuus, juutalaisuus, muut Valtiomuoto: Liittotasavalta Valuutta: Rupla (RUB) Lähteet: Ud, Exportrådet Pari viime vuotta koettelivat etenkin rakennusalaa, ja ulkomaiset investoinnit olivat vähäisiä. Pankeilla oli yleisesti ongelmia luototusten kanssa, ja vuonna yksityinen rahoitus pysähtyi täysin. Tämä syksy taas on tuonut alalle selviä piristymisen merkkejä, Ruokonen kertaa. Moskova kehittyy. Perinteikkäät maamerkit, kuten Hotelli Ukraina, Valkoinen talo ja asuntokompleksi Kotelnitjeskaja Naberezjnaja saavat seuraansa nykyaikaisia pilvenpiirtäjiä. Ruokosen mielestä päivittäistavarakauppa on liiketoiminta-aloista Venäjällä se, jolla markkinoiden tarpeet ja olemassa oleva kapasi teetti ovat tällä hetkellä erityisen kaukana toisistaan. Tarjonta ei ole lähelläkään sitä mitä pitäisi. Kaupoissa on valtavat ruuhkat. Nyt olisi hyvä sauma mahtua markkinoille, ja ennustan lähivuosina tehtävän paljon investointeja venäläisen päivittäistavarakaupan rakentamisessa. Petri Ruokonen on perheineen asunut ja työskennellyt Venäjällä vuodesta. Hän tiivistää, että työ sinänsä on samanlaista kaikkialla. Venäläisbyrokratia tosin kieltämättä tuo siihen oman, aika ajoin varsin mutkikkaan lisänsä. Omalaatuisin piirre moskovalaisessa elämänmenossa liittyy kuitenkin liikkumiseen. Moskovassa on tarjolla kaikkea mahdollista, mutta kaikki on kaukana ja hankalan matkanteon päässä. Yhdelle päivälle ei kannata sopia useita tapaamisia eri puolille kaupunkia, sillä se yksinkertaisesti ei voi onnistua. Toinen seikka, johon kannattaa tottua, on se, että paljon ihmisiä on aina lähellä. Tyypilliselle omaa rauhaa arvostavalle suomalaiselle tämä saattaa olla aluksi opettelun paikka, Ruokonen antaa vinkin. TEKSTI MARIA SALMINEN VALOKuVAT SERGEJ BORISOV / ISTOCK (EDELLINEN VERSIO), DIMITRIJ MORDVINTSEV / ISTOCK (YLLÄ) & REJLERS Nykytila Neuvostoliiton vuonna 1991 tapahtuneen romahtamisen jälkeen tilanne Venäjällä on ollut hyvin vaihteleva. Suomalais-venäläistä yhteistyötä tehdään aktiivisesti useilla eri yhteiskunta-aloilla ja yhteydet Venäjän kanssa ovat aina olleet sekä poliittisesti että taloudelli sesti merkittäviä. Vuosina 1999 2007 tuonti Venäjältä kasvoi lähes 400 % ja vienti vastaavasti yli 400 %. Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2008 13 prosenttia tuonnin ollessa % suurempi kuin vuotta aiemmin. Vienti Venäjälle oli 7,6 miljardia euroa ja tuonnin arvo vastaavasti, miljardia euroa. Suomi vie Venäjälle pääasiassa elekt roniikkateollisuuden tuotteita, koneita, laitteita ja muita valmiita tavaroita. Tuontimme Venäjältä koostuu pääasiassa energiatuotteista ja raaka-aineista. Viime vuonna Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina 9 prosentin osuudella. Suomen elinkeinoelämä on aina toiminut aktiivisesti Venäjän markkinoilla. Vuonna Venäjällä toimi 600 800 suomalaista yritystä. generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 7
asiakastapaaminen Roger Westberg, asentaja bae Systemsillä Örnsköldsvikissä. Yrityksen liikevaihto on n. kolme miljardia kruunua ja henkilöstömäärä 850. On varmistettava, että toimitusajat ovat mahdollisimman lyhyet ja kustannukset mahdollisimman alhaiset, tilauksesta toimitukseen.
Toimivan yhteistyön työkalut Örnsköldsvikiläinen BAE Systems ulkoistaa kaiken, mikä ei kuulu sen ydintoimintaan. Rejlers on yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka sai sopimuksen tietyn toiminnan kokonaisvastuusta. Örnsköldsvikin Rejlersin ryhmäjohtaja Lars Jonsson ja työkalupuolen tiimijohtaja Peter Hedlund tervehtivät iloisesti työntekijöitä kävellessämme bae Systemsin konepajalle. bae Systems on globaali konserni, joka toimii puolustus- ja turvallisuusalalla. Örnsköldsvikissä kehitetään ja valmistetaan teknisesti edistyneitä ajoneuvoja ja ajoneuvojärjestelmiä, joita ovat esimerkiksi Cv (Combat Vehicle 90), sirpalesuojatut BvS telamaasturit ja amos-kranaatinheitin. Lähes 850 työtekijällään bae Systems on yksi Örnsköldsvikin kunnan suurimpia työnantajia. Näkee hyvin, että Jonsson ja Hedlund ovat täällä kuin kotonaan. He pysähtyvät juttelemaan tämän tästä suuressa konepajassa, jossa valmistetaan telamaastureita ja muita sotilasajoneuvoja. bae Systemsin ja Rejlersin konsulttien välinen yhteistyö on jatkunut jo vuotta. Kohteena on useimmiten ollut ajoneuvojen suunnittelun ohella tuotannon työkalujen mallintaminen. Lars Jonsson, Peter Hedlund ja Andreas Branthsson. Viime vuosina yhteistyö on laajentunut seurauksena Rejlersin halusta syventää asiakassuhteitaan, ja lisäksi bae Systems on päättänyt ulkoistaa toimintaansa. Nykyisin Rejlers vastaa työkalutuotannon koko ketjusta eli hoitaa sekä suunnittelun että toimitukset. Se on ollut merkittävä askel molemmille, ja oikeaan suuntaan. uudelleenjärjestely oli suuri, mutta mielenkiintoinen, Jonsson kertoo. Aikaisemmin asiakkaan luona työskennellyt työntekijämme oli osa heidän organisaatiotaan. Nyt voimme todellakin luoda jotain uutta ja olla siinä hyviä. Se nostaa koko yrityksen profiilia. Työkalujen käsittely on hyvin rajallinen osa bae Systemsin toimintaa. Siksi kunnossapitoja tuotantotyökalujen ulkoistus oli itsestäänselvyys. Andreas Branthsson on tuotantotekninen johtaja bae Systemsillä Örnsköldsvikissä, ja hänen työnsä on muuttunut uuden yhteistyömallin johdosta. Nyt tuotantotyökalujen tilaukset menevät hänen kauttaan. Aikaisemmin lähetimme useimmat tilaukset suoraan kehitysosastollemme, joka valmisti tarvitut työkalut. Tuolloin Rejlersin konsultit piirsivät ne meille. Heillä ei ollut vastuuta työkalusta, vaan ostimme palvelun tuntiveloituksena. Nyt ostamme heiltä myös vastuun siitä, että saapunut generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 9
PORtRättet asiakastapaaminen Etuna on, että voimme antaa koko prosessin tuotetoimittajalle, Branthsson kertoo. tuote on käyttövalmis. Siitä on hyötyä sekä heille että meille. Muutos on johtanut mukautustoimiin molemmissa yrityksissä. Rejlers on muodostanut organisaation hoitaakseen koko ketjun, ts. laitetilaukset, suunnittelun, valmistuksen ja toimitukset. Örnsköldsvikin 17:stä työntekijästä neljä työskentelee yksinomaan bae Systemsille. BAE Systemsin henkilökunta on totutellut uusiin tilausrutiineihin. Branthsson näkee uudessa toimintatavassa sekä etuja että haittoja. Etuna on, että voimme antaa koko prosessin yrittäjälle, joka saa samalla tarpeistamme kokonaiskuvan. Kuitenkin jokapäiväisessä työssä on helpompaa hoitaa tietyt asiat itse. Alkuvaiheessa myös kustannukset ulkoa tilattaessa vaikuttavat korkeilta. Tavoitteena on kuitenkin kokonaisvaltaisten säästöjen saaminen. Sopimus on 3-vuotinen. Se sisältää useita osia aina suunnittelusta ja kehittämisestä vastuuseen oikean työkalun tilaamisesta, ajallaan tapahtuvista toimituksista ja työkalun toimintavarmuudesta. Sopimus kattaa tuotantotyökalujen ohella ajoneuvon mukana huoltoja ja korjauksia varten toimitettavat kunnossapitotyökalut. On varmistettava, että toimitusajat ovat mahdollisimman lyhyet ja kustannukset mahdollisimman alhaiset, tilauksesta toimitukseen, Hedlund korostaa. Vastuu ja työmäärä kasvavat, mutta samalla työ on antoisampaa. Tuotantotiloissa ohitamme useita suuria asemia, joiden työkalut on valmistanut Rejlers, esimerkiksi telineet, joihin telamaastureiden ja Cv90:n alustat kiinnitetään. Vaikka emme itse olekaan enää paikan päällä, käymme jatkuvaa keskustelua toimijoiden kanssa ja etsimme ratkaisuja yhdessä heidän ja tuotantoteknikoiden kanssa, Hedlund kertoo. Branthsson painottaa myös dialogin merkitystä. On tärkeää, että yhteistyö sujuu vaivattomasti, eikä mikään ole ennalta lukkoon lyöty, hän korostaa. Rejlersin kanssa asioista on aina voitu sopia ongelmitta. Tähän saakka yhteistyö on kattanut meneillään olevien projektien työkalut, rationalisoidut prosessit ja työasemien ergonomian uudistukset. uudet projektit tuovat uusia haasteita. Tästä ovat sekä Branthsson että Hedlund samaa mieltä. BAE SYSTEMS BAE Systems on puolustus- ja turvallisuusalalla toimiva globaali konserni. Henkilöstömäärä on noin henkeä. Konserni valmistaa puolustus- ja turvallisuusmateriaalia ilma-, maa- ja merivoimille ja toimittaa myös turvallisuusalan palveluratkaisuja. Örnsköldsvikin BAE Systems työllistää 850 henkeä. Projektin alkaessa tarvitaan uusia ratkaisuja, Branthsson kertoo. Emme vielä tiedä, mitä kaikkea se pitää sisällään, ja siten yhteistyössä on uusia haasteita. Örnsköldsvikin Rejlers ei ole aikaisemmin toiminut näin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Sitä on tehty ajoittain, kun asiakkaalla ei ole ollut omaa työkalutuotantoa, vaan ne on ostettu palveluna. Tavoitteenamme on, että voimme toimia tällä tavalla myös muiden asiakkaiden kanssa. bae Systems on halunnut tätä jo pitkään, ja siitä on saatu merkkejä myös muilta asiakkailta. Työmme sisältö pysyy samana. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä työkalu bae Systemsille vai muulle mekaanisen teollisuuden yritykselle. Me pystymme ottamaan kokonaisvastuun ja nyt hallitsemme myös osto- ja hallinto-organisaation, Jonsson toteaa lopuksi. TEKSTI JESSICA ANDERSSON VALOKuVAT HÅKAN NORDSTRÖM Yritys valmistaa teknisesti edistyneitä ajoneuvoja ja ajoneuvojärjestelmiä, joita ovat esimerkiksi cv90 (Combat Vehicle ), sirpalesuojatut BvS -telamaasturit ja AMOSkranaatinheitin. 10 generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011
tekniika ja minä Peter Carlsson on Taalainmaalla Grycksbossa asuva artisti. Aikaisemmin hän työskenteli Falunin Dalateaternissa, mutta valtakunnallista julkisuutta hän on saavuttanut etupäässä Blå Grodorna -ryhmällään. Carlssonilla on ainutlaatuinen kyky vangita yleisön huomio persoonallisilla vitseillään ja humoristisilla liioitteluillaan. Nyt hän kertoo sähkön tulosta Gryksbon kylään. Eihä tääl ole eres mittä vehkei G rycksbosta kolme kilometriä pohjoiseen sijaitsevaan Felboåniin rakennettiin 1800-luvun lopussa Ruotsin todennäköisesti ensimmäinen sähkövoimala. Ainakin se oli Asean ensimmäinen. Paperitehtaan patruuna Henrik Munktell oli tulevaisuuteen uskova mies, joka oli erittäin kiinnostunut kaikesta uudesta. Paperitehdas toimi jo aikaisemmin höyryvoimalla. Höyrykonetta hoiti leksandilainen Jöns Lars Olsson, joka lievästi sanoen suhtautui epäillen uuteen sähköasiaan. Nähdessään tehtaaseen vedettävän kaapelia hän kuuluu lausahtaneen: Ans katto fungeeraaks toi masiina eihä tääl ole eres mittä vehkeit sille. (Tuo ei tule koskaan toimimaan eihän sille ole mitään käyttörattaita). Akseleita Jöns Lars leppyi aikanaan sähkölle ja sai vähitellen ja rattaita hän kyllä ymmärsi, mutta ei tällaista. vastuulleen sähkömoottorin hoidon. Felbon voimalasta Jöns Lars oli laajalti tunnettu nasevakielisyydestään on jäljellä enää rauniot. Vain muutama nurkkakivi osoittaa, eikä jäänyt koskaan sanattomaksi. Hän asui kaukana tehtaasta ja oli usein myöhässä, joten jos pannun alla ei ollut kuinka pieni se oli. tulta, koko tehdas seisoi. Kerran Jöns Lars tuli yli tunnin Felbon asema tuotti 50 hevosvoimaa, mikä osoittautui myöhässä, jolloin Munktell haukkui hänet pahanpäiväisesti. Jöns Lars vastasi: Vai myöhäs? Isäntä saa olla miekennettiin suurempi voimalaitos ylävirtaan Lustebohon. pian riittämättömäksi. Jo muutaman vuoden kuluttua ralissään, että eres tuun! Kello kaks yöllä mää heräsi, kun Felbo alennettiin tuottamaan tehtaan sähkövalo. Kyläänkin asennettiin muutama lamppu, joten Grycksbo oli syrän oli pysähtyny ja siinä mää makasi pitkään ja fundeerasi, että mitäs helkkaria nyt tehrää. Sitte mää muistasin Ruotsin ensimmäinen yhdyskunta, jossa oli sähköllä toimiva katuvalaistus. että onhan meitil kaapis pullo tärpättiä, ja kaasin sitä vähän räsyyn ja pistäsin rinnan pääl, ja kas ku se sitte alko Nyt, yli sata vuotta myöhemmin elämme aikaa, jossa taas sytkyttä. Jotta patruuna saa olla perkule ilone, että innovaatioita syntyy peräjälkeen lähes hallitsemattomalla vauhdilla, ja minusta on alkanut tuntua vähän samalta mää yleensä ole tääl pistämäsä tätä masiinaa käymään. kuin Jöns Lars Olssonista. Onks täsä hommasa mittä järkke? Edistys on toki helpottanut elämäämme huomatta- Aikanaan koitti päivä, jolloin uusi sähkövoimalla toimiva paperitehdas oli määrä vihkiä käyttöön. Henkilökunta vasti. Meillä on tietokoneet, lääkkeet ja radiossa sata oli kokoontunut paikalle, tehtaan orkesteri oli soittanut kanavaa (jotka kaikki soittavat samoja kappaleita). Elämme ja Munktell kytki virran. Naks! Siinä paloi Ruotsin todennäköi- pitempään ja voimme matkustaa minne huvittaa. Harmaat sesti ensimmäinen proppu. Oli hiirenhiljaista, kunnes Jöns tuvat on viety suurkaupunkeihin. Metsät, eläimet ja maa Larsin ääni kajahti kuuluvasti: - Kyl mää sen tietäsin on korvattu asfaltilla, matkapuhelimilla ja abs-jarrullisilla eihä tääl ole eres mittä vehkeit sille. Myöhemmin iltapäivällä kone saatiin käyntiin ja tehtaan orkesteri soitti rettiin, kuinka rattaat toimivat keskenään. Ymmärtääkö Volvoilla. Mekaniikka oli 1800-luvulla hallittavissa: ymmär- jälleen pari marssia. näiden vehkeiden päälle enää kukaan? VALOKuVAT: TRONS generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 11
asiakastapaaminen Uudistuvan energian kysyntä on nousussa ja tuulivoimapuistoja rakennetaan yhä useammin merelle. ABB on löytänyt alalta kasvavan ja kannattavan toimintaympäristön sähkönsiirron tekniselle osaamiselleen. Elokuussa ABB solmi miljardin dollarin sopimuksen kytkentäratkaisusta, jolla Pohjanmerelle suunnitellun tuulivoimapuiston tuotanto johdetaan Saksaan. Vahvoja virtoja
Detta är en Vinjett Paikalla Pohjanmerellä. hvdc Light, muuttaja-asema BoWin Alpha -alustalla. Teollisuuden taantuma uhkaa jälleen länsimaiden taloutta. Tästä ei ole merkkiäkään abb:n Västeråsin tehtailla. Vanhassa Mimerskvarterenissa on vilskettä, ja kiirettä on etenkin uudehkon Offshore Wind Connections (owc) -yksikön tiloissa. uuteen erikoisalaan on kyllä panostettukin, sillä kyseessä on vahvassa nousussa oleva ala offshore-tuulivoima. Pelkästään viime vuonna alan globaalit investoinnit olivat lähes 40 miljardia kruunua ja määrän odotetaan nousevan moninkertaiseksi. Vuoden alussa owc:llä oli vain muutama henkilö, mutta jo saman vuoden syyskuussa heitä oli noin. Syyskuussa väkeä oli jo runsaat 70 ja vuoden lopussa arviolta. Lisäksi työntekijöitä on Saksassa, Isossa- *Britanniassa ja Alankomaissa. Se, jos mikä näyttää, että kestävän kehityksen sähköntuotanto on nousussa. Lisäksi työllistämme abb:n Ludvikan ja Karlskronan tehtaita, joissa sähkökomponentit kaapeleineen valmistetaan, owc:n tekninen johtaja Mikaela Näslund kertoo. OWC toivoo kasvun jatkuvan vahvana. Sähkön kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Kaikki pitkän aikavälin energiaennusteet osoittavat tähän suuntaan. Erityisesti uudistuvan sähkön kysyntä kasvaa. Yksi tärkeä tekijä on eu:n tavoite, joka mm. merkitsee, että uudistuvan energian osuuden tulee olla % v. 2020 ja kasvihuonekaasujen päästöjen on pienennyttävä 20 %. Erityisesti Alankomaat, Iso-Britannia ja Saksa ovat kehittäneet offshore-tuulivoiman tuotantoa. Kaikki ovat tiheään asuttuja maita, jotka ovat jo pitkään rakentaneet tuulivoimaa maalle. Siirtyminen suhteellisen matalalle Pohjanmerelle on siten looginen ratkaisu, koska paikkoja tuulivoimapuistolle riittää. owc:n menestyksen taustalla on mm. hvdc Light abb:n kehittämä tasavirran siirtotekniikka, jolla pystytään siirtämään pieniä ja keskisuuria määriä sähköä pitkiä matkoja generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 13
asiakastapaaminen Virtaa pinnan alta Vaihtovirta ei voi kuljettaa sähköä vedenalaista kaapelia pitkin yli 25 kilometrin matkaa. Tasavirralla se onnistuu. Tekniikan kehittivät 40-luvulla silloisen Asean ruotsalaiset insinöörit. 1954 vedettiin ensimmäinen suuri vedenalainen tasavirtakaapeli mantereelta Gotlantiin. 70-luvulla ABB:n asiantuntijat kehittivät uuden tekniikan, jolla saatiin ohuempi ja halvempi kaapeli. 1997 esiteltiin HVDC Light. Ensimmäinen kaapeli vedettiin silloinkin mantereelta Gotlantiin. Offshore-tuulipuisto Tanskan rannikolla. Tänne abb on toimittanut mm. kaapeleita. 14 generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011
Mikaela Näslund, owc:n tekninen johtaja. Rejlers auttaa ABB:tä arvioimaan alihankkijoita Onko alihankkijan ISO-sertifiointi vain tyylikäs diplomi seinällä? Täyttyvätkö ympäristö- ja laatutoimet todellisuudessa? Rejlers on auttanut ABB:n OWC-yksikköä laatimaan arviointiohjelman, jolla selvitetään, toimiiko alihankkija kuten väittää. Kaikki tekniikka saadaan konsernista käytämme abb:n sähkökomponentteja ja kaapeleita. pienellä johdolla. Tekniikan ansiosta esimerkiksi kaapelin halkaisija voi olla pieni ja kokonaisratkaisu siten halvempi. Toinen, yhtä tärkeä osa offshore-ratkaisussa on täynnä abb-tekniikkaa oleva alusta, jolla virta suunnataan ja sen laatua nostetaan. Tuulen voimakkuus vaihtelee, kuten tiedetään. Vaikka tuulivoimalaitos on varustettu erot tasaavalla laitteistolla, saadun sähkön laatu ei yleensä ole riittävän korkea suoraan verkkoon syöttämistä varten. Kun sähkö lähtee tuulivoimalasta, se on vaihtovirtaa. Vaihtovirta on lyhyillä etäisyyksillä tehokkain ratkaisu, myös vedenalaisella kaapelilla. Kaikki tuulivoimapuiston voimalaitokset liitetään merelle sijoitettuun yhteiseen alustaan. Siellä sähkö muunnetaan tasavirraksi ja johdetaan mantereelle. Tällöin se muutetaan uudelleen vaihtovirraksi ja syötetään verkkoon. HvdC Light -tekniikan ansiosta muuntamistappiot ovat joka vaiheessa vain prosentin luokkaa. Alustat ovat öljynporausalustoihin verrattuna suhteellisen pieniä kokoonpanoja. Pienimmissäkin on kuitenkin keittiö, yöpymistilat ja NELJÄ SÄHKÖVIRRAN TYYPPIÄ AC Alternating Current (vaihtovirta) DC Direct Current (tasavirta) HVDC High Voltage Direct Current (suurjännitteinen tasavirta, 1 000 3 000 MW, vedenalaisella tai ilmajohdolla) HVDC Light suurjännitteinen tasavirta pienempien tehojen siirtoon. huonon sään yllättäessä varmuusvarastoja huoltohenkilöstölle. Suurimmalla suunnitellulla alustalla, joka on Dolwin II, huoltohenkilöstöä on paikalla ympärivuorokautisesti. Siksi varustetasokin on suunniteltu jatkuvaa toimintaa varten. Suurjännitteisen tasavirran tuotanto ja alustojen rakentaminen on kilpailtu ala. Kysyimme Näslundilta, mikä tekee owc:n konseptista ainutlaatuisen: Se, että pystymme tarjoamaan kokonaisratkaisun. Kaikki tekniikka osataan konsernissa. Alustat kuitenkin rakennutetaan telakoilla, mutta me asennamme niihin abb:n sähkökomponentit ja kaapelit, hän kertoo. Ja konsepti toimii ilmeisen hyvin alan markkinoilla. owc on saanut suurtilauksen toisensa jälkeen. Viime vuonna yritys sai abb:n historian suurimman sähkönsiirron tilauksen 4,5 miljardia kruunua silloiselta saksalaiselta Transpowerilta, jonka nimi on nykyisin TenneT Offshore. urakkana oli liittää tuleva tuulipuisto DolWin I Saksan mantereelle Dörpenissä. Tilaussumma ylittyi jo vuotta myöhemmin. Viime elokuussa owc myi saman konseptin, nimeltään DolWin II, miljardilla dollarilla eli noin 6,75 miljardilla kruunulla. abb:n markkinaosuus offshore-tuulivoimaalalla on kasvussa ja owc kasvaa niin, että liitokset natisevat. Tämä on dynaamista aikaa nuorelle yritykselle. Meillä vallitsee todellinen yrittäjähenki. On mielenkiintoista kokea tämä, Näslund kertoo hymyillen. TEKSTI MARIA ÅSLUND VALOKuVAT ABB (MERI) VALOKuVAT: SuSANNE KRONHOLM abb on itse saanut iso-sertifikaatit 9001 (laatu) ja 14001 (ympäristö). Lisäksi yhtiö on saanut sertifikaatin 18001 (työympäristö). Siihen sisältyysen varmistaminen, että myös alihankkijat täyttävät vaatimukset. abb suhtautuu tähän vakavasti ja halusi menetelmän, jolla arvioida alihankkijansa, Rejlersin Västeråsin osaston Dan Liljenfeldt kertoo. Jokaisen arvioinnin yhteydessä tarkastellaan erityisesti alihankkijan prosessin avainalueita ja tarkastuksissa käy-dään läpi koko heidän hierarkiansa. Dan Liljenfeldt Jos materiaaleja on kierrätettävä, arvioija käy paikan päällä ja pyytää saada nähdä, miten jäämätuotteet käsitellään. Samalla tavalla seurataan työsuojelua. Kuinka ennalta ehkäisevä toiminta on järjestetty ja jos onnettomuus kuitenkin tapahtui, miten yritys toimi asian toistumisen estämiseksi? Tämä toimintamalli edellyttää kaikkien hoitavan sitoumuksensa eikä petkuttamalla hyödy, yhden telakan arviointiin itsekin osallistunut Dan Liljenfeldt toteaa. owc on suhteellisen uusi asiakas Rejlersille. Alihankkijoiden arvioinnin lisäksi Rejlers on auttanut yritystä sen Cad-järjestelmän arvioinnissa. Toiveenamme on, että yhteistyömme abb:n owc-yksikön kanssa laajenee kattamaan koko tarjontamme, Västeråsin paikallisjohtaja Håkan Hillman kertoo. Toiveemme mukaan owc huomaa palvelustemme hyödyn. Offshore-toiminta on erittäin kiinnostava kasvualue, jonka kehityksessä olemme mielellämme mukana. VALOKuVAT: OMAKuVA TEKSTI MARIA ÅSLUND generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 15
VaRaVOima Lamput sammuvat, koneet vaikenevat ja vesihanasta ei tule tippaakaan. Tyynena myrsk Mitä teet? Rejlersin Eskil Häggström tietää. Et mitään. Varavoima kytkeytyy pian.
yssa yssä Akademiska sjukhuset Uppsalassa (kuva on käsitelty). VALOKUVAT: JOHN ASH, WWW.PHOTOBYASH.COM Varavoima on jo pitkään ollut laiminlyöty alue. Se lienee tyypillinen suhtautuminen asiaan, jota kaivataan vasta sitten, kun mikään ei toimi. Gudrun ja sitä seuranneet muut myrskyt muuttivat tilanteen. Yhtäkkiä varavoima oli kovin puhuttu aihe ja kaikki alkoivat miettiä omaa taloaan ja tilannettaan. Häggströmin mielestä se on aiheellista, koska tulevaisuudessa pitkiä sähkökatkoja on entistä useammin. Sähkömarkkinoiden säätelyn purkamisen piti johtaa hintojen halpenemiseen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Hinnat nousevat, mutta kunnossapitoa laiminlyödään. uskon, että se kyllä näkyy ja tuntuu. Häggströmin pätevyys alalla on kiistaton. Hän on toiminut asiantuntijana Ruotsin sosiaalihallituksen ssik-ryhmässä ja terveydenhuollon kriisiryhmässä laatimassa sairaaloiden varavoimasuunnitelmia. Kirjassa Det robusta sjukhuset (Varmatoiminen sairaala), kuvataan sairaaloiden varavoimajärjestelmille asetettavia vaatimuksia. Sairaaloita koskee sama vaatimus kuin aluksia, joiden on pärjättävä merellä 7 vuorokautta. Sairaaloiden osalta tämä tarkoittaa, että varavoiman on riitettävä tavalla, joka mahdollistaa toiminnan jatkumisen sähkökatkoksen aikana. Se merkitsee polttoainesäiliöitä, joiden sisältö riittää viikoksi ja vesivarastoa, jollainen voi olla joko oma syväporakaivo tai lähellä oleva vesialue. Vesikapasiteetin on oltava vähintään 25 % normaalista. Lisäksi suositellaan varalämpöä varten esimerkiksi siirrettäviä kattiloita, jotka voidaan kytkeä sairaalan järjestelmään. Sairaalat eivät suinkaan ole ainoat varavoimaa tarvitsevat yksiköt. Lentokenttien, pelastuspalvelujen ja muiden tärkeiden palvelujen on toimittava. Pankkien ja vastaavien, lähinnä rahan ansaitsemiseen keskittyvien laitosten tarpeet eivät ole niin akuutit, Häggström jatkaa. Vankiloissa, suurissa teollisuuslaitoksissa ja kunnissa on omat varavoima-aggregaatit, kun taas mm. energia- ja vesilaitokset valitsevat usein siirrettävän ratkaisun. Luettelo projekteista, joihin Häggström on osallistunut, on mittava. usein hän ja Rejlersin muut konsultit osallistuvat suunnitteluun jo ideointivaiheessa, jolloin he esittävät varavoiman rakentamista koskevia ajatuksiaan. Haasteena on aina järjestelmän riittävyys. Asiakkaat haluavat karsia kustannuksia. Silloin meidän on voitava osoittaa, mitä riskejä liian pienestä järjestelmästä voi olla. Suosituksemme on, että varavoiman kapasiteetti on sama kuin varsinaisen. Eskil Häggström Sairaalat tarvitsevat hieman enemmänkin, koska niihin rakennetaan usein esimerkiksi lisäsiipiä. Varavoiman laajentaminen jälkikäteen on tarpeeton lisäkustannus. Toinen hänen oppimansa asia on aitoja tilanteita vastaavien testien tekeminen, sekä lopputarkastuksessa että myöhemmin. Ongelmakohdat löytyvät monesti vasta aidossa tilanteessa. Häggström puhuu kokemuksesta. Vuonna 2007 Huddingen Karolinskan sairaalassa oli suuri sähkökatkos, joka vei virrat koko päivystysosastolta. Varavoima ei käynnistynytkään. Syyksi osoittautui kahden vastaanottoaseman välisen suurjännitekaapelin maavuoto. Jos sähkökatkos tapahtuu sairaalan ulkopuolella, varavoima käynnistyy automaattisesti. Jos suurjännitevirran jakaminen olisi rakennettu Det robusta sjukhuset -kirjan suositusten mukaisesti, maavuoto olisi ilmennyt vain hetken katkoksena mm. päivystysosastolla. Nyt suositukset on toteutettu. Suuria projekteja, joissa hän on ollut mukana, on muun muassa Juutinrauman silta. Suunnitteluvaiheessa Jan Rejler ilmoitti, että meillä on Ruotsin paras varavoiman asiantuntija. Sitten hän sanoi: Eläkkeelle lähdet vasta sitten, kun tämä työmaa valmistuu. Nyt se on valmis, joten voin lähteä, Häggström hymyilee muistellessaan tapahtumia. Projekti eteni kaikkea muuta kuin suoraviivaisesti. Juutinrauman silta avattiin vuonna, ilman varavoimaa. Perusteena oli: Sähkökatkos ei voi tapahtua samaan aikaan Tanskassa ja Ruotsissa. Mutta niin kuitenkin kävi. Vuonna 2003 kriisi oli todellisuutta ja Rejlers kutsuttiin apuun. Varavoiman rakentaminen jälkikäteen maksoi paljon enemmän. Muita tarkkailtavia asioita ovat toiminta, automatiikka ja ohjausjärjestelmät. urani alussa käytettiin diesel-aggregaattia ja mekaanisia säätimiä, ja paras merkki oli varmasti selvillä. Jos jokin meni rikki, koneen pystyi käynnistämään vaikka ruuvitaltalla ja säätimet sidottiin paikalleen rautalangalla. Nykyisin kaikki perustuu elektroniikkaan sekä hyvässä että huonossa. On vaikea päätellä, mikä merkki on paras ja jos laite menee rikki, tarvitaan valkotakkinen kaveri kannettavan tietokoneen kanssa, josta näkyy, että vika on sylinterissä numero 7. generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 17
XXXX VaRaVOima Ongelmakohdat löytyvät monesti vasta aidossa tilanteessa. Eskil Häggström energian jakelujärjestelmän ohjaustaulun edessä Solnan Karoliinisessa yliopistosairaalassa. Tämä on yksi Ruotsin suurimmista päivystyssairaaloista. Kaikki ei kuitenkaan ollut ennen paremmin. Nykyisin pakokaasupäästöt ovat pienemmät ja edistyneen tekniikan ansiosta kuormitusta voidaan priorisoida ja ohjata paljon aikaisempaa kätevämmin. Esimerkiksi sairaalassa voidaan päättää, että Päivystys tai jokin muu tärkeä osasto saa varavoimaa 15 sekunnin kuluessa katkoksesta, sitten kytketään muut osastot tietyssä järjestyksessä yksi kerrallaan. Kaiken tulee olla toiminnassa 3 4 minuutin kuluessa. Häggström aloitti uransa Televerketillä v. 1967 työnään testata varavoimajärjestelmät Ruotsin jokaisessa kaupungissa. Niitä oli tarkkaan ottaen 123. Rejlersille hän tuli v. 1982 ja on ollut talossa siitä saakka. Työpaikan vaihto ei ole tullut mieleenkään. ESKIL HÄGGSTRÖM Ikä: 68. Perhe: Vaimo, lapsia ja lapsenlapsia. Asuinpaikka: Tukholman lähellä Vallentunassa. Nykyinen työ: Varavoiman veteraani ja mentori useille kollegoilleen Rejlersillä. Mielipide Rejlersistä: Katto on korkealla mielipiteille on tilaa ja päätökset tehdään lähellä. Ylpeydenaihe: Juutinrauman sillan ja Kiirunan Esrangen varavoimalaitokset. Imarreltu: Uppsalan Akademiska -sairaala on Olen aina viihtynyt täällä. Kun kerran työ ja tehtävät ovat mukavia, miksi lähtisikään. Nyt hän lopettelee tuntipalkkalaisena paria projektia ja toimii seuraajiensa mentorina. Muun ajan hän omistautuu eläkeläisenä vaimolleen, kesämökille ja seitsemälle lapsenlapselle. Ai jotain, mistä olen erityisen ylpeä? V. 1988 pidin esitelmän 50 hengelle Tukholman läänin maakäräjillä aiheesta, kuinka varavoima pitäisi järjestää sairaalapäivystyksessä. Nyt v. useimmat päivystyssairaalat ovat toteuttaneet varavoimajärjestelmänsä esittämälläni tavalla. Se tuntuu todella hyvältä. TEKSTI MARIA NILSSON VALOKuVAT JOHN ASH (SAIRAALA) & MARTIN EKELUND (MuOTOKuVA) nimennyt uuden varavoimaprojektin työnimeksi ESKIL ja ilmoittanut sen merkitsevän paneutuneisuutta, varmuutta, edullisuutta, tietoa ja esikuvaa. Kuuma vihje: Jos tunnet henkilön, joka ei ole varma alasta jolle ryhtyisi, kehota opiskelemaan sähkövoimainsinööriksi. Lähivuosina alalta eläköityy paljon väkeä ja siten työtä riittää. Sähkövoimainsinöörinä en ole ollut hetkeäkään työttömänä. ISTOCKPHOTO.COM VARAVOIMAVETERAANIN PARHAAT VIHJEET Oleta, että pahin voi tapahtua. Ota varavoima huomioon heti alusta alkaen. Mitoita ylärajalle. Tee aidot testit. Joka kerran. Suhtaudu varoen tuntemattomiin merkkeihin. Käytä tunnettuja toimittajia. Pyydä apua. Varavoima on monimutkainen alue. Rejlers auttaa selvitysten ja tarjouspyyntöjen laatimisessa ja neuvottelujen, tarkastusten ja lopputarkastusten teknisten kuvausten laadinnassa. 90 95 % toimeksiannoista on kokonaisurakoita. 18 generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011
muotokuva Detta är en Vinjett Säpinää Jalkapallo ja matkat ovat kaksi tärkeää tekijää Jörgen Ottossonin arkipäivässä. Nyt hän vähentää matkustamista perheen tähden ja saadakseen enemmän aikaa jalkapallolle. Jörgen Ottossonilla on pallo aina hallussa. Sähkö- ja automaatioalan projektinjohtajana hänen tämänhetkinen työnsä liittyy Landskrona Kraft ab:n höyryturbiiniin. Tilaajana on Värmesvets Entreprenad ab. Samaan aikaan hän valvoo Karlskronassa kahden uuden kytkinlaitteen käyttöönottoa abb High Voltage Cable -yksikölle. Nämä kaksi projektia vaativat sekä koordinointikykyä että melkoisesti matkustamista. Landskronan ja Karlskronan ohella hän käy pitemmälläkin. Höyryturbiinin tehdaskokeet tehdään Genovassa laitetoimittaja Fincantieri Cantieri Navali Italiani SpA:n luona, joten sinne on mentävä. UPs-laitteen rakentaa abb uudessa- Seelannissa, minne onkin jo pitkä matka. Matkustaminen työasioissa ei ole suinkaan uutta Ottossonille, jolla on nykyisin sas:n hopeakortti. Nyt olen ollut kotona jo melkein vuoden, mutta muuten matkoja on riittänyt. Viime vuonna olin käyttöönottopäällikkönä Kristiansandissa Norjassa seitsemän kuukautta. Sitä ennen käyttöönottokonsulttina vastaavassa projektissa Zilinassa Slovakiassa. Se kesti kahdeksan kuukautta. Ja v. 2008 olin yhtä pitkään Etelä-Afrikassa. Silloin toimin sähkö-, instrumentointi- ja valvontajärjestelmän osaprojektinjohtajana, ja lisäksi konsulttina MW hiilikattilan käyttöönotossa. Toimeksiantajana oli Alstom Power Sweden ab Växjösta. JÖRGEN OTTOSSON Ikä: 46. Ammatti: Projektinjohtajana sähkö- ja automaatioalalla. Asuinpaikka: Sölvesborg Blekingessä. Matkoillaan Jörgen on useimmiten pois 2 3 viikkoa ja sitten pari päivää kotona. Hengähdystaukoa tarvitaan silloin tällöin, mutta miehen vauhti on melkoinen. Työpäivä kestää tuntia, joten se on kuluttavaa. Sitä paitsi olen perheellinen, joten tämä on raskasta vaimolle, vaikka olenkin ajoittain joitain päiviä kotona. Matkustaminen on sekin rasittavaa. Olen diabeetikko, ja se vaatii erityistoimia. Vaimoni on sairaanhoitaja ja sanoo, että tahdin on hidastuttava, jos haluan elää pitkään. Millä tavalla Ottosson sitten rentoutuu? Perheen ohella hänen intohimonsa on jalkapallo. Kyllä, jalkapallo on erinomaisen rentouttavaa. Perhe: Vaimo Lena,, sairaanhoitaja muistivastaanotolla, Herman v. ja Albin v. Tekninen unelma: Rakentaa aivan uusi tehdas aivan uudelle tuotteelle. Motto: Kaikki on mahdollista. Olen sekä Sölvesborgs gif -joukkueen hallituksessa että kehittämisryhmässä. Joten jalkapalloa piisaa. Joskus vaimo kysyy, asunko jalkapallokentällä, hän nauraa. Ja vaikka matkustamisessa onkin oma stressinsä, hän käy mielellään Genovassa höyryturbiinin tehdaskokeissa. Sehän tarjoaa erinomaisen tilaisuuden nähdä jalkapalloa. Genovassa pelaa Andreas Grankvist keskuspuolustajana. Näin ollen matkaa voi hyödyntää kahdella tärkeällä tavalla. Näin puhuu todellinen projektinjohtaja. TEKSTI & VALOKuVAT JACOB HÄRNQVIST generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011 19
koulutus Suoraa. raıdetta kouluun Ängelholman Rautatieopisto on vuodesta 1955 lähtien kouluttanut muun muassa veturin ja ajoneuvojen kuljettajia sekä rautatieinsinöörejä ja -teknikoita. Nyt panostetaan yhteistyön lisäämiseen elinkeinoelämän ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa. Ängelholman Rautatieopistossa koulutetaan vuosittain useita tuhansia henkilöitä teknikoita, insinöörejä ja junahenkilökuntaa. Lisäksi täällä järjestetään sopimuskoulutusta Ruotsin elinkeinoelämälle ja ulkomaisille rautatievirkailijoille. Visiona on olla Skandinavian keskus rautatiealan koulutuksessa ja sertifioinnissa. Tavoitteet ovat korkealla, mutta saavutettavissa. Rautatieopiston omistaa Liikennevirasto, ja se toimii omana tulosyksikkönään. Siksi opistolla on kaikki resurssit, joita alan markkinoiden pätevöitymiskehittämisessä vaaditaan. Kaikkien mahdollisten teknisten välineiden ohella opistossa on runsaasti alan pätevää opetushenkilökuntaa. Opetushenkilöstöä on kaikkiaan noin 80. Heistä noin on omaa väkeä ja loput ulkopuolisia projektikouluttajia elinkeinoelämän eri aloilta, kehittämisvastaava Bengt Jönsson kertoo. Hän on vakuuttunut ulkopuolisten opettajien antamasta laadukkaasta panoksesta. Näin on, työssä toimivilla henkilöillä on aina 20 generated ideas nro 10 syksy / talvi 2011